Mistä aiheesta kirjoitin mun kandin?

Kevät alkaa olla jo pitkällä ja opiskelijavappu taas juhlittu! Kolmas opiskelijavappu ja kolme vuotta suunnitelmien mukaan rullanneet opinnot tarkoittavat sitä, että valmistun terveystieteiden kandidaatiksi tänä keväänä. Tänään päätin avata teille ajatuksia mun kandiprosessista sekä kertoa, mistä aiheesta kandini kirjoitinkaan.

Kandin kirjoittamisen koin päivätyön ohella melko haastavaksi ja raskaaksi, mutta kirjoitusprosessi myös antoi paljon. Suurta kiitollisuutta koen etenkin siitä, että sain kirjoittaa kandini täysin itse valitsemastani, minua eniten kiehtovasta aiheesta. Se teki kirjoitusprosessista myös mielenkiintoista ja opettavaista.

Näihin kolmeen vuoteen on minulla terveystieteiden opintojen lisäksi mahtunut myös mediakulttuurin ja viestinnän sivuaineopintoja. Tähän sivuainevalintaan päädyin, sillä halusin koulutuspohjaa minua kiinnostaville työtehtäville. Olin jo aiemmin toiminut useissa viestinnän tehtävissä, oikeastaan ilman mitään koulutusta. Melko pian sivuaineen opinnot aloitettuani olikin sitten selvää, että haluan kirjoittaa kandin ja gradun, jotka liittyvät terveyden edistämisen lisäksi myös viestinnän maailmaan.

Erilaisia minua kiehtoneita aiheita aikani päässä pyöriteltyäni päätin kirjoittaa kandini sosiaalisen median ja terveyden yhteyksistä. Kandini saikin nimekseen Terveyden edistäminen sosiaalisen median terveysviestintää hyödyntäen. Kandityössäni halusin keskittyä sosiaalisen median tarjoamiin terveyden edistämisen mahdollisuuksiin – paljon puhuttujen somen haittapuolien sijaan. Etenkin Suomessa sosiaaliseen mediaan ja sen luomiin terveyshyötyihin suhtaudutaan vielä melko varautuneesti. Sosiaalinen media on kuitenkin tullut jäädäkseen – sen vuoksi onkin tärkeää nähdä somen luomat mahdollisuudet, positiivisen kautta!

Sitten siihen itse aiheeseen! Sosiaalisen median suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista 16-24-vuotiaista 93% ja koko väestöstä yli puolet käyttää sosiaalista mediaa päivittäin. Se on aika paljon. Somen räjähdysmäisen kasvun vuoksi sitä on alettu hyödyntää myös terveyden edistämisessä. Tutkimuksissa onkin havaittu, että sosiaalinen media on toimiva ja monipuolinen terveyden edistämisen väline – etenkin tulevaisuuden väline. Aihe on siis hyvinkin ajankohtainen ja kiehtova.

Miksi sosiaalisella medialla sitten kannattaa vaikuttaa väestön terveyteen? Sosiaalinen media on ennen kaikkea edullinen ja kustannustehokas viestintäväline. Se tavoittaa miljardeja ihmisiä päivittäin ja ympäri maailman – se halkoo aikavyöhykkeet ja liikuttaa informaatiota sekunneissa. Sosiaalisen median terveysviestit tavoittavat myös sellaiset ihmisryhmät, jotka eivät seuraa perinteistä mediaa, kuten televisiota, radiota tai sanomalehtiä. Somessa tietoa voi tarjota toki perinteisellä tekstillä, mutta myös videoin, kuvin tai vaikkapa livelähetyksin. Sosiaalinen media on myös helppokäyttöinen ja mukana ihmisten arjessa, joka päivä.

Miten sosiaalisella medialla sitten voidaan muka edistää terveyttä? Moninkin tavoin. Esimerkiksi sosiaalisen median yhteisöjä, kuten Facebook-ryhmiä, on tutkittu paljon. Sosiaalisen median tarjoama vertaistuki ja yhteisöllisyyden kokemukset ovat auttaneet ihmisiä muuttamaan elintapojaan: lopettamaan tupakoinnin, aloittamaan liikuntaharrastuksen tai muuttamaan ruokavaliotaan. Yhteisöllisyys sosiaalisessa mediassa on positiivisesti yhteydessä myös mielenterveyteen. Vertaistuki muilta sairastuneilta tai elintapamuutosten kanssa painivilta on todella tärkeää.

Sosiaalinen media on myös terveystiedon lähde. Somessa terveystieto on kiinnostavaa – toisin kuin esimerkiksi tavallisissa sanomalehdissä tai vaikkapa oppikirjoissa. Terveystieto voidaan omaksua videoista, kuvista, tai vaikka kiinnostavilta somepersoonilta. Somessa on kuitenkin aina oltava varpaillaan, sillä kaikki tieto siellä ei ole luotettavaa. Sosiaalisessa mediassa kuka tahansa voi olla ”ammattilainen” ja tarjota omia mielipiteitään faktatietona.

Sosiaalista mediaa hyödynnetään Suomessa terveyden edistämiseen vielä harmillisen vähän. Minun visioni on, että tulevaisuudessa sosiaalinen media ja esimerkiksi älypuhelimet voivat toimia luotettavina terveystiedon lähteinä ja osana terveyden edistämistä. Toivon, että yhä useampi terveyden ammattilainen suuntaa tiensä sinne, missä väestö viettää aikaa – eli sosiaaliseen mediaan.

Sosiaalisessa mediassa voi piillä terveyden edistämisen tulevaisuus!

Terveydellä,

Saara

Tuntematon, tärkeä aivoterveys

Blogini alkumetreillä sain opiskelijakaveriltani Taijalta haasteen kirjoittaa minulle entuudestaan tuntemattomasta aiheesta: aivoterveydestä ja sen edistämisestä. Taija siirtyi hiljattain työtehtäviin Aivoliittoon ja osasi kertoa, että vuosi 2019 on kansanterveydellisesti aivoterveyden teemavuosi. Päätin siis ottaa haasteen vastaan!

Mitä ihmettä siis tarkoittaa aivoterveyden edistäminen? Kuten kokonaisvaltaista terveyttäkin, myös aivoterveyttä edistetään suurelta osin terveellisillä elintavoilla. Halusin lähteä selvittämään vielä syvällisemmin, mitkä asiat pitävät aivot terveinä ja virkeinä.

Kuten jo mainitsinkin, aivojen terveyttä hoidetaan jo ennalta tutuilla terveellisillä elintavoilla. Liikunta ja ravitsemus ovat aivoterveyden tärkeimpiä kulmakiviä. Aivoja kaikista hellivimpiä liikuntamuotoja ovat ne, jotka tuottavat liikkujalle eniten nautintoa ja iloa. Myös itsensä haastaminen uusilla aktiviteeteilla pistää aivot töihin! Aivot ja aivojen verisuonisto rakastavat liikuntaa ja siitä syntyviä endorfiineja.

Aivojen lempiruokaa taas ovat värikkäät, monipuoliset ja terveelliset ruoat. Väriä lautaselle saa lisäämällä monipuolisesti erilaisia kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Aivojen toiminnalle välttämättömiä ovat omega-3 rasvahapot, joita saa esimerkiksi kalasta, kasviöljyistä, pähkinöistä, siemenistä ja avokadosta. Myös täysjyväviljatuotteet hellivät aivoja ja samalla myös suolistoa, jonka sanotaankin olevan elimistön toiset aivot. Aivojen vihollinen on puolestaan suola. Runsassuolaisen ruoan lisäksi kovaa rasvaa sisältävät ruoat eivät maistu aivoille.

Terveellisten elintapojen lisäksi aivot vaativat muutakin pysyäkseen terveinä ja reippaina. Ne asiat, jotka tekevät hyvää sinulle, tekevät usein hyvää myös aivoillesi. Onnellinen arki, uusien asioiden oppiminen, toimivat ihmissuhteet ja läheisyys tuovat hyvää oloa myös aivoille. Kova stressi, päihteet ja jatkuva digilaitteiden käyttäminen taas kuormittavat aivoja negatiivisesti. Ennen kaikkea tärkeintä aivoille on uni, lepo ja palautuminen. Uni on aivojen elinehto, josta ei kannata tinkiä koskaan.

Mitä sitten käy, jos aivojen terveydestä ei pidä huolta? Aivoterveys on vahvasti yhteydessä elintapoihin ja koko muun elimistön terveyteen. Sydän- ja verisuonitaudit, korkea verenpaine, verisuonten huono terveys, tyypin 2 diabetes, korkea kolesteroli ja huonot elintavat altistavat myös aivojen sairauksille. Aivoverenkiertohäiriö (AVH) aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, josta seurauksena on usein motorisia ja kielellisiä vaikeuksia. Aivoverenkiertohäiriöitä ovat esimerkiksi aivoinfarkti ja aivoverenvuoto. Aivoverenkiertohäiriön aiheuttama vaurio aivokudokseen vaikuttaa usein lopun ikää sairastuneen kykyyn toimia fyysisesti, sosiaalisesti ja psyykkisesti. Siksi on ehdottoman tärkeää huolehtia omasta aivoterveydestään.

Huh mikä tietopläjäys tälle kertaa! Lähteenä tekstissä käytin Aivoliiton nettisivuja ja kaikkea aiemmin oppimaani.

Ihanaa alkavaa viikkoa ja edessä siintävää opiskelijoiden riemujuhlaa, vappua!

Terveydellä,

Saara

Tarvitseeko liikunnan olla kallista?

Upouudet lenkkarit, sukset, monot ja sauvat, viimeisen muodin mukaiset treenivaatteet, salijäsenyys, oma personal trainer, maastopyörä, sykemittari, aktiviisuusranneke ja sulkapallomaila. Urheiluun ja liikkumiseen saa upotettua rahaa – ja paljon. Mutta onko asian pakko olla niin? Voisiko liikkuminen olla edullista?

Tänään kirjoitan siitä, miten liikunnan ei tarvitse välttämättä maksaa yhtään mitään. Liikunta ja siihen liittyvät terveyshyödyt ovat jokaiselle kuuluvia oikeuksia, joita ei pitäisi ottaa keneltäkään pois sosioekonomisten tekijöiden, kuten rahan tai yhteiskunnallisen aseman vuoksi.  Todella harmillista on, että esimerkiksi osa lapsista ei pysty harrastamaan liikuntaa tai haluaamansa lajia perheen huonon rahatilanteen takia. Tähän yhteiskunnan epäkohtaan on puututtava tulevaisuudessa yhä laajemmin, ja se on aihe, josta haluan myös kirjoittaa myöhemmin. Tänään kirjoitan kuitenkin enemmänkin siitä, miten rahatilanteen tai varojen vähyyden ei saisi antaa äityä tekosyyksi liikunnan harrastamattomuudelle. Ajattelen niin, että jokaisella on mahdollisuus harrastaa liikuntaa, oli budjetti miten pieni tahansa. Tarvitaan vain hieman kekseliäisyyttä!

Postauksen kuvina toimii eilen maahan sataneen takatalven innoittamana (lue: lannistamana) kuvia ihanista talviurheiluhetkistä ystävieni kanssa.

Liikunnan harrastamiselle on aina syynsä, kuten myös sille, miksi liikuntaa ei harrasteta. Raha on monelle yksi näistä syistä – joillakin hätä on todellinen, joillekin raha on vain tekosyy. Raha ei kuitenkaan saisi olla sellainen. Liikunnan harrastamisen ei tarvitse olla kallista välineurheilua, eikä se edellytä keneltäkään uusimpia ja hienompia varusteita, treenivaatteita, älykelloja tai salijäsenyyksiä. Esimerkiksi yhdet hyvät kengät sopivat moneen eri lajiin: niin salille, liikuntatunneille tai ulos lenkkipoluille. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse: luistimia, suksia, frisbeegolfkiekkoja tai vaikkapa erilaisia mailoja saa lainattua urheilukeskuksista ja nykyään jopa ilmaiseksi paikallisista kirjastoista. Kaverilta lainaaminen ja kirpputorit kannattaa myös urheiluvälineiden hankinnassa pitää mielessä – kaiken ei tarvitse aina olla upouutta.

Kalliille kuntosalijäsenyyksille, personal trainereille tai urheiluvälineiden hankkimiselle on myös tarjolla paljon muita vaihtoehtoja. Yksityisten kuntosaliketjujen rinnalla useat kaupungit tarjoavat kuntosaleja ja uimahalleja asukkaiden käyttöön todella edulliseen kuukausihintaan. Kotikunnassani Sonkajärvellä kuntosalijäsenyys maksoi 30 euroa vuodessa. Siis vuodessa! Kaupungin palveluiden lisäksi esimerkiksi Kuopiosta löytyy edullisia liikuntapalveluita erikseen korkeakouluopiskelijoille. Lisäksi kansalaisopistot tarjoavat erilaisia liikuntatunteja ja harrastusryhmiä todella edulliseen hintaan, ja harrastusmuotoja löytyy opistoista laidasta laitaan. Kannattaa siis ehdottomasti tutustua yksityisten palveluntarjoajien lisäksi myös oman kaupungin monipuolisiin antimiin!

Myös luonnossa liikkuminen on ilmaista ja kävelyyn tai juoksemiseen tarvitsee vain sopivat kengät. Kävelystä tai juoksusta saa monipuolista ja vaihtelevaa muuttelemalla matkan pituutta, juoksunopeutta tai tekemällä vaikka intervalliharjoituksia. Myös sosiaalinen media on pullollaan erilaisia treeni- ja kotitreenivinkkejä, joiden toteuttamiseen ei tarvitse mitään välineitä – pelkästään oman kehon painon. Erityisesti YouTubesta ja Instagramista löyty valtavasti erilaisia, ilmaisia treenivideoita!

Mielestäni myös omien varojen priorisointi on tärkeää. Jos käytössä on niukasti rahaa, on priorisoitava, mihin rahansa käyttää. Jos jokin tietty liikuntamuoto on sinulle tärkeä, on hyvä miettiä, mitä omista kuluista voisi jättää pois, että kyseistä lajia olisi taloudellisesti mahdollista harrastaa. Itse olen priorisoinut opiskelijabudjettini niin, että voin käydä sellaisella kuntosalilla, jolla viihdyn ja joka antaa minulle motivaatiota liikkumiseen. Kuntosali maksaa hieman enemmän, mutta käytän sen sijaan vähemmän rahaa esimerkiksi ulkona käymiseen tai vaatteisiin.

Omat varansa kannattaa priorisoida kohti sitä liikuntamuotoa, josta oikeasti nauttii. Miksi maksaa maltaita kuntosalijäsenyydestä, jos salilla käy vain kerran kuukaudessa?

Terveydellä,

Saara

Muoviton maaliskuu #1 – Ympäristöterveys

Ihanaa maaliskuuta! En yleensä innostu tipattoman tammikuun tai herkuttoman helmikuun kaltaisista kuukausihaasteista, mutta yksi uusi kuukausihaaste on sellainen, johon osallistun mielelläni – nimittäin muoviton maaliskuu. Näin muovittoman maaliskuun inspiroimana onkin aika kirjoittaa blogiini yhdestä henkilökohtaisesti minulle hyvin tärkeästä terveyteen liittyvästä aiheesta, eli ympäristöterveydestä.

Terveys ja ympäristön terveys kulkevat yhä useammin elämässäni käsi kädessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) määrittelee ympäristöterveyden ytimekkäästi: ”Ihmisellä on oikeus hengittää, syödä ja juoda sekä liikkua ympäristössään niin, ettei hänen terveytensä ole uhattuna.” Ympäristöterveyteen liittyy erityisen keskeisesti ilmastonmuutos sekä sen torjuminen. Tällä hetkellä eri puolella maailmaa vallitsee tilanne, joka ei todellakaan päde Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmään. Ilmansaasteet, huonolaatuinen juomavesi, kuivuus ja luonnon ääri-ilmiöt ovat vain esimerkkejä tästä. Suomessakaan me emme enää ole turvassa ilmastonmuutoksen seurauksilta.

Entä sitten tulevaisuudessa? Viiden, kymmenen tai viidenkymmenen vuoden kuluttua yhä useampi ei saa oikeutta hengittää, syödä, juoda tai liikkua ympäristössään uhkaamatta terveyttään. Siksi minä kirjoitan tänään – ja tulevaisuudessa – tästä aiheesta. Ilmastonmuutos onkin viime kuukausina ollut usein keskustelun keskiössä ja ihmisten huulilla – ja hyvä niin.

Ympäristö- ja ilmastoasiat ovat olleet minulle jo pitkään ennen kaikkea terveyden kannalta tärkeitä asioita. Esimerkiksi kasvissyönnin aloitin lähinnä terveyssyistä. Kuitenkin ajan myötä, tiedon ja kiinnostuksen karttuessa, myös muita arvoja on tarttunut mukaani. Ympäristöasiat ovat alkaneet kiinnostaa minua niin eettisistä kuin ilmastonmuutosta torjuvistakin perspektiiveistä. Kuitenkin tärkeimpinä arvoina terveys ja ympäristön terveys kulkevat yhä useammin elämässäni käsi kädessä. Ilmastonmuutos sairastuttaa ympäristön, mutta myös meidät ihmiset. Ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeää siis myös väestön terveyden kannalta.

Mutta sitten siihen muovittomaan maaliskuuhun! Maaliskuun ajan sosiaalisessa mediassa pyörii haaste, jossa kannustetaan tekemään arjen valintoja mahdollisimman kestävästi ja vähän jätettä tuottaen. Muoviton maaliskuu kannustaa vähentämään etenkin muovijätettä, mutta haluaa herättää ajatuksia myös ilmastonmuutoksen torjumisesta ja ekologisuudesta. Maaliskuun haasteesta inspiroituneena päätin kirjoittaa blogiini maaliskuun aikana (ainakin) kolmen postauksen postaussarjan, josta ensimmäinen osa on tämä, ympäristöterveydestä kertova kirjoitus.

Tiedän, että tällä hetkellä en ole ainoa, jota ilmastonmuutos ja maapallon tulevaisuus mietityttävät. Sen takia koenkin tärkeäksi, että nostan jatkossa myös näitä aiheita kirjoitusteni keskiöön.

Ympäristöterveydellä,

Saara

Kehonhuollon aika

Viime vuosina vallinneen fitnessbuumin tai -trendin sijaan mediassa puhutaan nyt aivan toisesta ääripäästä – armollisuudesta, itsensä hyväksymisestä ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Armollisuus itseä kohtaan on monella tavalla hyvä asia ja siitä puhuminen lisää varmasti keskittymistä omaan hyvinvointiin. Armollisuus ja ajatus kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista vähentää suorittamisen tarvetta. On myös ihanaa, että todella ulkonäkökeskeisen fitnessbuumin tilalle on noussut jotain inhimillisempää. Armollisuus ei ole kuitenkaan tekosyy esimerkiksi liikunnan harrastamisen välttelemiselle. Päinvastoin – se voi kannustaa esimerkiksi kehonhuoltoon treenaamisen ohella.

Omaan elämääni armollisuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ajatukset ovat tulleet juurikin kehon huoltamisen kautta. Kiireisen ja välillä stressaavankin elämäntyylin keskellä olen tarvinnut hetkiä pysähtymiselle ja rauhoittumiselle. Kehonhuollosta onkin tullut toimiva keino lievittää niin kehon kuin mielenkin stressiä. Etenkin nyt alkuvuoden ajan olen yrittänyt mahduttaa kehonhuollolle yhä enemmän aikaa kalenteriini.

Tässä postauksessa jaan muutaman lempparivinkkini kehonhuoltoon! Ajan saatossa, vähän kaikkea kokeiltuani, olen löytänyt ne jutut, jotka toimivat minulle ja tuovat eniten hyvinvointia arkeeni. Kehoa huoltavat lempparijuttuni ovat:

Venyttely. Olen ottanut tavoitteekseni venytellä jokaisen treenin päätteeksi. Pieni hetki rauhoittumiselle ja venyttelemiselle joka päivä on osoittautunut toimivaksi kehonhuoltomenetelmäksi.

Jooga. Minulle vielä verraten uusi tuttavuus, joka on vienyt mukanaan välittömästi! Sydämeni on etenkin vienyt yin jooga, joka on todella rauhallinen ja rentouttava joogaharjoitus. Joogatunti on minulle täydellisen pysähtymisen paikka – tunnilla unohtuu ihan kaikki muu. Yin joogassa käyn kuntosalillani, eli se sisältyy sopivasti kuntosalin kuukausimaksuun.

Kehonhuoltovälineet. Erilaiset kehonhuoltovälineet ovat melko edullinen ja tehokas keino huoltaa jumissa olevaa kehoa. Markkinoilta löytyy kaikenlaista, mutta yllä olevan kuvan kaksikosta, hierontarullasta ja yin joogassakin käytettävästä joogatiilestä, on tullut itselleni se toimivin. Kannattaa tsekata myös kuntosalin välinevalikoima, usein välineitä ei tarvitse ostaa edes kotiin!

Nesteytys, ravinto, lepo ja terveelliset elämäntavat. Tärkeimmät kehoa huoltavat jutut ovat niitä, joita ei tule edes ajatelleeksi. On tärkeää pitää huolta riittävästä nesteytyksestä, terveellisestä ravinnosta sekä ennen kaikkea riittävästä levon ja unen määrästä. Terve keho ei luontaisesti tarvitse niin paljon huoltamista, kuin stressaantunut tai ylikuormittunut sellainen.

Nyt kannustankin sinua antamaan aikaa kehosi huoltamiselle. Muista pysähtyä silloin, kun se on tarpeen. Ennen kaikkea kehonhuollon kautta voi löytyä tärkeä väylä käsitellä arjen stressiä!

Terveydellä, Saara