4 VINKKIÄ HYVINVOIVAAN KESÄÄN

Moikka! 

Mulla on koko kesäkuun ajan ollut valtavan mukava yhteistyö Bona Vidan kanssa! Tässä kuussa olen päässyt tuottamaan Bona Vidan kanaviin sisältöä kesävinkkien muodossa. Pohdiskeltiin aluksi paljon, miten yhteistyö toteutettaisiin, ja lopulta päädyttiin joka viikko julkaistaviin kesävinkkeihin – sellaisiin, jotka voisivat omilla tavoillaan lisätä kesän hyvinvointia. Neljä ideoimaani ja toteuttamaani vinkkiä julkaistiin kesäkuun jokaisena perjantaina – mutta väitän, että näistä voi inspiroitua myöhemminkin ❤

Tykkäsin yhteistyöstä ja siihen liittyneestä sisällöntuottamisesta niin paljon, että päätin nyt heinäkuun korvilla julkaista kaikki neljä kesävinkkiä myös täällä blogini puolella! Varmasti suurimmalle osalle nämä ovatkin jo tuttuja sosiaalisen median kanavistani, mutta ainakin täällä blogin puolella ne pysyvät pidempään tallessa.

Jatka siis lukemista, mikäli haluat vaikkapa kohta alkavan heinäkuun aikana inspiroitua terveellisestä kesäjälkkäristä, uuden rutiinin löytämisestä, luonnossa liikkumisesta tai helposta kehonhuollosta.

VINKKI #1 LÖYDÄ ITSELLESI KESÄRUTIINI

Mitä jos tänä kesänä etsisit itsellesi jonkin uuden tavan tai rutiinin, josta saisit itsellesi hyvän mielen ja vaikkapa ihanan startin päivään? Itselleni tuo tänä kesänä syntynyt hyvän mielen juttu on ollut aamu-uinti: se on sellainen oma tai ystävän kanssa jaettu hetki, jossa saa vain nauttia luonnon äänistä ja tyhjentää pään muista ajatuksista. Viileässä vedessä aineenvaihdunta hyrähtää käyntiin ja uusi päivä alkaa näyttää toiveikkaalta.

Kirjoitinkin aiemmin tänä vuonna avantouinnin vaikutuksista terveyteen, ja uskonkin, että aamu-uinnilla voi saavuttaa samoja terveyshyötyjä (vaikkei vesi enää kovin kylmää olekaan!) Ennen kaikkea aamu-uinnilla on minulle se päivän aloittava tsemppaava merkitys. Voi kun ehtisikin ihan joka aamu!  

Sun kesärutiini voi olla mitä tahansa aamulenkistä illan kehonhuoltohetkeen. Kokeile ihan rohkeastikin uutta, koska uusi kivalta tuntuva juttu voi löytyä vaikka vahingossa! Jätä vaikka jälkeesi kommentti, mikäli olet tänä kesänä testannut jotain uutta rutiinia 🙂

VINKKI #2 LUONTO EDISTÄÄ TERVEYTTÄ

Mulla alkoi tänään kesäloma, mutta viikot ennen tätä ovat olleet ihan superstressaavia. Lääkkeenä stressiin olen useamman kerran suunnannut luontoon – ja metsään. Olen tänä kesänä patikoinut esimerkiksi Orinoron rotkossa Leppävirralla. Vahva suositus tuolle yllä olevissa kuvissakin esiintyvälle paikalle – paikkaa ei turhaan kutsuta yhdeksi Savon seitsemästä ihmeestä!

Luonnolla on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin: jo 15 minuuttia metsässä vietettyä aikaa auttaa laskemaan verenpainetta. Luonnossa liikkuminen lieventää stressiä, parantaa mielialaa ja houkuttelee liikkumaan uudelleen. Liikunnalla taas on tietysti omat hyvät vaikutuksensa terveyteen!  

Luonto on siis melkoinen lottovoitto, ja sinne suuntaaminen täysin ilmaista. Rohkaisenkin sinua tänä kesänä suuntaamaan luontoon palautumaan, nautiskelemaan ja edistämään omaa terveyttä. Tai vaikka juoksemaan itikoita karkuun! 😀

Lähteet: Mielenterveystalo.fi, UKK-instituutti

VINKKI #3 KEVYT KESÄJÄLKKÄRI

Sitten päästäänkin herkkujen pariin! Kolmas kesäkuun perjantai osui sopivasti juhannusviikolle, ja siitä inspiroituneena valmistin kevyttä kesäjälkkäriä, eli ihan parasta mansikkarahkaa! Tämä mansikkarahka syntyi ihan vahingossa eräänä kesäviikonloppuna ystävieni kanssa. Meillä oli ylimääräistä kermavaahtoa, emmekä millään keksineet, mihin se käytettäisiin. Käväistiin sitten ideointireissulla kaupassa ja lopputuloksena syntyi tämä resepti, nam!

Tähän jälkkäriin tarvitset:

  • 1–2 prk proteiinirahkaa oman maun mukaan
  • kuohukermaa
  • rasian (250 g) mansikoita 

Voit valita, teetkö herkun vegaanisilla vai maitopohjaisilla valmisteilla, kummallakin onnistuu! 

Jälkkäri on supersimppeli valmistaa:
Vatkaa kuohukerma, sekoita joukkoon proteiinirahka (tai kaksi, jos haluat enemmän makua) ja pilko mukaan myös mansikat. Lopuksi voit lisätä makusi mukaan hieman sokeria tai hunajaa tuomaan makeutta. Sitten vaan nauttimaan vaikka grilliherkkujen jälkeen!

Tämä herkku on myös kiva tehdä, jos vaikka kesäjuhlien mansikkakakusta jää tarvikkeita yli. Eipähän tule hävikkiä! 😊 

VINKKI #4 KESÄINEN KEHONHUOLTO

Viimeisenä vinkkinä huolletaan kehoa ja virittäydytään irrottautumaan stressistä, olit sitten jäämässä lomalle tai palaamassa töihin! Mulla on edessä tuo ensimmäinen, kun huomenna koittaa mun ensimmäinen kokonainen lomapäivä. Kehonhuolto on ihanaa, kun se saa myös ajatukset tasaantumaan. 

Tiesitkö sä, että ihan tavallista kahvipakettia voi käyttää joogatiilenä, joka on ihana lisä kehonhuollollisiin liikkeisiin? Joogatiilen avulla saa avattua etenkin selän ja lantion aluetta. Joogatiiltä käytetään usein joogatunneilla, mutta se on huippu myös omatoimisessa kehonhuollossa. Itse olen vältellyt joogatiilen ostamista viimeiseen asti, koska kahvipaketti on toiminut niin hyvin! 

Tässä muutama liikevinkki, joita voit testata kahvipaketin kanssa tai ihan perinteisellä joogatiilelläkin. Tee nämä liikkeet vaikka mökkilaiturilla!

1. Lonkankoukistajan venytys, jossa käsi tai kyynärpää tukee tiileen
2. Eteentaivutus, eli ”lapsen asento”, jossa tiili nostaa käsivarsia sen verran, että selkä pääsee venymään ihanasti
3. Tiili yläselän alla ja kädet pään yläpuolella, sekä samanaikaisesti kevyt lantion avaus. Mun lemppari!
4. Puolisilta, jossa tiili on lantion alla ja selkä pääsee laskeutumaan rennosti

Hei, siinäpä kaikki! Toivottavasti löysit näistä neljästä vinkistä jonkun, jota haluat ehdottomasti kokeilla tänä kesänä ❤ Nyt mä suuntaan loman viettoon ja kohti kotikotia!

Terveydellä, Saara

Miksi ihan tavallinen terveys on niin tylsää?

Heippa tyypit! ❤ 

Ai että, mitkä helteet ovatkaan hellineet meitä! Olen viime päivät viettänyt lähinnä ulkona, joko urheillen tai ihan vaan chillaillen (ranta ja uinti ja kirjat, ah elämää!). On ollut niin kiva huomata, että esimerkiksi oma sosiaalisen median käyttö ja muiden ruutujen tuijottaminen on vähentynyt oleellisesti ilmojen helliessä. Rannalla makoilu ja juhannuslomailu ovat laittaneet ajatuskoneiston hyrräämään, ja siksi olenkin parina iltana linnoittautunut sohvan nurkkaan kirjoittelemaan tätä postausta. Nyt tulee mietteitä syvältä sydämestä! 

RÄPIKÖIMISTÄ TERVEYSTRENDIEN MERESSÄ 

Onko kenelläkään ollut joskus sellainen fiilis, että terveydestä ja terveellisistä elintavoista on tehty jotenkin vaikeita ja monimutkaisia juttuja? Sellaisia, että esimerkiksi ihan tavallinen lautasmalli ja liikuntasuositukset kuulostavat kulahtaneilta ja ihan vanhoilta jutuilta? No, mulla on ollut just sellainen fiilis – ja pitkään! Etenkin sosiaalinen media ja monet somen vaikuttajat luovat terveydestä hyvin arkisesta poikkeavaa kuvaa. Siihen kuvaan kuuluvat kroppaa kiinteyttävät verkkovalmennukset, vihersmoothiet, monenlaiset ravintolisät, self-help –oppaat ja tietynlaiset treenivaatteet. Lista on loputon. Siihen kuvaan eivät kuulu sellaiset jutut, joita esimerkiksi itse olen tottunut toteuttamaan arjessani: hyötyliikuntaa, melko sallivaa ja arkiruokapainotteista syömistä sekä liikkumista omien resurssien puitteissa – kivoja, omanlaisia treenivaatteita ja tylsän näköisiä lounasannoksia. Toki terveystrendit monesti motivoivat minuakin kokeilemaan jotain uutta, mutta arkipäivääni ne eivät kuvasta.  

Terveydestä puhutaan enemmän kuin koskaan ennen (joka on tietysti ihanaa), mutta luotettava terveystieto ei silti ole käden ulottuvilla. Tuntuu hurjalta surffailla kaikkien treenivinkkien, valmennuksien ja ravitsemusohjeiden meressä. Välillä kiitän onneani, että olen terveystieteiden opiskelija, sillä jatkuva terveystietotulva saa helposti jopa oman pääni sekaisin. Mites sitten ne muut, jotka eivät ole kyseiseen tieteenalaan perehtyneitä (hui)? Osataanko somen terveystietoa tulkita oikeaksi tai vääräksi tiedoksi ollenkaan? Nykyisin on tosi hankalaa erottaa, mikä tieto terveydestä on vain kiiltokuvaa, mikä tehty kaupallisen yhteistyön vuoksi ja mikä sitten on oikeasti hyväksi terveydelle. Voiko joku asia somessa olla jopa terveydelle haitaksi? 

Somen ja median terveyspainotteisuus ja terveyden markkinointi saattavat ahdistaa, kummastuttaa tai jopa työntää monia luotaan. Terveystrendien ja kiiltokuvien taakse jäävät usein ne arkiset, samaistuttavat terveysvinkit sekä oikea, luotettava terveystieto. Esimerkiksi sosiaalinen media toimii niin, että ne sisällöt, joista tykätään eniten, myös näkyvät eniten. Oli se sisältö sitten mitä tahansa. Siksikin trendeistä kiinnostumaton “tavallinen tallaaja” tai luotettavan terveystiedon etsijä eivät ehkä koskaan tavoita sitä tietoa, mitä he haluaisivat tai tarvitsisivat. Tärkeätkin terveysviestit voivat livahtaa käsistä, jos some on täynnä asiaa ruokavalioista, superfoodeista ja pepputreeneistä – ja etenkin, mikäli nämä sisällöt kiinnostavat suurinta osaa somen käyttäjistä, jolloin niistä tykätään ja ne nousevat esiin.  

MITÄ TILASTOT SANOVAT? 

Kuten sanoinkin, terveydestä puhutaan nyt ehkä enemmän kuin ikinä. On silti pelottavaa katsoa suomalaisten terveydestä kertoviin tilastoihin – ne eivät nimittäin kerro samaa tarinaa, mitä media ja some ehkä antavat olettaa. Tiesitkö esimerkiksi, että:  

  • Nuorten tupakointi on vähentynyt vuosien saatossa tasaisesti, mutta aikuisten tupakointi ei ole enää vähentynyt (lähde)  
  • Alkoholinkäytön vähenemisessä huomattu suotuisa kehitys näyttää pysähtyneen ja päihdehaitat näkyvät yhä selkeämmin terveydenhuollossa (lähde)  
  • Yhä useampi alle 20-vuotias nuori sairastuu 2-tyypin diabetekseen, ja diabetes on yleistynyt viime vuosina koko väestössä (lähde
  • Suomalaiset syövät yhä liikaa kovaa rasvaa ja yli puolella suomalaisista on korkea kolesteroli (lähde)  
  • Sosioekonomiset terveyserot ovat edelleen totisinta totta – väestön eriarvoisuus matalasti koulutettujen ja korkeasti koulutettujen välillä näkyy esimerkiksi sairauksien riskitekijöiden kasaantumisessa ja eliniänodotteessa (lähde)  

Valitsin ylle melko kärjistettyjäkin esimerkkejä – pahoittelut siitä – mutta vain siksi, että saisin pointtini teroitettua. Näihin juttuihin ei nimittäin usein törmää, etenkään somessa. Suomalaisten terveys on vuosikymmenten aikana parantunut monilta osin, merkittävästikin, mutta kehittämiskohteita löytyy vielä valtavasti. On hämmästyttävää, kuinka suuren kontrastin sosiaalisen median terveysintoilu luo näihin tutkimustuloksiin verrattuna.  

Etenkin sosioekonomiset terveyserot mietityttävät minua. Koulutusaste, työ tai muu asema yhteiskunnassa määräävät pitkälti asioita yksilön terveydestä. On edelleen totta, että korkeasti koulutetuilla koettu terveys, mielenterveys ja pitkäaikaissairastavuus ovat paremmalla tasolla, kuin matalammin koulutetuilla. Matalammin koulutetut jäävät myös useammin tärkeän terveystiedon ulkopuolelle, eivätkä he terveysaiheisiin törmää usein mediassakaan. Terveyserot eivät myöskään näytä kaventuvan lähitulevaisuudessa, mikä taas tarkoittaa sitä, että valmiiksi terveet ja hyvinvoivat yksilöt ovat yhä terveempiä, kun samalla toinen ääripää voi entistä huonommin. Ehkä tässä vain haluan sanoa ja pohtia sitä faktaa, etteivät terveystrendikeskeisyys tai somen terveysbuumi ainakaan edistä heikommassa asemassa olevien terveyttä. Ne edistävät terveyttä vain omissa somekuplissaan.  

MITÄ JOS PUHUTTAISIIN VÄLILLÄ TERVEYDEN PERUSASIOISTA? 

Mikä sitten neuvoksi? Itse näkisin ratkaisuksi sen, että vähitellen saisimme rakennettua ihan tavallisesta terveydestä mielenkiintoista, värikästä ja mediaseksikästä. Haluaisin, että siitä puhuttaisiin enemmän – somessa, mediassa, työpaikkojen kahvipöydissä ja iltapäivälehdissä. Näytettäisiin se tavallinen ja epätäydellinen puoli terveydestä ja terveellisistä elintavoista. Koska se, jos mikä, on useimmille meistä enemmän arkipäivää, kuin kauniit annokset tai somevalmennuksien avulla treenatut kropat. Tavallisuus on ihanaa! 

Mitä jos siis puhuttaisiin välillä ihan terveyden perusasioista? Oltaisiin fiiliksissä toimiviksi testatuista jutuista, kuten lautasmallista tai liikuntasuosituksista. Hehkutettaisiin terveellistä, monipuolista ja sallivaa ruokavaliota. Korostettaisiin hyötyliikunnan mahtavuutta ja kannustettaisiin ihmisiä liikkumaan yksilöllisillä tavoilla. Tavoilla, joista itse tykkää. Jaksettaisiin yhä puhua päihdeongelmista sekä esimerkiksi alkoholin kohtuukäytöstä. Kannustettaisiin kohtuukäyttöön ja tupakoinnin lopettamiseen. Levättäisiin, nukuttaisiin riittävästi ja kuunneltaisiin omaa kehoa. Tuettaisiin myös mielenterveyttä terveellisillä elintavoilla. Mitä jos? 

Mä ainakin tahdon yrittää.  

Terveydellä, Saara  

Mun treeniviikko + 7 tutkittua vinkkiä liikuntamotivaation ylläpitämiseen

Heloou! 

Kyselin joku aika sitten Instagramissa, millaista blogisisältöä minulta toivottaisiin jatkossa, ja sain yllätyksekseni monta toivomusta liittyen treeniaiheisiin postauksiin. Joten täältäpä siis pesee! Aiemmin minusta on tuntunut jotenkin väärältä kirjoittaa postauksia tästä aihepiiristä, sillä en ole mikään liikunta-alan asiantuntija tai ammattilainen. En ole sitä edelleenkään, mutta päätin kuitenkin lähestyä tätä aihetta lähdemateriaalin ja sellaisen näkökulman kautta, johon jopa oma opintopolkuni riittää.  

Tänään siis sukelletaan minulle tyypillisen treeniviikon keskelle, mutta pienellä twistillä. Samalla aion nimittäin jakaa jokaista viikonpäivää kohden yhden tutkimustietoon perustuvan vinkin liikuntamotivaation ja aktiivisen elämäntavan ylläpitämiseen. Yhteensä siis seitsemän vinkkiä!  Tämä aihe on puhututtanut lähipiirissäni viime aikoina paljonkin, joten tässä tulee tietoa myös teille, te tärkeät ihmiset siellä ruudun toisella puolella!

Toivottavasti löydät postauksesta itsellesi uutta tietoa, tai vaikkapa helppiä oman motivaatiosi etsimiseen tai ylläpitämiseen. Let’s go!  ❤

MAANANTAI: ensimmäinen kuntosalitreeni koronakevään jälkeen

Viime maanantaina suuntasin salille ensimmäistä kertaa lähes kolmeen kuukauteen! Kyllä tuntui ihan tavallisetkin painot raskailta 😀 Oli kuitenkin kivaa päästä haastamaan omaa kroppaa taas uusilla ärsykkeillä! Treeni kulki hyvin (sietääkin tällaisen lepojakson jälkeen!), ja muita treenaajia ei juuri näkynyt tai kuulunut. Tein salilla selkä- ja hauispainotteisen treenin.  

VINKKI #1: Liikuntamotivaation yksi tärkeimmistä ylläpitäjistä on se, että itselleen voi valita juuri ne omannäköiset ja itselle oikeat tavat liikkua. Liikunnasta kannattaa etsiä varta vasten nautintoa, sillä se jos mikä ylläpitää aktiivista elämäntapaa! Ilo ja tsemppi kantavat pitkälle, sekä tieto siitä, että omat tavat olla aktiivinen sopivat juuri omaan elämäntilanteeseen. Etsi siis rohkeasti, äläkä jää jumiin liikuntamuotoihin, joista et pidä laisinkaan. Minulle itselleni kuntosalitreeni on ollut alusta asti nautinnollista, mutta aikanaan kesti pitkään, että edes uskaltauduin kuntosalille.  

TIISTAI: HIIT-treeni ulkona ystävän kanssa 

Ai että, tiistai kohteli treenin suhteen h y v i n! Kävin ystävän kanssa tekemässä pihalla kunnon HIIT-rääkin, jonka jälkeen suunnattiin iltapulahdukselle järveen (kuten kuvasta huomaa, treeni oli melko sotkuista hommaa vastaleikatulla nurtsilla). Todettiin, että tällainen setti pitää tehdä tänä kesänä useamminkin, koska kaverin kanssa treenaaminen ja yhteinen tsemppi on vaan parasta!

VINKKI #2: Ryhmän voima on valtava! Tutkimusten mukaan oikeanlainen sosiaalinen ilmapiiri edistää liikuntamotivaatiota huomattavasti. Yhdessä liikkuminen on ihanaa! Sinun oma sosiaalinen piiri voi olla vaikka valmennusryhmä, harrasteporukka tai ihan vain joukko kavereita, jotka haluavat liikkua yhdessä. Ryhmäliikuntatuntienkin on huomattu lisäävän motivaatiota liikkumiseen, ja myös vain yksi ystävä tai perheenjäsen voi innostaa liikkumaan. Perheen tuki ja vertaistuki ovat tärkeitä tekijöitä motivaation syntymiselle etenkin silloin, kun halutaan tehdä isompia elämänmuutoksia.

KESKIVIIKKO: lepo 

Keskiviikkona oli tärkeääkin tärkeämpi päivä, eli lepopäivä. Myönnän, että olen todella huono lepäämään, ja välillä lähimmäiset joutuvat muistuttamaan minua siitä. Ei sen todellakaan niin pitäisi mennä, ja minulla onkin vielä paljon opeteltavaa. Pyrin kuitenkin lepäämään yhtenä tai kahtena päivänä viikossa, ja minulle lepopäivät oikeasti ovat lepopäiviä – korkeintaan kevyt kävelylenkki tai kehonhuolto saavat sisältyä päivän ohjelmaan. Muistakaa oikeasti levätä!  

VINKKI #3: Lepopäivänä voi vaikka kerryttää omaa tietotaitoaan terveellisistä elintavoista – on nimittäin tutkittu, että tieto ja asioiden tietäminen ovat syitä motivaation syntymiselle. Eli siis: jos liikkuminen ei muuten innosta tai kiinnosta, etsi tietoa ja perustele itsellesi, miksi säännöllinen liikunta on tärkeää. Voit myös etsiä kivoja vinkkejä aktiivisempaan elämäntapaan tai miettiä, mitä liikuntalajia kokeilisit seuraavaksi, jos palo liikuntaan ei ole syttynyt. Näihin ajatuksiin on myös hyvä aina välillä palata ja muistuttaa itseään aktiivisuuden tärkeydestä, mikäli se pääsee unohtumaan.  

Mutta edelleenkin: lepo on tärkeää, ihan jokaiselle liikkujalle! Muista pitää lepopäiviä joka viikko ja kirjaa vaikka kalenteriin, milloin sen aiot tehdä. Lepopäivinä voi myös motivaatio liikkumiseen kasvaa!  

TORSTAI: jalkatreeni kuntosalilla 

Torstaina pääsin lemppari-inhokin, eli jalkapäivän pariin! Kolmen kuukauden kuntosalitauon jälkeen tämä tuntui, ööh, aika melkoiselta, ja olisin tosiaan voinut aloittaa vähän kevyemmin. Mutta voi ah, mikä tunne treenin jälkeen olikaan! Unohdin treenikengätkin salille siinä endorfiinihötäkässä! Ja jouduin kääntymään kotiovelle päästyäni takaisin.

VINKKI #4: Vertaa itseäsi aina vain itseesi ja omiin aiempiin suorituksiisi. Vaikka ulkoiset tekijät, kuten ulkonäkö tai menestys, voivat olla motivoivia tekijöitä, omat sisäiset tavoitteet motivoivat liikkumaan pidemmällä tähtäimellä. Voit motivoitua asettamalla tavoitteeksesi esimerkiksi jonkin uuden liikunnallisen taidon oppimisen, kunnon kohentamisen, liikunnasta nauttimisen tai stressin vähentämisen. Motivoivat tavoitteet voivat olla myös konkreettisempia: “puolen vuoden päästä jaksan juosta x kilometriä” tai “haluan saavuttaa uuden kyykkyennätyksen” tai ”haluan oppia tekemään spagaatin”. Omien tavoitteiden saavuttaminen ruokkii motivaatiota valtavasti, eikä sen takia tavoitteiden tarvitse olla pilvissä.  

Motivaatiota voi puolestaan syödä omien tulosten vertaaminen muihin, tai vaikkapa liikuntaan liittyvät ulkonäköpaineet. Siksi on tärkeää olla itse itsensä paras mittari.  

PERJANTAI: piti tehdä kotijumppa, mutta 

Perjantaina tarkoituksenani oli tehdä kotijumppa heti työpäivän jälkeen, mutta energiat olivat ihan totaalisen lopussa. Vähän aikaa sängyllä maattuani (hammasta purren) päätin, että tänään ei ole hyvä päivä urheilla. Mielikin oli melko maassa. Kroppa pakotti lepäämään, ja niin käy aina välillä. Se on myös tosi ok! Suuntasin treenin sijaan kirpparikierrokselle keskustaan, ja se oli täysin oikea valinta perjantai-iltaan. 

VINKKI #5: JOUSTAVUUS! Joustavuus on mielestäni kaikki kaikessa, ja tämä vinkki onkin minulle henkilökohtaisesti tärkein. On niin tärkeää miettiä omia voimavarojaan ja peilata omaa elämäntapaansa ja omaa liikkunnallisuuttaan niihin. Kun arki on kuormittavaa, on tervettä keventää liikuntarutiineja – ja kun kiireet helpottavat, voi omia rutiinejaan jatkaa. On todella tärkeää liikkua oman jaksamisensa, sekä omien resurssiensa puitteissa: jos liikkuu väsyneenä, motivaatio tippuu ihan varmasti nollaan. Liikunnan joustavuus tarkoittaa myös sitä, että liikunta ei ole elämässä kaikki kaikessa: se ei saa syödä tilaa ihmissuhteilta, muilta tärkeiltä harrastuksilta, levolta tai vaikka ulkomaanmatkailulta.  

Voi kun itsekin muistaisin aina olla tarpeeksi joustava itselleni!  

LAUANTAI: lämmittelyHIIT + kuntosalitreeni 

Lauantaina energiaa taas löytyi ja suuntasinkin heti aamulla tutulle kotisalille! Koska virtaa riitti, tein lämmittelyksi viiden liikkeen nopean HIIT-treenin ja muutoin treenasin olkapäitä, ojentajia ja rintaa. Salilla oli jotenkin tosi yhteisöllinen fiilis, kun kaikki treenaajat pyyhkivät ja desinfioivat niiiin huolellisesti laitteet käytön jälkeen! 😀 Tuntui, että tässähän pyritään yhteiseen hyvään, koska pääasia on, että saadaan kaikki olla pitkästä aikaa rakkaan harrastuksen parissa salilla. ❤

VINKKI #6: Eikö motivaatio vaan meinaa herätä, tai pysyä yllä? Kannattaa miettiä omia esteitä liikunnan harrastamiselle. Mitkä asiat estävät sinua elämästä aktiivisesti? Esteitä voivat olla esimerkiksi aika, oma jaksaminen, lapset, reissutyö, aiemmat huonot kokemukset, perheen kannustuksen puute, liikkumiseen liittyvät fyysiset esteet tai vaikka epävarmuus omasta kehosta. Kun tiedostat, mistä saattaa kiikastaa, saatat myös löytää ratkaisuja. Mielestäni jokaisella on lupa fokusoitua itsekkäästi itseensä: etsiä sitä omaa hyvinvointia, oikeaa tapaa liikkua, ihan millaisessa kehossa tahansa. Kenenkään ei todellakaan tarvitse olla huippu-urheilijan näköinen harrastaakseen liikuntaa! 

SUNNUNTAI: sunnuntairetki metsässä 

Viime viikon lempparitreeni, joka oli enemmänkin reippailu, oli sunnuntairetki Leppävirran Orinoron rotkolle! Orinoron rotko on luonnonsuojelualue, ja sen sanotaan olevan “yksi Savon seitsemästä ihmeestä”. No pitihän se nähdä! Paikka oli tosiaan maagisen ihmeellinen, ja seitsemän kilometrin matka kului nopsaa maisemia ihaillessa.

Reippailukin on ihan oikeasti tosi tehokasta liikuntaa: tiesitkö esimerkiksi, että kävely on suomalaisten suosituin liikuntamuoto? Tällaista lisää! Onneks on kesä!  

VINKKI #7: Rutiinit! Klisee, mutta totisinta totta. Moni motivoituu säännöllisyydestä ja suunnitelmallisuudesta, ja kun liikunta on säännöllistä, se myös tekee itsestään tärkeää. Kroppa oikein vaatii liikettä! Liikuntamotivaatiota lisäävät tutkitusti myös oman liikkumisen seurantakeinot, kuten erilaiset sovellukset tai aktiivisusrannekkeet. Ne myös kannustavat rutiineihin ja omien tavoitteiden seuraamiseen, sekä ne usein antavat myös kaivattua palautetta. 

Oli ihan supermielenkiintoista oppia lisää tästä aiheesta, enkä eilen illalla malttanut millään lopettaa tämän postauksen kirjoittamista (meni myöhään)! Jätähän mulle kommentti, mitä mieltä olit postauksesta – ja tarjosiko se sinulle uutta tietoa. Voit myös kommentoida, olitko jostakin motivaatiota ylläpitävästä seikasta ihan eri mieltä!

Haluan kuitenkin vielä sanoa ihan tärkeimmän pointtini: mielestäni kenenkään treeniviikon tarkka seuraaminen, tai etenkään kopioiminen omaan arkeen, ei missään nimessä ole avain aktiiviseen elämäntapaan. Eikä se tämän postauksen idea ollutkaan! Halusin tarjota yhden vinkin jokaiselle viikonpäivälle, ja samalla peilata liikuntamotivaatiota omaan arkeeni ja ajatusmaailmaani. Mä ainakin opin, ja paljon!

Terveydellä, Saara 

LÄHTEET:

Ps. Kesäkuun aikana mulla on meneillään tosi kiva yhteistyö, josta haluan mainita jo nyt! Joka perjantai julkaisen Bona Vidan verkkosivuilla sekä somekanavissa jonkin kesäisen, hyvinvointia lisäävän vinkin, jonka sä voit ottaa testiin! Viime perjantaina puhuttiin kesärutiineista, ja ensimmäisen vinkin voit löytää Bona Vidan kanavista. Mun blogiin tulee kooste kaikista kesävinkeistä sitten heinäkuun alussa. Ihania kesäpäiviä! 

TAIDE JA TERVEYS – Miksi luovuus voi pidentää elinikää?

Tiesitkö, että taideharrastus voi edistää terveyttä ja pidentää elinikää? En minäkään, mutta mielenkiintoni aihetta kohtaan heräsi, kun korona-ajan alkaessa ostin maalaustarvikkeet pitkien koti-iltojeni ratoksi. Kun useiden vuosien jälkeen aloitin maalaamisen uudelleen, vei se kerta kaikkiaan mennessään. Maalaaminen on ollut ihanaa vastapainoa urheilupainotteisille harrastuksilleni ja ennen kaikkea ravinnut mielenterveyttä upealla tavalla. Maalatessa on unohtunut kaikki muu!

Siksi sisäinen terveysbloggaajani halusi selvittää lisää, ja aloinkin heti keräämään taustatietoa maalaamisen, sekä laajemmin taiteen ja luovuuden, merkityksestä terveydelle. Koska uusi harrastukseni on tuonut minulle niin valtavasti hyvinvointia, on samanlaisia kokemuksia oltava muillakin. Tänään kerron, miksi taiteileminen on tutkitusti terveellistä, ja miksi luovuus voi pidentää elinikäämme. Tämän jälkeen saatat olla inspiroitunut kokeilemaan jotain uutta. Enjoy! 

Loppuun kokosin lyhyen tiivistelmän aiheesta, mikäli et ehdi lukemaan koko tekstiä ❤  

TAIDEHARRASTUS VOI EDISTÄÄ JOPA FYYSISTÄ TERVEYTTÄ   

Ihan aluksi en uskonut, että taiteella voi olla jopa fyysistä terveyttä edistäviä ulottuvuuksia. WHO:n julkaiseman laajan, yli 900 tutkimusjulkaisua analysoivan raportin mukaan, asia tosiaan on juuri niin. Taide ja sen harrastamisen eri muodot tuovat tekijälleen hyvän terveyden ja hyvinvoinnin kokemuksia, parempaa mielenterveyttä, stressinhallintakeinoja sekä konsteja pitkäaikaissairauksien hoitoon ja niiden kanssa elämiseen. Taideharrastus voi ehkäistä useita sairauksia ja tuoda tekijälleen yhteisöllisyyden kokemuksia vaikeiden elämäntilanteiden keskelle.  

Vaikkakin taiteen positiiviset terveysvaikutukset näkyvät etenkin mielenterveydessä ja mielen hyvinvoinnissa, on taiteilulla huomattu olevan myös joitakin fysiologisia vaikutuksia terveyteen. Tanssiminen, maalaaminen, musisointi tai muu taiteen tekeminen tasoittavat stressihormoni kortisolin määrää ja lieventävät stressiä. Taiteilu voi myös tehostaa elimistön immuunijärjestelmän sekä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Taideharrastuksen on huomattu olevan yhteydessä jopa terveellisimpiin elintapoihin, sillä taiteen tuomat hyvän olon kokemukset kannustavat terveellisiin valintoihin, kuten terveellisempään ravintoon. Fyysiset terveysvaikutukset näkyvät myös konkreettisesti: esimerkiksi tanssi on erinomaista ja kuntoa kohottavaa liikuntaa!  


Taiteilu on mahtavaa treeniä myös kaikista kalleimmalle aarteellemme, eli aivoille. WHO:n raportin mukaan etenkin musiikki ja tanssi aktivoivat aivoja ja aivojen muistikeskusta, ehkäisten muistisairauksia, kuten dementiaa. Aivoliiton mukaan taideharrastus on yhteydessä aivojen terveyteen: mitä enemmän aivoja käyttää omilla mieluisilla tavoillaan, sitä vastustuskykyisemmät ne ovat aivosairauksia vastaan. Taideharrastukset näyttävät ehkäisevän ja hoitavan myös tiettyjä sairauksia. Näyttöä on ollut esimerkiksi dementian, masennuksen, Parkinsonin taudin, sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa.  

TAITEILU TUO ENNEN KAIKKEA TERVEYTTÄ MIELELLE  

 Taideharrastukset tekevät ennen kaikkea hyvää mielelle. Tutkimusten mukaan taide voi vahvistaa monin tavoin mielen hyvinvointia. MIELI ry:n mukaan taiteen kautta voi oppia tunnistamaan omia tunteitaan ja harjoitella tärkeitä tunnetaitoja. Esimerkiksi musiikin kuuntelu voi auttaa tunteiden hallinnassa, sillä musiikki voi niin rauhoittaa, kuin tsempatakin!

Taide voi myös kohentaa mielialaa, lievittää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta sekä auttaa stressin hallinnassa. Aivoliiton mukaan taide onkin yhteydessä hyvän elämän kokemuksiin, pidempään ikään ja osallisuuden tunteisiin. Taideharrastuksesta saa myös iloa, ja taiteen on todettu tekevän ihmiset luovemmiksi ja aktiivisemmiksi. WHO:n raportissa kerrotaan, että taiteella on havaittu olevan myös pitkäaikaisempia vaikutuksia mielenterveyden häiriöiden ehkäisyssä ja hoidossa. Taideharrastus kasvattaa tekijänsä itsetuntemusta, itsetuntoa ja itseluottamusta, ja nämä seikat rakentavat vahvasti parempaa mielenterveyttä.  

Taide laittaa liikkeelle uusia ajatuksia ja tuo mukanaan elämyksiä, kokemuksia, ystäviä ja voimavaroja. Ei siis mikään ihme, että mieli voi paremmin ❤ 

TAIDE ANTAA YHTEISÖLLISYYDEN KOKEMUKSIA 

 Taiteella on myös yhteisöllinen ja sosiaalinen puolensa. Ryhmämuotoisen taidetoiminnan, kuten teatterin tai kuorolaulun, on huomattu lisäävän yhteisöllisyyden kokemuksia. Tutkimusten mukaan taideharrastus voi vähentää yksinäisyyttä ja lisätä kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi tulemisen tunteita. Aikamoisen vaikuttavia juttuja!  

Taide on tuonut hyvää oloa myös työyhteisöihin. Yhteinen taide- tai kulttuuritoiminta työyhteisössä on suojannut työntekijöitä stressiltä sekä henkiseltä uupumukselta ja näin tuonut mukanaan työhyvinvointia. Yhteinen kulttuuritoiminta on myös hionut työyhteisöjä tiiviimmiksi ja näin parantanut yhteisön keskinäistä kommunikaatiota. Myös päätöksenteko on muuttunut joustavammaksi työyhteisön ryhmäytyessä.  

TIIVISTELMÄ (eli lue ainakin tämä!) 

  •  Taideharrastus voi lievittää stressiä sekä ehkäistä masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta  
  • Taiteesta kumpuavat hyvän olon kokemukset voivat auttaa terveellisempien arjen valintojen tekemisessä 
  • Tanssi on loistavaa, terveyttä edistävää liikuntaa, ja taiteileminen on mahtavaa treeniä myös aivoille 
  • Taide vahvistaa tunnetaitoja ja auttaa tunteiden hallitsemisessa 
  • Taide tuo tekijälleen iloa ja kasvattaa itseluottamusta 
  • Ryhmässä tekeminen vähentää yksinäisyyttä ja tuo mukanaan yhteisöllisyyttä 
  • Työyhteisötkin voivat hyötyä taidetoiminnasta ja rakentaa siten yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia

Tällainen tykitys tällä kertaa, toivottavasti hieman erilainen aihe herätti ajatuksia ❤ Jätä ihmeessä kommentti, tai kommentoi asiaa vaikka Instagramissa! 

Terveydellä, Saara  

LÄHTEET 

Kevään lemppari: terveellinen & vegaaninen avokadopasta

Moikka kaikki!

Toukokuu on täällä Kuopiossa pyörähtänyt käyntiin aurinkoisissa ja välillä vähän lumisateisissakin merkeissä. Ajattelin tiistai-illan ratoksi tulla heittämään tänne blogin puolelle pastareseptin, joka on löytynyt kattilasta jo useamman kerran tämän kevään aikana!

Vegaaninen avokadopasta (4-5 annosta)

  • n. 400-500g pastaa
  • 1 ruukullinen tuoretta basilikaa
  • 2-3 kypsää avokadoa
  • 1 tuore chili
  • 1-2 valkosipulinkynttä
  • pieni punasipuli
  • runsas loraus oliiviöljyä
  • n. 3/4 dl ravintohiivahiutaleita
  • ripaus suolaa ja pippuria

Laita pasta keittymään ja valmista samalla kastike. Mittaa kaikki ainekset kulhoon tai tehosekoittimeen ja soseuta kastikkeeksi joko käsin tai tehosekoittimella. Itse hienonnan ainekset veitsellä mahdollisimman pieneksi ja soseutan kastikkeen esimerkiksi haarukalla, sillä tykkään, että kastikkeeseen jää suutuntumaa ja sattumia.

Valuta pasta ja sekoita sen joukkoon kastike suoraan kattilaan. Tarjoile heti, sillä tämä pasta on parasta suoraan liedeltä!

Tällä ohjeella syntyy runsas kattilallinen pastaa, mutta reseptin määrät voi vaikka puolittaa oman mielensä mukaan. Määrien arvioimien tätä reseptiä varten tuotti minulle hieman hankaluuksia, sillä avokadopastan taikomisesta on jo tullut melko rutiininomaista ainesosien heittelyä ja soveltamista!

Vegaaninen avokadopasta on ennen kaikkea kattilallinen hyviä rasvoja: avokadot ja oliiviöljy sisältävät kumpainenkin runsaasti hyvää, pehmeää rasvaa. Kun pastaksi valitsee vielä täysjyvävalmisteen, saa ruoasta runsaskuituisenkin. Tässä vegaanisessa versiossa pastaan raastettava juusto korvataan ravintohiivahiutaleilla, jotka ovat rasvan laadun suhteen perinteistä, kovaa rasvaa sisältävää juustoa parempi vaihtoehto. Ravintohiivahiutaleet tuovat ruokaan ihanan juustoisen maun, eikä eroa ”tavalliseen” oikeastaan edes huomaa! Basilika, valkosipuli ja chili tuovat mukanaan mukavan potkun, sillä todettakoon, ettei vegaaniruokien todellakaan tarvitse maistua tylsältä!

Avokadopastan miinuksena on avokadojen epäeettiset puolet: niiden viljelyyn nimittäin kuluu huomattavan paljon vettä. Siksi kaupasta kannattaa ostaa avokadoja vain tarpeeseen ja juuri sen verran, mitä aikoo käyttää. Vaikka avokadot ovat terveellisiä, ei niitä ympäristösyistä kannata napata koriin ihan jokaisella kauppareissulla.

Koronarajoitukset jatkuvat, mutta onneksi elämästä voi nautiskella keittiössä ❤ Tsemppiä jokaiselle tähän kummalliseen kevääseen!

Terveydellä, Saara

Jos koronavirus ahdistaa, lue tämä

Moi.

Mulla oli tarkoitus kirjoittaa tänään jostain ihan muusta, mutta tässä maailmantilanteessa tuntuu vähän hölmöltä puhua mistään kevyestä, tai edes mistä tahansa muusta aiheesta, kuin koronaviruksesta. Some, iltapäivälehdet ja ennennäkemättömän pituiset kauppajonot huutavat meille sitä totuutta, joka nyt maailmassa vallitsee. Se alkaa pelottaa ja ahdistaa.

Minunkin elämääni korona iski aika tavalla, yhdessä rysäyksessä – monet pitkän aikaa odottamani tapahtumat peruttiin ja esimerkiksi työnteosta putosi pois paljon merkittävää sisältöä. Kalenteri tyhjeni kertaheitolla pitkälle kesään saakka. Samaan aikaan ihmiset ryntäsivät kauppoihin hamstraamaan vessapaperia. Kyllä siinä ensimmäisenä reaktiona iski paniikki, ja sitten ahdistus.

Tänään halusin kirjoittaa tästä aiheesta, ehkä eniten omaa mieltäni tyynnytelläkseni. Ihan aluksi haluan todeta, että tilanteesta ahdistuminen on varmasti täysin normaalia ja terve reaktio täysin uudenlaiseen tilanteeseen. Vaikka en ole lainkaan alan asiantuntija, voin varmastikin todeta, että ahdistukseen ei ole hyvä jäädä pitkäksi aikaa kiinni. Ahdistusta ei myöskään helpota mahdollinen velvoite tai vapaaehtoinen päätös pysytellä kotona, neljän seinän sisällä. Siksikin päätin listata tähän postaukseen muutamia juttuja, joilla korona-ahdistusta voisi lievittää, sekä myös sellaisia kivoja tekemisiä, joita kotona pysyessään voi tehdä ja joilla päiväänsä rytmittää. Muistathan, että jos ahdistuksesi on vakavaa tai koet olosi todella vaikeaksi, käänny aina terveydenhuollon ammattilaisen puoleen!

Jos koronavirus ahdistaa, siihen voi auttaa…

  • Puhuminen, esimerkiksi soitteleminen ystävien/läheisten kanssa. Onneksi nykyisin meillä on käytössä kaikenlaiset mahdollisuudet esimerkiksi videopuheluihin ❤ Myös viestittely voi helpottaa! Tämän hetken ohjeistuksella myös kylässä voi käydä, eli ystävien kanssa hengaaminen auttaa aina.
  • Keskittyminen johonkin muuhun, kuin murehtimiseen: vaikka lukemiseen, sarjoihin, tai käsitöihin. Alempana tässä postauksessa on vinkkejä, mitä kaikkea kivaa kotona voi tehdä.
  • Sosiaalisen median selailun vähentäminen. Jatkuva uutisointi voi herättää valtavaa huolta ja lisätä ahdistuneisuutta. Seuraa vaikka vain yhtä luotettavaa tietolähdettä, kuten THL:ää.
  • Toistemme tsemppaaminen! Tästä nimittäin selvitään yhdessä, ennemmin tai myöhemmin ❤

Nyt, kun joudut olemaan paljon kotona, voit vaikka…

  • Kotijumpata! Kivoja jumppavideoita löytyy esimerkiksi Youtubesta tältä kanavalta tai Instasta tililtä @ansaivo
  • Lukea kirjoja ❤
  • Siivota kaikki kaapit ja samalla tsekata, mitkä vaatteet joutaisivat kirpparille
  • Kokata uusia reseptejä, tai vaikka vanhoja ja toimivia lemppareita
  • Tehdä käsitöitä, esimerkiksi vaikka kestovanulappuja
  • Ja tietty katsoa Netflixiä! Mun tän hetken lempisarjoja on Outlander ja How to Get Away With Murder

Jos haluaa suhtautua asiaan positiivisesti, voi ajatella, että nyt on aikaa sille kiireettömälle kotona olemiselle, jota kiireisessä arjessa harvoin on. Vielä tätä kirjoittaessani kotoa postuminenkin on ihan ok, joten esimerkiksi luonnossa liikkuminen on ihanaa, jos vaikka oma kuntosali on mennyt kiinni. Ainakin täällä Kuopiossa jäätilanne on täydellinen luistimilla kiitelemiseen! Instaan on myös syntynyt tämän teeman ympärille jopa oma hashtaginsa, #koronakotoilu, jonka takaa varmasti löytää lisävinkkejä kotona pysymisen ajankuluksi.

Mut hei! Tähän asiaan ei tarvitse todellakaan suhtautua positiivisesti juuri nyt, jos se tuntuu mahdottomalta. Myös ikävien tunteiden tunteminen on tärkeää. Aiheesta lukeminen voi rauhoittaa – esimerkiksi THL julkaisi tänään hyvän artikkelin koronavirusahdistuksesta. Pääset lukemaan sen täältä.

Koronavirus myös opettaa

Jo tässä vaiheessa koronavirus on opettanut minulle äärettömän paljon. Kuinka itsestäänselvyytenä olenkaan pitänyt vapaata liikkumista paikasta toiseen, opintoja ja työtä, vapaa-ajanharrastuksia ja omaa terveydentilaa. Tai tulevaisuutta ylipäänsä! Kuinka sokeasti sitä luottaakaan tulevaisuuteen ja siihen, että kaikki suunnitelmat melko varmasti toteutuvat. Koronavirus osoitti sen, että oikeasti mitään ei voi koskaan täysin ennustaa tai suunnitella. On oikeasti elettävä hetkessä.

Koronavirus harmittaa ja ahdistaa, mutta ainakin olen oppinut paljon jo nyt. Olen oppinut…

  • Kunnioittamaan hoitohenkilökuntaa aivan uudessa valossa.
  • Kunnioittamaan vapautta liikkua, tehdä omat päätökset ja suunnitella elämää.
  • Sen, että usko tulevaisuuteen on minua vahvasti kannatteleva voima. Kun se viedään, tuntuu olo tyhjältä.
  • Sen, kuinka tärkeää on osata elää hetkessä.
  • Arvostamaan ja huolehtimaan läheisistäni taas ihan uudella tavalla.

Haluan toivottaa hirmuisesti tsemppiä meille kaikille uuden ja vieraan tilanteen edessä! Nyt meidän pitää tehdä reippaasti yhdessä töitä sen eteen, että riskiryhmään kuuluvat läheisemme pysyisivät terveinä ja että virus saataisiin loppujen lopuksi kuriin.

Rakkaudella, Saara  

Hurahdin avantouintiin! – Mitä se tekee terveydelle ja elimistölle?

Kun ensimmäistä kertaa koskaan pulahdin avantoon, tuli vedestä ylös noustessa euforisen hyvä olo. Jos tietäisin, miltä huumeet tuntuvat, voisin varmaan sanoa sen tuntuneen ihan samalta. Itsensä ylittäminen sekä kylmäshokki saivat ylle maagisen tunteen, joka jatkui pitkään. Kiinnostuin. Innostuin! Lopulta hurahdin avantouintiin ihan täysin.

Tänä talvena olen käynyt avantouimassa säännöllisemmin kuin koskaan, noin kerrasta kahteen kertaan viikossa. Tänä aikana olen huomannut lukuisia terveysvaikutuksia, joita avantouinti on tuonut mukanaan. Vaikka terveysvaikutukset ovat aina useiden asioiden summia, olen varma, että omalla kohdallani juuri avantouinti on merkittävästi vaikuttanut näihin asioihin. Olen huomannut ainakin seuraavanlaisia terveyshyötyjä:

  • Uni ja unenlaadun paraneminen. Olen aina ollut hieman kehno nukkuja, enkä koskaan ole erityisesti ”tykännyt nukkumisesta”. Avantouinti on kuitenkin mullistanut nukkumiskokemukseni: etenkin niinä päivinä, jolloin olen avannossa käynyt, tulee uni hetkessä ja uni on myös laadukasta. Olen huomannut myös pitkäkestoisia, positiivisia vaikutuksia uneeni, ja nykyään saan unen päästä kiinni nopeammin kuin ennen.
  • Vatsaoireiden ja turvotuksen väheneminen. Minulla on todella herkkä vatsa, joka oireilee helposti viikottainkin. Nyt avantouinnin säännöllistyttyä ovat vatsaoireet kadonneet lähes kokonaan. Myös turvotukset ovat helpottaneet ja aineenvaihdunta tuntuu nopeutuneen.  
  • Hiusten kunnon parantuminen. Kampaajani sanoi, että ilmeisesti suuret lämpötilanvaihtelut ovat muuttaneet hiustyyppiäni huomattavasti. Aiemmat karkeat hiukseni ovat pehmentyneet, eivätkä oikkuile enää entiseen tapaan.
  • Ja se tärkein – stressin lieventyminen. Tähän sanon vain, että on ollut maagista huomata, kuinka avantosaunassa ja jääkylmässä vedessä unohtuvat ihan kaikki murheet ja arkiset asiat. Parasta huumetta!

Koska mutuilu ei koskaan riitä minulle, halusin selvittää avantouinnin ihan todellisia, tieteellisesti todistettuja terveyshyötyjä. Miten jäätävän kylmä vesi ja lämpötilavaihtelut vaikuttavat elimistöömme ja terveyteemme?

ELIMISTÖ

Sitten niitä faktoja tiskiin! Avantouintia ei ole tutkittu vielä paljon, eikä sen terveysvaikutuksia tunneta kovin tarkasti. Jonkinlaista näyttöä ja kokemustietoa kuitenkin löytyy jonkin verran.

Kylmän veden on tutkittu aktivoivan sympaattista hermostoa. Sympaattinen hermosto säätelee esimerkiksi verenkiertoelimistön toimintaa. Kylmässä vedessä veren virtausnopeus kasvaa ja pintaverisuonet supistuvat, jotta lämmönhukka vähenisi. Avannossa verenpaine nousee hetkellisesti, koska kehon ääreisosien verisuonet supistuvat ja verenkierron vastus lisääntyy. Avantouinnin on havaittu parantavan verenkiertoa ja samalla kudosten aineenvaihduntaa. Kylmäaltistus myös hidastaa solujen vanhenemista ja säilyttää esimerkiksi ihon kimmoisuutta. Säännöllisesti kylmässä vedessä uivien perusverenpaineen, etenkin systolisen paineen, on huomattu laskevan pysyvästi. Muutokset verenpaineessa näkyvät usein noin kolmen kuukauden säännöllisen avantouinnin jälkeen.

Avantouinti ja kylmäaltistus vaikuttavat myös elimistön ruskean rasvan määrään. Avantouinti lisää elimistön ruskeaa rasvakudosta. Toisin kuin valkoinen rasvakudos, ruskea rasvakudos kykenee polttamaan ylimääräistä energiaa elimistöstä. Sen kasvavalla määrällä ja aktiivisuudella on siis merkitystä painonhallintaan sekä diabeteksen ehkäisyyn. Kun ruskeaa rasvaa on paljon, vaikuttaa se myönteisesti painonhallintaan ja terveyteen.

Avantouinti vaikuttaa positiivisesti myös kylmänsietokykyyn. Säännöllisesti avantouivilla elimistö sopeutuu kylmään, eikä enää reagoi siihen yhtä voimakkaasti. Myös vilunväristykset vähenevät. Säännöllinen talviuinti voi kehittää elimistön lämmöntuottoa, joka taas parantaa toimintakykyä ja valppautta kylmässä. Avantouinnin on kylmänkestävyyden paranemisen lisäksi myös havaittu nostavan kipukynnystä ja lievittävän kipuja. Esimerkiksi reuma- ja astmapotilaat ovat saaneet kylmästä apua kivunlievitykseen. Reuman ja astman oireiden lievittyminen johtuu aivolisäkkeestä kylmäaltistuksessa erittyvästä ACTH-hormonista. Avantouinti parantaa myös vastustuskykyä, kun elimistön immuunitoiminta aktivoituu.

STRESSI

Halusin nostaa stressin ihan oman otsikkonsa alle, koska suurin avantouinnista saamani terveyshyöty liittyy ehdottomasti juuri stressiin. Avantouinti on lievittänyt stressiäni sekä antanut uuden tavan hallita sitä.

Kehon säännöllinen kylmälle altistaminen vaikuttaa positiivisesti elimistöön ja näiden muutosten kautta myös psyykkisiin ominaisuuksiin. Avantouinnilla onkin todettu piristäviä sekä mielihyvää tuottavia vaikutuksia. Virkistyminen sekä piristyminen johtuvatkin kylmän kylvyn tuottamasta hormoniruiskeesta. Avantouidessa aivolisäkkeestä vapautuu betaendorfiinia, joka tuottaa mielihyvän tunteita, laskee kipukynnystä sekä poistaa väsymystä. Uidessa erittyy myös kortisolihormonia, joka on taas yhteydessä parantuneeseen stressinsietokykyyn sekä tehostuneeseen lihasten palautumiseen. Kylmäaltistuksessa erittyvä serotoniini taas parantaa unensaantia. Hormonien yhteisvaikutus siis lisää mielihyvää, alentaa stressiä ja helpottaa nukahtamista.

Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa uimarit sanoivat upottaneensa stressin tunteensa jään alle. Säännöllinen pulahdus hyytävään veteen kohensi tutkimuksen mukaan uimareiden mielialaa ja vähensi jopa masentuneisuutta. Talviuimarit kokivat myös itsetuntonsa kohentuneen, sillä avantouinti nähtiin haasteena, jonka voittamisen jälkeen syntyi itsensä voittamisen tunteita. Toistuva itsensä voittaminen taas vaikutti osaltaan itseluottamukseen. Täytyy myöntää, että tutulta kuulostaa.

ONKO AVANTOUINNISTA JOTAIN HAITTAA TERVEYDELLE?

No, mites sitten ne haittavaikutukset?

Avantouinti sopii lähes kaikille, mutta sairauksista kärsivien on hyvä neuvotella lääkärin kanssa harrastuksen riskeistä. Etenkin sydänsairaille ja verenpaineoireisille avantouinti voi aiheuttaa terveyshaittoja. Verisuonten supistuminen voi aiheuttaa haittoja etenkin sepelvaltimosairaudesta kärsiville. Riskiryhmään kuuluvat myös hengityselinsairaat, kroonisesti sairaat sekä ikäihmiset.

Talviuinnin terveysvaikutuksen ovat aina yksilöllisiä ja ne ovat riippuvaisia monesta tekijästä. Etenkin aloittelijana kannattaa olla varuillaan ensimmäisinä kertoina pulahtaessaan avantoon, ja viipyä siellä aluksi vain muutamia sekunteja. Kun keho sopeutuu kylmään, voi kylmäaltistusta pidentää turvallisesti. Ensimmäisillä kerroilla kylmä vesi voi aiheuttaa hengityksen salpautumista, joka on luonnollinen ja vaaraton elimistön reaktio kylmän veden yllättäessä. Kokemuksen lisääntyminen sekä hengitysharjoitukset auttavat löytämään itselle oikean avantouintityylin. Alkoholin vaikutuksen alaisena ei pidä koskaan mennä avantoon.

KOKEILE JA KOE ❤

Lopuksi haluan vain sanoa: anna avantouinnille mahdollisuus! En minäkään olisi kaksi vuotta sitten uskonut, että joskus menisin vapaaehtoisesti uimaan jääkylmään veteen ja vieläpä useita kertoja viikossa. Ja nauttien siitä. Avantosaunassa on omanlaisensa tunnelma, jollaista ei ole missään muualla. Kotoisa ja lempeä. Tunsipa muita saunojia tai ei, juttua ja naurunaiheita riittää. Koen siis, että avantouinnilla on myös merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia.

Avannossa tuntee olevansa osa jotain villiä ja vapaata suomalaista luontoa, enkä lähemmäksi sellaista tunnetta ole kaupungissa päässyt. Ja kun avantouintireissulta kotiin pääsee, on olo vapautunut ja kevyt. Avantouintia ei voi selittää, se täytyy ehdottomasti kokea.

Terveydellä, Saara

LÄHTEET (klikkaamalla pääset lukemaan lisää)

Projekti mielenterveyden hyväksi

Viime vuoden aikana olin mukana toteuttamassa hyväntekeväisyysprojektia, josta olen halunnut kirjoittaa jo pitkään! Vihdoin ehdin istahtaa alas ja kirjoittaa kaiken aiheesta. Viime vuonna minut siis pyydettiin mukaan projektiin, jonka toteuttamiseksi sain pitkästä aikaa kaivaa ihan oikean kamerani kaapista pölyttymästä. Kuvasin mielenterveyskuntoutumista ja mielenterveyskuntoutujien vertaistukitoimintaa tukevalle yhdistykselle seinäkalenterin, jonka myyntitulot suunnattiin lyhentämättöminä yhdistyksen toimintaan, eli mielenterveystyöhön.

Kalenterin sivuille otettiin mukaan asioita, joita tapaamani mielenterveyskuntoutujat kertoivat arvostavansa, rakastavansa, harrastavansa tai josta he saivat voimaa arkeensa. Jokainen kalenterin tekemiseen osallistunut ihminen oli erilainen persoona, ja sivuille päätyikin kuvia hyvin erilaisista teemoista: käsitöistä, luonnosta, eläimistä, uskonnosta, omien juurien ja perheen arvojen vaalimisesta sekä vuodenaikojen vaihtumisesta.

Tätä postausta kuvittaa osa valmiista kuvista, joihin valittiin sellaisia lauseita ja sanoja, jotka ovat tsempanneet kuntoutujia läpi harmaimpien aikojen.

Päällimmäisenä projektista mieleen jäi valtava kiitollisuus ja arvostus mielenterveysyhdistyksen tekemää työtä kohtaan. Eikä kyseessä ole laisinkaan vain tämä yhdistys, vaan ympäri Suomen lukuisat yhdistykset ja järjestöt tekevät arvostettavaa ja merkittävää työtä, joka päivä. Yhdistykset ja järjestöt toimivat usein hyvin pienillä resursseilla ja hyväntekeväisyysvoimin, joka nostattaa arvostustani entisestään. Kuinka hienoa olikaan antaa oma panoksensa toiminnalle, jolla on valtavan tärkeä merkitys monelle ihmiselle, jonka mielenterveys on järkkynyt.

JOKA VIIDES SUOMALAINEN KOKEE MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖN VUOSITTAIN

Suomessa on tuhansia mielenterveyskuntoutujia. Mielenterveyskuntoutujan käsitettä on hankala määritellä, sillä useat mielenterveyden häiriötkin ovat hyvin monisyisiä, keskenään erilaisia ja muuttuvia, joka tekee ilmiöiden määrittelemisestä hankalaa. Yli puolet (50,6%) suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä, joka on valtavan suuri määrä. Yhä useammin suomalaiset siis joutuvat jättäytymään työelämän ulkopuolelle jonkin mielenterveyden häiriön vuoksi. Työelämän ulkopuolelle jättäytyminen taas altistaa syrjäytymisriskille ja riskille jäädä vaille terveydenhuollon palveluita.  

On arvioitu, että vähintään joka viides suomalainen kokee mielenterveyden häiriön vuosittain ja joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Arvioiden mukaan mielenterveyden häiriöt aiheuttavat yhteiskunnalle vuosittain yli 11 miljardin euron kustannukset. Se on valtavan suuri summa. Mielenterveyspalveluihin ei 2000-luvulla ole kuitenkaan panostettu rahallisesti samoissa määrin, kuin muuhun terveydenhuoltoon.

Mielenterveys, mielenterveyden häiriöt ja niistä kuntoutuminen koskettavat siis lähes jokaista meistä, ja aihe on niin tärkeä, että siksi siitä myös kirjoitan. Tieto ja sen levittäminen vähentävät myös mielenterveyden häiriöihin liittyviä ennakkoluuloja.

KOHTI KUNTOUTUMISTA

Mielenterveyden häiriöitä on mahdollista ehkäistä ja hoitaa – ja vakavistakin mielenterveyden häiriöistä on myös mahdollista toipua. Muistammehan, että mielenterveyshäiriöistä kärsivän elämä voi olla laadukasta ja mielekästä, vaikka sairaus asettaakin rajoituksia elämälle. Jokaisen elämä on myös arvokasta ja arvostettavaa.  Suomessa on tehty loistavaa työtä mielenterveyden edistämiseksi sekä etenkin mielenterveyteen liittyvän stigman poistamiseksi. Kun mielenterveydestä puhutaan avoimesti, on hoitoon myös helpompi hakeutua.

Suomessa mielenterveyspalveluja tuottavat terveyskeskukset, erikoissairaanhoito, sosiaalipalvelut, yksityinen sektori sekä lukuisat järjestöt ja yhdistykset. Mielenterveyskuntoutus on useiden palvelujen kokonaisuus, jossa tuetaan mielenterveyskuntoutujan kuntoutumista ja selviytymistä arjessa. Mielenterveyden hoidossa on tärkeää ehkäiseminen, jolloin ongelmiin voidaan puuttua ennen niiden puhkeamista vakaviksi.

Ehkäisevistä palveluista puhuttaessa yhdistykset ja järjestöt astuvat esiin. Yhdistysten ja järjestöjen toiminta on usein matalan kynnyksen toimintaa, joka tarkoittaa sitä, että palveluiden piiriin on helppoa ja nopeaa hakeutua. Järjestöt tarjoavat esimerkiksi keskusteluapua ja ryhmiä, joita on vain vähän tarjolla terveydenhuollossa. Ne ovat kuitenkin todella tärkeitä mielenterveysongelmien kanssa painiville. Järjestötoiminta tukee myös mielenterveyskuntoutujien arkirytmin säilyttämistä sekä tarjoaa vuorovaikutuksen kokemuksia ja yhteisön toimintaan osallistumista. Varhainen tuki, eli juurikin ehkäisevät toimet, vähentävät mielenterveyden kustannuksia kaikista eniten, joten ne ovat hurjan tärkeitä.

PUHUTAAN JA ARVOSTETAAN

Toivon, että Suomessa jatkettaisiin jo syntynyttä avointa mielenterveyskeskustelua, jolla jo itsessään on parantava vaikutus. Muistetaan arvostaa mielenterveyden kanssa kamppailevia tai kamppailleita.  Arvostetaan myös vaativaa mielenterveystyötä tekeviä vapaaehtoisia, järjestötoimijoita sekä myös korvaamatonta terveydenhuollon ja sairaanhoidon väkeä.

Mielenterveydellä,

Saara

LÄHTEET (klikkaamalla pääset lukemaan lisää)

Terveyden ammattilaiset – menkää someen!

Terveystieteiden opintojen valtavan laajasta kokonaisuudesta minua on opiskeluvuosieni alkanut kiinnostaa erityisesti terveys ja media – ja tämän aihepiirin monet kasvot ja yhteydet. Se, miten terveydestä puhutaan mediassa, miten sosiaalinen media käsittelee terveysaiheita, miten media vaikuttaa terveyteen ja ennen kaikkea, miten median ja somen saisi valjastettua toimimaan terveyttä edistävästi. Myös kandidaatin tutkintoni kirjoitin liittyen sosiaaliseen mediaan ja terveyden edistämiseen. 

Mediassa ja somessa puhutaan valtavasti terveydestä. On mediapersoonia, terveysvaikuttajia, fitness-urheilijoita sekä erilaisten ruokavalioiden, nettivalmennusten ja muiden elämäntapavinkkien tarjoajia. Tässä hurjassa mediaviidakossa tarvitaan terveystieteiden ammattilaisia – etenkin meitä tulevia, mutta myös heitä, jotka jo kokevat itsensä ammattilaisiksi. Tarvitaan hyviä tyyppejä, jotka kykenevät puhumaan terveydestä tutkittuun tietoon nojaten, kumoamaan vääriä luuloja, ilmaisemaan mielipiteitään ja ennen kaikkea hyödyntämään ammattitaitoaan somessa siten, että terveyden edistäminen tulee osaksi sosiaalisen median kulttuuria ja keskusteluja. Ammattilaisia, jotka kykenevät tekemään tutkitusta terveystiedosta mielenkiintoista, monipuolista ja puhuttelevaa – ja samalla keräämään osakseen huomiota samalla tavoin kun jo nyt useat kokemusasiantuntijat tai fitness-urheilijat.  

Sosiaalisessa mediassa liikkuu kaikenlaisia ihmisiä ja mediapersoonia. Suurin osa heistä pohjaa tietonsa omakohtaisiin kokemuksiin, eli ovat ns. “kokemusasiantuntijoita”. He kertovat terveydestä omista lähtökohdistaan, omien tunteidensa ja kohtaamiensa haasteiden perusteella. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää, mutta usein somessa oikean tiedon ja kokemustiedon rajat häivyttyvät ja sekoittuvat. Tämä johtaa siihen, että toisella ihmisellä hyvin toiminut ruokavalio, treenimuoto, laihdutuskeino, dieetti tai muu elämäntapa omaksutaan faktatietona osaksi omaa elämää. On muistettava, että toisen ihmisen kokemus on aina hänen omansa, eikä se sovi jokaiselle.  

Kokemustiedon vastaääneksi on saatava lisää terveyden ammattilaisia. Vastaääni on ehdottoman tarpeellinen, sillä uskon somen terveyskeskustelujen tulevaisuudessa vain kiihdyttävän tahtiaan. Terveydestä tullaan keskustelemaan mediassa ihan aina, sillä terveys koskettaa jokaista ihmistä, ja etenkin suomalaiset ovat terveysaiheista tunnetusti hyvin kiinnostuneita. On tärkeää, että kokemustiedon lisäksi mediassa ääneen pääsevät myös he, jotka pystyvät tuomaan keskusteluun mukaan tutkimusnäkökulmaa ja tutkittua, todellista tietoa terveydestä. Heitä, jotka ammattimaisesti muistuttavat, että kaikki somessa liikkuva ei todellakaan ole totta, eikä jokainen juttu toimi jokaisella. Heitä, jotka tarjoavat tutkittua tietoa ja totuuksia, jotka toimivat edes jollakin joukolla.

Terveyden ammattilaisilla on mahdollisuus tehdä sosiaalisesta mediasta terveyttä edistävä paikka, jossa puhutaan terveydestä positiiviseen sävyyn, nykyisen melko negatiivisen ja sensaatiohakuisen sävyin sijaan. Paikka, jossa vältetään draamaa ja puhutaan terveyden tosiasioista, luotettavasti mutta kiinnostavasti. Luotettavakin terveystieto voi olla tulevaisuudessa trendikästä, ja terveyden ammattilaiset voivat brändätä itsensä yhtä hyvin kuin muutkin somepersoonat. Kirjoittamalla omaa blogia, julkaisemalla tietoiskuja Instagramissa tai vaikkapa kuvaamalla videoita YouTubeen terveystieto tuodaan lähelle somen käyttäjiä – ja osaksi somekäyttäjän arkipäivää.  

On ihanaa, että lähipiiristäni on alkanut kummuta hyviä esimerkkejä siitä, miten sosiaalista mediaa voi luovasti hyödyntää terveydestä puhumiseen. Esimerkiksi ystäväni Heidi on perustanut opiskelukavereidensa kanssa oman podcastin, jossa puhutaan ravitsemuksesta luotettavasti ja ennen kaikkea kiinnostavasti. Podcast kantaa nimeä Ruokaklinikka, ja kuuntelemaan pääset esimerkiksi klikkaamalla tästä. Myös tällä omalla blogiprojektillani haluan osoittaa, millaisella tavalla terveysaiheita voi nostaa esille.  

Tämän pohdiskelun päätteeksi muistutan ennen kaikkea yhdestä jutusta. Muista aina, että somessa liikkuvilla mediapersoonilla ja terveysvaikuttajilla on aina omanlaisensa koulutustausta – eikä osa heistä ole kouluttautunut laisinkaan. Itseään ammattilaiseksi väittävä ei aina ole sitä – ja joku, joka pitää itsestään pienempää meteliä, voi olla hyvinkin korkeasti koulutettu. Ota selvää, kysy ja kyseenalaista. Näin somesta ja mediasta saadaan tehtyä yhdessä parempia, terveellisempiä ja luotettavampia paikkoja!  

 Terveydellä, Saara