Muoviton maaliskuu #2 – Zero waste

Moikka taas! Täällä elellään hektistä playoff-arkea Savo Volleyn kanssa, joten blogikirjoittaminen on jäänyt lentopalloelämän ja kandin kirjoittamisen jalkoihin. Tänään kuitenkin kirjoitan muovittoman maaliskuun toisesta aiheesta – zero wastesta, eli jätteettömyydestä!

Kun kirpputori, kasvissyönti ja kierrätys ovat arjessani tulleet jo selkärangasta, olen kasvattanut tietouttani ympäristöterveydestä ja ilmastonmuutoksesta hiljalleen lukemalla kirjoja. Viime kesänä törmäsin todelliseen helmeen, kun sain käsiini Otso Sillanaukeen kirjan Zero Waste – Jäähyväiset jätteille. Sillanaukeen Zero Waste on vastalause nykymaailman kuluttavalle ja kestämättömälle elämäntyylille, sekä opaskirja kestävään ja ekologiseen elämään. Zero Wasten perusajatuksena on antaa käytännön vinkkejä arjessa syntyvän jätteen määrän vähentämiseen ja neuvoa kohti täysin jätteetöntä elämää. Kirja on myös täysin kompostoituva, eli sitäkään ei tarvitse heittää roskiin. Ehdoton lukuvinkki jokaiselle, jota ympäristöasiat kiinnostavat! Tämän saa myös minulta lainaan!

Vapaasti käännettynä termi zero waste tarkoittaa ”nollahukkaa”, eli täydellistä jätteettömyyttä tai tavallaan sitä, ettei mitään heitettäisi turhaan hukkaan. Omassa elämässäni zero waste ei kuitenkaan tarkoita absoluuttista jätteettömyyttä, vaan lähinnä kyseisen elämäntyylin tiedostamista ja kestävien valintojen tekemistä. Yksittäiset roskat tai satunnaiset epäekologiset valinnat eivät maatani kaada, sillä ajattelen, että kyse on kokonaisuuksista ja suurista linjoista myös ympäristöasioissa.


”We don´t need handful of people being perfectly sustainable, we need millions of people doing it imperfectly.”

Usein ensimmäisenä mieleen tuleva, nopein tai helpoin vaihtoehto ei ole ympäristön kannalta se paras. Tässä postauksessa haluankin jakaa muutaman toimivan vinkin, joiden avulla voidaan välttää turhan, arkisen jätteen syntymistä. Kyse on lopulta hyvin yksinkertaisista ja arkisista asioista, joita täytyy vain vähän miettiä. Miten korvaisin kaupassa otetun muovipussin, yliopistolla juodun takeaway-kahvin kupin tai kymmenen pesua kestävän shampoopullon jollakin, jota voisi käyttää vielä uudestaan? Todella moni arkemme asia on kertakäyttöinen, ja palvelee esimerkiksi vain kymmenen minuutin ajan – matkan kaupasta kotiin tai kahvilasta luentosaliin. Onko siinä mitään järkeä?

#1 Kanna mukana aina ainakin kangaskassia ja halutessasi kestohedelmäpussia! Kun kauppakassi on aina mukana, ei yllättävätkään tai pikaiset kauppareissut pääty turhan muovipussin mukaan nappaamiseen. Myös paperikassit ovat huono vaihtoehto verrattuna kangaskassiin, jota pystytään käyttämään satoja kertoja. Hedelmät ja vihannekset voi kaupassa pakata kestohedelmäpussiin, tai ne kulkevat korissa ilman pussiakin.

#2 Kun käy muutaman kerran kaupassa ajan kanssa, voi löytää tarvitsemiaan ruoka-aineita myös ilman muovista pakkausta. Esimerkiksi kartonki, metalli ja lasi ovat kierrätysystävällisempiä materiaaleja kuin muovi. Lasipurkit voi käyttää kivasti myös uudelleen.

#3 Älä osta turhaa ruokaa! Ruokahävikki on yksi suurimmista kotitalouksien jätteen tuottajista. Kaappien tähteistä saa ihmeitä aikaan, kun vain käyttää mielikuvitusta. Kaapit kannattaakin aika ajoin ”syödä tyhjiksi” ja hoitaa aina kauppaostokset mahdollisimman suunnitelmallisesti. Samalla säästää mukavasti myös rahaa!

#4 Takeaway-kahvit ja muoviset juomapullot voi helposti korvata kestävillä vaihtoehdoilla. Termospullossa kahvi pysyy lämpimänä pidempään ja kestävän vesipullon voi täyttää ilmaiseksi niin usein, kun vain ehtii. Itse haluaisin opetella kantamaan mukana vielä rasiaa ruoalle, jotta voisin välttää esimerkiksi turhat, muoviset takeaway-salaatit.

#5 Älä osta uutta, älä osta turhaa. Monet asiat voi löytää käytettyinä esimerkiksi kirpputoreilta, Facebookin kirppisryhmistä tai kaverilta lainaamalla. Ennen kuin ostat, mieti, voitko hyödyntää jotain vanhaa uudella tavalla, tai tarvitsetko uutta asiaa oikeasti. Itsestänihän on tätä opetellessa tullut ihan kirppisfriikki, eli rakastan käydä ajan kanssa kirpputoreilla penkomassa aarteita.

#6 Ruokasooda on maailman paras kodin pesuaine! Aina ei siis tarvitse ostaa erilaisia pesuainepulloja joka huoneelle.

#7 Niin, ja tilaa juomat ilman pilliä. Mielessäni pyörii vain kuva kilpikonnasta muovipilli nenässään ☹

#8 Seuraavassa postauksessa puhun erikseen vielä jätteettömästä kosmetiikasta ja ylipäänsä ympäristöystävällisestä ulkonäöstä, kuten pukeutumisesta, kirpputoreista ja muusta. Ihanaa loppuviikkoa!

Ympäristöterveydellä,

Saara

Muoviton maaliskuu #1 – Ympäristöterveys

Ihanaa maaliskuuta! En yleensä innostu tipattoman tammikuun tai herkuttoman helmikuun kaltaisista kuukausihaasteista, mutta yksi uusi kuukausihaaste on sellainen, johon osallistun mielelläni – nimittäin muoviton maaliskuu. Näin muovittoman maaliskuun inspiroimana onkin aika kirjoittaa blogiini yhdestä henkilökohtaisesti minulle hyvin tärkeästä terveyteen liittyvästä aiheesta, eli ympäristöterveydestä.

Terveys ja ympäristön terveys kulkevat yhä useammin elämässäni käsi kädessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) määrittelee ympäristöterveyden ytimekkäästi: ”Ihmisellä on oikeus hengittää, syödä ja juoda sekä liikkua ympäristössään niin, ettei hänen terveytensä ole uhattuna.” Ympäristöterveyteen liittyy erityisen keskeisesti ilmastonmuutos sekä sen torjuminen. Tällä hetkellä eri puolella maailmaa vallitsee tilanne, joka ei todellakaan päde Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmään. Ilmansaasteet, huonolaatuinen juomavesi, kuivuus ja luonnon ääri-ilmiöt ovat vain esimerkkejä tästä. Suomessakaan me emme enää ole turvassa ilmastonmuutoksen seurauksilta.

Entä sitten tulevaisuudessa? Viiden, kymmenen tai viidenkymmenen vuoden kuluttua yhä useampi ei saa oikeutta hengittää, syödä, juoda tai liikkua ympäristössään uhkaamatta terveyttään. Siksi minä kirjoitan tänään – ja tulevaisuudessa – tästä aiheesta. Ilmastonmuutos onkin viime kuukausina ollut usein keskustelun keskiössä ja ihmisten huulilla – ja hyvä niin.

Ympäristö- ja ilmastoasiat ovat olleet minulle jo pitkään ennen kaikkea terveyden kannalta tärkeitä asioita. Esimerkiksi kasvissyönnin aloitin lähinnä terveyssyistä. Kuitenkin ajan myötä, tiedon ja kiinnostuksen karttuessa, myös muita arvoja on tarttunut mukaani. Ympäristöasiat ovat alkaneet kiinnostaa minua niin eettisistä kuin ilmastonmuutosta torjuvistakin perspektiiveistä. Kuitenkin tärkeimpinä arvoina terveys ja ympäristön terveys kulkevat yhä useammin elämässäni käsi kädessä. Ilmastonmuutos sairastuttaa ympäristön, mutta myös meidät ihmiset. Ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeää siis myös väestön terveyden kannalta.

Mutta sitten siihen muovittomaan maaliskuuhun! Maaliskuun ajan sosiaalisessa mediassa pyörii haaste, jossa kannustetaan tekemään arjen valintoja mahdollisimman kestävästi ja vähän jätettä tuottaen. Muoviton maaliskuu kannustaa vähentämään etenkin muovijätettä, mutta haluaa herättää ajatuksia myös ilmastonmuutoksen torjumisesta ja ekologisuudesta. Maaliskuun haasteesta inspiroituneena päätin kirjoittaa blogiini maaliskuun aikana (ainakin) kolmen postauksen postaussarjan, josta ensimmäinen osa on tämä, ympäristöterveydestä kertova kirjoitus.

Tiedän, että tällä hetkellä en ole ainoa, jota ilmastonmuutos ja maapallon tulevaisuus mietityttävät. Sen takia koenkin tärkeäksi, että nostan jatkossa myös näitä aiheita kirjoitusteni keskiöön.

Ympäristöterveydellä,

Saara