Back to school: Miltä näyttää terveyden edistämisen opiskelijan lukujärjestys?

Moikat kaikille! 

Vaikka mun opinnot eivät ihan vielä starttaakaan (onhan nyt vasta heinäkuu), on opintoihin liittyvät asiat pyörineet paljon mun mielessä viime päivinä. Sen takia päätin ottaa kunnolla aikaa istahtaakseni alas suunnittelemaan tulevan syksyn kursseja ja lukujärjestystä. Kun sain kaikki kalenteroitua ja järjesteltyä syksyn aikatauluiksi, rauhoittui mielenikin edestakaisin sinkoilevista ajatuksista. On muuten aika hurjaa, että mun välivuosi on kohta ihan oikeasti ohi, ja mä saan palata takaisin opintojen pariin! On ilo myöntää, että opiskelumotivaatio on tullut takaisin, ja mä oon valmis! 

Te taas olette kyselleet paljon mun opintoihin ja terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmaan liittyvien postausten perään, joten täältä pesee! Täältä pesee itse asiassa kaksin kappalein, sillä tällä hetkellä minulla on työn alla myös toinen back to school -teemainen teksti. Mikäs olisi parempaa kuin yhdistää teidän toiveenne ja samalla omat pohdintani tulevan syksyn opinnoista? Tänään siis pääsette kurkkaamaan terveyden edistämisen opiskelijan lukujärjestykseen ja opintojen sisältöön, sekä näkemään, mitä kursseja olen valinnut tulevalle syksylle!

MUN SYKSYN LUKUJÄRJESTYS 

No, itse asiassa huijaan jo otsikosta lähtien vähäsen: meidän alallamme oikeaa lukujärjestystä on tosi vaikeaa tehdä, koska face-to-face-konktaktiopetusta on meillä läpi opintojen todella vähän. Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman opetus on pääosin monimuoto-opetusta, joka tarkoittaa sitä, että läsnäololuentojen lisäksi tai kokonaan niiden sijasta opiskellaan paljon itsenäisesti, verkkoluennoin ja verkkotentein. Siksi minulle on alusta asti ollut tärkeää luoda tavallaan oma lukujärjestys, tai viikkoaikataulu, jotta saan kaikki kurssit suoritettua deadlineihin mennessä. Omaan “lukujärjestykseeni” siis merkkaan omasta päivästäni ne ajat, jolloin opiskelen itsenäisesti, ja joskus sitten ne ajat, jolloin minulla on konkreettisia luentoja.  

Siispä, yksi sana: aikatauluttaminen! Kuulostaa niin tylsältä, mutta kerran lukuvuodessa aikataulutus on hoidettava huolellisesti. Kun sen tekee kerralla hyvin, auttaa se puskemaan itsenäisestikin suoritettavat kurssit kunnialla läpi. Aikatauluttamista täytyy tehdä myös vähäsen lukuvuoden aikana. Joskus aika iso osa tavallisesta opiskelupäivästäkin voi kulua tulevan viikon tai tulevien päivien luku- ja esseenkirjoitusaikataulujen miettimiseen. Onneksi aikatauluttamisen jaloa taitoa voi oppia, ja siihen on myös apuvälineitä (ja vertaistukea!) saatavilla. Itse koen, että aikataulut ovat myös omaa hyvinvointia varten – jotta aikaa jäisi myös palautumiselle ja vapaa-ajallekin.

Tänä vuonna käytin apuna tulevan lukuvuoden kurssien aikatauluttamiseen uuden kalenterini sivuilla olevia ruudukkoja. Ruutuihin sain hyvin merkattua suoritettavat kurssit, niiden opintopistemäärät sekä niiden suoritusajan tai pakollisen deadlinen. Lukuvuoden aikana kalenteriin saa sitten merkattua myös sen, kun joku kurssi on kokonaan suoritettu (ah sitä ihanaa tunnetta, kun laittaa rastin tuollaiseen ruutuun!). Toivottavasti alla olevat kuvat havainnollistavat kalenterointityyliäni, jos saisit niistä vaikka vinkkiä oman lukuvuotesi suunnitteluun! 

Nämä kurssit suunnittelin syksyn lukujärjestykseeni:

  • Ravitsemustieteen perusteet. Syksyllä starttaa mun sivuaineopinnot (joista oon niin innoissani)! Maisterin sivuaineeksi olen valinnut ravitsemustieteen perusopinnot. Ensimmäisellä kurssilla sukelletaan tietysti perusteisiin: ravintoaineisiin ja niiden tehtäviin ravitsemuksessa, ravinnontarpeeseen sekä ravitsemussuosituksiin.   
  • Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: kvalitatiiviset menetelmät. Nappaan hoitotieteen puolelta yhden kurssin, koska maisteriopintoihimme kuuluu erilaisten tutkimusmenetelmien tunteminen. Tutkimusmenetelmäkurssit ovat aika vapaasti valittavissa, mutta juuri tätä kurssia suositellaan opintosuunnitelmassamme. Tällä kurssilla syvennytään laadullisiin (kvalitatiivisiin) tutkimusmenetelmiin sekä niiden käyttöön ja soveltamiseen tutkimuksessa.  
  • Opetuksen projektityö. Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan opetustapahtuma, eli kurssilaiset pääsevät ihan oikeasti opetushommiin! Kurssilla opitaan myös oppimisen ja opettamisen teoreettisia lähtökohtia, joita sitten sovelletaan omaa opetustapahtumaa luodessa. Tästä kurssista olen ehkä eniten innoissani, koska tykkään ihan erityisesti projektiluontoisista kursseista! 
  • Tilastotieteen peruskurssi. Mulle oikeastaan aika pakollinen paha. Kansanterveystieteen pääaineeseen kuuluu kaksi tilastotieteen kurssia, joista tämä on (onneksi) viimeinen! Ajattelin käydä tämän jo elokuussa kesäkurssina pois alta, että se ei sitten syö motivaatiota muilta kursseilta syksyn tiimellyksessä. Tilastotieteen peruskurssilla perehdytään esimerkiksi analysoimaan tutkimusaineistoa ja tulkitsemaan tilastollisien analyysien tuloksia. 
  • Elintarvikkeet ruokavaliossa. Ravitsemustieteen sivuaineeseen kuuluva kurssi, jossa tutustutaan perustietoihin elintarvikevalikoimasta ja elintarvikealan muutoksesta. Kurssilla tutustutaan elintarvikkeiden kulutukseen ja elintarvikeryhmiin, sekä terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin ja erityiselintarvikkeisiin.  
  • SPSS-ohjelmistokurssi. Kurssilla harjoitellaan SPSS-ohjelmiston käyttöä ja sen hyödyntämistä tutkimustarkoituksissa. SPSS-ohjelmistoa käytetään tutkimusaineistojen tilastolliseen analyysiin. Itselleni tämä kaikki on vielä todellakin hepreaa, eli tiedän tämän kurssin tulevan tarpeeseen!  
  • Ravitsemus ja ruokavaliot. Myös ravitsemustieteen sivuaineen kurssi! Kurssin tavoitteena on perehdyttää erityisruokavalioihin sekä niiden merkitykseen terveyden ylläpitämisessä ja kansansairauksien hoidossa. Kurssilla tutustutaan yleisimpiin ruokavalioihin: gluteenittomaan ja sydänystävälliseen ruokavalioon, diabeetikon ja kasvisruokailijan ruokavalioihin, sekä ruokavalioiden koostamiseen.  
  • Ajankohtaista kansanterveystieteestä. Tämän kurssin suoritan todennäköisesti vasta ensi keväänä, koska sen  voi suorittaa oman aikataulun mukaan milloin tahansa lukuvuoden aikana. Kurssi oli kuitenkin kiva esimerkki hieman erilaisemmasta (mutta meille tyypillisestä) kurssitoteutuksesta, joten nappasin sen tähän mukaan! Tällä kurssilla kuullaan asiantuntijaluentoja kansanterveystieteen ja terveyden edistämisen ajankohtaisimmista aiheista ja luentojen perusteella kirjoitetaan oppimispäiväkirja. Ei tenttiä!

Syksyn lukkarissani on melko paljon liikkumavaraa: mikäli en ehdi suorittaa joitakin kursseja, voin ne myös suorittaa ensi keväänä. Voin myös vaihtaa kursseja kevään ja syksyn välillä melko vapaasti, mikäli joidenkin kurssien aikataulut eivät vaikka natsaa keskenään. Ja enhän minä vielä edes tiedä, pääsenkö tai mahdunko kaikille kursseille mukaan syksyllä!  

MILLÄ FIILIKSELLÄ PALAAN OPISKELEMAAN VÄLIVUODEN JÄLKEEN? 

Olen tosi ylpeä itsestäni, että uskalsin pitää välivuoden, vaikka opinnot sen takia vähän ”myöhästyvätkin”. Tiedän joka solullani, että se oli oikea valinta! Ihan kaikista eniten minua kummastuttaa, kuinka paljon välivuoden aikana minulle kertyi etenkin ammatillista kiinnostusta omaa opiskelualaani kohtaan. Tuollaista tietynlaista kiinnostusta minulla ei ollut juuri ollenkaan, kun välivuodelleni lähdin. Ehkä terveysaiheiden seuraaminen vähän kauempaa havainnollisti minulle sen, mitä jo tiedän, ja mistä haluan tietää lisää kasvaakseni hyväksi ammattilaiseksi ❤  

Tulevana syksynä olen ihan eniten innoissani ravitsemustieteen opinnoista, jotka alkavat heti syyskuussa! Olen siis valinnut ravitsemustieteen sivuainekokonaisuuden maisterini sivuaineeksi. Kandivaiheessa luin sivuaineekseni viestintää, mutta nyt on vuoro ihan toisenlaiselle opintokokonaisuudelle! Todella mielenkiintoista nähdä, mitä syventävää tietoa ravitsemuksesta opinnoilla on annettavanaan minulle, sillä olen ollut koko opintojeni ajan tosi kiinnostunut ravitsemustieteestä. 

Vähiten tulevalta syksyltä odotan koronan vaikutuksia opintoihini. Tällä hetkellä näyttää siltä, että en pääse yliopistolle syksyn aikana lainkaan. Vaikka meillä ei hirveästi lähiopetusta olekaan, olen silti ahkera kuluttamaan yliopiston itseopiskelutilojen penkkejä (ja sohvia!). Nyt siis harmittaa ihan vietävästi, että joudun tekemään kaikki opinnot kotoa käsin. Pitää varmaan linnoittautua kaupunginkirjastoon!!  

 Toivottavasti tämä postaus toi vähän näkökulmia siihen, millaisista kursseista terveystieteiden maisteriopinnot voivat esimerkiksi koostua. Opintopolkuja on meidän tutkinto-ohjelmassamme ihan yhtä monenlaisia kuin ihmisiäkin, joten loppujen lopuksi voin vaan antaa esimerkkejä omasta puolestani.  

Ja hei, jos teillä on mitään kysyttävää opintoihini liittyen, kysykäähän ihmeessä! Vastailen ihan enemmän kuin mielelläni ❤ Blogin kommenttiboksin löydät klikkaamalla tämän postauksen otsikkoa ja skrollaamalla sivun alas asti. Lisäksi minulle voi laittaa viestiä Instagramissa ja Facebookissa

Terveydellä, Saara  ❤

5 PARASTA ASIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OPINNOISSA

Moikkamoi tyypit!

Korkeakoulujen yhteishaku lähestyy kovaa vauhtia – Googlen mukaan se alkaa viikon ja yhden päivän päästä! Yhteishaku tarkoittaa monelle uusia ja jännittäviä tuulia elämään ja monelle myös pohdintoja siitä, mikä onkaan se oma tulevaisuuden juttu ja unelma. Monelle yhteishaku ja mahdollinen koulupaikka tuovat varmasti toivottua aikuistumista lukion tai ammattikoulun jälkeen, toisille taas uusia unelmia välivuosien pohdintojen ja seikkailujen päätteeksi. Toisille taas yhteishaku saattaa antaa uuden mahdollisuuden, kun aiemmat valinnat eivät osoittautuneetkaan oikeiksi. Oli miten oli, jokainen näistä, ja lukuisista muista syistä, on oikea syy hakea korkeakouluun. Tapaan itse aina sanoa, että koulutus on paras lahja, jonka itselleen voi antaa

Koska oma opintopolkuni ei ole ollut mikään monipuolisin, koenkin helpoimmaksi kirjoittaa siitä, mistä tiedän parhaiten – eli siitä alasta, mitä opiskelen. Tällä hetkellä opiskelen neljättä vuotta terveyden edistämistä Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion kampuksella, pääaineenani kansanterveystiede. Pääsin opiskelemaan kivalta ja mielenkiintoiselta kuulostanutta alaa suoraan lukion jälkeen, ensimmäisellä hakukerralla, eikä hyvä tunne osoittautunut vääräksi: olen koko opintojeni ajan kokenut vahvasti olevani oikeassa paikassa ja oikealla alalla. Missään nimessä tulevaisuuteni ei ollut selvä vielä yhteishakuvaiheessa: hain nimittäin Itä-Suomen yliopiston lisäksi moniin muihin kaupunkeihin ja jopa täysin eri alallekin. Siispä tiedän myös omasta kokemuksestani, kuinka jännittävää ja herkkää aikaa yhteishaku monelle on.

Lukiossa päätöksiä tehdessäni omasta tulevaisuudestani, olisin toivonut kovasti enemmän tietoa erilaisista koulutusaloista. Sellaista ihan oikeaa ja elämänmakuista tietoa, ei vain yliopistojen oppaista ja mainoslehtisistä poimittuja lauseita. Kaipasin videoita, ehkä blogikirjoituksiakin, sekä enemmän sellaista kanssakäymistä, mitä monilta opintomessuilta käteen jäi. Siksi päätinkin tänään kirjoittaa viisi parasta asiaa omasta alastani – ja nostaa esille sellaisia mukavia juttuja, jotka ovat minulle merkanneet eniten opintopolkuani tallatessa.

Kuitenkin, ennen sitä, linkkaan tähän videon, josta saa jonkinlaisen näppituntuman siitä, millaista on opiskella terveystieteitä Kuopiossa. Oli ilo olla mukana toteuttamassa tätä videota ja kertoa sillä niistä asoista, jotka ovat tehneet tästä alasta minulle tärkeän ja oman. Suosittelen koko sydämestäni hakemaan Itä-Suomen yliopiston monialaiseen terveysyhteisöön, mikäli terveystieteet tulevaisuuden urana kiinnostavat!

5 PARASTA ASIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OPINNOISSA

1 MONIALAISUUS

Ensimmäinen asia ei liity ehkä pelkästään opiskelemaani alaan, vaan myös koko Itä-Suomen yliopistoon. Tuntuu hurjan hienolta sanoa opiskelevansa yliopistossa, josta löytyy kaikista eniten terveysaloja saman katon alta. Kuopion kampuksella nimittäin opiskellaan niin hammas-, kuin yleislääketiedettäkin, ravitsemustiedettä, biolääketiedettä, farmasiaa, terveyden edistämistä sekä hoitotiedettä. Monialaisuus näkyy myös päivittäisissä opinnoissa: sen lisäksi, että on mukava olla osana monialaista terveysyhteisöä, on myös kurssi- ja sivuainetarjonta laajaa. Itse olen esimerkiksi valinnut ravitsemustieteen maisteriopintojeni sivuaineeksi. Moni tekee myös toisinpäin: lääkäreiden opintoihin kuuluu pala kansanterveystiedettä sekä eri terveysalojen opiskelijat haluavat lukea terveyden edistämisen opintoja sivuaineekseen.

Lisää terveystieteiden tiedekunnasta voit lukea täältä!

2. OMAT KIINNOSTUKSENKOHTEET MUKANA

Yksi ehdottomasti parhaista jutuista opinnoissani on ollut se, että omat kiinnostuksenkohteet ovat saaneet kulkea mukana lähes koko opintojen ajan. Terveystieteet ovat laaaaaaaja kokonaisuus, ja siitä selvitäkseen on valittava kiintopisteitä, joihin keskittyä opinnoissaan. Jotkut kiinnostuvat esimerkiksi ravitsemuksen, liikunnan, politiikan, sosioekonomisen aseman tai vaikka työnteon merkityksestä terveydelle, toiset taas ihan joistain muista aiheista. Useat kurssitehtävät antavat tilaa omien aiheiden valitsemiselle, ja monilla kursseilla se onkin jopa suotavaa.

Myös sivuainemahdollisuudet ovat olleet alallamme loistavia ja omiin sivuainevalintoihin on suhtauduttu avoimesti. Itse päätin valita kandivaiheen sivuaineekseni viestinnän, joka ei sinänsä liittynyt terveystieteisiin mitenkään. Olin kuitenkin aina ollut suuresti kiinnostunut viestinnän aihepiireistä ja sen valitseminen sivuaineeksi tuntui luonnolliselta. No, valinta ei ollut virheellinen: viestinnän opintojen kautta keksin aiheen kandilleni (ehkä gradullenikin!) ja löysin sen oman kiintopisteeni opinnoille. On ollut mahtavaa huomata, että opinnot eivät oikeastaan koskaan kyllästytä, koska ne on saanut suunnata kohti omia mielenkiinnonkohteita.

3. AINEJÄRJESTÖ

Rakkaimmaksi asiaksi ja lähimmäksi sydäntäni on päässyt terveystieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Terho ry. Lähdin heti fuksivuonna aktiivisesti mukaan ainejärjestön hallitustoimintaan, ja onkin ollut upeaa näiden kolmen ja puolen vuoden aikana nähdä, kuinka pieni ainejärjestö on noussut pippuriseksi isojen ainejärjestöjen joukkoon. Samalla se on hitsannut yhteen ihmisiä, tulevaisuuden kollegoita, ja tuonut myös minun elämääni kourallisen upeita ihmisiä. Terholaisten kanssa olemme niin juhlineet, urheilleet, syöneet ja juoneet, retkeilleet, keskustelleet kuin ommelleet haalarimerkkejäkin illat pitkät. Olenkin aina kyselijöille asian tiivistänyt niin, että mielestäni ainejärjestön tavoitteena on tuoda elämään sellaista sisältöä, mitä opinnot eivät voi antaa.

4. IHMISIÄ ERILAISISTA TAUSTOISTA

Sitten ne ihmiset! Tietysti kollegat ovat monelle yksi parhaista asioista niin työelämässä kuin opinnoissakin. Niin myös minulle.

Terveyden edistämiseen hakeutuva porukka on hyvin heterogeenistä – ihmisiä on kaikilla vuosikursseilla hyvin erilaisista taustoista. Jotkut tulevat suoraan lukiosta, toiset ovat toimineet ja työskennelleet jo pitkään terveydenhuollon parissa ja kolmannet ovat rehellisiä alanvaihtajia. Myös opintopolkuja sisälle kouluun on erilaisia: alalle on haettu suoraan lukion päättötodistuksella, avoimen yliopiston opintojen kautta, pelkällä pääsykokeella tai vaikka kaikkien näiden yhdistelmällä. Erilaisuus on alallamme rikkaus ja se on ihanaa! Opinnoissa pääsee myös ryhmäytymään toisten vuosikurssien kanssa, koska opinnot limittyvät: kaikki tekevät niitä hyvin yksilölliseen tahtiinsa. Terveyden edistämiseen hakeutuneita ihmisiä yhdistää kuitenkin aina yksi yhteinen asia: intohimo samaa alaa kohtaan.

Lisää terveyden edistämisen valintaperusteista, pääsykokeesta ja hakemisesta voit lukea täältä.

5. JOUSTAVUUS

Viimeisenä haluan nostaa esille terveyden edistämisen opintojen joustavuuden. Terveyden edistämisen opinnot toteutetaan monimuoto-opetuksena, joka tarkoittaa sitä, että perinteistä läsnäolollista koulua ei ole joka päivä, eikä aina edes joka viikko. Läsnäololliset kurssit painottuvat ensimmäisiin opiskeluvuosiin, ja näin maisterivaiheessa luennoilla tulee istuttua entistä harvemmin. Aluksi se tuntui perinteiseen lukioon tottuneelle melko haastavalta ja radikaaliltakin ratkaisulta – muistan jopa tämän seikan takia kyseenalaistaneeni sitä, olenko edes valinnut oikean alan. Aika on kuitenkin näyttänyt monimuoto-opiskelun olleen palkitsevaa – kurssisisällöt ovat olleet mielenkiintoisia, omat opiskelupäivät on saanut aikatauluttaa oman mielensä mukaan ja luentosalin penkkejäkin on kuitenkin ehtinyt kuluttaa aivan riittävästi. Parasta on ollut se, että monimuoto-opetus on mahdollistanut osa-aikaisen työnteon opintojen ohessa, ja olenkin pystynyt hakemaan ja ottamaan vastaan upeita työtilaisuuksia koko opintojeni ajan.

Lopuksi haluan toivottaa isot tsempit kaikille, jotka tänä keväänä elävät jännittävää aikaa yhteishaun ja korkeakoulujen pääsykokeiden parissa. Mikäli tämä aihe kiinnostaa enemmän, kirjoitti esimerkiksi opiskelukaverini Katja blogissaan tällä viikolla siitä, millaista terveyden edistämisen opiskelu on käytännössä kullakin vuosikurssilla. Blogitekstiin pääset tästä!

Terveydellä,

Saara