Luonnosta lääkettä stressiin

Moikka taas!

Täällä on opiskelusyksy startannut täydellä teholla käyntiin, ja olenkin viikon aikana tehnyt jo yhden tentin ja aloittanut kaksi uutta kurssia. Kurssien ja työpäivien lomassa olen huomannut stressitasojeni kohoavan vähän turhankin koholle, vaikka syksy on vasta ihan alussa. Siksi olen viikon aikana kirjoitellut teille tätä postausta siitä, kuinka luonnosta voi löytää helpon lääkkeen stressiin!

Tekstin lopusta löytyy taas tiivistelmä, mikäli et jaksa lukea koko tekstiä. Kokosin tekstin oheen myös teidän lemppareitanne luontokohteita, joita kyselin aiemmin teiltä Instagramissa. Tsekkaa, jos siellä olisi joku kiva paikka, johon haluaisit suunnata seuraavaksi, vaikka syysretkelle! Kuvina tässä postauksessa ihania Lapin maisemia viime viikon reissulta ❤

LUONTO ON OIKEASTI HYVÄKSI KANSANTERVEYDELLE

Luonto. Mun mielestä niin aliarvostettu asia! Luonnolla, siellä olemisella ja luontoliikunnalla on paljonkin terveysvaikutuksia: niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin sellaisia. Terveyshyödyistä voidaankin puhua silloin, kun luontoympäristöstä saadaan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Luonnon myönteisiä terveysvaikutuksia ovat muun muassa luonnon kyky lievittää stressiä, parantaa mielialaa, lisätä fyysistä aktiivisuutta, madaltaa verenpainetta, ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja ja lihavuutta sekä pidentää elinikää. Luonnon hyödyt voi löytää niin oman asuinalueen lähipuistosta, kuin pidemmiltäkin luontoretkiltäkin. Suomalaisille erityisesti metsäympäristö sekä mökkeily ovat tärkeitä luonnosta saatavan hyvinvoinnin lähteitä.

Tutkimusten mukaan luonnon yksi merkittävimmistä terveysvaikutuksista liittyy juuri mielialaan, jota luonto kohentaa huomattavasti. Toinen merkittävä terveyshyöty liittyy luonnossa harrastettavaan liikuntaan: ulkoilu luonnossa kohentaa kuntoa, koettua terveyttä sekä auttaa irtautumaan arjesta. Luontoliikunta ennaltaehkäisee ylipainoa ja siihen liittyviä terveysongelmia. Luonto houkuttelee liikkumaan uudelleenkin, ja luontoliikunta koetaan usein kevyemmäksi ja mukavammaksi, kuin liikunta sisätiloissa.

Joissakin tutkimuksissa luonnon on havaittu vaikuttavan positiivisesti myös verenpaineeseen ja veren kortisolipitoisuuteen, eli sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimuksissa on havaittu positiivisia yhteyksiä myös kuolleisuuteen – luontoympäristöjen lähellä elävät näyttävät tutkimusten mukaan elävän pidempään. Luonnossa ja luontoympäristöissä näyttäisi siis olevan merkittävää potentiaalia kansanterveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.

Mutta tänään mä haluaisin keskittyä eniten stressiin! Puhutaan siitä seuraavaksi.

JOS SUA STRESSAA, SUUNTAA LUONTOON ❤

Minulle tärkein luonnon vaikutus on ehdottomasti sen kyky ehkäistä stressiä. On jotenkin ihan tosi ihmeellistä, kuinka stressaantuneena luontoon mennessä tuntuu stressi haihtuvan pois kuin itsestään. Ehkä metsässä on aikaa ajatella, tai tarpeeksi hiljaista omien ajatusten kuulemiselle. Tai sitten stressi saa vaan luonnossa oikeat mittasuhteet.

Myös tutkimukset ovat sitä mieltä, että luonto voi lievittää ja ennaltaehkäistä stressiä. Tutkimuksissa on havaittu, että luonnon rauhallisuus ja seesteisyys vaikuttavat myönteisesti kiireiseen elämään ja tietotulvaan joutuneeseen ihmiseen. Luontoympäristöt parantavat mielialaa ja tehtävistä suoriutumista, elvyttävät stressaantunutta mieltä ja parantavat tarkkaavuutta. Samanlaisia hyötyjä ei ole havaittu rakennetuissa kaupunkiympäristöissä. Mitä suuremman osuuden omasta vapaa-ajastaan käyttää luonnossa ulkoiluun, sitä stressiä lievittävimpiä kokemuksia sieltä saa. Luontoliikunta vaikuttaa positiivisesti myös stressin heikentämään vastustuskykyyn, eli sillä on vaikutuksia ihan kokonaisvaltaiseen terveyteen.

Eräs todella mielenkiintoinen tutkimustulos liittyy työ- ja koulumatkoihin. Tutkimuksissa on havaittu työhön ja opiskeluun liittyvällä viherkokemuksella olevan vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin. Jos yli puolet omasta työ- tai koulumatkasta kulkee läpi luonto- tai puistoalueiden, voi omat positiiviset tuntemukset lisääntyä ja mieliala kohentua. Oikeasti sillä siis voi olla merkitystä, mitä kautta aamuvarhain kuljemme kohti päivän haasteita!

Ihmisellä on myös luontainen taipumus pyrkiä hallitsemaan stressiään ympäristöään kontrolloimalla, kuten oleskelemalla luonnossa. Etenkin luonnossa sijaitsevassa mielipaikassa ihminen pystyy säätelemään olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan. Suomalaisten itse valitsemat mielipaikat ovatkin valtaosin luontokohteita. Mielipaikkaan mennään tyypillisesti rauhoittumaan, selvittelemään ajatuksia ja lievittämään omaa stressiä. Mielipaikat toimivat siis kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina.

TEIDÄN MIELIPAIKKOJA / LEMPPAREITA LUONTOKOHTEITA:

  • Turun saaristo
  • Koli
  • Saana-tunturi ja Kilpisjärvi
  • Pallas-Yllästunturi
  • Pyhä-Luoston kansallispuisto
  • Tiilikkajärven kansallispuisto
  • Orinoron rotko
  • Vuokatinvaara

Kyselin teiltä aiemmin Instagramissa teidän lempiluontopaikkojanne. Nämä olivat aivan ihania, kiitos kaikista vastauksista! Ja sorit, jos osa paikoista unohtui, sillä Instagram ei jostain syystä tallentanut kaikkia vastauksia ☹

JO 15 MINUUTTIA LUONNOSSA RIITTÄÄ

Kuinka kauan luonnossa sitten kannattaisi olla, että kaikki sen terveyshyödyt saisi maksimoitua? Ja etenkin omaa stressiä lievitettyä? Tutkimusten mukaan luonnon positiiviset vaikutukset saattaa havaita jo viiden minuutin jälkeen, mutta noin 15 minuuttia pidetään yleisemmin luonnon positiivisten terveysvaikutusten minimirajana. Mieti, jo 15 minuuttia luonnossa voi kohentaa mielialaa ja parantaa terveyttä? Se on ihan uskomattoman lyhyt aika.

Mitä enemmän aikaa vietetään luonnossa, sitä merkittävämpiä ovat luonnon tarjoamat terveyshyödyt. Tutkimuksissa on havaittu, että kun luonnossa oleillaan vähintään kahdesta kolmeen kertaan viikossa, noin viisi tuntia kuukaudessa, luonnon terveysvaikutukset vahvistuvat. Samat terveyshyödyt saavutetaan, jos vieraillaan kaupungin ulkopuolisilla, laajemmilla luontoalueilla pidempi reissu noin kahdesta kolmeen kertaan kuukaudessa.  

Myös luontoalueiden rakentaminen kaupunkiin edistää terveyttä. Kaupungistumisesta ja viheralueiden supistamisesta huolimatta luonnolla on edelleen keskeinen merkitys ihmisten asumiseen ja vapaa-aikaan liittyvissä toiveissa ja tarpeissa. Tutkimusten mukaan luonnon läheisyys elinympäristössä voi vähentää sairastavuutta ja lisätä onnellisuutta. Kaupunkiympäristöön liittyvä melu ja ilmansaasteet aiheuttavat stressiä, joka voi lievittyä kaupunkiin rakennetuilla viheralueilla, puistoissa tai metsissä. Kaupunkien luontoalueet kannustavat myös liikkumaan. Onneksi ainakin täällä Kuopiossa luontoa ympärillä riittää!

TIIVISTELMÄ:

  • Luonto kohentaa mielialaa ja lievittää stressiä! Luonto parantaa kykyä suoriutua tehtävistä ja se elvyttää mieltä sekä parantaa tarkkaavuutta.
  • Tutkimusten mukaan luonto lisää myös fyysistä aktiivisuutta, madaltaa verenpainetta, ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja ja lihavuutta sekä pidentää elinikää.
  • Luonnon positiiviset hyödyt voi löytää niin oman asuinalueen lähipuistosta, kuin pidemmiltäkin luontoretkiltä!
  • Suomalaisille erityisesti metsäympäristö sekä mökkeily ovat tärkeitä luonnosta saatavan hyvinvoinnin lähteitä.
  • Suomalaisten valitsemat mielipaikat ovat useimmiten luontokohteita. Mielipaikkaan mennään tyypillisesti rauhoittumaan, selvittelemään ajatuksia ja lievittämään omaa stressiä. Mielipaikat toimivat siis kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina.
  • Jo 15 minuuttia luonnossa vietettyä aikaa tuo esiin luonnon terveysvaikutukset! Kuitenkin, mitä enemmän aikaa vietetään luonnossa, sitä merkittävämpiä ovat luonnon tarjoamat terveyshyödyt.
  • Myös luontoalueet kaupungissa edistävät terveyttä: ne tarjoavat pakopaikan melulta ja ilmansaasteilta sekä lisäävät kaupunkilaisten fyysistä aktiivisuutta.

Ihania ja syksyisiä hetkiä luonnossa!

Terveydellä, Saara

LÄHTEET:

Muistathan: somekuplan ulkopuolella on kokonainen elämä

Elämäni vaikeimman kesän jälkeen sain kuulla tuttaviltani, kuinka ihanalta kesäni olikaan näyttänyt Instagramissa. Se herätti ajattelemaan: kesänihän oli ollut ihan kaikkea muuta kuin ihana! Vaikka jonkun elämä näyttäisi täydelliseltä somessa, se saattaa oikeasti olla kaukana täydellisestä. Medialukutaito on yksi tärkeimmistä keinoista nähdä oman somekuplansa ulkopuolelle – sosiaalinen media kun ei koskaan ole täysin rehellinen paikka.

Mä lupaan jatkossa olla somessa vähän rehellisempi. Lupaa sinä kehittää medialukutaitoasi ja laittaa some kiinni silloin, kun ahdistaa.

“Vitsi sulla on ollut ihana kesä, mä oon seurannut Instagramista!”

Tämän lauseen olen kuullut monen tutun suusta, palattuani kesän jälkeen töihin ja arkeen. Lause on pysäyttänyt minut niille sijoilleen. Mun kesä ei ole todellakaan ollut ihana. Ei, se on ollut kaikkea muuta: ehkä haastavin kaikista elämäni kesistä.

Miksi kesäni on sitten näyttänyt ihanalta muille? Tätä pysähdyin miettimään. Mietin ja mietin, ja sitten päätin kirjoittaa tämän tekstin. Tänään puhutaan somekuplista, somen luomista mielikuvista, mun suhtautumisesta elämän jakamiseen sosiaalisessa mediassa sekä ihan tärkeääkin tärkeämmästä medialukutaidosta. Olisi ihanaa ja tärkeää, jos lukisit tämän ❤

AJATUKSIA SIITÄ, MITÄ HALUAN JA MITÄ EN HALUA NÄYTTÄÄ SOMESSA  

Kamppailen ihan päivittäin ajatuksien kanssa siitä, mitä sosiaalisen median kanaviini haluan julkaista. Mitä asioita haluan näyttää elämästäni somessa? Mitä asioita jättäisin pois? Ihan ennen kaikkea haluaisin olla elämästäni rehellinen, mutta joidenkin asioiden tuominen kaikkien nähtäville tuntuu haastavalta. Ja myös tosi väärältä. Pitäisikö vaikeat jutut kuitenkin nostaa esille somessa?

Some on ollut minulle aina positiivinen paikka: sellainen, jonne en ole kärrännyt mukanani omia murheitani. Some ja etenkin sisällöntuotanto ovat auttaneet minua näkemään ja havaitsemaan parhaat puolet ja pienetkin arjen ilot omasta elämästäni. Olen päättänyt jo kauan sitten, että en halua ladata someen niitä negatiivisia ajatuksia, jotka joka tapauksessa jo muutenkin kulkevat päivittäin mukanani. Sosiaalisen median avulla pystyn sanoittamaan itselleni oman elämäni hyviä hetkiä, omalla visuaalisella tavallani. Ehkä pystyn samalla myös luomaan hyvää mieltä muille – ehkä saada aikaan pienen hymyn tai hyvän tunteen ruudun toisella puolella.

Näen nykyään sosiaalisen median myös keinona kasvaa ammatillisesti, sekä luoda ja kehittää omaa ammattilaisbrändiäni. Haluan jakaa terveystietoa somessa ja sen kautta tehdä tulevaisuudessa ehkä jopa töitä ammattilaisena sen kautta. Ammattilaisuus on minulle yksi peruste, jonka vuoksi en halua jakaa elämästäni ja itsestäni seuraajakunnalle liikaa henkilökohtaisia, vaikeita juttuja. Henkilökohtaiset surut eivät myöskään ole asia, jota itse etsin somesta tai jota haluaisin nähdä muilta ammattilaisilta.

Nämä kaksi syytä johtavat kuitenkin siihen, että annan tavallaan väärän kuvan elämästäni somessa. Epärehellisen. Saatan kerta toisensa jälkeen kuulla, kuinka ”elämäni on täydellistä” tai ”eihän sinulla koskaan vaikeaa ole”. Se toki satuttaa. Sen takia dilemma on valmis: haluaisin pitää oman sosiaalisen mediani ammattimaisena ja etenkin positiivisena, mutta samalla se ei ole koko totuus. Olen siis haastanut itseni miettimään näitä asioita uudelleen.

MEDIALUKUTAITO AUTTAA NÄKEMÄÄN SOMEKUPLAN ULKOPUOLELLE

Vaikka tulevaisuudessa minä – ja monet muutkin someaktiivit – rohkaistuisivat jakamaan sosiaalisessa mediassa myös ikäviä ja kipeitä asioita elämästään, ei se mielestäni siltikään riitä ratkaisuksi. Vaikka vaikeista jutuista puhuminen, vertaistuen saaminen ja somen inhimillistäminen ovatkin tosi upeita asioita, ei kenenkään velvollisuus silti ole jakaa henkilökohtaisia asioitaan somessa. Sen sijaan, että rohkaisisin kaikkia kertomaan täysin rehellisesti elämästään somessa, on mielestäni tärkeämpää muistuttaa ja puhua ääneen medialukutaidosta.

Ja nyt puhutaan.

Medialukutaidolla tarkoitetaan erilaisia taitoja median parissa toimimiseen, mediaviestien ymmärtämiseen sekä omien mediasisältöjen luomiseen. Medialukutaidon ohessa puhutaan usein myös mediakasvatuksesta, jolla tarkoitetaan kaikenikäisille kohdistettua toimintaa, jonka avulla pyritään lisäämään medialukutaitoa. Helposti ajatellaan, että medialukutaito on jotain, mitä pitäisi opettaa vain lapsille, mutta on yhtä tärkeää huomioida opetuksessa kaikki ikäryhmät. Myös me aikuiset tarvitsemme muistutusta medialukutaidosta aika ajoin.  

Kuten ehkä jo tiedämmekin, tutkimusten mukaan sosiaalinen media voi vaikuttaa negatiivisesti yksilön kehonkuvaan tai terveyskäyttäytymiseen. Kauniit kuvat julkkiksista, kavereista, ruoka-annoksista, treenatuista kropista tai muodista voivat aiheuttaa yksilössä vertailun ja huonommuuden tunteita tai esimerkiksi altistaa terveydelle haitallisille valinnoille. Negatiiviset tunteet omasta kehosta voivat ahdistaa ja samalla luoda paineita siitä, kuinka itse voisi näyttää paremmalta somessa. Somessa on helppoa verrata itseään muihin ja siten pettyä, sillä useimmiten muiden elämä näyttää omaa paremmalta.  

Upeaa on kuitenkin se, kuinka medialukutaito ja median käyttämiseen liittyvät kyvyt voivat lievittää sosiaalisen median luomia negatiivisia mielukuvia esimerkiksi omasta kropasta. Tämän tutkimuksen mukaan medialukutaito auttoi nuoria näkemään sosiaalisen median sisällöt neutraalimmin kuin tavallisesti. Medialukutaidon hallitseminen siis hillitsi negatiivisia tuntemuksia, etenkin nuorilla tytöillä. Harmillista on, ettei sama ilmiö kuitenkaan toistunut pojilla.

Omasta mielestäni hyvään medianlukutaitoon kuuluu myös oman mediassa vietetyn ajan sääteleminen. Jokainen meistä voi itse valita, kuinka paljon aikaa viettää somessa. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa havaittiin, että yli kolme tuntia päivässä sosiaalisessa mediassa viettävät nuoret olivat alttiimpia mielenterveyden häiriöiden syntymiselle. Voi siis olla, että runsas sosiaalisen median käyttö ja jatkuva itsensä vertailu muihin ei tee hyvää mielelle.

SOMEKUPLAN ULKOPUOLELLA ON ELÄMÄÄ

Somekuplan ulkopuolella on kokonainen elämä, tunteineen, riemuineen ja epäonnistumisineen.  Muistathan sen. Muista, ettei sosiaalinen media voi koskaan olla täysin rehellinen paikka. Muistathan, että sosiaalisessa mediassa näkyvät muiden elämästä vain parhaat palat: kauneimmat kuvakulmat, tarkkaan harkitut meikit ja vaatteet, kuvien muokatut värit ja valot, vain yhdestä nurkkauksesta siivotut asunnot, ruoka-annokset, joita on valmisteltu tuntikausia, filtterit, hymyt, sisään vedetyt vatsat. Muistathan, että oma elämäsi on tärkein, hienoin ja uskomattomin asia, mitä sinulla on.

Itse lupaan olla somessa vähän rehellisempi. Jakaa elämän epäonnistumisia, huonoja päiviä. Samalla lupaan pitää kiinni myös vanhasta: hyvien asioiden etsimisestä ja positiivisuuden antamisesta muille. Sinä voit luvata, että harjoitat medialukutaitoasi. Että laitat somen kiinni silloin, jos ahdistaa. Että muistat olla kriittinen somessa joka päivä.

Terveydellä ja somekuplan puhkaisemista opetellen,

Saara

LÄHTEET

Elämäntaparauhaa, kiitos!

Olivat sitten yksilön elämäntavat millaiset tahansa – terveelliset tai epäterveelliset – ne ovat jokaisen omat. Elämäntapojen ja terveysvalintojen taustalla vaikuttaa liuta asioita iästä ja sukupuolesta omiin arvoihin ja kokemuksiin asti. Siksi on mahdotonta nähdä, mistä syistä toinen tekee valintojaan.

Omassa elämässäni elämäntapani ovat tulleet arvostelluksi lukuisia kertoja – ja tiedän, että en ole ainut. Tällä seuraavalla kirjoituksellani toivon ihan jokaiselle meistä elämäntaparauhaa – rauhaa tehdä omia valintoja, omista lähtökohdista käsin. Ei arvostella tai pilkata toistemme elämäntapoja, sillä se voi haavoittaa syvälle ❤ Muistetaan kuitenkin pitää toisistamme huolta niissä tilanteissa, joissa huonot elämäntavat laittavat toisen elämän vaaraan.

Puhun tässä postauksessa elämäntavoista elintapojen sijaan. Sana ”elintavat” kuvaa juurikin terveyteen liittyviä valintoja ja sana ”elämäntavat” taas kuvaa kokonaista elämäntyyliä laajemmin. Tämän kirjoituksen kohdalla kuitenkin koen, että puhun tavallaan kummastakin näkökulmasta: niin terveyttä määrittävistä valinnoista, kuin niistä seuraavasta kokonaisesta elämäntyylistäkin. Siksi käyttöön valikoitui ja tekstiin asettui paremmin sana ”elämäntavat”.

Nyt itse asiaan!

Voi kuinka monta kertaa minulle onkaan naurettu baaritiskillä, kun olen halunnut tilata vain vettä.

Kuinka monta kertaa olenkaan joutunut selittelemään, miksi haluan lähteä aikaisin juhlista kotiin, ja miksi muka haluan mieluummin urheilla seuraavana päivänä, kuin jäädä juhliin.

Voi kuinka monesti olen tuonut yhteiseen illanviettoon tai grilli-iltaan omat kasvisruokani ja joutunut kuulemaan ihan kaikenlaisia reaktioita ihmetyksestä iljetykseen.

Kuinka lukemattomia kertoja olenkaan ollut porukalla juhlimassa ja juonut koko illan vähemmän kuin muut ja siksi saanut kuulla, että seurassani ei haluta juhlia, koska tulen aamulla muistamaan illasta enemmän kuin muut.

Kuinka usein olenkaan tilannut ravintolassa pizzan tai pihvin sijaan kasvisruoan tai vaikkapa salaatin ja joutunut kuulemaan, että en siksi osaa relata enkä varsinkaan herkutella.

Kuinka usein olenkaan saanut kuulla epäihailevaan sävyyn olevani ”ylireipas” tai ”ylikunnossa”, koska tykkään treenata aamuisin, enkä iltaisin.

Ja kuinka olenkaan oppinut kuulemaan valitusta silloinkin, kun juhlailtana tahdonkin juoda tavallista enemmän: kuinka olen silloin tekopyhä, enkä elä edes omien arvojeni mukaisesti.

Jokaisessa yllä kuvailemassani tilanteessa mieleni on tehnyt jäädä selittämään itseäni ja elämäntapojani: En halua juoda paljon, koska alkoholi tekee minusta kärttyisen ja väsyneen. Syön kasvisruokaa, jotta pysyisin terveempänä. Tai että, osaan pitää hauskaa ilman alkoholiakin, enkä missään nimessä tuomitse muita! Tai, mieleni on ollut maassa viime aikoina, ja tiedän urheilun olevan itselleni parasta lääkettä siihen. Rakastan pizzaa, mutta mahani on ollut tänään kipeä. Tai, treenaan aamuisin, koska iltaisin en vain jaksa.

Mutta useimmiten en jää selittämään, koska miksi pitäisikään. Ei omia elämäntapojaan tarvitse perustella muille, vaikka vaikuttaisinkin muiden silmissä kuinka tylsältä tyypiltä.

Usein erilaisten elämäntapojen kohdatessa syntyy monenlaisia erimielisyyksiä ja väärinymmärryksiä. Usein suhtautumiseni esimerkiksi kasvisruokaan, liikuntaan tai varsinkin alkoholiin koetaan hyökkäyksenä heitä kohtaan, jotka suhtautuvat asioihin erilaisella tavalla. Oletetaan, että koska syön kasvisruokaa, tuomitsen välittömästi kaikki sekasyöjät – tai koska en halua juoda paljon, en halua tai voi pitää hauskaa enemmän nauttivien seurassa. Koska oletus on väärin, enkä todellakaan ole elämäntavoillani tuomitsemassa muita, saatan seuraavalla kerralla taipua juomaan enemmän tai vaikka syömään pizzan, vaikken haluaisi. Naurettavaa, mutta suora katsaus mun elämään.

Edellä olevat esimerkit ovat toki myös kärjistettyjä, ja olenkin onnellinen siitä, että lähipiirini useimmiten ymmärtää elämäntapani ja valintojeni takana olevat taustat. Kuitenkin turhan usein joudun tilanteeseen, jossa jollain tavalla arvostellaan tekemiäni valintoja. Siksi tästä aiheesta niin intohimolla kirjoitankin!

Saako toisen elämäntapoja arvostella?

Elämäntavat muotoutuvat monien eri asioiden summana: niihin vaikuttavat niin yksilön sosiaaliset tekijät (kuten ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema tai koulutustausta), taloudelliset tekijät (kuten rahatilanne) kuin kulttuurisetkin tekijät (kuten opittu alkoholikulttuuri tai vaikkapa oman ystäväpiirin toimintatavat). Myös vanhemmilta opitaan ja peritään elämäntapoja jo varhaislapsuudessa. Elämäntapojen valitsemiseen ja syntymiseen vaikuttavat myös perinteet sekä omat arvot ja asenteet. Suuri osa elämäntavoista koostuu myös omista, melko tiedostamattomistakin tavoista ja tottumuksista. 

Yksilön valinnat kytkeytyvätkin niin vahvasti kaikkiin elämän osa-alueisiin, että ensisilmäyksellä on mahdotonta sanoa, miksi toinen tekee tietynlaisia valintoja, tai miksi noudattaa tietynlaisia elämäntapoja. Siksikin on typerää arvostella muita pelkän ulkokuoren perusteella: jos jonkun toisen elämä vaikuttaa todella terveelliseltä tai epäterveelliseltä ulospäin, voi totuus olla aivan toinen. Vaikutelman takana voi myös olla tuhansia valintoja, jotka kaikki linkittyvät ihmisen kokemuksiin, arvoihin, tietoon, sosioekonomiseen asemaan ja biologisiin tekijöihin. Niin elämän haasteet kuin helpommatkin ajanjaksot määrittävät paljon, kuinka paljon ihmisellä on resursseja käytettävänään hyvinvointinsa eteen.

Loppujen lopuksi siis elämäntavat ovat jokaisen oma asia, johon mielestäni muilla ei ole asiaa puuttua, tai valtaa arvostella niitä. On kuitenkin poikkeustilanteitakin – esimerkiksi silloin, jos ystävä tai tuttava elää huolestuttavan epäterveellisesti. Puhutaan seuraavaksi siitä.

Saako epäterveellisiin elämäntapoihin puuttua?

Elämäntapojen arvostelua on myös toiseen suuntaan: koska oma kokemukseni liittyy niin sanottuihin terveellisiin elämäntapoihin, on hyvä myös pohtia asiaa päinvastaiselta kantilta. Mitä jos elämäntavat ovat epäterveelliset? Saako niihin puuttua, ja missä vaiheessa?

Varmasti moni kokee huolta ja arvostelua ystäviltään ja tutuiltaan myös silloin, kun elämäntavat ovat niin sanotusti epäterveellisiä. Voi esimerkiksi olla, että joku juo toistuvasti liikaa ja on humalassa aina kavereidensa armoilla – tai joku haluaa suosia liharuokia, vaikka viettää aikaa vegaaniruokaa suosivassa kaveriporukassa. Joku ei ole ehkä urheillut moneen kuukauteen, koska elämän resurssit eivät ole siihen riittäneet, tai joku ei koskaan koe miellyttäväksi liittyä perheen yhteisiin ulkopelihetkiin.

Vaikka jokaisen elämäntavat ovatkin lähtökohtaisesti jokaisen oma asia, on läheisen terveyttä vahingoittava elämäntyyli tai kauan jatkuneet epäterveelliset elämäntavat hankalia asioita sivuuttaa. Hankalaa puuttumattomuus on etenkin silloin, jos elämäntavoista, kuten esimerkiksi päihteidenkäytöstä, on merkittävää haittaa yksilölle itselleen. Tällöin on hyvä, mikäli esimerkiksi perhe, ystävät tai muu lähipiiri voivat tarjota tukea tai apua tilanteen muuttamiseksi kohti parempaa. Hankalissa tilanteissa voi myös aina kääntyä ammattiavun piiriin.

Siispä: kaikkia toisen tekemiä valintoja ei voi, eikä edes kannata sivuuttaa. Jos ystävän meininki huolestuttaa, saa mielestäni asian nostaa esille, toisen tunteita kunnioittaen.

Elämäntaparauhaa, kiitos!

Tällä kirjoituksella haluan toivottaa elämäntaparauhaa ihan jokaiselle meistä. On totta, että omia valintoja ja elämäntapoja on hyvä välillä kyseenalaistaa – sekä pohtia, olisiko niissä petrattavaa tai ehkä höllennettävää. Tulevatko elämäntavat rutiinien sanelemana, vai oikeasti oman hyvinvoinnin ehdoilla? Sekin on totta, että välillä tässä kyseenalaistamisessa auttavat juurikin he, jotka elävät itse kovin erilaisella tavalla. Välillä on hienoa kohdata ja keskustella näistä elämäntapojen erilaisuuksista, kunhan keskustelussa säilyy molemminpuolinen arvostus. Näin on usein käynyt minullekin!

Liika kyseenalaistaminen tai oman elämäntyylin jatkuva selitteleminen ei tee kuitenkaan kenellekään hyvää. Jos tällaisiin tilanteisiin ajautuu jatkuvasti, on asiasta hyvä mainita ääneen ja toivoa rauhaa omille valinnoilleen.

Elämäntaparauha voi syntyä myös siitä, että kyseenalaistaa välillä myös sen, mitä oikein tarkoittavat terveelliset tai epäterveelliset elämäntavat. Kuka ne määrittelee? Vai onko kokemus elämäntavoista enemmänkin subjektiivinen? Minä tosiaan luulen, että jokaisella meistä on omanlaisensa käsitys ja määrittely elämäntavoille. Toki epäterveelliset elämäntavat huomataan helposti ja ne on myös helppo määritellä epäterveelliseksi, mutta on myös hyvä miettiä, voivatko myös terveelliset elämäntavat mennä liian pitkälle. Huomataanko sitä yhtä helposti? Milloin liika on liikaa?

Lopuksi: Mieti, ennen kuin tuomitset, arvostelet tai kyseenalaistat toisen elämäntapoja tai niihin liittyviä valintoja. Ikävät sanat voivat jättää haavat pitkäksikin aikaa, koska elämäntavat ovat sellaisia asioita, jotka kertovat syvällisesti ja henkilökohtaisesti meistä jokaisesta. Puutu kuitenkin, jos läheisen epäterveelliset elämäntavat tuntuvat vahingoittavilta tai ovat jatkuneet liian pitkään. Ollaan kilttejä toisillemme! ❤

Terveydellä ja elämäntaparauhaa vaalien,

Saara

LÄHTEET:

4 VINKKIÄ HYVINVOIVAAN KESÄÄN

Moikka! 

Mulla on koko kesäkuun ajan ollut valtavan mukava yhteistyö Bona Vidan kanssa! Tässä kuussa olen päässyt tuottamaan Bona Vidan kanaviin sisältöä kesävinkkien muodossa. Pohdiskeltiin aluksi paljon, miten yhteistyö toteutettaisiin, ja lopulta päädyttiin joka viikko julkaistaviin kesävinkkeihin – sellaisiin, jotka voisivat omilla tavoillaan lisätä kesän hyvinvointia. Neljä ideoimaani ja toteuttamaani vinkkiä julkaistiin kesäkuun jokaisena perjantaina – mutta väitän, että näistä voi inspiroitua myöhemminkin ❤

Tykkäsin yhteistyöstä ja siihen liittyneestä sisällöntuottamisesta niin paljon, että päätin nyt heinäkuun korvilla julkaista kaikki neljä kesävinkkiä myös täällä blogini puolella! Varmasti suurimmalle osalle nämä ovatkin jo tuttuja sosiaalisen median kanavistani, mutta ainakin täällä blogin puolella ne pysyvät pidempään tallessa.

Jatka siis lukemista, mikäli haluat vaikkapa kohta alkavan heinäkuun aikana inspiroitua terveellisestä kesäjälkkäristä, uuden rutiinin löytämisestä, luonnossa liikkumisesta tai helposta kehonhuollosta.

VINKKI #1 LÖYDÄ ITSELLESI KESÄRUTIINI

Mitä jos tänä kesänä etsisit itsellesi jonkin uuden tavan tai rutiinin, josta saisit itsellesi hyvän mielen ja vaikkapa ihanan startin päivään? Itselleni tuo tänä kesänä syntynyt hyvän mielen juttu on ollut aamu-uinti: se on sellainen oma tai ystävän kanssa jaettu hetki, jossa saa vain nauttia luonnon äänistä ja tyhjentää pään muista ajatuksista. Viileässä vedessä aineenvaihdunta hyrähtää käyntiin ja uusi päivä alkaa näyttää toiveikkaalta.

Kirjoitinkin aiemmin tänä vuonna avantouinnin vaikutuksista terveyteen, ja uskonkin, että aamu-uinnilla voi saavuttaa samoja terveyshyötyjä (vaikkei vesi enää kovin kylmää olekaan!) Ennen kaikkea aamu-uinnilla on minulle se päivän aloittava tsemppaava merkitys. Voi kun ehtisikin ihan joka aamu!  

Sun kesärutiini voi olla mitä tahansa aamulenkistä illan kehonhuoltohetkeen. Kokeile ihan rohkeastikin uutta, koska uusi kivalta tuntuva juttu voi löytyä vaikka vahingossa! Jätä vaikka jälkeesi kommentti, mikäli olet tänä kesänä testannut jotain uutta rutiinia 🙂

VINKKI #2 LUONTO EDISTÄÄ TERVEYTTÄ

Mulla alkoi tänään kesäloma, mutta viikot ennen tätä ovat olleet ihan superstressaavia. Lääkkeenä stressiin olen useamman kerran suunnannut luontoon – ja metsään. Olen tänä kesänä patikoinut esimerkiksi Orinoron rotkossa Leppävirralla. Vahva suositus tuolle yllä olevissa kuvissakin esiintyvälle paikalle – paikkaa ei turhaan kutsuta yhdeksi Savon seitsemästä ihmeestä!

Luonnolla on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin: jo 15 minuuttia metsässä vietettyä aikaa auttaa laskemaan verenpainetta. Luonnossa liikkuminen lieventää stressiä, parantaa mielialaa ja houkuttelee liikkumaan uudelleen. Liikunnalla taas on tietysti omat hyvät vaikutuksensa terveyteen!  

Luonto on siis melkoinen lottovoitto, ja sinne suuntaaminen täysin ilmaista. Rohkaisenkin sinua tänä kesänä suuntaamaan luontoon palautumaan, nautiskelemaan ja edistämään omaa terveyttä. Tai vaikka juoksemaan itikoita karkuun! 😀

Lähteet: Mielenterveystalo.fi, UKK-instituutti

VINKKI #3 KEVYT KESÄJÄLKKÄRI

Sitten päästäänkin herkkujen pariin! Kolmas kesäkuun perjantai osui sopivasti juhannusviikolle, ja siitä inspiroituneena valmistin kevyttä kesäjälkkäriä, eli ihan parasta mansikkarahkaa! Tämä mansikkarahka syntyi ihan vahingossa eräänä kesäviikonloppuna ystävieni kanssa. Meillä oli ylimääräistä kermavaahtoa, emmekä millään keksineet, mihin se käytettäisiin. Käväistiin sitten ideointireissulla kaupassa ja lopputuloksena syntyi tämä resepti, nam!

Tähän jälkkäriin tarvitset:

  • 1–2 prk proteiinirahkaa oman maun mukaan
  • kuohukermaa
  • rasian (250 g) mansikoita 

Voit valita, teetkö herkun vegaanisilla vai maitopohjaisilla valmisteilla, kummallakin onnistuu! 

Jälkkäri on supersimppeli valmistaa:
Vatkaa kuohukerma, sekoita joukkoon proteiinirahka (tai kaksi, jos haluat enemmän makua) ja pilko mukaan myös mansikat. Lopuksi voit lisätä makusi mukaan hieman sokeria tai hunajaa tuomaan makeutta. Sitten vaan nauttimaan vaikka grilliherkkujen jälkeen!

Tämä herkku on myös kiva tehdä, jos vaikka kesäjuhlien mansikkakakusta jää tarvikkeita yli. Eipähän tule hävikkiä! 😊 

VINKKI #4 KESÄINEN KEHONHUOLTO

Viimeisenä vinkkinä huolletaan kehoa ja virittäydytään irrottautumaan stressistä, olit sitten jäämässä lomalle tai palaamassa töihin! Mulla on edessä tuo ensimmäinen, kun huomenna koittaa mun ensimmäinen kokonainen lomapäivä. Kehonhuolto on ihanaa, kun se saa myös ajatukset tasaantumaan. 

Tiesitkö sä, että ihan tavallista kahvipakettia voi käyttää joogatiilenä, joka on ihana lisä kehonhuollollisiin liikkeisiin? Joogatiilen avulla saa avattua etenkin selän ja lantion aluetta. Joogatiiltä käytetään usein joogatunneilla, mutta se on huippu myös omatoimisessa kehonhuollossa. Itse olen vältellyt joogatiilen ostamista viimeiseen asti, koska kahvipaketti on toiminut niin hyvin! 

Tässä muutama liikevinkki, joita voit testata kahvipaketin kanssa tai ihan perinteisellä joogatiilelläkin. Tee nämä liikkeet vaikka mökkilaiturilla!

1. Lonkankoukistajan venytys, jossa käsi tai kyynärpää tukee tiileen
2. Eteentaivutus, eli ”lapsen asento”, jossa tiili nostaa käsivarsia sen verran, että selkä pääsee venymään ihanasti
3. Tiili yläselän alla ja kädet pään yläpuolella, sekä samanaikaisesti kevyt lantion avaus. Mun lemppari!
4. Puolisilta, jossa tiili on lantion alla ja selkä pääsee laskeutumaan rennosti

Hei, siinäpä kaikki! Toivottavasti löysit näistä neljästä vinkistä jonkun, jota haluat ehdottomasti kokeilla tänä kesänä ❤ Nyt mä suuntaan loman viettoon ja kohti kotikotia!

Terveydellä, Saara

Miksi ihan tavallinen terveys on niin tylsää?

Heippa tyypit! ❤ 

Ai että, mitkä helteet ovatkaan hellineet meitä! Olen viime päivät viettänyt lähinnä ulkona, joko urheillen tai ihan vaan chillaillen (ranta ja uinti ja kirjat, ah elämää!). On ollut niin kiva huomata, että esimerkiksi oma sosiaalisen median käyttö ja muiden ruutujen tuijottaminen on vähentynyt oleellisesti ilmojen helliessä. Rannalla makoilu ja juhannuslomailu ovat laittaneet ajatuskoneiston hyrräämään, ja siksi olenkin parina iltana linnoittautunut sohvan nurkkaan kirjoittelemaan tätä postausta. Nyt tulee mietteitä syvältä sydämestä! 

RÄPIKÖIMISTÄ TERVEYSTRENDIEN MERESSÄ 

Onko kenelläkään ollut joskus sellainen fiilis, että terveydestä ja terveellisistä elintavoista on tehty jotenkin vaikeita ja monimutkaisia juttuja? Sellaisia, että esimerkiksi ihan tavallinen lautasmalli ja liikuntasuositukset kuulostavat kulahtaneilta ja ihan vanhoilta jutuilta? No, mulla on ollut just sellainen fiilis – ja pitkään! Etenkin sosiaalinen media ja monet somen vaikuttajat luovat terveydestä hyvin arkisesta poikkeavaa kuvaa. Siihen kuvaan kuuluvat kroppaa kiinteyttävät verkkovalmennukset, vihersmoothiet, monenlaiset ravintolisät, self-help –oppaat ja tietynlaiset treenivaatteet. Lista on loputon. Siihen kuvaan eivät kuulu sellaiset jutut, joita esimerkiksi itse olen tottunut toteuttamaan arjessani: hyötyliikuntaa, melko sallivaa ja arkiruokapainotteista syömistä sekä liikkumista omien resurssien puitteissa – kivoja, omanlaisia treenivaatteita ja tylsän näköisiä lounasannoksia. Toki terveystrendit monesti motivoivat minuakin kokeilemaan jotain uutta, mutta arkipäivääni ne eivät kuvasta.  

Terveydestä puhutaan enemmän kuin koskaan ennen (joka on tietysti ihanaa), mutta luotettava terveystieto ei silti ole käden ulottuvilla. Tuntuu hurjalta surffailla kaikkien treenivinkkien, valmennuksien ja ravitsemusohjeiden meressä. Välillä kiitän onneani, että olen terveystieteiden opiskelija, sillä jatkuva terveystietotulva saa helposti jopa oman pääni sekaisin. Mites sitten ne muut, jotka eivät ole kyseiseen tieteenalaan perehtyneitä (hui)? Osataanko somen terveystietoa tulkita oikeaksi tai vääräksi tiedoksi ollenkaan? Nykyisin on tosi hankalaa erottaa, mikä tieto terveydestä on vain kiiltokuvaa, mikä tehty kaupallisen yhteistyön vuoksi ja mikä sitten on oikeasti hyväksi terveydelle. Voiko joku asia somessa olla jopa terveydelle haitaksi? 

Somen ja median terveyspainotteisuus ja terveyden markkinointi saattavat ahdistaa, kummastuttaa tai jopa työntää monia luotaan. Terveystrendien ja kiiltokuvien taakse jäävät usein ne arkiset, samaistuttavat terveysvinkit sekä oikea, luotettava terveystieto. Esimerkiksi sosiaalinen media toimii niin, että ne sisällöt, joista tykätään eniten, myös näkyvät eniten. Oli se sisältö sitten mitä tahansa. Siksikin trendeistä kiinnostumaton “tavallinen tallaaja” tai luotettavan terveystiedon etsijä eivät ehkä koskaan tavoita sitä tietoa, mitä he haluaisivat tai tarvitsisivat. Tärkeätkin terveysviestit voivat livahtaa käsistä, jos some on täynnä asiaa ruokavalioista, superfoodeista ja pepputreeneistä – ja etenkin, mikäli nämä sisällöt kiinnostavat suurinta osaa somen käyttäjistä, jolloin niistä tykätään ja ne nousevat esiin.  

MITÄ TILASTOT SANOVAT? 

Kuten sanoinkin, terveydestä puhutaan nyt ehkä enemmän kuin ikinä. On silti pelottavaa katsoa suomalaisten terveydestä kertoviin tilastoihin – ne eivät nimittäin kerro samaa tarinaa, mitä media ja some ehkä antavat olettaa. Tiesitkö esimerkiksi, että:  

  • Nuorten tupakointi on vähentynyt vuosien saatossa tasaisesti, mutta aikuisten tupakointi ei ole enää vähentynyt (lähde)  
  • Alkoholinkäytön vähenemisessä huomattu suotuisa kehitys näyttää pysähtyneen ja päihdehaitat näkyvät yhä selkeämmin terveydenhuollossa (lähde)  
  • Yhä useampi alle 20-vuotias nuori sairastuu 2-tyypin diabetekseen, ja diabetes on yleistynyt viime vuosina koko väestössä (lähde
  • Suomalaiset syövät yhä liikaa kovaa rasvaa ja yli puolella suomalaisista on korkea kolesteroli (lähde)  
  • Sosioekonomiset terveyserot ovat edelleen totisinta totta – väestön eriarvoisuus matalasti koulutettujen ja korkeasti koulutettujen välillä näkyy esimerkiksi sairauksien riskitekijöiden kasaantumisessa ja eliniänodotteessa (lähde)  

Valitsin ylle melko kärjistettyjäkin esimerkkejä – pahoittelut siitä – mutta vain siksi, että saisin pointtini teroitettua. Näihin juttuihin ei nimittäin usein törmää, etenkään somessa. Suomalaisten terveys on vuosikymmenten aikana parantunut monilta osin, merkittävästikin, mutta kehittämiskohteita löytyy vielä valtavasti. On hämmästyttävää, kuinka suuren kontrastin sosiaalisen median terveysintoilu luo näihin tutkimustuloksiin verrattuna.  

Etenkin sosioekonomiset terveyserot mietityttävät minua. Koulutusaste, työ tai muu asema yhteiskunnassa määräävät pitkälti asioita yksilön terveydestä. On edelleen totta, että korkeasti koulutetuilla koettu terveys, mielenterveys ja pitkäaikaissairastavuus ovat paremmalla tasolla, kuin matalammin koulutetuilla. Matalammin koulutetut jäävät myös useammin tärkeän terveystiedon ulkopuolelle, eivätkä he terveysaiheisiin törmää usein mediassakaan. Terveyserot eivät myöskään näytä kaventuvan lähitulevaisuudessa, mikä taas tarkoittaa sitä, että valmiiksi terveet ja hyvinvoivat yksilöt ovat yhä terveempiä, kun samalla toinen ääripää voi entistä huonommin. Ehkä tässä vain haluan sanoa ja pohtia sitä faktaa, etteivät terveystrendikeskeisyys tai somen terveysbuumi ainakaan edistä heikommassa asemassa olevien terveyttä. Ne edistävät terveyttä vain omissa somekuplissaan.  

MITÄ JOS PUHUTTAISIIN VÄLILLÄ TERVEYDEN PERUSASIOISTA? 

Mikä sitten neuvoksi? Itse näkisin ratkaisuksi sen, että vähitellen saisimme rakennettua ihan tavallisesta terveydestä mielenkiintoista, värikästä ja mediaseksikästä. Haluaisin, että siitä puhuttaisiin enemmän – somessa, mediassa, työpaikkojen kahvipöydissä ja iltapäivälehdissä. Näytettäisiin se tavallinen ja epätäydellinen puoli terveydestä ja terveellisistä elintavoista. Koska se, jos mikä, on useimmille meistä enemmän arkipäivää, kuin kauniit annokset tai somevalmennuksien avulla treenatut kropat. Tavallisuus on ihanaa! 

Mitä jos siis puhuttaisiin välillä ihan terveyden perusasioista? Oltaisiin fiiliksissä toimiviksi testatuista jutuista, kuten lautasmallista tai liikuntasuosituksista. Hehkutettaisiin terveellistä, monipuolista ja sallivaa ruokavaliota. Korostettaisiin hyötyliikunnan mahtavuutta ja kannustettaisiin ihmisiä liikkumaan yksilöllisillä tavoilla. Tavoilla, joista itse tykkää. Jaksettaisiin yhä puhua päihdeongelmista sekä esimerkiksi alkoholin kohtuukäytöstä. Kannustettaisiin kohtuukäyttöön ja tupakoinnin lopettamiseen. Levättäisiin, nukuttaisiin riittävästi ja kuunneltaisiin omaa kehoa. Tuettaisiin myös mielenterveyttä terveellisillä elintavoilla. Mitä jos? 

Mä ainakin tahdon yrittää.  

Terveydellä, Saara  

Mun treeniviikko + 7 tutkittua vinkkiä liikuntamotivaation ylläpitämiseen

Heloou! 

Kyselin joku aika sitten Instagramissa, millaista blogisisältöä minulta toivottaisiin jatkossa, ja sain yllätyksekseni monta toivomusta liittyen treeniaiheisiin postauksiin. Joten täältäpä siis pesee! Aiemmin minusta on tuntunut jotenkin väärältä kirjoittaa postauksia tästä aihepiiristä, sillä en ole mikään liikunta-alan asiantuntija tai ammattilainen. En ole sitä edelleenkään, mutta päätin kuitenkin lähestyä tätä aihetta lähdemateriaalin ja sellaisen näkökulman kautta, johon jopa oma opintopolkuni riittää.  

Tänään siis sukelletaan minulle tyypillisen treeniviikon keskelle, mutta pienellä twistillä. Samalla aion nimittäin jakaa jokaista viikonpäivää kohden yhden tutkimustietoon perustuvan vinkin liikuntamotivaation ja aktiivisen elämäntavan ylläpitämiseen. Yhteensä siis seitsemän vinkkiä!  Tämä aihe on puhututtanut lähipiirissäni viime aikoina paljonkin, joten tässä tulee tietoa myös teille, te tärkeät ihmiset siellä ruudun toisella puolella!

Toivottavasti löydät postauksesta itsellesi uutta tietoa, tai vaikkapa helppiä oman motivaatiosi etsimiseen tai ylläpitämiseen. Let’s go!  ❤

MAANANTAI: ensimmäinen kuntosalitreeni koronakevään jälkeen

Viime maanantaina suuntasin salille ensimmäistä kertaa lähes kolmeen kuukauteen! Kyllä tuntui ihan tavallisetkin painot raskailta 😀 Oli kuitenkin kivaa päästä haastamaan omaa kroppaa taas uusilla ärsykkeillä! Treeni kulki hyvin (sietääkin tällaisen lepojakson jälkeen!), ja muita treenaajia ei juuri näkynyt tai kuulunut. Tein salilla selkä- ja hauispainotteisen treenin.  

VINKKI #1: Liikuntamotivaation yksi tärkeimmistä ylläpitäjistä on se, että itselleen voi valita juuri ne omannäköiset ja itselle oikeat tavat liikkua. Liikunnasta kannattaa etsiä varta vasten nautintoa, sillä se jos mikä ylläpitää aktiivista elämäntapaa! Ilo ja tsemppi kantavat pitkälle, sekä tieto siitä, että omat tavat olla aktiivinen sopivat juuri omaan elämäntilanteeseen. Etsi siis rohkeasti, äläkä jää jumiin liikuntamuotoihin, joista et pidä laisinkaan. Minulle itselleni kuntosalitreeni on ollut alusta asti nautinnollista, mutta aikanaan kesti pitkään, että edes uskaltauduin kuntosalille.  

TIISTAI: HIIT-treeni ulkona ystävän kanssa 

Ai että, tiistai kohteli treenin suhteen h y v i n! Kävin ystävän kanssa tekemässä pihalla kunnon HIIT-rääkin, jonka jälkeen suunnattiin iltapulahdukselle järveen (kuten kuvasta huomaa, treeni oli melko sotkuista hommaa vastaleikatulla nurtsilla). Todettiin, että tällainen setti pitää tehdä tänä kesänä useamminkin, koska kaverin kanssa treenaaminen ja yhteinen tsemppi on vaan parasta!

VINKKI #2: Ryhmän voima on valtava! Tutkimusten mukaan oikeanlainen sosiaalinen ilmapiiri edistää liikuntamotivaatiota huomattavasti. Yhdessä liikkuminen on ihanaa! Sinun oma sosiaalinen piiri voi olla vaikka valmennusryhmä, harrasteporukka tai ihan vain joukko kavereita, jotka haluavat liikkua yhdessä. Ryhmäliikuntatuntienkin on huomattu lisäävän motivaatiota liikkumiseen, ja myös vain yksi ystävä tai perheenjäsen voi innostaa liikkumaan. Perheen tuki ja vertaistuki ovat tärkeitä tekijöitä motivaation syntymiselle etenkin silloin, kun halutaan tehdä isompia elämänmuutoksia.

KESKIVIIKKO: lepo 

Keskiviikkona oli tärkeääkin tärkeämpi päivä, eli lepopäivä. Myönnän, että olen todella huono lepäämään, ja välillä lähimmäiset joutuvat muistuttamaan minua siitä. Ei sen todellakaan niin pitäisi mennä, ja minulla onkin vielä paljon opeteltavaa. Pyrin kuitenkin lepäämään yhtenä tai kahtena päivänä viikossa, ja minulle lepopäivät oikeasti ovat lepopäiviä – korkeintaan kevyt kävelylenkki tai kehonhuolto saavat sisältyä päivän ohjelmaan. Muistakaa oikeasti levätä!  

VINKKI #3: Lepopäivänä voi vaikka kerryttää omaa tietotaitoaan terveellisistä elintavoista – on nimittäin tutkittu, että tieto ja asioiden tietäminen ovat syitä motivaation syntymiselle. Eli siis: jos liikkuminen ei muuten innosta tai kiinnosta, etsi tietoa ja perustele itsellesi, miksi säännöllinen liikunta on tärkeää. Voit myös etsiä kivoja vinkkejä aktiivisempaan elämäntapaan tai miettiä, mitä liikuntalajia kokeilisit seuraavaksi, jos palo liikuntaan ei ole syttynyt. Näihin ajatuksiin on myös hyvä aina välillä palata ja muistuttaa itseään aktiivisuuden tärkeydestä, mikäli se pääsee unohtumaan.  

Mutta edelleenkin: lepo on tärkeää, ihan jokaiselle liikkujalle! Muista pitää lepopäiviä joka viikko ja kirjaa vaikka kalenteriin, milloin sen aiot tehdä. Lepopäivinä voi myös motivaatio liikkumiseen kasvaa!  

TORSTAI: jalkatreeni kuntosalilla 

Torstaina pääsin lemppari-inhokin, eli jalkapäivän pariin! Kolmen kuukauden kuntosalitauon jälkeen tämä tuntui, ööh, aika melkoiselta, ja olisin tosiaan voinut aloittaa vähän kevyemmin. Mutta voi ah, mikä tunne treenin jälkeen olikaan! Unohdin treenikengätkin salille siinä endorfiinihötäkässä! Ja jouduin kääntymään kotiovelle päästyäni takaisin.

VINKKI #4: Vertaa itseäsi aina vain itseesi ja omiin aiempiin suorituksiisi. Vaikka ulkoiset tekijät, kuten ulkonäkö tai menestys, voivat olla motivoivia tekijöitä, omat sisäiset tavoitteet motivoivat liikkumaan pidemmällä tähtäimellä. Voit motivoitua asettamalla tavoitteeksesi esimerkiksi jonkin uuden liikunnallisen taidon oppimisen, kunnon kohentamisen, liikunnasta nauttimisen tai stressin vähentämisen. Motivoivat tavoitteet voivat olla myös konkreettisempia: “puolen vuoden päästä jaksan juosta x kilometriä” tai “haluan saavuttaa uuden kyykkyennätyksen” tai ”haluan oppia tekemään spagaatin”. Omien tavoitteiden saavuttaminen ruokkii motivaatiota valtavasti, eikä sen takia tavoitteiden tarvitse olla pilvissä.  

Motivaatiota voi puolestaan syödä omien tulosten vertaaminen muihin, tai vaikkapa liikuntaan liittyvät ulkonäköpaineet. Siksi on tärkeää olla itse itsensä paras mittari.  

PERJANTAI: piti tehdä kotijumppa, mutta 

Perjantaina tarkoituksenani oli tehdä kotijumppa heti työpäivän jälkeen, mutta energiat olivat ihan totaalisen lopussa. Vähän aikaa sängyllä maattuani (hammasta purren) päätin, että tänään ei ole hyvä päivä urheilla. Mielikin oli melko maassa. Kroppa pakotti lepäämään, ja niin käy aina välillä. Se on myös tosi ok! Suuntasin treenin sijaan kirpparikierrokselle keskustaan, ja se oli täysin oikea valinta perjantai-iltaan. 

VINKKI #5: JOUSTAVUUS! Joustavuus on mielestäni kaikki kaikessa, ja tämä vinkki onkin minulle henkilökohtaisesti tärkein. On niin tärkeää miettiä omia voimavarojaan ja peilata omaa elämäntapaansa ja omaa liikkunnallisuuttaan niihin. Kun arki on kuormittavaa, on tervettä keventää liikuntarutiineja – ja kun kiireet helpottavat, voi omia rutiinejaan jatkaa. On todella tärkeää liikkua oman jaksamisensa, sekä omien resurssiensa puitteissa: jos liikkuu väsyneenä, motivaatio tippuu ihan varmasti nollaan. Liikunnan joustavuus tarkoittaa myös sitä, että liikunta ei ole elämässä kaikki kaikessa: se ei saa syödä tilaa ihmissuhteilta, muilta tärkeiltä harrastuksilta, levolta tai vaikka ulkomaanmatkailulta.  

Voi kun itsekin muistaisin aina olla tarpeeksi joustava itselleni!  

LAUANTAI: lämmittelyHIIT + kuntosalitreeni 

Lauantaina energiaa taas löytyi ja suuntasinkin heti aamulla tutulle kotisalille! Koska virtaa riitti, tein lämmittelyksi viiden liikkeen nopean HIIT-treenin ja muutoin treenasin olkapäitä, ojentajia ja rintaa. Salilla oli jotenkin tosi yhteisöllinen fiilis, kun kaikki treenaajat pyyhkivät ja desinfioivat niiiin huolellisesti laitteet käytön jälkeen! 😀 Tuntui, että tässähän pyritään yhteiseen hyvään, koska pääasia on, että saadaan kaikki olla pitkästä aikaa rakkaan harrastuksen parissa salilla. ❤

VINKKI #6: Eikö motivaatio vaan meinaa herätä, tai pysyä yllä? Kannattaa miettiä omia esteitä liikunnan harrastamiselle. Mitkä asiat estävät sinua elämästä aktiivisesti? Esteitä voivat olla esimerkiksi aika, oma jaksaminen, lapset, reissutyö, aiemmat huonot kokemukset, perheen kannustuksen puute, liikkumiseen liittyvät fyysiset esteet tai vaikka epävarmuus omasta kehosta. Kun tiedostat, mistä saattaa kiikastaa, saatat myös löytää ratkaisuja. Mielestäni jokaisella on lupa fokusoitua itsekkäästi itseensä: etsiä sitä omaa hyvinvointia, oikeaa tapaa liikkua, ihan millaisessa kehossa tahansa. Kenenkään ei todellakaan tarvitse olla huippu-urheilijan näköinen harrastaakseen liikuntaa! 

SUNNUNTAI: sunnuntairetki metsässä 

Viime viikon lempparitreeni, joka oli enemmänkin reippailu, oli sunnuntairetki Leppävirran Orinoron rotkolle! Orinoron rotko on luonnonsuojelualue, ja sen sanotaan olevan “yksi Savon seitsemästä ihmeestä”. No pitihän se nähdä! Paikka oli tosiaan maagisen ihmeellinen, ja seitsemän kilometrin matka kului nopsaa maisemia ihaillessa.

Reippailukin on ihan oikeasti tosi tehokasta liikuntaa: tiesitkö esimerkiksi, että kävely on suomalaisten suosituin liikuntamuoto? Tällaista lisää! Onneks on kesä!  

VINKKI #7: Rutiinit! Klisee, mutta totisinta totta. Moni motivoituu säännöllisyydestä ja suunnitelmallisuudesta, ja kun liikunta on säännöllistä, se myös tekee itsestään tärkeää. Kroppa oikein vaatii liikettä! Liikuntamotivaatiota lisäävät tutkitusti myös oman liikkumisen seurantakeinot, kuten erilaiset sovellukset tai aktiivisusrannekkeet. Ne myös kannustavat rutiineihin ja omien tavoitteiden seuraamiseen, sekä ne usein antavat myös kaivattua palautetta. 

Oli ihan supermielenkiintoista oppia lisää tästä aiheesta, enkä eilen illalla malttanut millään lopettaa tämän postauksen kirjoittamista (meni myöhään)! Jätähän mulle kommentti, mitä mieltä olit postauksesta – ja tarjosiko se sinulle uutta tietoa. Voit myös kommentoida, olitko jostakin motivaatiota ylläpitävästä seikasta ihan eri mieltä!

Haluan kuitenkin vielä sanoa ihan tärkeimmän pointtini: mielestäni kenenkään treeniviikon tarkka seuraaminen, tai etenkään kopioiminen omaan arkeen, ei missään nimessä ole avain aktiiviseen elämäntapaan. Eikä se tämän postauksen idea ollutkaan! Halusin tarjota yhden vinkin jokaiselle viikonpäivälle, ja samalla peilata liikuntamotivaatiota omaan arkeeni ja ajatusmaailmaani. Mä ainakin opin, ja paljon!

Terveydellä, Saara 

LÄHTEET:

Ps. Kesäkuun aikana mulla on meneillään tosi kiva yhteistyö, josta haluan mainita jo nyt! Joka perjantai julkaisen Bona Vidan verkkosivuilla sekä somekanavissa jonkin kesäisen, hyvinvointia lisäävän vinkin, jonka sä voit ottaa testiin! Viime perjantaina puhuttiin kesärutiineista, ja ensimmäisen vinkin voit löytää Bona Vidan kanavista. Mun blogiin tulee kooste kaikista kesävinkeistä sitten heinäkuun alussa. Ihania kesäpäiviä! 

TAIDE JA TERVEYS – Miksi luovuus voi pidentää elinikää?

Tiesitkö, että taideharrastus voi edistää terveyttä ja pidentää elinikää? En minäkään, mutta mielenkiintoni aihetta kohtaan heräsi, kun korona-ajan alkaessa ostin maalaustarvikkeet pitkien koti-iltojeni ratoksi. Kun useiden vuosien jälkeen aloitin maalaamisen uudelleen, vei se kerta kaikkiaan mennessään. Maalaaminen on ollut ihanaa vastapainoa urheilupainotteisille harrastuksilleni ja ennen kaikkea ravinnut mielenterveyttä upealla tavalla. Maalatessa on unohtunut kaikki muu!

Siksi sisäinen terveysbloggaajani halusi selvittää lisää, ja aloinkin heti keräämään taustatietoa maalaamisen, sekä laajemmin taiteen ja luovuuden, merkityksestä terveydelle. Koska uusi harrastukseni on tuonut minulle niin valtavasti hyvinvointia, on samanlaisia kokemuksia oltava muillakin. Tänään kerron, miksi taiteileminen on tutkitusti terveellistä, ja miksi luovuus voi pidentää elinikäämme. Tämän jälkeen saatat olla inspiroitunut kokeilemaan jotain uutta. Enjoy! 

Loppuun kokosin lyhyen tiivistelmän aiheesta, mikäli et ehdi lukemaan koko tekstiä ❤  

TAIDEHARRASTUS VOI EDISTÄÄ JOPA FYYSISTÄ TERVEYTTÄ   

Ihan aluksi en uskonut, että taiteella voi olla jopa fyysistä terveyttä edistäviä ulottuvuuksia. WHO:n julkaiseman laajan, yli 900 tutkimusjulkaisua analysoivan raportin mukaan, asia tosiaan on juuri niin. Taide ja sen harrastamisen eri muodot tuovat tekijälleen hyvän terveyden ja hyvinvoinnin kokemuksia, parempaa mielenterveyttä, stressinhallintakeinoja sekä konsteja pitkäaikaissairauksien hoitoon ja niiden kanssa elämiseen. Taideharrastus voi ehkäistä useita sairauksia ja tuoda tekijälleen yhteisöllisyyden kokemuksia vaikeiden elämäntilanteiden keskelle.  

Vaikkakin taiteen positiiviset terveysvaikutukset näkyvät etenkin mielenterveydessä ja mielen hyvinvoinnissa, on taiteilulla huomattu olevan myös joitakin fysiologisia vaikutuksia terveyteen. Tanssiminen, maalaaminen, musisointi tai muu taiteen tekeminen tasoittavat stressihormoni kortisolin määrää ja lieventävät stressiä. Taiteilu voi myös tehostaa elimistön immuunijärjestelmän sekä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Taideharrastuksen on huomattu olevan yhteydessä jopa terveellisimpiin elintapoihin, sillä taiteen tuomat hyvän olon kokemukset kannustavat terveellisiin valintoihin, kuten terveellisempään ravintoon. Fyysiset terveysvaikutukset näkyvät myös konkreettisesti: esimerkiksi tanssi on erinomaista ja kuntoa kohottavaa liikuntaa!  


Taiteilu on mahtavaa treeniä myös kaikista kalleimmalle aarteellemme, eli aivoille. WHO:n raportin mukaan etenkin musiikki ja tanssi aktivoivat aivoja ja aivojen muistikeskusta, ehkäisten muistisairauksia, kuten dementiaa. Aivoliiton mukaan taideharrastus on yhteydessä aivojen terveyteen: mitä enemmän aivoja käyttää omilla mieluisilla tavoillaan, sitä vastustuskykyisemmät ne ovat aivosairauksia vastaan. Taideharrastukset näyttävät ehkäisevän ja hoitavan myös tiettyjä sairauksia. Näyttöä on ollut esimerkiksi dementian, masennuksen, Parkinsonin taudin, sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa.  

TAITEILU TUO ENNEN KAIKKEA TERVEYTTÄ MIELELLE  

 Taideharrastukset tekevät ennen kaikkea hyvää mielelle. Tutkimusten mukaan taide voi vahvistaa monin tavoin mielen hyvinvointia. MIELI ry:n mukaan taiteen kautta voi oppia tunnistamaan omia tunteitaan ja harjoitella tärkeitä tunnetaitoja. Esimerkiksi musiikin kuuntelu voi auttaa tunteiden hallinnassa, sillä musiikki voi niin rauhoittaa, kuin tsempatakin!

Taide voi myös kohentaa mielialaa, lievittää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta sekä auttaa stressin hallinnassa. Aivoliiton mukaan taide onkin yhteydessä hyvän elämän kokemuksiin, pidempään ikään ja osallisuuden tunteisiin. Taideharrastuksesta saa myös iloa, ja taiteen on todettu tekevän ihmiset luovemmiksi ja aktiivisemmiksi. WHO:n raportissa kerrotaan, että taiteella on havaittu olevan myös pitkäaikaisempia vaikutuksia mielenterveyden häiriöiden ehkäisyssä ja hoidossa. Taideharrastus kasvattaa tekijänsä itsetuntemusta, itsetuntoa ja itseluottamusta, ja nämä seikat rakentavat vahvasti parempaa mielenterveyttä.  

Taide laittaa liikkeelle uusia ajatuksia ja tuo mukanaan elämyksiä, kokemuksia, ystäviä ja voimavaroja. Ei siis mikään ihme, että mieli voi paremmin ❤ 

TAIDE ANTAA YHTEISÖLLISYYDEN KOKEMUKSIA 

 Taiteella on myös yhteisöllinen ja sosiaalinen puolensa. Ryhmämuotoisen taidetoiminnan, kuten teatterin tai kuorolaulun, on huomattu lisäävän yhteisöllisyyden kokemuksia. Tutkimusten mukaan taideharrastus voi vähentää yksinäisyyttä ja lisätä kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi tulemisen tunteita. Aikamoisen vaikuttavia juttuja!  

Taide on tuonut hyvää oloa myös työyhteisöihin. Yhteinen taide- tai kulttuuritoiminta työyhteisössä on suojannut työntekijöitä stressiltä sekä henkiseltä uupumukselta ja näin tuonut mukanaan työhyvinvointia. Yhteinen kulttuuritoiminta on myös hionut työyhteisöjä tiiviimmiksi ja näin parantanut yhteisön keskinäistä kommunikaatiota. Myös päätöksenteko on muuttunut joustavammaksi työyhteisön ryhmäytyessä.  

TIIVISTELMÄ (eli lue ainakin tämä!) 

  •  Taideharrastus voi lievittää stressiä sekä ehkäistä masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta  
  • Taiteesta kumpuavat hyvän olon kokemukset voivat auttaa terveellisempien arjen valintojen tekemisessä 
  • Tanssi on loistavaa, terveyttä edistävää liikuntaa, ja taiteileminen on mahtavaa treeniä myös aivoille 
  • Taide vahvistaa tunnetaitoja ja auttaa tunteiden hallitsemisessa 
  • Taide tuo tekijälleen iloa ja kasvattaa itseluottamusta 
  • Ryhmässä tekeminen vähentää yksinäisyyttä ja tuo mukanaan yhteisöllisyyttä 
  • Työyhteisötkin voivat hyötyä taidetoiminnasta ja rakentaa siten yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia

Tällainen tykitys tällä kertaa, toivottavasti hieman erilainen aihe herätti ajatuksia ❤ Jätä ihmeessä kommentti, tai kommentoi asiaa vaikka Instagramissa! 

Terveydellä, Saara  

LÄHTEET 

Kevään lemppari: terveellinen & vegaaninen avokadopasta

Moikka kaikki!

Toukokuu on täällä Kuopiossa pyörähtänyt käyntiin aurinkoisissa ja välillä vähän lumisateisissakin merkeissä. Ajattelin tiistai-illan ratoksi tulla heittämään tänne blogin puolelle pastareseptin, joka on löytynyt kattilasta jo useamman kerran tämän kevään aikana!

Vegaaninen avokadopasta (4-5 annosta)

  • n. 400-500g pastaa
  • 1 ruukullinen tuoretta basilikaa
  • 2-3 kypsää avokadoa
  • 1 tuore chili
  • 1-2 valkosipulinkynttä
  • pieni punasipuli
  • runsas loraus oliiviöljyä
  • n. 3/4 dl ravintohiivahiutaleita
  • ripaus suolaa ja pippuria

Laita pasta keittymään ja valmista samalla kastike. Mittaa kaikki ainekset kulhoon tai tehosekoittimeen ja soseuta kastikkeeksi joko käsin tai tehosekoittimella. Itse hienonnan ainekset veitsellä mahdollisimman pieneksi ja soseutan kastikkeen esimerkiksi haarukalla, sillä tykkään, että kastikkeeseen jää suutuntumaa ja sattumia.

Valuta pasta ja sekoita sen joukkoon kastike suoraan kattilaan. Tarjoile heti, sillä tämä pasta on parasta suoraan liedeltä!

Tällä ohjeella syntyy runsas kattilallinen pastaa, mutta reseptin määrät voi vaikka puolittaa oman mielensä mukaan. Määrien arvioimien tätä reseptiä varten tuotti minulle hieman hankaluuksia, sillä avokadopastan taikomisesta on jo tullut melko rutiininomaista ainesosien heittelyä ja soveltamista!

Vegaaninen avokadopasta on ennen kaikkea kattilallinen hyviä rasvoja: avokadot ja oliiviöljy sisältävät kumpainenkin runsaasti hyvää, pehmeää rasvaa. Kun pastaksi valitsee vielä täysjyvävalmisteen, saa ruoasta runsaskuituisenkin. Tässä vegaanisessa versiossa pastaan raastettava juusto korvataan ravintohiivahiutaleilla, jotka ovat rasvan laadun suhteen perinteistä, kovaa rasvaa sisältävää juustoa parempi vaihtoehto. Ravintohiivahiutaleet tuovat ruokaan ihanan juustoisen maun, eikä eroa ”tavalliseen” oikeastaan edes huomaa! Basilika, valkosipuli ja chili tuovat mukanaan mukavan potkun, sillä todettakoon, ettei vegaaniruokien todellakaan tarvitse maistua tylsältä!

Avokadopastan miinuksena on avokadojen epäeettiset puolet: niiden viljelyyn nimittäin kuluu huomattavan paljon vettä. Siksi kaupasta kannattaa ostaa avokadoja vain tarpeeseen ja juuri sen verran, mitä aikoo käyttää. Vaikka avokadot ovat terveellisiä, ei niitä ympäristösyistä kannata napata koriin ihan jokaisella kauppareissulla.

Koronarajoitukset jatkuvat, mutta onneksi elämästä voi nautiskella keittiössä ❤ Tsemppiä jokaiselle tähän kummalliseen kevääseen!

Terveydellä, Saara

Jos koronavirus ahdistaa, lue tämä

Moi.

Mulla oli tarkoitus kirjoittaa tänään jostain ihan muusta, mutta tässä maailmantilanteessa tuntuu vähän hölmöltä puhua mistään kevyestä, tai edes mistä tahansa muusta aiheesta, kuin koronaviruksesta. Some, iltapäivälehdet ja ennennäkemättömän pituiset kauppajonot huutavat meille sitä totuutta, joka nyt maailmassa vallitsee. Se alkaa pelottaa ja ahdistaa.

Minunkin elämääni korona iski aika tavalla, yhdessä rysäyksessä – monet pitkän aikaa odottamani tapahtumat peruttiin ja esimerkiksi työnteosta putosi pois paljon merkittävää sisältöä. Kalenteri tyhjeni kertaheitolla pitkälle kesään saakka. Samaan aikaan ihmiset ryntäsivät kauppoihin hamstraamaan vessapaperia. Kyllä siinä ensimmäisenä reaktiona iski paniikki, ja sitten ahdistus.

Tänään halusin kirjoittaa tästä aiheesta, ehkä eniten omaa mieltäni tyynnytelläkseni. Ihan aluksi haluan todeta, että tilanteesta ahdistuminen on varmasti täysin normaalia ja terve reaktio täysin uudenlaiseen tilanteeseen. Vaikka en ole lainkaan alan asiantuntija, voin varmastikin todeta, että ahdistukseen ei ole hyvä jäädä pitkäksi aikaa kiinni. Ahdistusta ei myöskään helpota mahdollinen velvoite tai vapaaehtoinen päätös pysytellä kotona, neljän seinän sisällä. Siksikin päätin listata tähän postaukseen muutamia juttuja, joilla korona-ahdistusta voisi lievittää, sekä myös sellaisia kivoja tekemisiä, joita kotona pysyessään voi tehdä ja joilla päiväänsä rytmittää. Muistathan, että jos ahdistuksesi on vakavaa tai koet olosi todella vaikeaksi, käänny aina terveydenhuollon ammattilaisen puoleen!

Jos koronavirus ahdistaa, siihen voi auttaa…

  • Puhuminen, esimerkiksi soitteleminen ystävien/läheisten kanssa. Onneksi nykyisin meillä on käytössä kaikenlaiset mahdollisuudet esimerkiksi videopuheluihin ❤ Myös viestittely voi helpottaa! Tämän hetken ohjeistuksella myös kylässä voi käydä, eli ystävien kanssa hengaaminen auttaa aina.
  • Keskittyminen johonkin muuhun, kuin murehtimiseen: vaikka lukemiseen, sarjoihin, tai käsitöihin. Alempana tässä postauksessa on vinkkejä, mitä kaikkea kivaa kotona voi tehdä.
  • Sosiaalisen median selailun vähentäminen. Jatkuva uutisointi voi herättää valtavaa huolta ja lisätä ahdistuneisuutta. Seuraa vaikka vain yhtä luotettavaa tietolähdettä, kuten THL:ää.
  • Toistemme tsemppaaminen! Tästä nimittäin selvitään yhdessä, ennemmin tai myöhemmin ❤

Nyt, kun joudut olemaan paljon kotona, voit vaikka…

  • Kotijumpata! Kivoja jumppavideoita löytyy esimerkiksi Youtubesta tältä kanavalta tai Instasta tililtä @ansaivo
  • Lukea kirjoja ❤
  • Siivota kaikki kaapit ja samalla tsekata, mitkä vaatteet joutaisivat kirpparille
  • Kokata uusia reseptejä, tai vaikka vanhoja ja toimivia lemppareita
  • Tehdä käsitöitä, esimerkiksi vaikka kestovanulappuja
  • Ja tietty katsoa Netflixiä! Mun tän hetken lempisarjoja on Outlander ja How to Get Away With Murder

Jos haluaa suhtautua asiaan positiivisesti, voi ajatella, että nyt on aikaa sille kiireettömälle kotona olemiselle, jota kiireisessä arjessa harvoin on. Vielä tätä kirjoittaessani kotoa postuminenkin on ihan ok, joten esimerkiksi luonnossa liikkuminen on ihanaa, jos vaikka oma kuntosali on mennyt kiinni. Ainakin täällä Kuopiossa jäätilanne on täydellinen luistimilla kiitelemiseen! Instaan on myös syntynyt tämän teeman ympärille jopa oma hashtaginsa, #koronakotoilu, jonka takaa varmasti löytää lisävinkkejä kotona pysymisen ajankuluksi.

Mut hei! Tähän asiaan ei tarvitse todellakaan suhtautua positiivisesti juuri nyt, jos se tuntuu mahdottomalta. Myös ikävien tunteiden tunteminen on tärkeää. Aiheesta lukeminen voi rauhoittaa – esimerkiksi THL julkaisi tänään hyvän artikkelin koronavirusahdistuksesta. Pääset lukemaan sen täältä.

Koronavirus myös opettaa

Jo tässä vaiheessa koronavirus on opettanut minulle äärettömän paljon. Kuinka itsestäänselvyytenä olenkaan pitänyt vapaata liikkumista paikasta toiseen, opintoja ja työtä, vapaa-ajanharrastuksia ja omaa terveydentilaa. Tai tulevaisuutta ylipäänsä! Kuinka sokeasti sitä luottaakaan tulevaisuuteen ja siihen, että kaikki suunnitelmat melko varmasti toteutuvat. Koronavirus osoitti sen, että oikeasti mitään ei voi koskaan täysin ennustaa tai suunnitella. On oikeasti elettävä hetkessä.

Koronavirus harmittaa ja ahdistaa, mutta ainakin olen oppinut paljon jo nyt. Olen oppinut…

  • Kunnioittamaan hoitohenkilökuntaa aivan uudessa valossa.
  • Kunnioittamaan vapautta liikkua, tehdä omat päätökset ja suunnitella elämää.
  • Sen, että usko tulevaisuuteen on minua vahvasti kannatteleva voima. Kun se viedään, tuntuu olo tyhjältä.
  • Sen, kuinka tärkeää on osata elää hetkessä.
  • Arvostamaan ja huolehtimaan läheisistäni taas ihan uudella tavalla.

Haluan toivottaa hirmuisesti tsemppiä meille kaikille uuden ja vieraan tilanteen edessä! Nyt meidän pitää tehdä reippaasti yhdessä töitä sen eteen, että riskiryhmään kuuluvat läheisemme pysyisivät terveinä ja että virus saataisiin loppujen lopuksi kuriin.

Rakkaudella, Saara