Mitä terveystieteilijä voi tehdä työkseen?

Mitä terveystieteilijä voi tehdä työkseen? Se on kysymys, joka minulta kysytään todella usein. Samalla se on kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Tässä postauksessa mä kerron sinulle, miltä terveystieteilijän urapolku voi näyttää. Mutta mä lupaan ja varoitan – se voi näyttää yllättävän monenlaiselta!

Tässä postauksessa tarkoitan terveystieteilijällä terveyden edistämisen koulutusohjelmasta tai jostain muusta yliopistokoulutuksesta valmistunutta terveystieteiden maisteria. Vaikka terveystieteilijöitä valmistuu muualtakin, parhaiten voin puhua vain oman opiskelualani, terveyden edistämisen, puolesta.

Me terveyden edistämisestä valmistuneet maisterit emme ole lääkäreitä, sairaanhoitajia tai edes ravitsemusterapeutteja. Me olemme terveyden asiantuntijoita, ja meitä on moneen lähtöön! Me suuntaamme työelämässä erilaisiin ja monipuolisiin terveyden asiantuntijatehtäviin.

Terveystieteilijän ammatti.

Vuonna 2020 toteutimme opiskelukavereideni kanssa kurssitehtävän, jossa keräsimme työllistymistietoja heiltä, jotka ovat jo valmistuneet terveyden edistämisen koulutusohjelmasta. Tuon minikyselyn tuloksia on hyödynnetty tässä postauksessa. Noiden tulosten lisäksi myös muita urapolkuja ja ammatteja on toki mainittu, ja olenkin käyttänyt postauksen lähteenä esimerkiksi mahtavaa Toissa.fi-sivustoa! Terveystieteilijöiden urapolkuja ja ammatteja on kuitenkin niin lukuisia, ettei kaikkia tässä postauksessa edes voi mainita.

Terveystieteilijä voi olla ammatiltaan…

1. Asiantuntija. Kaikki terveystieteiden maisterit ovat omalla tavallaan asiantuntijoita ja kaikki terveystieteilijät toimivat varmasti tavallansa asiantuntijatehtävissä. Kuitenkin toiset työtehtävät ovat asiantuntijamaisempia kuin toiset. Terveystieteilijöitä voi olla asiantuntijoina esimerkiksi yrityksissä, järjestöissä, politiikassa, mediassa, työyhteisöissä ja erilaisissa terveyden edistämisen tehtävissä.

2. Opettaja tai koulutussuunnittelija. Terveystieteilijät voivat toimia myös koulutuksen ja opetuksen tehtävissä. Opetustehtävissä voi toimia esimerkiksi erilaisissa opetushankkeissa, kursseilla, ammattikorkeakouluissa, toisella asteella sekä aikuiskoulutusta tarjoavissa yksiköissä. Koulutussuunnittelun piiriin kuuluu esimerkiksi erilaisten kurssisisältöjen tai -kokonaisuuksien suunnittelu.

3. Liikunnan ja urheilun parissa työskentelevä asiantuntija tai valmentaja. Osa terveystieteilijöistä työskentelee myös urheilun ja valmentamisen parissa esimerkiksi urheiluseuroissa. Myös aiemman fysioterapia- tai valmennuskoulutuksen voi mainiosti liittää osaksi omaa terveystieteilijän osaamista ja urapolkua. Ammattinimikkeitä voivat olla esimerkiksi valmennuspäällikkö, seuratyöntekijä, liikunnan asiantuntija tai urheilutoiminnan kehittäjä.

4. Projektikoordinaattori tai projektipäällikkö. Isoa joukkoa terveystieteilijöitä työllistävät erilaiset terveyden edistämisen projektit ja hankkeet. Projektien ja hankkeiden hallinta on usein monipuolista ja moniammatillista työtä. Projektipäälliköt, -koordinaattorit ja -suunnittelijat voivat työskennellä niin kaupungeissa, kunnissa, yrityksissä kuin järjestöissäkin.

5. Johtaja tai esihenkilö. Moni hakee maisterintutkinnosta vauhtia omaan ylennykseen tai esimerkiksi esimiestehtäviin siirtymiseen. Terveystieteilijät voivatkin toimia monenlaisissa johto- tai esimiestehtävissä: vaikkapa päälliköinä, aluejohtajina, yksikön vastaavina tai toiminnanjohtajina.

6. Järjestöasiantuntija tai vapaaehtoistoiminnan kehittäjä. Iso osa terveystieteilijöistä työskentelee juuri järjestösektorilla, esimerkiksi erilaisissa terveyttä edistävissä järjestöissä tai potilasjärjestöissä. Moni hallinnoi työssään myös vapaaehtoisten joukkoja ja kehittää järjestönsä vuosittaista toimintaa.

7. Tutkija. Terveystieteilijät voivat työskennellä perinteisesti myös tutkijoina. Osa jatkaakin yliopisto-opintojaan tohtorikoulutettaviksi saakka. Osa puolestaan innostuu tutkijan työstä sen verran, että jää tutkimusmaailmaan tohtorin tutkinnon jälkeenkin. Tutkimustehtäviä löytyy toki muualtakin kuin yliopistoista, ja tutkijan työ voi olla monipuolinen kokonaisuus terveystiedettä.

8. Yrittäjä. Terveystieteilijä voi olla tietenkin myös yrittäjä! Itsekin työllistän itseni tällä hetkellä yrittäjänä, ja toivon, että yrittäjyys säilyy ainakin osittain urapolullani jatkossakin.Terveystieteilijä voi yrittäjänä myydä asiantuntijuuttaan eri tavoin: esimerkiksi asiantuntijaluennoin, verkkokurssein tai opetuspalveluin. Mahdollisuudet ovat varmasti rajattomat!

Yllä oleviin (ja lukuisiin muihinkin) työtehtäviin terveystieteilijät voivat työllistyä niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannellakin sektorilla. Terveyden edistämisen koulutus voi myös liittyä aiempaan osaamiseen tai jopa aiempaan ammattiin: osa liittää tutkintonsa esimerkiksi sairaanhoitajan tai vaikka farmaseutin työhön.

Mitä terveystieteilijä voi tehdä työkseen?

Miten terveystieteilijän urapolku rakentuu?

Terveystieteilijöiden urapolkuja on niin monenlaisia kuin on terveystieteilijöitäkin. Urapolulla vaikuttavat omat kiinnostuksenkohteet ja vahvuudet, aiempi koulutustausta, opinnoissa valitut suuntaukset ja aiheet, aiempi työkokemus sekä vapaa-ajanharrastukset.

Terveystieteilijän urapolku alkaa ehdottomasti rakentumaan jo opintojen aikana. Opintoihin voi sisällyttää paljon omia kiinnostuksenkohteitaan ja sillä tavoin luoda pohjaa tulevaisuuden uralle. Terveyden edistämisen opinnoissa omaa urapolkua voi rakentaa esimerkiksi seuraavien avulla:

1. Kurssitehtävät. Terveyden edistämisen opinnoissa useilla kursseilla on tehtäviä, joihin opiskelija saa itse valita aiheen, tutkailtavan artikkelin tai vaikkapa tehtävänsä otsikon. Tällöin aiheen voi valita juuri itseään kiinnostavalta terveyden osa-alueelta. Kurssitehtävien lomassa karttuu hyvin osa-alueen sanastoa, termistöä ja aiheeseen liittyvää teoriatietoa.

2. Opinnäytetyön aihe. Opinnäytetöiden (kandi ja gradu) aihe kannattaa valita siten, että se oikeasti kiinnostaa. Varsinkin gradua työstäessä aikaa vierähtää paljon, ja siksi onkin hyvä, että aihe jaksaa kiinnostaa useiden kuukausien jälkeenkin. Opinnäytetyöt ovat sen verran syväluotaavia, että valittu aihe tulee kirjoittajalleen todella tutuksi. Ei varmasti ole työnhaussa tai tulevalla uralla pahitteeksi kertoa, että hei, mä kirjoitin muuten gradun just tätä työpaikkaa koskevasta aiheesta!

3. Sivuainevalinnat. Terveyden edistämisen koulutusohjelmassa sivuainevalinnoilla voi hyvin suunnata opintoja kohti omia kiinnostuksenkohteitaan. Itse luin sivuaineikseni viestintää sekä ravitsemustiedettä. Sivuaineet ovat suurempia opintokokonaisuuksia, jotka antavat hyvän yleiskuvan käsiteltävästä aiheesta.

4. Vapaavalintaiset kurssit. Myös vapaavalintaisia kursseja voi valita omien kiinnostuksenkohteiden ohjailemana, mikäli ne mahtuvat omaan opintosuunnitelmaan.

5. Järjestötoiminta ja vapaa-aika. Myös opintojen ulkopuolella voi rakentaa pohjaa omalle uralleen! Esimerkiksi erilaiset opiskelijajärjestöt ja ainejärjestötoiminta ovat mahtavia paikkoja luoda verkostoja sekä oppia uutta. Järjestökokemusta myös arvostetaan työmarkkinoilla!

Terveystieteilijä.

Toivottavasti tykkäsit tämänkertaisesta postauksesta ja opit vähän lisää siitä, mitä terveystieteilijät voivat tehdä valmistumisen jälkeen työkseen. Jos taas kiinnostuit enemmän terveyden edistämisen opinnoista, lue tämä kattava infopakkaus opinnoista. Mikäli taas olet miettinyt terveyden edistämisen opintoja avoimessa yliopistossa, kerron aiheesta lisää tässä postauksessa.

Kivaa syyskuun jatkoa!

Terveydellä, Saara

JAKSAMISEN MUISTILISTA: #4 Työ- ja opiskeluhyvinvointi

Tervetuloa neljännen jaksamisen muistilistan teeman pariin! Ja tiiättekö mitä – tää on teemoista myös viimeinen. Tällä kertaa puhutaan opiskelu- ja työhyvinvoinnista – aiheesta, joka on meille ajankohtainen lähes koko elämämme ajan. Vietämme opiskellen ja töitä tehden niin paljon aikaa, että on itsestään selvää, että hyvinvoinnin on ulotuttava myös työhön ja opintoihin. Jos työssä ei voi hyvin, ei voi usein hyvin vapaallakaan. Tänään mä kerron sulle, että työhyvinvointi ei tarkoita pelkkää työnantajan järjestämää liikuntaseteliä tai hyvinvointipäivää, vaan se on paljon monimuotoisempi asia. Työpaikka voi oikeastaan jopa edistää työntekijöidensä terveyttä.

Että mikäkö sitten on jaksamisen muistilista?  Jaksamisen muistilista on postaussarja, jossa hyödynnän multimediallisesti mun blogia ja somekanavia. Kevään aikana olen julkaissut noin kerran kuussa tänne blogiin tekstejä, joissa käsittelen jaksamista terveellisten elämäntapojen näkökulmasta. Postausten teemoihin liittyen olen julkaissut Instagram-tililläni monipuolisesti somesisältöjä, kuten esimerkiksi kuvia, videoita, tietovisoja, mietelauseita ja livelähetyksiä asiantuntijavieraineen. Ja niin tälläkin kertaa – mutta lue ensimmäiseksi tämä kattava tietopaketti!

Jos haluat kurkata aikaisempiin teemoihin, se onnistuu – tietty! Linkit aiempiin teemoihin löydät tästä alta:

työhyvinvointi

MITÄ ON TYÖ- JA OPISKELUHYVINVOINTI?

Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työhyvinvointi tarkoittaa:

  • Turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota tekevät ammattitaitoiset työntekijät ja hyvinvoivat työyhteisöt
  • Työtä, jota tehdään hyvin johdetussa organisaatiossa
  • Työtä, jonka työntekijät ja työyhteisöt kokevat mielekkääksi ja palkitsevaksi
  • Työtä, joka tukee työntekijöiden elämänhallintaa

Työhyvinvointi ei ole yhden ihmisen, etenkään työntekijän harteilla! Työhyvinvointi on hyvin monen tekijän summa. Työhyvinvointi liittyy olennaisesti henkilöstöön, työympäristöön, työyhteisöön, työprosesseihin sekä johtamiseen. Sen vuoksi työhyvinvointi on yhteinen asia: se on niin työnantajan, johtajan, esimiehen kuin työntekijänkin vastuulla. Työhyvinvointia tehdään työpaikalla yhteisvoimin.

Alla olevasta Työterveyslaitoksen laatimasta kuvasta näet havainnollistavasti, kuinka monimuotoinen asia työhyvinvointi on. Työhyvinvointi ei ole pelkkiä työpaikan terveystempauksia, virkistyspäiviä tai liikuntaseteleitä. Työhyvinvointi rakentuu työpaikan arjessa, ihan kaikesta arkeen liittyvästä!

Työterveyslaitoksen kuva työhyvinvoinnista.
Kuvan lähde: Työterveyslaitos.

Myös opiskeluhyvinvointi voidaan määritellä työhyvinvoinnin kautta. Myös opiskeleminen voi olla turvallista, terveellistä ja tuottavaa, ja myös opiskellessa tulisi voida hyvin. Opiskelu eroaa kuitenkin työstä siten, että opiskelija on usein itse itsensä ja oman työnsä johtaja. Opiskelun kuuluisi kuitenkin tuntua mielekkäältä ja palkitsevalta – ja kuten työn, myös opiskelun tulisi mukautua erilaisiin elämäntilanteisiin.

työhyvinvointi

MITEN ELÄMÄNTAVAT EDISTÄVÄT TYÖ- JA OPISKELUHYVINVOINTIA?

Terveelliset elämäntavat edistävät työ- ja opiskeluhyvinvointia monella eri tapaa: terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, liikunta, riittävä lepo ja hyvä nestetasapaino edistävät työssä ja opinnoissa jaksamista ja niistä palautumista. Terveelliset elämäntavat ehkäisevät myös työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

  • Riittävä uni (noin 7–8 h) edistää etenkin aivojen ja mielen palautumista. Unen aikana mieli käsittelee päivän tapahtumia ja kertaa opittuja asioita. Uni palauttaa myös kroppaa fyysisestä työstä.
  • Säännöllinen ateriarytmi (3–4 tunnin välein) tarjoaa energiaa aivoille ja lihaksille työ- tai koulupäivän aikana ja niiden jälkeen. Työstä palautumisen vuoksi on syötävä riittävästi, säännöllisesti ja terveellisesti.
  • Liikunta ylläpitää työ- ja toimintakykyä sekä hillitsee työhön tai opintoihin liittyvää stressiä. Säännöllinen liikunta on myös yhteydessä vähäisempiin sairaspoissaoloihin.
  • Epäterveelliset elämäntavat puolestaan altistavat työkyvyn heikkenemiselle ja jopa uupumiselle. Työn tai opintojen stressitekijät kasautuvat epäterveellisesti elävän harteille tuplaten. Esimerkiksi runsas päihteiden käyttö voi vaikuttaa negatiivisesti työhön ja altistaa työkuormituksen kasautumiselle. Pitää kuitenkin muistaa, että uupuminen ei suinkaan aina johdu huonoista elämäntavoista.
opiskeluhyvinvointi

VOIKO TYÖPAIKKA EDISTÄÄ TERVEYTTÄ?

Myös työpaikka voi tukea ja edistää työntekijöidensä terveellisiä elämäntapoja, ja oikeastaan niin sen kuuluisikin tehdä. Kaikilla työpaikoilla onkin lakiin kirjattu velvollisuus toimia terveyttä edistävällä tavalla. Terveyden edistäminen työpaikalla onkin sitä tärkeämpää, mitä kuormittavampaa työ on.

Suuri osa meistä viettää työssä noin 1600 tuntia vuodessa, joten on selvää, että töissä tehdyillä valinnoilla on väliä. Työtä on erilaista, ja jokainen työ vaikuttaa eri tavalla toimintakykyymme ja terveyteemme. Toimistotyöläinen, kirvesmies, valokuvaaja ja ensihoitaja tekevät jokainen täysin eri tavalla haastavaa työtä. Siksi terveyden edistäminen työpaikoilla, juuri tietyn työn riskit ja haasteet huomioiden, olisi todella tärkeää.

Terveyttä edistävä työpaikka on…

  • Suunnitelmallinen. Työntekijöiden elämäntapoihin vaikutetaan vain suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä työllä. Hyväksi todetut keinot kannattaa jättää käyttöön ja huonoksi havaitut jutut hylätä. Työpaikka voi laatia itselleen terveyden edistämisen suunnitelman, joka ohjaa työpaikan tavoitteellista terveyden edistämisen toimintaa ja arviointia.
  • Yhteisöllinen. Työyhteisön sosiaalinen tuki on tärkeä keino edistää terveellisiä elämäntapoja. Toimivia ratkaisuja voidaan miettiä ja rakentaa yhdessä. Työkavereiden tuki työssä on myös tosi tärkeää!
  • Työntekijöitään kuuleva. Kokemus siitä, että voi vaikuttaa työpaikkaansa koskeviin asioihin ja päättää omista valinnoistaan, on merkittävä ja motivoiva. Vaikutusmahdollisuudet ja kuulluksi tuleminen lisäävät työhyvinvointia ❤
  • Arvostava, tukea tarjoava ja erilaiset elämäntilanteet huomioiva.
  • Tavoitteita asettava. Työpaikan terveyttä edistävät tavoitteet voidaan saavuttaa yhdessä, askel askeleelta. Konkreettisten tavoitteiden saavuttaminen myös motivoi voimaan hyvin työssä ja jatkamaan hyvin aloitettua hyvinvointityötä.

ENTÄ MITÄ VOIN TEHDÄ ITSE?

Vaikka työ- tai opiskeluhyvinvointi ei ole pelkästään omissa käsissä, voi sitä silti edistää myös omilla valinnoilla. Oman työn muokkaamista itselle mielekkäämmäksi sanotaan työn tuunaamiseksi. Mielestäni myös omia opintoja ja opiskelutekniikoita voi aivan hyvin tuunata, ja siten löytää lisää opiskeluhyvinvointia omaan arkeen. Työn tuunaaminen haastaakin perinteisen ajattelutavan, jossa työn kehittäminen olisi pelkästään työnantajan vastuulla.

Muutamia vinkkejä oman työn tai opintojen tuunaamiseen:

  • Yhdistä kiinnostuksenkohteesi tai harrastuksesi osaksi työtä tai opintoja. Voisitko kirjoittaa esseeseesi esimerkkejä omakohtaisista kokemuksistasi tai omista intohimoistasi? Tai voisitko ryhtyä vastaamaan työpaikkasi juhlien järjestelyistä, mikäli rakastat juhlasuunnittelua? Voisiko koirasi tulla piipahtamaan toimistolla tai voisitko järjestää ystäviesi kanssa opiskeluviikonlopun rakkaalla metsämökilläsi? Oman intohimon tai harrastuksen yhdistäminen työhön voi tuoda siihen ihan erilaisia ja uusia sävyjä.
  • Vaihda maisemaa ja riko rutiineja! Kokeile eri työ- tai opiskeluympäristöä tai tee työt eri järjestyksessä kuin yleensä. Entä jos aloittaisit aamun liikunnalla tai pidemmällä aamiaisella ja menisitkin töihin tai koneen ääreen vasta myöhemmin? Mitä jos pitäisitkin vapaapäivän keskellä viikkoa,koska tiedät sunnuntaisin olevasi tehokkaimmillasi? Olisiko uusi kahvila kiva opiskelupaikka, tai voisiko lähipuistoon suunnata etäpalaveriin kuulokkeet korvilla? Entä jos tekisitkin haastavimmat työtehtävät ensin, ja jättäisit kivat ja helpot iltapäivään?
  • Ole armollinen itsellesi. Klisee, mutta pätee myös opiskelu- ja työhyvinvointiin. Jokainen päivä ei voi olla tuottava, onnistunut tai edes siedettävä. Iloitse siis sitäkin suuremmalla syyllä hyvistä päivistä ja saavutuksistasi!
  •  Etsi ideoita vuorovaikutustilanteista. Parhaat ideat ja motivaatipuuskat syntyvät usein työpaikan kahvihuoneissa tai itseopiskelutilojen sohvilla. Omilta kollegoilta ja opiskelukavereilta voi oppia paljon, ja usein myös vertaistuki tulee tarpeeseen. Mitäpä jos tutustuisit johonkuhun uuteen tyyppiin, mitä kaikkea voisitkaan oppia?
terveyttä edistävä työpaikka

Ihanaa, kun jaksoit lukea tänne asti ❤ Koko alkuvuoden kestänyt jaksamisen muistilista on tullut nyt blogin puolella päätökseensä. Instagramissa bileet jatkuvat vielä tämän ja ensi viikon ajan! Kiitokset myös siitä, että olet jaksanut pysyä mukana muistilistan jokaisessa teemassa. Toivottavasti olet oppinut jotain uutta terveellisistä elämäntavoista ja niiden merkityksestä jaksamiseen! ❤

Ihanaa, lempeää ja jaksamista kerryttävää kesäkuuta!

Terveydellä, Saara

LÄHTEET: