TERVEYDEN EDISTÄMISEN MAISTERIOPINNOT: Kevään kurssivalinnat ja lukujärjestys

terveyden edistäminen

Moikkelis! Sain syksyllä hyvää palautetta tästä postauksesta, jossa listasin syksyn kurssivalintani ja toin samalla esille, miltä terveyden edistämisen opinnot näyttävät. Tämänkertaisessa postauksessa kurkataankin siis jälleen mun lukujärjestykseen, mutta tällä kertaa kevään kurssivalintoihin! Luvassa onkin motivoiva ja innostava kevät: ravitsemustieteen sivuaineopintoja, pari tutkimusopintojaksoa sekä kivoja, pääaineeni mukaisia kansanterveystieteen opintoja.

Muistutan edelleen, että jokaisella terveyden edistämisen opiskelijalla on omannäköisensä opintosuunnitelma ja lukujärjestys. Erilaisia tutkintoja on ihan yhtä monta, kuin on erilaista opiskelijaakin. Opiskelen itse väestön terveyden edistämisen maisteriohjelmassa, ja olen siihen sivuun valinnut muun muassa ravitsemustieteen ja viestinnän opintoja. Opiskelijakollegani ovat puolestaan valinneet jotain ihan muuta, ja pääainekin heillä voi olla eri 😊

kurssien merkkaaminen kalenteriin

KEVÄÄN KURSSIVALINNAT JA LUKUJÄRJESTYS

Nämä kurssit olen suunnitellut kevään lukujärjestykseen:

  • Ravitsemus ja liikunta. Aloitin syksyllä sivuaineopintoina ravitsemustieteen perusopinnot, jotka jatkuvat nyt kevääseen. Ensimmäinen kevään kurssi liittyy ravitsemukseen ja liikuntaan. Kurssilla käsitellään ravitsemusta liikunnan ja urheilun asettamien vaatimusten näkökulmasta, sekä pureudutaan myös ylipainoon, sen yleisyyteen sekä sen vaikutuksiin kansanterveydelle. Tosi mielenkiintoista päästä syventämään omaa tietämystäni aiheesta!
  • Hyvinvointikertomus. Kurssilla perehdytään kuntien terveydenedistämistyöhön sekä kuntien laatimiin hyvinvointikertomuksiin. Kurssilla opetellaan tuntemaan hyvinvointikertomuksen rakenne, sekä perehdytään sen laatimiseen. Vaikuttaa kivan ruohonjuuritasoiselta ja käytäntöön sovellettavalta kurssilta! Tämä kurssi liittyy pääaineeseeni, eli väestön terveyden edistämiseen (kansanterveystieteeseen).  
  • Ajankohtaista kansanterveystieteestä. Toinenkin oman pääaineeni kurssi! Kurssilla perehdytään juuri tällä hetkellä pinnalla oleviin kansanterveystieteen ilmiöihin asiantuntijaluentojen, oppimispäiväkirjan ja muiden laajojen tehtävien avulla.
  • Biostatistiikkaa terveystieteilijöille. Tämän kurssin haasteellisuudesta olenkin kuullut melkoisia juttuja! Katsotaan, miten mulle käy… Biostatistiikkakurssilla opetellaan tieteellistä mittaamista, mittaustulosten käsittelyä, datan hankintaa ja määrällisen tutkimusaineiston analysointia.
  • Kansanterveystutkimuksen klassikoita. Kurssilla perehdytään kansanterveyden historiaan: merkittäviin tapahtumiin, henkilöihin ja edistysaskeliin. Mennyttä peilataan nykyisyyteen, sekä myös nykymaailman kansanterveydellisiin haasteisiin. Viime vuosina minuun on iskenyt tosi iso kiinnostus historiaa kohtaan (katson esimerkiksi melkeinpä vain historiallisia tv-sarjoja), joten on kiva perehtyä vielä lähemmin oman alani historiaan 😊
  • Ravitsemusfysiologia. Tämä on taas yksi ravitsemustieteen sivuaineen kursseista – ja kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta! Ravintofysiologiassa käydään läpi pääpiirteittäin energiaravintoaineiden sekä suojaravintoaineiden vaikutukset elimistössä, sekä niiden ruoansulatus ja aineenvaihdunta. Tiedän, että kaikista ravitsemustieteen kursseista juuri tältä tulen saamaan itselleni eniten uutta tietoa.
  • Tytöstä naiseksi. Uh, tämä kurssi on roikkunut tekemättä aivan liian kauan! Terveyden edistämisen opinnoissa voi suorittaa terveystiedon aineenhallinnan, joka siis pedagogisten opintojen lisänä mahdollistaa terveystiedon opettajana toimimisen. Tämä kurssi on osa omaa aineenhallinnan kokonaisuuttani. Hieman erilainen tavallisiin kursseihini verrattuna! Kurssilla käsitellään tyttöjen naiseksi kasvamisen tematiikkaa, sekä erilaisia tyttöihin liittyviä normeja, ihanteita ja kontrollia. Kurssi suoritetaan kirjatenttinä.
  • Ravintolisät. Ravitsemustieteen perusopintoihin liittyvä ihan uusi kurssi, jonka käyn osana sivuainettani.Kurssilla on tavoitteena tutustua ravintolisiin liittyviin tieteellisiin tutkimuksiin sekä ravintolisien kriittiseen arviointiin. Kurssilla harjoitellaan ravintolisien käyttöön ohjaamista sekä niihin liittyvän markkinoinnin tulkitsemista. Tosi tosi mielenkiintoinen kurssi varmasti tämäkin!
  • SPSS-ohjelmistokurssi. Tämä SPSS-ohjelmiston käyttämistä avaava kurssi jäi minulla jalkoihin syksyn kiireissä, joten jospa nyt keväällä liikenisi aikaa tällekin!
terveyden edistämisen opinnot

Se tekisi sitten yhteensä yhdeksän kurssia… huh huh! Olen aika varma, että yksi tai kaksi kurssia tippuu kevään aikana suunnitelmista pois, mikäli keväästä tulee kiireinen. Tykkään suunnitella opintojani puolirennolla otteella: olla hyvin suunnitelmallinen, mutta samalla myös joustaa suunnitelmista tarpeen mukaan. Ja oma jaksaminenhan on aina se tärkein <3

Tsemppiä sinullekin kevään opintoihin, mikäli sellaisia sinulla on! Ja toivottavasti tämä postaus oli hyödyllinen, mikäli terveyden edistämisen opinnot kiinnostavat. Instagramin puolelle kuvasin muuten videon, jossa on mun parhaat vinkit kurssien kalanteroimiseen – käy tsekkaamassa vielä se, jos siitä olisi hyötyä!

Terveydellä, Saara

10 kysytyintä kysymystä terveyden edistämisen opinnoista

Heippa!

VIHDOINKIN sain valmiiksi jo pitkään työpöydällä odottaneen postauksen! Nimittäin: saan viikoittain useita kysymyksiä opiskelemastani alasta, eli terveyden edistämisestä. Vaikka vastailenkin kysymyksiin aina oikeasti mielelläni, päätin kuitenkin koota yhden otsikon alle useimmin kysytyt kysymykset – ihan vain siksi, että ne myös säilyvät nähtävillä pitkään ja isompi joukko voi hyötyä niistä 😊 Tässä tulee siis 10 kysytyintä kysymystä terveyden edistämisen opinnoista! Tallenna tämä postaus vaikka puhelimen tai nettiselaimen kirjanmerkkeihin, niin voit aina myöhemmin tarvittaessa palata tähän tietoiskuun.

1. Lyhyesti alkuun: Mitä oikein ovat terveyden edistämisen opinnot?

Terveyden edistäminen on koulutusohjelma, jota voi opiskella Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion kampuksella. Terveyden edistäminen on monipuolinen ja laaja-alainen terveysalan opintokokonaisuus, josta valmistutaan terveystieteiden maistereiksi. Terveyden edistämisen opinnot koostuvat terveyden edistämisen kandiopinnoista ja suuntautumisvaihtoehdon mukaisista maisteriopinnoista.

Tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan terveyden edistämisen perusteet, erilaiset terveyden toimintamallit, ihmiselimistön rakenteen ja toiminnan sekä elintapojen, yhteiskunnan ja ympäristön vaikutukset väestön terveyteen. Opinnoissa tutustutaan myös kansallisiin ja globaaleihin terveysongelmiin ja niiden ennaltaehkäisyyn, alan tutkimustietoon, erilaisiin tutkimusmenetelmiin sekä oman valinnan mukaisiin sivuaineopintoihin.

2. Millainen on terveyden edistämisen tutkintorakenne?

Terveyden edistämisen opintokokonaisuus jakautuu kandidaatin ja maisterin tutkintoihin.

Kandidaatin tutkinto (180 op) pitää sisällään:

  • Terveystieteiden ja terveyden edistämisen opintoja
  • Suuntautumisvaihtoehdon mukaisia opintoja (perus- ja aineopinnot)
  • Muita suuntautumisvaihtoehtoa tukevia opintoja, eli sivuaineopintoja, joitakin ennalta määrättyjä kursseja sekä valinnaisia opintojaksoja
  • Kandidaatin tutkielman ja siihen liittyvät seminaarit
  • Kieli- ja viestintäopintoja
  • Tutkimus- ja menetelmäopintoja

Maisterin tutkinto (120 op) pitää sisällään:

  • Suuntautumisvaihtoehdon mukaisia syventäviä opintoja
  • Pro gradu -tutkielman ja siihen liittyvät seminaarit
  • Suuntautumisvaihtoehtoa tukevia opintoja, eli sivuaineopintoja sekä valinnaisia opintoja
  • Tutkimus- ja menetelmäopintoja

3. Millaisia suuntautumisvaihtoehtoja terveyden edistämisessä on?

Terveyden edistämisen opinnoissa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa:

  • Ergonomia ja työhyvinvointi
  • Väestön terveyden edistäminen
  • Terveysliikunnan edistäminen

Suuntautumisvaihtoehto valitaan näistä kolmesta vaihtoehdosta toisena opiskeluvuonna. Ensimmäisen vuoden opinnot ovat kaikille yhteisiä. Omaa pääainevalintaa ehtii hyvin miettiä ensimmäisen opiskeluvuoden ajan ja saada esimakua siitä, mikä suuntautumisista olisi just se oma juttu! Mielestäni tämä onkin yksi parhaista jutuista Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden opinnoissa, koska muualla pääaine pitää yleensä valita jo hakuvaiheessa.

Maisterivaiheeseen siirryttäessä suuntautumisvaihtoehtoja on edelleen kolme, mutta siten, että ergonomian ja väestön terveyden edistämisen pääaineet on yhdistetty ja kolmantena vaihtoehtona on täysin englanninkielinen maisteriohjelma.

Maisterivaiheen kolme suuntautumisvaihtoehtoa:

  • Väestön terveyden ja työhyvinvoinnin edistämisen maisteriohjelma
  • Terveysliikunnan maisteriohjelma liikuntalääketieteen oppiaineessa
  • Englanninkielinen Master of Science in Public Health (MPH) –maisteriohjelma

Maisterivaiheessa siirrytään siis loogisesti siihen maisteriohjelmaan, joka vastaa kandivaiheessa valittua suuntautumisvaihtoehtoa. Tai sitten valitaan kansainvälinen, kokonaan englanniksi oleva maisteriohjelma!

4. Mitä sivuaineita opintojen ohella voi lukea?

Terveyden edistämisen opinnoissa sivuaineen voi valita melko vapaasti. Väestön terveyden edistämisen sekä ergonomian suuntautumisvaihtoehdoissa vapaavalintaisia sivuaineita on kaksi: toinen kandivaiheessa ja toinen maisterivaiheessa. Terveysliikunnan edistämisen suuntautumisvaihtoehdossa kandivaiheen sivuaine on ennalta määrätty urheiluravitsemuksen opintokokonaisuus. Terveysliikunnan edistämisen suuntautumisvaihtoehdossa maisterivaiheen sivuaineen saa kuitenkin itse valita.

Sivuaineeksi tosiaan käy melkein mikä tahansa terveystieteiden opintoja tukeva opintokokonaisuus. Monet lukevat esimerkiksi johtamista, työ- ja organisaatiopsykologiaa, aikuiskasvatustiedettä, ravitsemustiedettä, gerontologiaa tai vaikkapa sosiaalitieteitä. Itse valitsin kandivaiheeni sivuaineeksi viestinnän ja maisterivaiheen sivuaineeksi ravitsemustieteen.

5. Millainen on terveyden edistämisen pääsykoe?

Terveyden edistämisen pääsykoe on vuodesta 2016 lähtien ollut aineistokoe, jossa kokeessa käsiteltävä aineisto jaetaan koetilanteessa. Kokeessa on aiempina vuosina ollut erilaisia aineiston tulkintaan liittyviä tehtäviä: niin monivalintaa kuin kirjoitustehtäviäkin. Sanoisin, että kokeeseen voi valmistautua petraamalla omaa luetun ymmärtämistään sekä tutustumalla terveystieteellisiin tutkimusartikkeleihin. Erityisen tärkeää on bongata tekstistä nopeasti tärkeimmät ydinkohdat.

Itä-Suomen yliopiston nettisivujen valintakoearkisto näyttää päivittyneen, eikä sieltä ainakaan tällä hetkellä löydy enää terveyden edistämisen vanhoja valintakokeita. Harmi! ☹

6. Millaisia hakuväyliä terveyden edistämisen linjalle on?

Terveyden edistämistä voi päästä opiskelemaan todistusvalinnan, pääsykokeen tai avoimen väylän kautta. Suoraan todistusvalinnalla otetaan sisään vain ensikertalaisia hakijoita, mutta pääsykokeella voidaan valita myös muita kuin ensikertalaisia. Vuonna 2020 pääsykoe- ja todistusvalintakiintiössä pääsi sisään 10 opiskelijaa.

Alaa voi päästä opiskelemaan myös avoimen yliopiston väylän kautta, joka on sisäänottomäärältään isompi kuin todistus- ja pääsykoeväylä. Avoimen väylän kautta opiskelemaan voi hakea silloin, kun on suorittanut avoimessa yliopistossa joko ergonomian, kansanterveystieteen tai liikuntalääketieteen perusopinnot (25 opintopistettä) vähintään keskiarvolla 3. Vuonna 2020 avoimen hakuväylästä sisään pääsi 20 opiskelijaa.

Kaikissa kolmessa hakuväylässä pääsykokeessa käyminen on kuitenkin pakollista 😊 

7. Pääseekö terveyden edistämistä opiskelemaan suoraan maisterivaiheeseen?

Voi päästä! Joka toinen vuosi otetaan viisi opiskelijaa sisään terveysliikunnan maisteriohjelmaan, joka toinen vuosi taas viisi opiskelijaa väestön terveyden ja työhyvinvoinnin edistämisen maisteriohjelmaan.

Hakijan koulutustaustasta (ja aiemmista opinnoista) riippuen maisteriopintojen lisäksi suoritetaan myös 60 op täydentäviä opintoja, joihin kuuluu myös kandidaatin tutkinto. Suoraan maisterivaiheeseen hakiessa pääainetta ei voi opintojen aikana valita, vaan se valitaan suoraan hakuvaiheessa, hakemalla jompaankumpaan maisteriohjelmaan.

8. Minkälaista opiskelu on käytännössä?

Terveyden edistämisen opinnot ovat monimuoto-opintoja, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelu on hyvin joustavaa ja verkko-opintopainotteista. Monimuoto-opinnot mahdollistavat tutkinnon tekemisen esimerkiksi kotipaikkakunnalta käsin tai osittain työn ohessa. Lähiopetusta ja konkreettisia luentoja ja seminaarejakin riittää, minkä vuoksi monet muuttavat Kuopioon suorittamaan opintoja. Osa opiskelijoista jaksaa puolestaan reissata luentoviikoille esimerkiksi pääkaupunkiseudulta käsin 😊

Terveyden edistämisen opinnoissa korostuu itsenäisyys, mutta paljon tehdään myös ryhmissä. Omien aikataulujen luominen ja lukujärjestyksen suunnitteleminen on tärkeää, koska opiskelupäivät täytyy rytmittää suurimmaksi osaksi itse. Käytännössä opinnot ovat todella monipuolisia: erilaisten harjoitustehtävien kirjoittamista ja tekemistä, ryhmätöiden ja seminaariesitysten suunnittelua, tenttejä ja niihin kertailua, luentoja ja ryhmäkeskusteluja sekä projektimuotoisia isompia kursseja.

Itse olen kokenut työn ja opiskelun yhdistämisen melko rankaksi, vaikka olenkin työskennellyt osa-aikaisesti koko opintojeni ajan. Toisaalta työt ovat tuoneet ihan mainiota vastapainoa opinnoille – toisaalta taas kuorma on välillä kasvanut turhankin suureksi. Pyrin rauhoittamaan elämäni pelkästään opinnoille viimeistään silloin, kun alan kirjoittaa gradua!

9. Mikä susta tulee isona? Sairaanhoitajako? Vai ravitsemusterapeutti? Ei kai lääkäriä?

Ehei, ei mitään näistä! Tämä on ehdottomasti kysytyin kysymys aina silloin, kun kerron jollekulle, mitä opiskelen. Suurin osa ihmisistä ei ole koskaan kuullutkaan sellaisesta alasta, kuin terveyden edistäminen. Siksi välillä meidän osaamisemme saatetaan yhdistää virheellisesti muihin terveysalan ammatteihin.

Terveyden edistämisestä ei valmistuta mihinkään tiettyyn ammattiin, joten kysymykseen ”Mikä susta tulee isona?” voi olla välillä aika hankalaa vastata. Terveyden edistäminen onkin vahva generalistiala, josta siis valmistutaan jonkin tietyn ammatin sijaan alan asiantuntijaksi. Terveyden edistäjät valmistuvat siis terveystieteiden asiantuntijoiksi, jotka voivat tehdä työkseen käytännössä mitä tahansa 😊

10. Millaisiin työtehtäviin tutkinto valmistaa?

Kuten jo ylempänä mainitsin, valmistuttuaan terveyden edistäjät, eli terveystieteiden maisterit, voivat tehdä käytännössä mitä tahansa. Omaa urasuuntaa määrittävät ennen kaikkea omat kiinnostuksenkohteet, sekä oma pääaine ja sivuaineet. Terveyden edistämisen koulutusohjelmasta valmistuttuaan voi toimia vaikkapa tutkijana, opettajana, erilaisissa asiantuntijatehtävissä, tarkastajana, terveysalan yrittäjänä, johtotehtävissä, erilaisissa projekteissa, kunnallisella sektorilla tai vaikka kehitystehtävissä. Erilaisia urapolkuja on niin paljon, kun on yksilöitäkin!

Itse olen erityisen kiinnostunut terveyden ja viestinnän yhteyksistä, sekä spesifimmin siitä, miten terveyttä voidaan edistää sosiaalisessa mediassa, ja millaisia ilmiöitä sosiaalisen median ja terveyden ympärille liittyy. Omaa urapolkuani olen lähtenyt rakentamaan pääainevalinnalla (väestön terveyden edistäminen) sekä sivuainevalinnoilla (viestintä ja ravitsemustiede). Olen suorittanut opintojeni aikana harjoittelun ja viettänyt välivuoden hankkien työkokemusta. Lisäksi tämä blogi ja oma Instagram-tilini ovat auttaneet tutkimaan ilmiötä lähemmin ja pääsemään mukaan konkreettiseen terveydenedistämistyöhön <3  

Siinäpä ne! Toivottavasti tästä postauksesta oli sinulle jotain hyötyä! <3 Alla vielä lista linkkejä, joiden avulla pääset tutustumaan terveystieteiden opintoihin vielä vähän syvemmin. Ihanaa loppuviikkoa!

Terveydellä, Saara

Lisätietoja ja linkkejä:

Miksi ajatus välivuodesta pelotti?

Välivuosi antoi paljon, mutta ei ottanut vastineeksi mitään – Miksi ajatus siitä silti pelotti? Tässä postauksessa avaan tarinaani välivuoden jälkeen, sekä sitä, mitä kaikkea välivuosi antoikaan lahjakseen.

Moi!

Tuntuu jotenkin ihan uskomattomalta, että syksy on pyörähtänyt täydellä tohinalla käyntiin, ja etäopinnot poisluettuna vielä melko normaaleissakin olosuhteissa <3 Uskomattomalta myös siksi, että siitä on jo yli vuosi, kun tein itselleni ison ja pelottavan siirron elämässä ja päätin pitää välivuoden opinnoistani. Nyt tuo vuosi on ohi, ja minä jo pari kurssia lähempänä maisterin papereita.

Olen käynyt monen kanssa todella hyviä ja pitkiäkin keskusteluja välivuoteen liittyen. Olen saanut monia viestejä, joissa pyydetään vertaistukea pelottavalta tuntuvan valinnan edessä. Olen vastannut kysymyksiin siitä, miltä valintani on tuntunut. Onko se ollut oikea? Olen saanut välivuoden aikana myös valtavasti kannustusta – ennen kaikkea itseäni vanhemmilta ihmisiltä. He ovat sanoneet, että olen tehnyt rohkeasti, ja rohkeasti myös siksi, että olen tajunnut, ettei elämässä ole mikään kiire. Ainakaan kiire kohti älyttömän pitkää työelämää.

Koska välivuosiaihe selvästi kiinnostaa – ja koska tämä välivuoteni taustoista kertova postaus on yksi blogini luetuimmista, päätin vielä kertaalleen palata tämän aiheen äärelle. Tänään pohdiskelen sitä, miksi ajatus välivuodesta tai -vuosista pelottaa, miksi se pelotti minua, ja mitä hyvää välivuosi antoi minulle. Aluksi tämä postaus kulki otsikolla ”Välivuoden plussat ja miinukset”, mutta minun oli pakko tarkastella aihetta vähän eri näkökulmasta, sillä en lopulta keksinyt yhden yhtä miinusta. Ehkä se kertoo asiasta jo paljonkin.

MIKSI AJATUS VÄLIVUODESTA PELOTTI?

Mitä jos jään jälkeen? Mitä jos en saa opintolainahyvitystä? Mitä jos tipun vuosikurssilaisteni kelkasta ja valmistun ihan viimeisenä? Mitä jos en enää välivuoden jälkeen jaksa opiskella ollenkaan? Mitä jos välivuosi onkin ihan kamala? Mitä jos teen ennen kaikkea ihan täysin väärän valinnan?

Nämä ja lukuisat muut kysymykset pyörivät mielessäni välivuoteen astumisen kynnyksellä. Silloin ne tuntuivat todellisilta, suurilta ja oikeasti pelottavilta – mutta nyt, tuon vuoden jälkeisinä hetkinä, huomaan ajattelevani, että jokainen pelkoni on osoittautunut turhaksi. Muistan, että ihan eniten minua pelotti ajatus siitä, että pitämällä välivuoden opinnoistani jään jälkeen jostakin. Jostakin merkittävästä ja suuresta! Ehkä elämästä, ehkä yhteiskunnan normeista, ehkä tutkinnon tavoiteajasta. Tuntui, että jään jälkeen niistä odotuksista, jotka ylleni on asetettu. Mutta mitä ihmettä? Enhän minä ole jäänyt jälkeen mistään.

On mielestäni huolestuttavaa, että vuosittain lukuisat nuoret potevat huonoa omaatuntoa siitä, ettei elämä ole mennyt niin kuin odotetaan: Jollekulle ei lukion jälkeen ole avautunut opiskelupaikkaa vuosienkaan lukemisen jälkeen. Jonkun opinnot ovat venähtäneet vuosikausien mittaisiksi. Joku ei ole jaksanut opiskella enää ollenkaan. Työmahdollisuudet ovat vieneet jonkun meistä mennessään. Jonkun mielenterveys on pettänyt. Joku on vaihtanut alaa. Useastikin. Jonkun meistä rakkaus on vienyt toiselle puolelle maailmaa. Ja joku ei ole löytänyt omaa suuntaansa vieläkään. Kaikki näistä, edellä mainituista elämäntarinoista, ovat arvokkaita. On uskomatonta ja huolestuttavaa, että ihan tavallisesta elämästä, sen kiemuroista ja pyörteistä, pitää tuntea huonoa omaatuntoa. Mä en ainakaan jaksa.

Niin, oletko koskaan miettinyt, että mihin meillä on ihan oikeasti kiire. Kuolemaanko? Ei elämää mielestäni pidä suorittaa, vaan se pitää elää. Vahvasti ja väkevästi, omalla tavallamme. Juuri sellaisella tavalla, joka tekee meistä onnellisia. Pidä siis välivuosi, tai vaikka kaksi! Mulle se antoi paljon, eikä ottanut vastineeksi yhtään mitään.

VÄLIVUOSI ANTOI MULLE PALJON

Seuraavaksi haluan kertoa, mitä kaikkea vuoden aikana voikaan ihminen tajuta itsestään ja elämästään 😀 Välivuosi antoi minulle…

  • Ammatillista kiinnostusta omaa alaani kohtaan. Huomasin, että olen oikeasti paljon kiinnostuneempi omasta alastani, kuin esimerkiksi vuosi sitten. Kun opiskeltavaa aihetta pääsi tarkastelemaan tavallaan etäältä, sai se ihan uuden merkityksen. Aina ei siis kannata istua vain nenä kiinni kirjassa – uusi perspektiivi tuo mukanaan uusia oivalluksia!
  • Uudenlaisen näkökulman opintoihini. Aiemmin ajattelin enemmän opintopistemääriä, valmistumisaikataulua ja arvosanoja. Nyt taas tuntuu siltä, että janoan lähinnä uutta tietoa, eikä näillä seikoilla ole mitään väliä.
  • Korvaamatonta työkokemusta. Läksiäisissäni pääsi kyyneleet, koska vuosi ylioppilaskunnassa oli kokemuksena korvaamaton, opettavainen ja rakas. Myös melkoinen matka omaan itseeni ja omaan työminääni tuli tehtyä!
  • Arvostusta itseäni kohtaan. Vaikean valinnan tehtyäni – ja huomattuani, ettei mikään mennytkään kuten pelkäsin – on varmuus omista valinnoistani vahvistunut. Mä osaan tehdä oman elämäni päätökset – ja niitä tosiaan aionkin tehdä, rohkeasti!
  • Rahaa säästöön. Konkreettinen käteen jäänyt hyöty välivuodestani. Onhan se totta, että opiskelijabudjetilla eläminen on välillä tiukkaa. Sain myös palkkarahoilla tehtyä hankintoja, jotka oli pitänyt tehdä jo pidemmän aikaa.

Tässäpä ajatuksiani välivuodesta, sen aiheuttamista paineista ja peloista, sekä lopulta sen opettamista hienoista asioista. Ihana jos luit tänne asti <3 Jätä kommentti, jos tuntuu siltä.

Terveydellä, Saara

Back to school: Miltä näyttää terveyden edistämisen opiskelijan lukujärjestys?

Moikat kaikille! 

Vaikka mun opinnot eivät ihan vielä starttaakaan (onhan nyt vasta heinäkuu), on opintoihin liittyvät asiat pyörineet paljon mun mielessä viime päivinä. Sen takia päätin ottaa kunnolla aikaa istahtaakseni alas suunnittelemaan tulevan syksyn kursseja ja lukujärjestystä. Kun sain kaikki kalenteroitua ja järjesteltyä syksyn aikatauluiksi, rauhoittui mielenikin edestakaisin sinkoilevista ajatuksista. On muuten aika hurjaa, että mun välivuosi on kohta ihan oikeasti ohi, ja mä saan palata takaisin opintojen pariin! On ilo myöntää, että opiskelumotivaatio on tullut takaisin, ja mä oon valmis! 

Te taas olette kyselleet paljon mun opintoihin ja terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmaan liittyvien postausten perään, joten täältä pesee! Täältä pesee itse asiassa kaksin kappalein, sillä tällä hetkellä minulla on työn alla myös toinen back to school -teemainen teksti. Mikäs olisi parempaa kuin yhdistää teidän toiveenne ja samalla omat pohdintani tulevan syksyn opinnoista? Tänään siis pääsette kurkkaamaan terveyden edistämisen opiskelijan lukujärjestykseen ja opintojen sisältöön, sekä näkemään, mitä kursseja olen valinnut tulevalle syksylle!

MUN SYKSYN LUKUJÄRJESTYS 

No, itse asiassa huijaan jo otsikosta lähtien vähäsen: meidän alallamme oikeaa lukujärjestystä on tosi vaikeaa tehdä, koska face-to-face-konktaktiopetusta on meillä läpi opintojen todella vähän. Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman opetus on pääosin monimuoto-opetusta, joka tarkoittaa sitä, että läsnäololuentojen lisäksi tai kokonaan niiden sijasta opiskellaan paljon itsenäisesti, verkkoluennoin ja verkkotentein. Siksi minulle on alusta asti ollut tärkeää luoda tavallaan oma lukujärjestys, tai viikkoaikataulu, jotta saan kaikki kurssit suoritettua deadlineihin mennessä. Omaan “lukujärjestykseeni” siis merkkaan omasta päivästäni ne ajat, jolloin opiskelen itsenäisesti, ja joskus sitten ne ajat, jolloin minulla on konkreettisia luentoja.  

Siispä, yksi sana: aikatauluttaminen! Kuulostaa niin tylsältä, mutta kerran lukuvuodessa aikataulutus on hoidettava huolellisesti. Kun sen tekee kerralla hyvin, auttaa se puskemaan itsenäisestikin suoritettavat kurssit kunnialla läpi. Aikatauluttamista täytyy tehdä myös vähäsen lukuvuoden aikana. Joskus aika iso osa tavallisesta opiskelupäivästäkin voi kulua tulevan viikon tai tulevien päivien luku- ja esseenkirjoitusaikataulujen miettimiseen. Onneksi aikatauluttamisen jaloa taitoa voi oppia, ja siihen on myös apuvälineitä (ja vertaistukea!) saatavilla. Itse koen, että aikataulut ovat myös omaa hyvinvointia varten – jotta aikaa jäisi myös palautumiselle ja vapaa-ajallekin.

Tänä vuonna käytin apuna tulevan lukuvuoden kurssien aikatauluttamiseen uuden kalenterini sivuilla olevia ruudukkoja. Ruutuihin sain hyvin merkattua suoritettavat kurssit, niiden opintopistemäärät sekä niiden suoritusajan tai pakollisen deadlinen. Lukuvuoden aikana kalenteriin saa sitten merkattua myös sen, kun joku kurssi on kokonaan suoritettu (ah sitä ihanaa tunnetta, kun laittaa rastin tuollaiseen ruutuun!). Toivottavasti alla olevat kuvat havainnollistavat kalenterointityyliäni, jos saisit niistä vaikka vinkkiä oman lukuvuotesi suunnitteluun! 

Nämä kurssit suunnittelin syksyn lukujärjestykseeni:

  • Ravitsemustieteen perusteet. Syksyllä starttaa mun sivuaineopinnot (joista oon niin innoissani)! Maisterin sivuaineeksi olen valinnut ravitsemustieteen perusopinnot. Ensimmäisellä kurssilla sukelletaan tietysti perusteisiin: ravintoaineisiin ja niiden tehtäviin ravitsemuksessa, ravinnontarpeeseen sekä ravitsemussuosituksiin.   
  • Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: kvalitatiiviset menetelmät. Nappaan hoitotieteen puolelta yhden kurssin, koska maisteriopintoihimme kuuluu erilaisten tutkimusmenetelmien tunteminen. Tutkimusmenetelmäkurssit ovat aika vapaasti valittavissa, mutta juuri tätä kurssia suositellaan opintosuunnitelmassamme. Tällä kurssilla syvennytään laadullisiin (kvalitatiivisiin) tutkimusmenetelmiin sekä niiden käyttöön ja soveltamiseen tutkimuksessa.  
  • Opetuksen projektityö. Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan opetustapahtuma, eli kurssilaiset pääsevät ihan oikeasti opetushommiin! Kurssilla opitaan myös oppimisen ja opettamisen teoreettisia lähtökohtia, joita sitten sovelletaan omaa opetustapahtumaa luodessa. Tästä kurssista olen ehkä eniten innoissani, koska tykkään ihan erityisesti projektiluontoisista kursseista! 
  • Tilastotieteen peruskurssi. Mulle oikeastaan aika pakollinen paha. Kansanterveystieteen pääaineeseen kuuluu kaksi tilastotieteen kurssia, joista tämä on (onneksi) viimeinen! Ajattelin käydä tämän jo elokuussa kesäkurssina pois alta, että se ei sitten syö motivaatiota muilta kursseilta syksyn tiimellyksessä. Tilastotieteen peruskurssilla perehdytään esimerkiksi analysoimaan tutkimusaineistoa ja tulkitsemaan tilastollisien analyysien tuloksia. 
  • Elintarvikkeet ruokavaliossa. Ravitsemustieteen sivuaineeseen kuuluva kurssi, jossa tutustutaan perustietoihin elintarvikevalikoimasta ja elintarvikealan muutoksesta. Kurssilla tutustutaan elintarvikkeiden kulutukseen ja elintarvikeryhmiin, sekä terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin ja erityiselintarvikkeisiin.  
  • SPSS-ohjelmistokurssi. Kurssilla harjoitellaan SPSS-ohjelmiston käyttöä ja sen hyödyntämistä tutkimustarkoituksissa. SPSS-ohjelmistoa käytetään tutkimusaineistojen tilastolliseen analyysiin. Itselleni tämä kaikki on vielä todellakin hepreaa, eli tiedän tämän kurssin tulevan tarpeeseen!  
  • Ravitsemus ja ruokavaliot. Myös ravitsemustieteen sivuaineen kurssi! Kurssin tavoitteena on perehdyttää erityisruokavalioihin sekä niiden merkitykseen terveyden ylläpitämisessä ja kansansairauksien hoidossa. Kurssilla tutustutaan yleisimpiin ruokavalioihin: gluteenittomaan ja sydänystävälliseen ruokavalioon, diabeetikon ja kasvisruokailijan ruokavalioihin, sekä ruokavalioiden koostamiseen.  
  • Ajankohtaista kansanterveystieteestä. Tämän kurssin suoritan todennäköisesti vasta ensi keväänä, koska sen  voi suorittaa oman aikataulun mukaan milloin tahansa lukuvuoden aikana. Kurssi oli kuitenkin kiva esimerkki hieman erilaisemmasta (mutta meille tyypillisestä) kurssitoteutuksesta, joten nappasin sen tähän mukaan! Tällä kurssilla kuullaan asiantuntijaluentoja kansanterveystieteen ja terveyden edistämisen ajankohtaisimmista aiheista ja luentojen perusteella kirjoitetaan oppimispäiväkirja. Ei tenttiä!

Syksyn lukkarissani on melko paljon liikkumavaraa: mikäli en ehdi suorittaa joitakin kursseja, voin ne myös suorittaa ensi keväänä. Voin myös vaihtaa kursseja kevään ja syksyn välillä melko vapaasti, mikäli joidenkin kurssien aikataulut eivät vaikka natsaa keskenään. Ja enhän minä vielä edes tiedä, pääsenkö tai mahdunko kaikille kursseille mukaan syksyllä!  

MILLÄ FIILIKSELLÄ PALAAN OPISKELEMAAN VÄLIVUODEN JÄLKEEN? 

Olen tosi ylpeä itsestäni, että uskalsin pitää välivuoden, vaikka opinnot sen takia vähän ”myöhästyvätkin”. Tiedän joka solullani, että se oli oikea valinta! Ihan kaikista eniten minua kummastuttaa, kuinka paljon välivuoden aikana minulle kertyi etenkin ammatillista kiinnostusta omaa opiskelualaani kohtaan. Tuollaista tietynlaista kiinnostusta minulla ei ollut juuri ollenkaan, kun välivuodelleni lähdin. Ehkä terveysaiheiden seuraaminen vähän kauempaa havainnollisti minulle sen, mitä jo tiedän, ja mistä haluan tietää lisää kasvaakseni hyväksi ammattilaiseksi <3  

Tulevana syksynä olen ihan eniten innoissani ravitsemustieteen opinnoista, jotka alkavat heti syyskuussa! Olen siis valinnut ravitsemustieteen sivuainekokonaisuuden maisterini sivuaineeksi. Kandivaiheessa luin sivuaineekseni viestintää, mutta nyt on vuoro ihan toisenlaiselle opintokokonaisuudelle! Todella mielenkiintoista nähdä, mitä syventävää tietoa ravitsemuksesta opinnoilla on annettavanaan minulle, sillä olen ollut koko opintojeni ajan tosi kiinnostunut ravitsemustieteestä. 

Vähiten tulevalta syksyltä odotan koronan vaikutuksia opintoihini. Tällä hetkellä näyttää siltä, että en pääse yliopistolle syksyn aikana lainkaan. Vaikka meillä ei hirveästi lähiopetusta olekaan, olen silti ahkera kuluttamaan yliopiston itseopiskelutilojen penkkejä (ja sohvia!). Nyt siis harmittaa ihan vietävästi, että joudun tekemään kaikki opinnot kotoa käsin. Pitää varmaan linnoittautua kaupunginkirjastoon!!  

 Toivottavasti tämä postaus toi vähän näkökulmia siihen, millaisista kursseista terveystieteiden maisteriopinnot voivat esimerkiksi koostua. Opintopolkuja on meidän tutkinto-ohjelmassamme ihan yhtä monenlaisia kuin ihmisiäkin, joten loppujen lopuksi voin vaan antaa esimerkkejä omasta puolestani.  

Ja hei, jos teillä on mitään kysyttävää opintoihini liittyen, kysykäähän ihmeessä! Vastailen ihan enemmän kuin mielelläni <3 Blogin kommenttiboksin löydät klikkaamalla tämän postauksen otsikkoa ja skrollaamalla sivun alas asti. Lisäksi minulle voi laittaa viestiä Instagramissa ja Facebookissa

Terveydellä, Saara  <3

5 PARASTA ASIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OPINNOISSA

Moikkamoi tyypit!

Korkeakoulujen yhteishaku lähestyy kovaa vauhtia – Googlen mukaan se alkaa viikon ja yhden päivän päästä! Yhteishaku tarkoittaa monelle uusia ja jännittäviä tuulia elämään ja monelle myös pohdintoja siitä, mikä onkaan se oma tulevaisuuden juttu ja unelma. Monelle yhteishaku ja mahdollinen koulupaikka tuovat varmasti toivottua aikuistumista lukion tai ammattikoulun jälkeen, toisille taas uusia unelmia välivuosien pohdintojen ja seikkailujen päätteeksi. Toisille taas yhteishaku saattaa antaa uuden mahdollisuuden, kun aiemmat valinnat eivät osoittautuneetkaan oikeiksi. Oli miten oli, jokainen näistä, ja lukuisista muista syistä, on oikea syy hakea korkeakouluun. Tapaan itse aina sanoa, että koulutus on paras lahja, jonka itselleen voi antaa <3

Koska oma opintopolkuni ei ole ollut mikään monipuolisin, koenkin helpoimmaksi kirjoittaa siitä, mistä tiedän parhaiten – eli siitä alasta, mitä opiskelen. Tällä hetkellä opiskelen neljättä vuotta terveyden edistämistä Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion kampuksella, pääaineenani kansanterveystiede. Pääsin opiskelemaan kivalta ja mielenkiintoiselta kuulostanutta alaa suoraan lukion jälkeen, ensimmäisellä hakukerralla, eikä hyvä tunne osoittautunut vääräksi: olen koko opintojeni ajan kokenut vahvasti olevani oikeassa paikassa ja oikealla alalla. Missään nimessä tulevaisuuteni ei ollut selvä vielä yhteishakuvaiheessa: hain nimittäin Itä-Suomen yliopiston lisäksi moniin muihin kaupunkeihin ja jopa täysin eri alallekin. Siispä tiedän myös omasta kokemuksestani, kuinka jännittävää ja herkkää aikaa yhteishaku monelle on.

Lukiossa päätöksiä tehdessäni omasta tulevaisuudestani, olisin toivonut kovasti enemmän tietoa erilaisista koulutusaloista. Sellaista ihan oikeaa ja elämänmakuista tietoa, ei vain yliopistojen oppaista ja mainoslehtisistä poimittuja lauseita. Kaipasin videoita, ehkä blogikirjoituksiakin, sekä enemmän sellaista kanssakäymistä, mitä monilta opintomessuilta käteen jäi. Siksi päätinkin tänään kirjoittaa viisi parasta asiaa omasta alastani – ja nostaa esille sellaisia mukavia juttuja, jotka ovat minulle merkanneet eniten opintopolkuani tallatessa.

Kuitenkin, ennen sitä, linkkaan tähän videon, josta saa jonkinlaisen näppituntuman siitä, millaista on opiskella terveystieteitä Kuopiossa. Oli ilo olla mukana toteuttamassa tätä videota ja kertoa sillä niistä asoista, jotka ovat tehneet tästä alasta minulle tärkeän ja oman. Suosittelen koko sydämestäni hakemaan Itä-Suomen yliopiston monialaiseen terveysyhteisöön, mikäli terveystieteet tulevaisuuden urana kiinnostavat!

5 PARASTA ASIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OPINNOISSA

1 MONIALAISUUS

Ensimmäinen asia ei liity ehkä pelkästään opiskelemaani alaan, vaan myös koko Itä-Suomen yliopistoon. Tuntuu hurjan hienolta sanoa opiskelevansa yliopistossa, josta löytyy kaikista eniten terveysaloja saman katon alta. Kuopion kampuksella nimittäin opiskellaan niin hammas-, kuin yleislääketiedettäkin, ravitsemustiedettä, biolääketiedettä, farmasiaa, terveyden edistämistä sekä hoitotiedettä. Monialaisuus näkyy myös päivittäisissä opinnoissa: sen lisäksi, että on mukava olla osana monialaista terveysyhteisöä, on myös kurssi- ja sivuainetarjonta laajaa. Itse olen esimerkiksi valinnut ravitsemustieteen maisteriopintojeni sivuaineeksi. Moni tekee myös toisinpäin: lääkäreiden opintoihin kuuluu pala kansanterveystiedettä sekä eri terveysalojen opiskelijat haluavat lukea terveyden edistämisen opintoja sivuaineekseen.

Lisää terveystieteiden tiedekunnasta voit lukea täältä!

2. OMAT KIINNOSTUKSENKOHTEET MUKANA

Yksi ehdottomasti parhaista jutuista opinnoissani on ollut se, että omat kiinnostuksenkohteet ovat saaneet kulkea mukana lähes koko opintojen ajan. Terveystieteet ovat laaaaaaaja kokonaisuus, ja siitä selvitäkseen on valittava kiintopisteitä, joihin keskittyä opinnoissaan. Jotkut kiinnostuvat esimerkiksi ravitsemuksen, liikunnan, politiikan, sosioekonomisen aseman tai vaikka työnteon merkityksestä terveydelle, toiset taas ihan joistain muista aiheista. Useat kurssitehtävät antavat tilaa omien aiheiden valitsemiselle, ja monilla kursseilla se onkin jopa suotavaa.

Myös sivuainemahdollisuudet ovat olleet alallamme loistavia ja omiin sivuainevalintoihin on suhtauduttu avoimesti. Itse päätin valita kandivaiheen sivuaineekseni viestinnän, joka ei sinänsä liittynyt terveystieteisiin mitenkään. Olin kuitenkin aina ollut suuresti kiinnostunut viestinnän aihepiireistä ja sen valitseminen sivuaineeksi tuntui luonnolliselta. No, valinta ei ollut virheellinen: viestinnän opintojen kautta keksin aiheen kandilleni (ehkä gradullenikin!) ja löysin sen oman kiintopisteeni opinnoille. On ollut mahtavaa huomata, että opinnot eivät oikeastaan koskaan kyllästytä, koska ne on saanut suunnata kohti omia mielenkiinnonkohteita.

3. AINEJÄRJESTÖ

Rakkaimmaksi asiaksi ja lähimmäksi sydäntäni on päässyt terveystieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Terho ry. Lähdin heti fuksivuonna aktiivisesti mukaan ainejärjestön hallitustoimintaan, ja onkin ollut upeaa näiden kolmen ja puolen vuoden aikana nähdä, kuinka pieni ainejärjestö on noussut pippuriseksi isojen ainejärjestöjen joukkoon. Samalla se on hitsannut yhteen ihmisiä, tulevaisuuden kollegoita, ja tuonut myös minun elämääni kourallisen upeita ihmisiä. Terholaisten kanssa olemme niin juhlineet, urheilleet, syöneet ja juoneet, retkeilleet, keskustelleet kuin ommelleet haalarimerkkejäkin illat pitkät. Olenkin aina kyselijöille asian tiivistänyt niin, että mielestäni ainejärjestön tavoitteena on tuoda elämään sellaista sisältöä, mitä opinnot eivät voi antaa.

4. IHMISIÄ ERILAISISTA TAUSTOISTA

Sitten ne ihmiset! Tietysti kollegat ovat monelle yksi parhaista asioista niin työelämässä kuin opinnoissakin. Niin myös minulle.

Terveyden edistämiseen hakeutuva porukka on hyvin heterogeenistä – ihmisiä on kaikilla vuosikursseilla hyvin erilaisista taustoista. Jotkut tulevat suoraan lukiosta, toiset ovat toimineet ja työskennelleet jo pitkään terveydenhuollon parissa ja kolmannet ovat rehellisiä alanvaihtajia. Myös opintopolkuja sisälle kouluun on erilaisia: alalle on haettu suoraan lukion päättötodistuksella, avoimen yliopiston opintojen kautta, pelkällä pääsykokeella tai vaikka kaikkien näiden yhdistelmällä. Erilaisuus on alallamme rikkaus ja se on ihanaa! Opinnoissa pääsee myös ryhmäytymään toisten vuosikurssien kanssa, koska opinnot limittyvät: kaikki tekevät niitä hyvin yksilölliseen tahtiinsa. Terveyden edistämiseen hakeutuneita ihmisiä yhdistää kuitenkin aina yksi yhteinen asia: intohimo samaa alaa kohtaan.

Lisää terveyden edistämisen valintaperusteista, pääsykokeesta ja hakemisesta voit lukea täältä.

5. JOUSTAVUUS

Viimeisenä haluan nostaa esille terveyden edistämisen opintojen joustavuuden. Terveyden edistämisen opinnot toteutetaan monimuoto-opetuksena, joka tarkoittaa sitä, että perinteistä läsnäolollista koulua ei ole joka päivä, eikä aina edes joka viikko. Läsnäololliset kurssit painottuvat ensimmäisiin opiskeluvuosiin, ja näin maisterivaiheessa luennoilla tulee istuttua entistä harvemmin. Aluksi se tuntui perinteiseen lukioon tottuneelle melko haastavalta ja radikaaliltakin ratkaisulta – muistan jopa tämän seikan takia kyseenalaistaneeni sitä, olenko edes valinnut oikean alan. Aika on kuitenkin näyttänyt monimuoto-opiskelun olleen palkitsevaa – kurssisisällöt ovat olleet mielenkiintoisia, omat opiskelupäivät on saanut aikatauluttaa oman mielensä mukaan ja luentosalin penkkejäkin on kuitenkin ehtinyt kuluttaa aivan riittävästi. Parasta on ollut se, että monimuoto-opetus on mahdollistanut osa-aikaisen työnteon opintojen ohessa, ja olenkin pystynyt hakemaan ja ottamaan vastaan upeita työtilaisuuksia koko opintojeni ajan.

Lopuksi haluan toivottaa isot tsempit kaikille, jotka tänä keväänä elävät jännittävää aikaa yhteishaun ja korkeakoulujen pääsykokeiden parissa. Mikäli tämä aihe kiinnostaa enemmän, kirjoitti esimerkiksi opiskelukaverini Katja blogissaan tällä viikolla siitä, millaista terveyden edistämisen opiskelu on käytännössä kullakin vuosikurssilla. Blogitekstiin pääset tästä!

Terveydellä,

Saara