10 vinkkiä – Miten löytää muotia kirpparilta?

Kirjoitin maaliskuussa ekologisesta ulkonäöstä ja päätin jo tuolloin palata vielä kirpputorien pariin myöhemmin – ja tässä sitä ollaan. Nyt puhutaan mun lempiaiheesta!

Välillä minua ottaa päähän se, ettei kirpputoreja tai käytettyjä vaatteita arvosteta tarpeeksi vielä tänäkään päivänä. Kirpparimuodilla on likainen ja huono maine, vaikka se kuuluisi pikemminkin pikamuodille. Pikamuoti onkin yksi pahimmista ympäristösynneistä, sillä uusien vaatteiden valmistaminen kuluttaa valtavasti luonnonvaroja. Esimerkiksi yhden ainoan T-paidan valmistamiseen kuluu noin 2500 litraa vettä, ja materiaalien valmistus päästää suuren määrän mikromuoveja vesiin. Pikamuoti kuluttaa valtavasti, sillä vaatteita ei tehdä kestämään.

Asenteet ja maailma on kuitenkin tehty muutettavaksi. Kestävä kehitys on trendikkäämpää kuin koskaan ja kirpputoreista on tullut entistä houkuttelevampia paikkoja. Hyvänä esimerkkinä kannattaa tutustua (ja ihastua) esimerkiksi Helsingin Relove-kirppari- ja kahvilakonseptiin! Mun ihan ehdoton lemppari ❤

Tässä teille 10 vinkkiä mukaan kirppariostoksille!

  1. Varaa aikaa

Mainitsen kirppareilla käymisen ainoan huonon puolen heti ensimmäisenä. Kirppareilla kuluu nimittäin aikaa! Jos kirpparilta etsii jotain tiettyä, ei sitä luultavasti löydä – ainakaan kovin nopeasti. Kirpparille ei kannata mennä kiireessä, ja mikäli jotain tiettyä etsii, kannattaa sitä etsiä kärsivällisesti ja ympäri vuoden. Talvitakkeja löytyy eniten keväisin tai kesäisin – juuri silloin kun niitä vähiten tarvitsisi.

2. Pengo!

Kirpparilla löytäjä saa pitää, eli helmiä kannattaa etsiä huolella. Penkomista ei kannata pelätä, vaan mielenkiintoisen myyntipöydän kohdalla keskittyä huolella vaatepinojen antimiin.

3. Opi

Kirpputorilla oppii käymään. Ajan kanssa oma silmä harjaantuu huomaamaan ne itseä kiinnostavat myyntipöydät ja vaatteet sekä myös vaatteiden laadun. Kirpparilta ei kannata ostaa mitään nuhjuista, eikä aina edes niiden pikamuotiliikkeiden valmistamia vaatteita – vaan kirppareillakin täytyy muistaa panostaa laatuun. Laadukkaat vaatteet ja merkit tunnistaa kyllä, ja kirpputoreilla parasta on, että hintaa laatutuotteilla on huomattavasti vähemmän.

4. Sovita

Jos sovitat vaatteita vaatekaupoissa, miksi et sovittaisi kirpputorillakin? Turhien vaatteiden ostaminen kirpputorilta on ihan yhtä tyhmää kuin tavallisista vaatekaupoistakin, ja sovittaminen ehkäisee arviointivirheiden syntymistä huomattavasti. Kirppareilla voi myös sovitella kaikkea hauskaa ja siten löytää uusia, yllättäviäkin vaatemieltymyksiä!

5. Muokkaa

Kirppareilta olen ostanut myös vaatteita, jotka eivät ole ostohetkellä olleet itselleni täysin sopivia. Niitä olen sitten muokannut ja tuunannut myöhemmin itselleni sopivimmaksi. Olen kaventanut lahkeita, ommellut uusia vetoketjuja ja pukenut hieman liian suuret mekot vyön kanssa kuroen.

6. Myy itse

Vaatteiden etsimisen ja ostamisen lisäksi kirppareita kannattaa ehdottomasti käyttää myös myymiseen. Ethän ikinä heittäisi hyväkuntoisia vaatteita roskiin? Kirpparimyyminen lämmittää mieltä, koska mikä olisikaan parempaa, kuin pieni extratienesti ja ympäristöteko samassa paketissa? Toisen romu on aina toisen aarre.

Syksyn lemppariostos kirpparilta – nämä kengät!

7. Käy kirpparitapahtumissa

Kasvottomien kivijalkakirpputoreiden lisäksi suosittelen käymään erilaisissa kirpputoritapahtumissa, joita järjestetään esimerkiksi kesäisin toreilla ja puistoissa. Tapahtumissa on yleensä aina mukava meininki ja niistä on helppo löytää omantyylisiään vaatteita myyjien tyylejä katselemalla. Ja mikä parasta, kasvotusten tuotteista voi myös tinkiä!

Sitten pieni kirppismenovinkki! Ensi sunnuntaina (27.10.) Kuopio-hallissa järjestetään suuri sporttikirppistapahtuma (klikkaa tästä!), johon saa tulla myymään ja ostamaan vapaa-ajanvarusteita ja -välineitä sekä ihan sitä muotiakin! Nähdään siellä ❤

8. Ole ennakkoluuloton

Parasta kirppareilla on se, että vaatteet eivät ole tusinakamaa, eivätkä mukaile vaatekaupasta toiseen toistuvia trendejä. Kirpparit rikkovat ennakkoluuloja ennen kaikkea omasta tyylistä. Vaatteiden halvemmat hinnat rohkaisevat ottamaan riskejä oman tyylin kanssa ja kokeilemaan jotain erilaista. Itse olen esimerkiksi ostanut kirpputorilta hintalapun mukaan ”poikien juhlakengät”, sekä oppinut kaikkia ennakkoluulojani vastaan käyttämään leveälahkeisia housuja.

9. Etsi muualtakin

Käytettyjä vaatteita voi löytää lukuisista muistakin paikoista kuin kirppareilta. Tsekkaa kavereidesi tai vaikka äitisi vaatekaapit, Punaisen Ristin ja seurakuntien kirpputorit ja vaatekierrätykset sekä lukuisat nettikirppikset, nettihuutokaupat ja käytettyjen vaatteiden myymiseen tarkoitetut puhelinsovellukset (esimerkiksi Zadaa).

10. Ota rennosti!

Muutosta pikamuodista kirpparimuotiin ei tarvitse tehdä yhdessä yössä. Ota rennosti ja aluksi vain fiilistele kirpputorien ja kirpparitapahtumien tunnelmaa. Hiljalleen tulet varmasti löytämään tarpeellisia ja ihania vaatteita myös käytettyinä! Huomioi myös, että aina käytetty ei ole parempi kuin uusi. Yksi uusi, laadukas ja aikaa kestävä muotivalinta on ehdottomasti parempi kuin kymmenen heikkolaatuista kirpputoriostosta.

Tsemppiä kirppikselle ja pimeneviin syyspäiviin!

Terveydellä, Saara

Ruokaa omasta maasta!

Minua pyydettiin keväällä kuvaajaksi erääseen ihanaan projektiin, josta kerron varmasti lisää vähän myöhemmin. Eräät projektiin liittyvät kuvaukset veivät minut vähän aikaa sitten äitini ystävän kasvimaatilkulle, ja siellä ottamistamme kuvista tuli sen verran lämminhenkisiä ja kivoja, että päätin jakaa niitä täälläkin.

Kyseinen kuvausreissu sai minut myös miettimään paljon oman ruoan kasvattamisen hienoutta. Ja sitä, että en itse tiedä kyseisestä aihepiiristä juuri mitään. Se harmittaa! Puhuimme kuvausten aikana paljon siitä, kuinka todella moni on nykyisin erkaantunut siitä tiedosta, mistä ruoka tulee ja miten sitä kasvatetaan. Myönnän, että niin olen itsekin. Suurin osa meistä vain kävelee kauppaan, nappaa sieltä muoviin pakattua ja jalostettua ruokaa ja sitten lastaa tuotteet kotonaan jääkaappiin. Kaikki ruoan tuotantoketjun vaiheet on piilotettu, eivätkä ne monia kiinnostakaan.

Kuvausreissu oli silmiä avaava: minä haluan tietää ja haluan kiinnostua! Sain kuvausten jälkeen kerätä kyseisen illan grillipöytään puutarhan antimia: sipulia, perunaa, kesäkurpitsaa ja salaattia. Ja kuinka hyvältä ne maistuivatkaan – varmaan elämäni parhailta. Ja vain siksi, että olin saanut nostaa ne itse maasta ja sotkea käteni multaan. Kuinkahan hyvältä ruoka olisi maistunut, jos sen olisi kasvattanut alusta asti itse? Ruoan kasvattaminen liittyy vahvasti myös ekologiseen ja terveelliseen elämäntapaan, sillä mikäs sen ekologisempaa olisikaan, kuin itsekasvatettu ruoka. Ja mikäs sen terveellisempää, kuin lisäaineettomat, oman maan suomalaiset kasvikset?

Minua taisi puraista kyllä jonkinlainen puutarhakärpänen, sillä innostuin suunnattomasti siitä ajatuksesta, että joku päivä oman ruoan kasvattaminen olisi minullekin mahdollista. Ja kuinka hassu ajatus se onkaan – siitä ei ole kovinkaan kauan, kun ruoka kasvatettiin aina itse, poikkeuksetta. Nykyään kyseinen puuha vaatii järjestelyä ja suunnittelua: omassa elämäntilanteessanikaan ruoan kasvattamiselle tuskin olisi tarpeeksi aikaa, eikä tilaa. Onneksi on oma parveke, joka varmasti tulevana kesänä saa toimia pienenä kasvihuoneena!

Terveydellä,

taas yhdestä uudesta jutusta innostunut Saara

Muoviton maaliskuu #2 – Zero waste

Moikka taas! Täällä elellään hektistä playoff-arkea Savo Volleyn kanssa, joten blogikirjoittaminen on jäänyt lentopalloelämän ja kandin kirjoittamisen jalkoihin. Tänään kuitenkin kirjoitan muovittoman maaliskuun toisesta aiheesta – zero wastesta, eli jätteettömyydestä!

Kun kirpputori, kasvissyönti ja kierrätys ovat arjessani tulleet jo selkärangasta, olen kasvattanut tietouttani ympäristöterveydestä ja ilmastonmuutoksesta hiljalleen lukemalla kirjoja. Viime kesänä törmäsin todelliseen helmeen, kun sain käsiini Otso Sillanaukeen kirjan Zero Waste – Jäähyväiset jätteille. Sillanaukeen Zero Waste on vastalause nykymaailman kuluttavalle ja kestämättömälle elämäntyylille, sekä opaskirja kestävään ja ekologiseen elämään. Zero Wasten perusajatuksena on antaa käytännön vinkkejä arjessa syntyvän jätteen määrän vähentämiseen ja neuvoa kohti täysin jätteetöntä elämää. Kirja on myös täysin kompostoituva, eli sitäkään ei tarvitse heittää roskiin. Ehdoton lukuvinkki jokaiselle, jota ympäristöasiat kiinnostavat! Tämän saa myös minulta lainaan!

Vapaasti käännettynä termi zero waste tarkoittaa ”nollahukkaa”, eli täydellistä jätteettömyyttä tai tavallaan sitä, ettei mitään heitettäisi turhaan hukkaan. Omassa elämässäni zero waste ei kuitenkaan tarkoita absoluuttista jätteettömyyttä, vaan lähinnä kyseisen elämäntyylin tiedostamista ja kestävien valintojen tekemistä. Yksittäiset roskat tai satunnaiset epäekologiset valinnat eivät maatani kaada, sillä ajattelen, että kyse on kokonaisuuksista ja suurista linjoista myös ympäristöasioissa.


”We don´t need handful of people being perfectly sustainable, we need millions of people doing it imperfectly.”

Usein ensimmäisenä mieleen tuleva, nopein tai helpoin vaihtoehto ei ole ympäristön kannalta se paras. Tässä postauksessa haluankin jakaa muutaman toimivan vinkin, joiden avulla voidaan välttää turhan, arkisen jätteen syntymistä. Kyse on lopulta hyvin yksinkertaisista ja arkisista asioista, joita täytyy vain vähän miettiä. Miten korvaisin kaupassa otetun muovipussin, yliopistolla juodun takeaway-kahvin kupin tai kymmenen pesua kestävän shampoopullon jollakin, jota voisi käyttää vielä uudestaan? Todella moni arkemme asia on kertakäyttöinen, ja palvelee esimerkiksi vain kymmenen minuutin ajan – matkan kaupasta kotiin tai kahvilasta luentosaliin. Onko siinä mitään järkeä?

#1 Kanna mukana aina ainakin kangaskassia ja halutessasi kestohedelmäpussia! Kun kauppakassi on aina mukana, ei yllättävätkään tai pikaiset kauppareissut pääty turhan muovipussin mukaan nappaamiseen. Myös paperikassit ovat huono vaihtoehto verrattuna kangaskassiin, jota pystytään käyttämään satoja kertoja. Hedelmät ja vihannekset voi kaupassa pakata kestohedelmäpussiin, tai ne kulkevat korissa ilman pussiakin.

#2 Kun käy muutaman kerran kaupassa ajan kanssa, voi löytää tarvitsemiaan ruoka-aineita myös ilman muovista pakkausta. Esimerkiksi kartonki, metalli ja lasi ovat kierrätysystävällisempiä materiaaleja kuin muovi. Lasipurkit voi käyttää kivasti myös uudelleen.

#3 Älä osta turhaa ruokaa! Ruokahävikki on yksi suurimmista kotitalouksien jätteen tuottajista. Kaappien tähteistä saa ihmeitä aikaan, kun vain käyttää mielikuvitusta. Kaapit kannattaakin aika ajoin ”syödä tyhjiksi” ja hoitaa aina kauppaostokset mahdollisimman suunnitelmallisesti. Samalla säästää mukavasti myös rahaa!

#4 Takeaway-kahvit ja muoviset juomapullot voi helposti korvata kestävillä vaihtoehdoilla. Termospullossa kahvi pysyy lämpimänä pidempään ja kestävän vesipullon voi täyttää ilmaiseksi niin usein, kun vain ehtii. Itse haluaisin opetella kantamaan mukana vielä rasiaa ruoalle, jotta voisin välttää esimerkiksi turhat, muoviset takeaway-salaatit.

#5 Älä osta uutta, älä osta turhaa. Monet asiat voi löytää käytettyinä esimerkiksi kirpputoreilta, Facebookin kirppisryhmistä tai kaverilta lainaamalla. Ennen kuin ostat, mieti, voitko hyödyntää jotain vanhaa uudella tavalla, tai tarvitsetko uutta asiaa oikeasti. Itsestänihän on tätä opetellessa tullut ihan kirppisfriikki, eli rakastan käydä ajan kanssa kirpputoreilla penkomassa aarteita.

#6 Ruokasooda on maailman paras kodin pesuaine! Aina ei siis tarvitse ostaa erilaisia pesuainepulloja joka huoneelle.

#7 Niin, ja tilaa juomat ilman pilliä. Mielessäni pyörii vain kuva kilpikonnasta muovipilli nenässään ☹

#8 Seuraavassa postauksessa puhun erikseen vielä jätteettömästä kosmetiikasta ja ylipäänsä ympäristöystävällisestä ulkonäöstä, kuten pukeutumisesta, kirpputoreista ja muusta. Ihanaa loppuviikkoa!

Ympäristöterveydellä,

Saara

Muoviton maaliskuu #1 – Ympäristöterveys

Ihanaa maaliskuuta! En yleensä innostu tipattoman tammikuun tai herkuttoman helmikuun kaltaisista kuukausihaasteista, mutta yksi uusi kuukausihaaste on sellainen, johon osallistun mielelläni – nimittäin muoviton maaliskuu. Näin muovittoman maaliskuun inspiroimana onkin aika kirjoittaa blogiini yhdestä henkilökohtaisesti minulle hyvin tärkeästä terveyteen liittyvästä aiheesta, eli ympäristöterveydestä.

Terveys ja ympäristön terveys kulkevat yhä useammin elämässäni käsi kädessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) määrittelee ympäristöterveyden ytimekkäästi: ”Ihmisellä on oikeus hengittää, syödä ja juoda sekä liikkua ympäristössään niin, ettei hänen terveytensä ole uhattuna.” Ympäristöterveyteen liittyy erityisen keskeisesti ilmastonmuutos sekä sen torjuminen. Tällä hetkellä eri puolella maailmaa vallitsee tilanne, joka ei todellakaan päde Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmään. Ilmansaasteet, huonolaatuinen juomavesi, kuivuus ja luonnon ääri-ilmiöt ovat vain esimerkkejä tästä. Suomessakaan me emme enää ole turvassa ilmastonmuutoksen seurauksilta.

Entä sitten tulevaisuudessa? Viiden, kymmenen tai viidenkymmenen vuoden kuluttua yhä useampi ei saa oikeutta hengittää, syödä, juoda tai liikkua ympäristössään uhkaamatta terveyttään. Siksi minä kirjoitan tänään – ja tulevaisuudessa – tästä aiheesta. Ilmastonmuutos onkin viime kuukausina ollut usein keskustelun keskiössä ja ihmisten huulilla – ja hyvä niin.

Ympäristö- ja ilmastoasiat ovat olleet minulle jo pitkään ennen kaikkea terveyden kannalta tärkeitä asioita. Esimerkiksi kasvissyönnin aloitin lähinnä terveyssyistä. Kuitenkin ajan myötä, tiedon ja kiinnostuksen karttuessa, myös muita arvoja on tarttunut mukaani. Ympäristöasiat ovat alkaneet kiinnostaa minua niin eettisistä kuin ilmastonmuutosta torjuvistakin perspektiiveistä. Kuitenkin tärkeimpinä arvoina terveys ja ympäristön terveys kulkevat yhä useammin elämässäni käsi kädessä. Ilmastonmuutos sairastuttaa ympäristön, mutta myös meidät ihmiset. Ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeää siis myös väestön terveyden kannalta.

Mutta sitten siihen muovittomaan maaliskuuhun! Maaliskuun ajan sosiaalisessa mediassa pyörii haaste, jossa kannustetaan tekemään arjen valintoja mahdollisimman kestävästi ja vähän jätettä tuottaen. Muoviton maaliskuu kannustaa vähentämään etenkin muovijätettä, mutta haluaa herättää ajatuksia myös ilmastonmuutoksen torjumisesta ja ekologisuudesta. Maaliskuun haasteesta inspiroituneena päätin kirjoittaa blogiini maaliskuun aikana (ainakin) kolmen postauksen postaussarjan, josta ensimmäinen osa on tämä, ympäristöterveydestä kertova kirjoitus.

Tiedän, että tällä hetkellä en ole ainoa, jota ilmastonmuutos ja maapallon tulevaisuus mietityttävät. Sen takia koenkin tärkeäksi, että nostan jatkossa myös näitä aiheita kirjoitusteni keskiöön.

Ympäristöterveydellä,

Saara