JAKSAMISEN MUISTILISTA: #3 Terveysliikunta

Moimoimoi! Jaksamisen muistilistan kolmas teema on vihoviimein täällä! Tällä kertaa keskitytään liikuntaan, mutta ei mistä tahansa näkökulmasta. Tällä kertaa puhutaan terveysliikunnasta! Terveysliikunta tarkoittaa liikuntaa, jolla on hyödyllisiä vaikutuksia terveyteemme ja hyvinvointiimme. Tässä jaksamisen muistilistan teemassa haluankin haastaa sinua ajattelemaan liikuntaa ennen kaikkea jaksamisen apuvälineenä, ei niinkään tietynlaisena suorituksena tai tiettyyn tavoitteeseen pyrkivänä hikijumppana.

Jos mietit siellä, mikä ihme tämä jaksamisen muistilista oikein on, kerron sen nyt lyhyesti alkuun! Jaksamisen muistilista on postaussarja, jossa hyödynnän multimediallisesti mun blogia ja somekanavia. Kevään aikana julkaisen noin kerran kuussa tänne blogiin tekstejä, joissa käsitellään jaksamista terveellisten elämäntapojen näkökulmasta. Postausten teemoihin liittyen julkaisen Instagram-tililläni monipuolisesti somesisältöjä, kuten esimerkiksi kuvia, videoita, tietovisoja, mietelauseita ja livelähetyksiä asiantuntijavieraineen. Lue siis ensimmäisenä tämä postaus ja suuntaa sitten Instagramiini!

Jos haluat kurkata ensimmäisen teemaan, eli uneen, pääset siihen tästä. Toisena teemana meillä oli säännöllinen ateriarytmi, ja siihen pääset kurkkaamaan tästä. Mutta nyt asiaan!

terveysliikunta

Mitä terveysliikunta on?

Terveysliikunnalla tarkoitetaan liikuntaa, joka edistää terveyttämme ja hyvinvointiamme. Useimmiten puhutaan kuntoliikunnasta tai urheilusta, joiden tavoitteena on edistää kuntoamme, mutta terveysliikunnan näkökulma on ennen kaikkea terveyslähtöinen. Terveysliikuntaa ovat perinteiset urheilu- ja kuntolajit, mutta siihen lukeutuvat myös arkiliikunta, työ- ja koulumatkaliikunta, erilaiset harrastukset sekä kodin ja kesämökin askareet. Kaikki liike ja paikallaanolon tauottaminen on meille hyvää terveysliikuntaa ❤

Terveysliikunnan ominaispiirre on myös vaivattomuus. Terveysliikunta on säännöllistä, kohtuukuormitteista ja jatkuvaa – esimerkiksi jokapäiväistä hyötyliikuntaa. Välillä tekee mieli liikkua hikisemmin ja hengästyneemmin, mutta terveyttä edistäviä hyötyjä voi myös saavuttaa kevyemmällä kuormituksella.

Sanotaan, että liike on lääke – ja enempää oikeassa ei voisi olla. Liikunnalla voidaan ehkäistä, lääkitä tai jopa hoitaa tiettyjä sairauksia. Ennen kaikkea liikunta on kuitenkin yleislääke, joka vaikuttaa oikein annosteltuna positiivisesti koko elimistömme toimintaan – sekä tietysti mieleemme. Puolestaan liiallinen tai liian vähäinen annos liikuntaa heikentää sen terveysvaikutuksia.

Mitä hyötyjä terveysliikunnalla on?

Terveysliikunta on kaukana hikirääkistä, mutta sillä on silti lukuisia terveysvaikutuksia. Liikunta muun muassa:

  • Parantaa elimistömme sokeriaineenvaihduntaa
  • Vahvistaa luustoa
  • Alentaa kohonnutta verenpainetta ja korkeaa kolesterolia
  • Auttaa painonhallinnassa
  • Ehkäisee monia sairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta, erilaisia tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia ja vammoja sekä joitakin syöpätauteja

Kohtuullisesti kuormittava terveysliikunta tuntuu tehostavan myös elimistömme puolustuskykyä, ja näin ehkäisevän tarttuvia tauteja. Erityisen tärkeää liikunta on ikäihmisille. Terveysliikunta voi siis antaa meille lisää terveitä elinvuosia ❤

terveysliikunta

Kun liikunta on säännöllistä, on sillä myös suotuisia vaikutuksia mielenterveyteemme sekä psyykkiseen hyvinvointiimme. Jokainen joskus liikkunut tietää, että liikunta voi tarjota hyvän olon kokemuksia jo liikuntasuorituksen aikana tai ainakin heti sen jälkeen. Liikunta:

  • Lievittää stressiä ja auttaa stressinhallinnassa
  • Parantaa unenlaatua
  • Kohentaa mielialaa
  • Helpottaa masennusoireita
  • Parantaa koettua elämänlaatua
  • Edesauttaa muistia ja oppimista

Liikunnalla on myös vahva sosiaalinen puoli. Liikunta voi lisätä yhteenkuuluvuuden ja ystävyyden tunteita, mikä puolestaan tukee mielenterveyttämme entisestään. Liikunnan sosiaalinen puoli myös motivoi liikkumaan lisää!

Tähän voisin vielä lisätä, että terveysliikunta on mukana jaksamista edistävien elämäntapojen hyvässä kierteessä: kun liikkuu säännöllisesti, nukkuu paremmin ja jaksaa sitten taas ylläpitää liikkumistaan. Säännöllinen liikunta edellyttää myös riittävää syömistä, joten liikunta ja terveellinen syöminenkin tukevat toinen toistaan.

Kannattaa muuten tutustua tähän UKK-instituutin mahtavaan sivuun liikunnan terveysvaikutuksista!

liikunta edistää terveyttä

Kuinka paljon tulisi liikkua?

Kuinka paljon sitten tulisi oikein liikkua? Tämän kysymyksen pohtimisessa auttavat UKK-instituutin laatimat liikkumisen suositukset 18–64-vuotiaille suomalaisille. Jos liikuntasuositukset eivät ole sinulle vielä tuttu juttu, tämän luettuasi ne varmasti ovat! Aikuisten liikkumisen suositukset on päivitetty uusiin aivan vastikään.

Kuva: UKK-instituutti

Liikuntasuositukset pähkinänkuoressa:

  • Kaikki liike lasketaan! Liikunnaksi riittävät jo muutaman minuutin pätkät kerrallaan.
  • Sykettä kohottavaa, eli reipasta liikuntaa 2 h 30 min viikossa tai rasittavaa liikuntaa 1 h 15 min viikossa. Reipasta liikuntaa on esimerkiksi uinti, jumpat, kävely, tanssi ja retkeily. Rasittavaa liikuntaa on esimerkiksi juoksu, pyöräily, hiihto ja pallopelit.
  • Lihaskuntoa ja liikehallintaa 2 kertaa viikossa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävät esimerkiksi porraskävely, kuntosalitreeni, ryhmäliikunta, pallopelit ja raskaat pihatyöt.
  • Kevyttä liikuskelua mahdollisimman usein. Jokainen askel kannattaa: muista siis kauppareissut, kotiaskareet ja arkiliikunta!
  • Taukoja paikallaanoloon aina kun voi. Tauota työpäiviäsi, työskentele seisten tai harrasta taukoliikuntaa.
  • Riittävästi palauttavaa unta. Uusissa liikuntasuosituksissa mukana on myös uni, jonka merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi.

Jos haluat painaa yhden asian mieleen liikkumisen suosituksesta, se on se, että ihan kaikki liike lasketaan. Liiku siis itsellesi mielekkäällä ja arkeesi sopivalla tavalla joka päivä. Liikuntasuosituksetkin osoittavat yksinkertaisen terveysliikunnan merkityksen – liikunnan ei tosiaan tarvitse olla hikirääkkiä!

Jos liikuntasuositukset kiinnostavat enemmänkin, tutustu myös tässä kuussa uusittuun lasten ja nuorten liikkumisen suositukseen sekä liikkumisen suositukseen yli 65-vuotiaille.

Miten terveysliikunta osaksi omaa arkea?

Miten sitten lisätä liikuntaa omaan arkeensa, jos kokee liikkuvansa liian vähän? Liikuntamotivaatio rakentuu jokaisella meistä hyvin eri tekijöiden summana. Tärkeintä varmasti on, että oli liikunta sitten mitä tahansa, se olisi liikkujalle mielekästä. Ulkopuoliset vinkit, tsemppaukset tai vaikka verkkovalmennukset voivat tsempata hetken aikaa, mutta ne eivät auta pysyvän liikuntamotivaation syntymisessä. Pidemmällä aikavälillä onkin tosi tärkeää löytää itselleen merkityksellinen syy liikkua.

Tässä muutama ajatus ja vinkki liikunnan lisäämiseksi omaan arkeen:

  • Ajattele, että haluat liikunnalla edistää terveyttäsi, et esimerkiksi pudottaa painoa tai saavuttaa jotain muuta tavoitetta. Osa meistä motivoituu konkreettisista tavoitteista, mutta osan motivaatio kuolee sillä sekunnilla, kun tavoitteellisuus isketään liikunnan kanssa yhteen. Entä jos miettisit, että liikunnan avulla haluat ennen kaikkea edistää terveyttäsi?

  • Tauota paikallaanoloa niin paljon, kuin pystyt. Liikunta voi aivan hyvin koostua pienistä paloista pitkin päivää – koiran ulkoilutus tai kävellen taitettu työmatka, työskentely seisten tai taukojumppailu työpäivän lomassa, kotityöt tai puuhailu puutarhassa. Hyöty- ja arkiliikunta on oikeasti tärkeää, eikä sen merkitystä pidä lainkaan väheksyä!

  • Uskalla olla joustava. Varsinkin tavoitteellinen liikunta voi ajaa usein tilanteeseen, jossa liikunnasta joustaminen voi tuntua vaikealta. Uskalla myös olla joustava! Yksi peruuntunut liikuntakerta ei pilaa vielä yhtään tavoitetta – tuskin kaksikaan. Näe myös joustavaa liikuntaa uudenlaisissa paikoissa: Voisitteko normaalin työpaikan päiväpalaverin sijaan käydä asiat lävitse kävellen? Voisitko venytellä lempisarjasi aikana olohuoneen lattialla? Mitä jos kesäisenä rantapäivänä kävisit uimassa vähän pidemmän matkan, kuin tavallisella pulahduksellasi?

Miksi et miettisi näitäkin?

  • Mieti omaa arkeasi. Kiireisessä elämäntilanteessa liikuntaa voi olla vaikeaa mahduttaa omaan arkeen, ja etenkin silloin arki- ja hyötyliikunnan merkitys korostuu. Jos kuitenkin sinusta tuntuu siltä, että haluat säilyttää viikoittaisen kuntosalikäyntisi tai lenkkihetken ystävän kanssa, voi kalenterin kanssa alas istahtaminen auttaa. Tutki arkeasi ja mieti, mihin väliin liikunta mahtuisi kaikista luonnollisemmin. Voisitko punnertaa etäluennon aikana, tai tehdä puistojumpan samalla, kun odotat lasta harrastuksesta?

  • Yhdistä liikuntaan myös jotain muuta kivaa! Jos liikunta ei motivoi, mitä jos kokeilisit yhdistää siihen jotain motivoivaa? Esimerkiksi kuulumistenvaihto ystävän kanssa sujuu mainiosti pyöräillen tai kävellen. Yksinlenkkeilijää viihdyttävät puolestaan lukuisat äänikirjat ja podcastit (varoitus: niihin jää koukkuun, ja lenkit venähtävät ihan liian pitkiksi)! On olemassa viini- ja naurujoogaa ja liikkumaan motivoivia kännykkäpelejä. Mikä on just se sun juttu?
terveysliikunta

Aivan huippua, jos jaksoit lukea tänne saakka! Toivottavasti opit tänään jotain uutta terveysliikunnasta, tai sait ainakin uusia ajatuksia. Tällä ja ensi viikolla Instagramini puolella on luvassa vielä paljon asiaa terveysliikuntaan liittyen, eli klikkaa itsesi kuulolle!

Terveydellä, Saara

LÄHTEET:

Lukeminen edistää terveyttä!

Milloin viimeksi olet lukenut kokonaisen kirjan? Tai kenties kuunnellut? Minulle lukeminen on aina ollut vähän kausittaista – välillä en jaksa lukea ollenkaan, kun puolestaan välillä en saa kirjaa päästettyä käsistäni hetkeksikään. Nyt, ehkä noin vuoden ajan, olen pitänyt lukuintoani yllä myös silloin, kun se ei ole niin paljon kiinnostanut. Se on ollut minulle yksi rentoutumisen ja nukahtamisen väline, ja siten tuonut myös runsaasti hyvinvointia arkeeni. ❤ Positiiviset vaikutukset stressaavan arjen keskellä ovat jopa vähän yllättäneet! Lukemisesta inspiroituneena mä kerron tänään sulle, miten lukeminen edistää terveyttä.

Tällä viikolla vietetään muuten sopivasti Lukukeskuksen järjestämää Lukuviikkoa! Lukuviikko on lukutaidon teemaviikko, jonka tavoitteena on nostaa esiin ajankohtaisia kysymyksiä lukemisen ja lukutaidon ympäriltä. Lukuviikko tarjoaa ammattilaisille ja suurelle yleisölle lukemiseen ja lukutaitoon innostavia sisältöjä ja yllättäviä näkökulmia. Törmäsin itse lukuviikon ilosanomaan, kun etsin ja kokosin lähdetietoa tätä postausta varten. Lukuviikosta voit lukea lisää täältä.

7 SYYTÄ, MIKSI LUKEMINEN EDISTÄÄ TERVEYTTÄ

1. Lukeminen ehkäisee stressiä ja rentouttaa

Hypätään ensimmäisenä ehkä monen elämässä näkyvimpään ja havaittavimpaan lukemisen terveyshyötyyn – eli rentoutumiseen! Myös tutkimukset ovat osoittaneet lukemisen rentouttavat ja stressiä lievittävät vaikutukset. Lukeminen tarjoaa tilaa mielikuvitukselle ja nappaa mukaansa ihan uusiin maailmoihin. Joillekin tämä voi toimia hyvinkin tervetulleena pakona omasta arjesta tai oman elämän murheista. Lukeminen myös tukee mukautumis- ja sopeutumiskyvyn kehittymistä, mikä puolestaan voi auttaa oman stressin hallinnassa. Lukeminen voi monelle olla konkreettinen arjen selviytymiskeino, sekä tapa käsitellä omia tunteita.

Lukeminen on ihanaa ja terveellistä vastapainoa yhteiskuntamme nopealle viestinnälle, kuten esimerkiksi sosiaaliselle medialle ja jatkuvalle informaatiotulvalle. Kirjallisuus pakottaa meidät pysähtymään ja keskittymään, sekä pitkäkestoista muistiamme työskentelemään. Jo pysähtyminen voi itsessään lievittää stressiä. Lukeminen voi auttaa myös nukahtamaan, sillä kirja on luontainen tapa korvata puhelin, televisio tai muu sinisen valon lähde illan viimeisinä tunteina ennen nukkumaanmenoa.

2. Lukeminen edistää psyykkistä ja fyysistä terveyttä

Lukemisella, kirjallisuudella ja muunkin kulttuurin harrastamisella on valtavasti terveyshyötyjä. Lukeminen tai muu kulttuuriharrastus vaikuttaa tutkimusten mukaan elinikäämme todella merkittävästi. Kulttuuri on nähty jopa yhtä tärkeäksi eloonjäämisen syyksi, kuin esimerkiksi terveelliset elintavatkin. Viitteitä kulttuurin vaikutuksesta terveyteen ja etenkin eloonjäämiseen on saatu seuraamalla ihmisväestöjä jo kymmenien vuosien ajan. On hurjaa, kuinka valtava merkitys kulttuurilla, ja siten myös lukemisella, oikeasti on terveyteemme!

Lukemisella on positiivisia vaikutuksia suoraan myös tiettyjen sairauksien ehkäisemiseen. Lukemisella voidaan ehkäistä etenkin ikääntymiseen liittyviä sairauksia, kuten esimerkiksi aivojen rappeutumista ja dementiaa. Erityisesti pitkien tekstien lukeminen kohentaa pitkäkestoista muistia ja siten voi olla myös yksi suojaava tekijä Alzheimerin taudilta. Lukeminen voi myös auttaa vakavan sairauden kanssa kamppailevia: se voi tarjota tärkeää, hetkellistä taukoa sairastamisesta ja siten jopa oireiden lievitysapua.

Lukemisella ja kulttuurilla on myös yhteyksiä mielen hyvinvointiin, mielenterveyteen sekä mielen sairauksista toipumiseen. Lukeminen voi auttaa tunteiden käsittelyssä sekä niiden tunnistamisessa. Lukeminen voi edistää positiivista mielenterveyttä, parantaa mielialaa sekä lisätä sopeutumiskykyä. Hyvä lukutaito auttaa sanallistamaan omia tunteitaan sekä ilmaisemaan itseään!

3. Lukeminen kasvattaa empatiakykyä ja parantaa sosiaalisia taitoja

Lukeminen on hyödyllistä myös terveyden sosiaalisesta näkökulmasta. Lukeminen edistää empatian tunnetta: kun luemme, voimme asettua kirjan päähenkilön asemaan ja näin oppia ymmärtämään tämän tunteita ja kokemuksia. Tutkimusten mukaan lukiessamme aivoissamme aktivoituvat aivan samat alueet, kuin todellisissakin vuorovaikutustilanteissa! Esimerkiksi muiden ihmisten tunnetiloja tulkitsevat aivojen osat aktivoituvat lukiessamme.

Kulttuuri, taide ja lukukokemukset myös yhdistävät ihmisiä. Ne ryhmäyttävät, tarjoavat yhteisiä kokemuksia ja puheenaiheita sekä auttavat meitä sosiaalistumaan. Kirjoista opittu tieto toisten ihmisten käyttäytymisestä, näkemyksistä ja uskomuksista on hyödyllistä myös todellisessa elämässä.

4. Lukeminen tukee lapsen tervettä kehitystä

Varhaisen iän lukukokemuksilla on suuri merkitys lapsen kehittymiselle. Etenkin kielellinen kehitys sekä vuorovaikutustaidot saavat valtavasti apua lapsen lukuharrastuksesta – siis siitä, että vanhempi lukee lapselle. Yksittäisistä harrastuksista lukemisella on suurin merkitys lapsen kielellisten taitojen kehittymiseen. Lukeva lapsi voi kehittyä jopa yhtä ikävuotta vastaavan määrän lukemattomaan lapseen verrattuna.

Lukutaito ja lukemisen tavat myös periytyvät. Suomessa 11 %:lla aikuisväestöstä on heikko lukutaito, mikä todennäköisesti tulee näkymään myös tämän prosenttiosuuden jälkipolvissa. Ilman lukevia aikuisia, ei ole lukevia lapsiakaan.

lukeminen edistää terveyttä

5. Lukeminen voi tasoittaa sosioekonomisia eroja

Tutkimusten mukaan lukemisella ja koulutuksella on selvä yhteys: mitä enemmän lapsi tai nuori lukee, sitä todennäköisempää on, että hän hankkii elämässään myöhemmin korkean koulutuksen. Yli puolet hyvät lukutaidot omaavista nuorista on suorittanut 27 ikävuoteen mennessä korkeakoulututkinnon. Puolestaan yli puolet heikoimmin lukevista lopettaa opintonsa jo peruskoulun jälkeen. Lukemisella ja lukutaidolla on siis merkitystä jopa lapsen tai nuoren tulevaisuuden elämään.

Lasten lukutaidon tukeminen onkin yksi tehokkaimmista tavoista kaventaa lasten ja nuorten perhetaustasta johtuvia sosioekonomisia eroja. Lukeminen edistää tasa-arvon toteutumista. Jotta jokaisella lapsella olisi tasa-arvoinen mahdollisuus lukemiseen, tulisi resursseja suunnata lasten elämään: perheisiin, kouluihin ja vanhempien kannustamiseen. On erityisen huolestuttavaa, että lukemisen ja lukutaidon eriarvoistuminen näkyy nykypäivänä jo varhaislapsuudessa.

6. Lukeminen ehkäisee syrjäytymistä

Kuten tämänvuotisen Lukuviikon teema jo toteaakin, lukutaito on kansalaistaito. Se antaa meille mahdollisuuden osallistua täysivaltaisina ja aktiivisina jäseninä yhteiskuntamme toimintaan. Lukutaidoton ihminen on syrjäytymisvaarassa, eikä esimerkiksi hakeudu helposti tärkeiden palveluiden luo. Lukutaidottomuus voi ahdistaa ihmisen marginaaliin ja hankaloittaa tukitoimien piiriin pääsemistä.

Vapaa-ajan lukuharrastus lisää yleistietoa sekä parantaa sanavarastoa, verbaalisia kykyjä, toisten kulttuurien ja ihmisten ymmärtämistä sekä ihmisluonteen tuntemista. Lukuharrastus voi yhdistää ihmisiä ja tarjota yhteisiä puheenaiheita ja kokemuksia.

7. Lukeminen voi myös auttaa läpi poikkeusolojen

Kun koronavirus astui vuosi sitten elämäämme, moni tarttui pitkästä aikaa kirjaan. Jopa joka neljäs suomalainen on lukenut poikkeusolojen aikana enemmän. Myös lapsille lukeminen on lisääntynyt. Suurimpana syynä lukuinnon kasvamiseen on ollut varmasti lisääntynyt vapaa-aika, mutta toisaalta myös se, kuinka kirjat ovat tuoneet vaikeiden aikojen keskelle muuta ajateltavaa. Kirjat ovat lohduttaneet sekä tarjonneet tauon todellisuudesta.

Oletko sä lukenut enemmän näinä poikkeusaikoina?

lukeminen edistää terveyttä

Siinäpä olikin kaikki seitsemän tutkittua syytä, miksi lukeminen edistää terveyttä! Tuliko joku fakta sinulle uutena, yllättikö joku, tai oliko joku niistä sinulle jo ennalta tuttu? Jos et ole lukenut pitkään aikaan, toivon, että tämän postauksen lukeminen herätteli edes vähän pitkään piilossa ollutta lukuintoasi. Arjen keskellä lukemiseen tuntuu olevan liian vähän aikaa, mutta esimerkiksi jo pienikin vähennys ruutuajassa voi tarjota mahdollisuuden lukemiselle. Myös äänikirjat ovat mahtava keino sukeltaa kirjallisuuden maailmaan – vaikka lenkkeillessä tai ruokaa laittaessa ❤

Terveydellä, Saara

Ps. Olen kirjoittanut aiemmin taiteen ja terveyden yhteydestä. Jos aihe kiinnostaa, käy lukemassa postaus täältä!

LÄHTEET

Vinkkejä kalenterin täyttämiseen – terveellistä ajanhallintaa!

Vinkkejä kalenterin täyttämiseen

Moikka! Tänään puhutaan siitä, kuinka kalenteri voi toimia hyvinvointimme välineenä ja apuna oman arjen hallitsemiseen, terveellisten elämäntapojen ylläpitämiseen ja oman ajan rajaamiseen. Kalenteri on ollut itselleni aina ihan hurjan tärkeä juttu, ja sen takia aionkin tänään jakaa teille terveellisiä vinkkejä kalenterin täyttämiseen! Toivottavasti nämä vanhat suosikit sekä uudet ideat toisivat sinulle inspiraatiota ja uutta otetta ajankäyttösi hallintaan ❤️

Sitten ihan mahtavia uutisia: tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Pikku paperin kanssa. Jos et vielä tiennyt, Pikku paperi on ihana yhden naisen yritys, joka valmistaa kauniita tarroja, jotka sopivat kalentereihin, bullet journaleihin ja askarteluun. Postauksen lopussa teitä odottaa huippu alekoodi Pikku paperin verkkokauppaan! Pidä huoli, että käyt nappaamassa sen talteen 😉

ajanhallinta

1. Työn, opiskelun ja vapaa-ajan erottaminen

Korona-aika on jatkunut jo vuoden, ja se on tuonut mukanaan monelle meistä haasteita työn, opiskelun ja vapaa-ajan rytmittämiseen ja rajaamiseen. Ainakin minusta on usein tuntunut, etteivät työt tai opinnot jätä rauhaan, kun koko elämä tapahtuu neljän seinän sisällä. Toisaalta, välillä on ollut äärimmäisen vaikeaa keskittyä esimerkiksi opiskeluun, kun kotiaskareet (tai kännykkä) ovat houkutelleet paljon opiskelua enemmän.

Kalenteria käytetään perinteisesti aikatauluttamiseen, joten miksipä sen avulla ei voisi löytää rytmiä myös kotitoimistopäiviin? Itselläni on tapana merkata kalenteriin aamuisin ensin päivän tärkeimmät tehtävät, sekä sitten ne kellonajat, milloin aion opiskella tai tehdä töitä. Kalenteriin voi merkata myös ajan, jolloin tietokone menee ihan viimeistään kiinni ja vapaa-aika alkaa. Tämä yksinkertainen keino on tuonut minulle kivaa rakennetta kaikista haastavimpiin päiviin.

Ajanhallinta

2. Liikunnan suunnittelu

Myös omaa liikkumista voi suunnitella ja pohtia kalenterin avulla. Voi kuulostaa melko pakkopullalta, että oma liikkuminen pitäisi kirjata ylös kalenteriin, mutta joillakin kyseinen tapa todella toimii. Mikäli halua liikkumiseen on, mutta aikaa sille arjesta löytyy hyvin vähän, voi esimerkiksi tulevan viikon liikuntahetkiä kalenteroida etukäteen. Se ei tarkoita, että maailma kaatuisi, jos kalenteroitua liikuntaa ei ehtisikään tehdä. Se voi kuitenkin auttaa hahmottamaan omasta arjesta ne sopivat välit, joihin hyvää tekevä liikunta mahtuisi.

Voit vaikka kirjata kalenteriisi vähän liikuntaa jokaiselle päivälle – oli se sitten arkiliikuntaa tai suunnitelmallisempaa. Toisaalta, voit kirjoittaa ylös myös kiinnostavat etätunnit tai kuntosalisi ryhmäliikuntatunnit. Näin niille muistaa myös ilmoittautua! Mikäli liikut hyvin tavoitteellisesti, voi kirjaaminen auttaa tarkastelemaan treenimääriäsi tai harjoitteluasi myös jälkikäteen.

Kuukautisten seuraaminen

3. Kuukautisten seuraaminen

Useat naiset seuraavat kuukautisiaan ja kuukautiskierron pituuttaan esimerkiksi erilaisilla älypuhelinsovelluksilla tai ihan perinteisen kalenterin avulla. Kuukautisten seuraaminen voi esimerkiksi auttaa tunnistamaan eri kierron vaiheisiin liittyviä oireita tai kuukautiskiertoon liittyviä mielialoja. Itse olen merkannut kuukautiset kalenteriin jo vuosia supersimppelillä tavalla: merkitsemällä ensimmäisen vuotopäivän ylös. Pikku paperin tarroilla tämän voisi tehdä esimerkiksi punaisen pisaran avulla! Tarra-arkista löytyy oma tarransa myös PMS-oireille.

kalenteri

4. Oma aika ylös kalenteriin!

Myös ihan ikioma aikasi on tärkeää. Hektisen arjen keskellä pysähtyminen tekee meille hyvää, mutta turhan usein omaa aikaa vähätellään tai se unohtuu kokonaan. Merkitse siis kalenteriisi aikaa ihan vain itsellesi – oli se sitten säännöllinen kerta viikkoon, jokaisen illan parituntinen tai sun täysin oma rentoutumisviikonloppu. Omaa aikaa tuskin voi olla koskaan liikaakaan ❤️ Pikku paperi muistuttaakin tarroillaan myös oman ajan tärkeydestä!

Tässä on myös itselläni isoin petraamisen paikka, sillä haluaisin raivata arjestani enemmän aikaa ihan vain itselleni.

vinkkejä kalenterin täyttämiseen

5. Täytä kalenteriin myös mukavia menoja

Miksi merkata kalenteriin vain työ- ja opiskelumenot, lääkärikäynnit ja erilaisten hakemusten deadlinet, kun mukaan voisi merkata myös kivoja, hyvää oloa ja iloa tuovia juttuja? Kun täynnä oleva kalenterini muistuttaa minua illan sushitreffeistä tai avantopulahduksesta, jaksan päivän haasteista läpi paljon paremmalla mielellä 😊 Merkkaa siis ylös kalenteriin kahvitreffit kaverin kanssa, lempparisarjan uuden tuotantokauden alkamispäivä tai vaikka päivän aikana sinua ilahduttaneet tai inspiroineet jutut. Omassa kalenterissani on aina vähintään pieni nurkka varattuna uusille ideoille ja uuden suunnittelulle ❤️

Mikäpä sinua estää myös tsemppaamasta itseäsi kalenterin sivuilla? Kirjoita itsellesi vaikkapa kiva tsemppilause tai kehu odottamaan tuleville sivuille, sanotaan vaikka puolen vuoden päähän, ja ilahdut siitä tulevaisuudessa varmasti! Voit toki myös pyytää ystävää tai kumppaniasi kirjoittelemaan kivoja juttuja sinulle tuleville kuukausille ❤️

ajanhallinta

6. Suunnittele kalenteriin viikon ruoat

Hallitse ajankäyttöäsi myös viikon ruokasuunnitelmien osalta! Kalenteriin voit suunnitella viikon ruokalistan vaikka päiväkohtaisesti. Merkitse ylös suunnittelemasi lounas ja päivällinen. Ruokien suunnitteleminen voi auttaa hahmottamaan viikon ruokien monipuolisuutta, terveellisyyttä sekä ravitsemuksellista laatua. Myös kauppareissut taatusti helpottuvat! Miksi et suunnittelisi mukaan vaikka yhden kasvisruokapäivänkin? Viikon ruokien suunnitteleminen voi auttaa myös ylläpitämään terveellistä ja säännöllistä ateriarytmiä.

seuraa untasi

7. Pidä kirjaa unestasi 

Viime aikoina oman kalenterini parasta antia on ollut ehdottomasti kalenterisivujen taulukot, joiden avulla olen pitänyt kirjaa unestani. Olen merkinnyt kalenteriin ylös ne yöt, jolloin olen nukkunut yli kahdeksan tuntia. Merkitseminen on ollut sen verran kivaa, että se on oikeasti motivoinut pitämään huolta yöunieni pituudesta.

Jos vastaavanlainen omien tapojen seuraaminen voisi toimia sinulla, suosittelen lämpimästi kokeilemaan! Unen seuraamisen sijaan voit seurata ja laskea esimerkiksi päiviä, jolloin liikuit ulkona, jolloin pysyit omassa ruutuaikatavoitteessasi, jolloin luit kirjaa tai jolloin hallitsit stressiäsi.

vinkkejä kalenterin täyttämiseen

8. Luota listoihin!

Listat eivät petä koskaan. Mikäli mielesi päällä on jatkuvasti tekemättömien tehtävien sotku, yritä kirjata tehtävät listaksi, pois mielestäsi. Usein tekemättömät tehtävät ja asiat sotkeutuvat mielessä suuremmiksi ja stressaavammiksi kuin ne oikeasti ovatkaan. Kun asiat ovat konkreettisesti paperilla, rauhoittaa se kummasti mieltä, eivätkä tehtävät vaikutakaan enää niin monimutkaisilta, stressaavilta tai suurilta.

Pikku paperi

Toivottavasti löysit näistä vinkeistä uutta inspiraatiota tai uusia vinkkejä kalenterin täyttämiseen sekä sitä kautta oman hyvinvointisi ja terveytesi edistämiseen! Varmasti ihailit matkan varrella myös Pikku paperin suloisia tarroja ❤️ Siispä, nyt seuraa hyviä uutisia!

Nyt koodilla KEVÄT saat Pikku paperin verkkokaupasta ilmaisen kirjetoimituksen tilauksellesi! Kannattaa olla melko nopea, sillä koodi ja ilmainen toimitus ovat voimassa vain tämän viikon loppuun, sunnuntaihin 14.3. saakka!

Terveydellä, Saara

JAKSAMISEN MUISTILISTA: #2 Säännöllinen ateriarytmi

Heippa!

Täältä tulee vihdoin jaksamisen muistilistan toinen teema! Tällä kertaa lähdetään käsittelemään jaksamista ravitsemuksen kautta, ja teemana onkin säännöllinen ateriarytmi. Tällä ja ensi viikolla puhutaan siis siitä, miksi säännöllisen ateriarytmin ylläpitäminen on niin tärkeää ja terveyttämme edistävää. Lue ensimmäisenä tämä postaus ja suuntaa sitten Instagramiini, sillä siellä on superkivoja teemaan liittyviä juttuja tulossa tällä ja tulevalla viikolla!

Ja hei! Jos olet missannut, mikä ihme tämä jaksamisen muistilista oikein on, kerron sen nyt lyhyesti alkuun. Jaksamisen muistilista on postaussarja, jossa hyödynnän multimediallisesti mun blogia ja somekanavia. Kevään aikana julkaisen noin kerran kuussa tänne blogiin tekstejä, joissa käsitellään jaksamista terveellisten elämäntapojen näkökulmasta. Postausten teemoihin liittyen julkaisen Instagram-tililläni monipuolisesti somesisältöjä, kuten esimerkiksi kuvia, videoita, tietovisoja, mietelauseita ja livelähetyksiä asiantuntijavieraineen.

Jos haluat vielä kurkata ensimmäisen teemaan, eli uneen, pääset siihen tästä. Otitte muuten tämän jaksamisen muistilistan niin ihanasti vastaan – kiitos siitä! Ensimmäisen teeman huipentavaan tietovisaankin osallistui Instagramin puolella YLI 500 TYYPPIÄ! Huh! <3

Ensi viikolla luvassa on sitten seuraava visa, joten kannattaa lukea läksyt tarkasti 😉

Säännöllinen ateriarytmi

MIKSI SÄÄNNÖLLISESTI SYÖMINEN ON NIIN TÄRKEÄÄ?

Säännöllinen ateriarytmi on yksi terveellisen ruokavalion peruspilareista. Se säätelee näläntunnetta, pitää verensokerin tasaisena ja hillitsee houkutusta napostella. Ennen kaikkea säännöllinen ateriarytmi auttaa meitä jaksamaan: tasainen verensokeri pitää siitä huolen. Mikäli aterioiden välit venyvät liian pitkiksi, verensokeritasot laskevat ja olo muuttuu väsyneeksi ja nuutuneeksi – varmasti meistä jokainen tietää, miltä se tuntuu. Säännöllinen syöminen ylläpitää keskittymiskykyämme ja siten työ- tai opiskelupäivätkin sujuvat ilman suurempia hampaankiristyksiä.

Säännöllinen ateriarytmi myös auttaa meitä syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla. Tällöin houkutusta naposteluun tai suurien määrien ahmimiseen kerralla ei synny. Myös aterioiden ravitsemuksellinen laatu pysyy usein parempana, kun syömme säännöllisesti: silloin tällöin napatut pienet välipalat kun eivät usein ole järin ravintorikkaita. Kun keskitymme pääaterioihin ja tuemme niitä säännöllisillä välipaloilla, koko päivämme ravitsemuskin rakentuu terveelliselle pohjalle. Säännöllinen ateriarytmi auttaa vähitellen myös tunnistamaan nälän ja kylläisyyden tunteita.

Säännöllisillä aterioilla on myös muita positiivisia vaikutuksia terveydellemme: säännöllisesti syöminen esimerkiksi edistää hammasterveyttä estämällä jatkuvaa hampaiden happohyökkäystä ja reikiintymistä. Lisäksi säännöllinen ateriarytmi on valtavan tärkeä painonhallinnan väline. Säännöllinen ateriarytmi tukee myös muita terveellisiä elämäntapoja – se antaa energiaa aktiiviseen ja liikkuvaan arkeen sekä edistää hyvää yöunta.

Sukelletaan seuraavaksi siihen, miten säännöllinen ruokarytmi sitten oikeasti rakentuu!

Säännöllinen ateriarytmi

KUINKA MONEN TUNNIN VÄLEIN PITÄISI SYÖDÄ?

Niin, milloin meidän sitten pitäisi syödä? Perussääntönä voisi pitää sitä, että vuorokauteen olisi hyvä mahtua kolme pääateriaa, eli aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1–2 välipalaa. Ateriat olisi hyvä ajoittaa niin, että niiden väliin jäisi noin 3–5 tuntia. Aterioiden välillä ruoansulatuselimistö saa levätä. Oma vuorokausirytmi antaa hyvät raamit omalle syömiselle: vuorotyö rytmittää joidenkin päivää, toiset taas elävät hyvinkin säännöllisen toimistotyöajan mukaisesti. Toiset nukkuvat pitkään, toiset ovat aamuvirkkuja. Aamupala-lounas-päivällinen-kombo muutamilla välipaloilla höystettynä toimii varsin luonnollisesti etenkin silloin, jos tapana on syödä lounas esimerkiksi koulussa tai töissä.

Säännöllinen ateriarytmi voi näyttää esimerkiksi tältä:

Säännöllinen ateriarytmi
(Kuvan lähde: Syö Hyvää, Kuluttajaliitto)

Yö- tai vuorotyö asettaa ateriarytmille omat haasteensa. Tällöinkin ateriarytmin voi kuitenkin rakentaa oman vuorokausirytmin ympärille, ja se onkin terveyttä edistävää: säännöllinen ruokarytmi auttaa yötyöläistäkin jaksamaan. Yötyö altistaa monille terveysriskeille, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille. Säännöllinen ja monipuolinen syöminen voi ehkäistä näitä riskejä.

Yövuorolainen voi esimerkiksi syödä ”aamiaisen” päiväunilta herättyään, ”lounaan” illansuussa päivällisen sijasta, välipalan ennen työvuoron alkua, kevyen aterian noin puoliltaöin, välipalan väsymyksen ollessa suurimmillaan aamuyöllä sekä ”iltapalan” ennen nukkumaanmenoa aamulla. Yöllä on hyvä välttää runsasenergisiä annoksia sekä välipaloja, sillä ne voivat väsyttää voimakkaasti.

KONKREETTISIA VINKKEJÄ SÄÄNNÖLLISEN ATERIARYTMIIN

Vaikka tietäisimmekin säännöllisen ateriarytmin olevan meille hyväksi, on sitä silti välillä äärimmäisen vaikea noudattaa. Säännöllinen syöminen tuntuukin välillä haastavalta varmasti meistä jokaisesta. Minullekin säännöllisen ateriarytmin ylläpitäminen on yksi vaikeimmista asioista terveellisesti syömisessä. Kiire, stressi, elämän epäsäännöllisyys ja nopeat muutokset altistavat kaikki sille, että syöminen saattaa syystä tai toisesta unohtua. Mikä sitten auttaisi? Tässä muutama hyväksi todettu vinkki:

  • Nappaa helppiä lautasmallista. Jotta aterioiden miettiminen ja suunnitteleminen ei olisi niin vaativaa tai aikaa vievää, ihan perinteinen lautasmalli auttaa. Pääaterioiden ei tarvitse olla sen kummempia: muista mukaan kasvikset, hiilihydraatit ja proteiininlähde. Myös välipalat voi koostaa lautasmalliajattelua hyödyntäen.
  • Muista välipalat! Minulla on aina jokin pieni välipala mukana pahimman nälkäkiukun varalta. Välipalat voivat olla hyvinkin terveellisiä, ja kaupoissa on nykyään tosi hyviä valmiita vaihtoehtoja. Myös perinteinen hedelmä tai vaikka pähkinät toimivat ihan aina!
  • Tee enemmän ruokaa kerralla. Ruoan valmisteleminen vaikkapa viikonloppuna tulevalle viikolle on oikeasti ihan fiksu veto. Tällöin ruoan ”hankkimiseen” ei mene kiireisen työ- tai opiskeluviikon lomassa liikaa aikaa, vaan sitä on koko ajan valmiina jääkaapissa tai pakastimessa. Tässä lipsun itse turhan usein, mutta aion vielä petrata!
  • Tee myös isot ruokaostokset kerran viikossa. Isojen ruokaostosten tekeminen kerran viikossa voi myös auttaa ateriarytmin säilyttämisessä – tällöin kiireessä jääkaapista löytyy aina joitain syötävää pääaterioille ja välipaloille. Kaupassa ostoskoria tai -kärryä voi ajatella lautasmallin tapaan: nappaa siis kärryyn puolet kasviksia!
  • Muista myös, että maailma ei kaadu yhteen ruokarytmistä lipsuneeseen päivään. Eikä edes kahteen. Palaa rytmiin takaisin sitten, kun se on sinulle taas mahdollista.
Säännöllinen ateriarytmi

OMA ATERIARYTMISI ON TÄRKEIN <3

Loppuun on vielä todettava, että kuten kaikissa terveyteen liittyvissä asioissa, myös tässä olemme yksilöitä. Kaikille yllä esitelty ateriarytmi ei yksinkertaisesti sovi, ja siksi onkin tärkeää löytää se kaikista itselle sopivin ja toimivin rytmi. Ateriarytmiimme voivat vaikuttaa lukuisat asiat, kuten esimerkiksi kulttuuri, jossa olemme kasvaneet, vuodenaika, mieliala, oma työ- tai opiskelurytmi, stressi ja kiire sekä terveydentila. Itselleen sopivan rytmin löytäminen auttaa pitämään rytmistä kiinni, kiireenkin keskellä.

Oman ateriarytmin löytäminen alkaa näläntunteen kuulostelulla. Mikäli tunnet näläntunnetta vähän väliä, aterioidesi välit saattavat venyä usein turhan pitkiksi. Jos taas et ole nälkäinen juuri koskaan, saatat syödä liian tiheästi. Kokeilemalla ja kuulostelemalla oman rytmin löytäminen tuskin on kenellekään mahdotonta <3

Hei, tässäpä oli tämänkertainen tietopläjäys! Mikäli aihe kiinnostaa, suuntaa seuraavaksi Instagramiini, sillä sinne on tulossa paljon lisää sisältöä tämän aihepiirin ympäriltä. Tiedossa on muun muassa tiiviitä infopläjäyksiä, Instagram-live asiantuntijavieraineen sekä loppuhuipennuksena tietovisa, jossa on kiva palkinto. Nähdään!

Terveydellä, Saara

LÄHTEET

4 syytä, miksi sun kannattaa saada terveystietoa somesta

Moikka!

ARVATKAAS MITÄ! Mä oon tällä viikolla vieraana ihanassa Terveydeksi-podcastissa! Terveydeksi-podcast on mun somekollegoiden Marikan ja Heidin podcast, jossa puhutaan terveyden roolista muuttuvassa maailmassa. Aiemmissa jaksoissaan Marika ja Heidi ovat käsitelleen muun muassa nykyajan työ- ja opiskelijaelämää – ja varmasti mielenkiintoisia jaksoja on tulossa vielä yllin kyllin <3

Tällä viikolla julkaistussa jaksossa me puhutaan Marikan ja Heidin kanssa sosiaalisesta mediasta. Siitä, miten some ja terveys linkittyvät yhteen ja millaisia hyviä ja huonoja puolia sosiaalisella medialla on. Poikkeuksena ehkä vallitsevaan somekeskusteluun, tässä jaksossa me keskitytään vahvasti myös somen hyviin puoliin. Suosittelen ehdottomasti kuuntelemaan kyseisen jakson (tykkäsin lopputuloksesta hirmuisesti!), ja sen löydät esimerkiksi Spotifystä, Podtailista tai SoundCloudista. Suurkiitokset vielä Terveydeksi-podcastin tiimille, että sain tulla puhumaan itselleni tärkeästä aiheesta, josta aion kasailla itselleni gradunkin <3

Someteemaan liittyen – tässä postauksessa mä aion kertoa sulle, miksi sosiaalisesta mediasta kannattaa etsiä, saada ja löytää terveystietoa. Perustelen, miksi sosiaalisen median terveystieto on just nyt niin ihanaa ja opettavaista. Jos tykkäät lukemisen sijaan katsella videoita, oon tehnyt tästä samasta aiheesta myös superlyhyen ja tiiviin Instagram Reels -videon!

1. Sosiaalinen media on ihan täynnä ilmaista terveystietoa!

Jep, elämme tällä hetkellä aikaa, jolloin terveystietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan. Somekanavat ovat täynnä terveystietoa, joka on kaiken lisäksi vieläpä täysin ilmaista. Terveystietoa on siis runsaasti saatavilla, se on ilmaista ja vieläpä melko vaivatonta etsiä! Esimerkiksi Instagramissa terveystietoa voi löytää hakusanoilla: #terveys, #terveystieto, #terveystieteet, #terveydenedistäminen, #terveystiede, #terveellisyys jne. Vain taivas on rajana hakusanojen keksimiselle!

Siinä, että terveystietoa on paljon saatavilla, piilee kuitenkin melko iso MUTTA. Kaikki somessa saatavilla oleva terveystieto ei nimittäin ole luotettavaa. Siispä vastuu on somen käyttäjällä, eli sinulla. Pidä siis huoli, että sosiaalisessa mediassa seuraamasi terveystieto on oikeasti mahdollisimman luotettavaa. Yritä selvittää sisällöntuottajan koulutustausta sekä tarkkaile, pohjaako hän julkaisujaan luotettavaan, tutkittuun tietoon. Mikäli kaikki on ok ja tieto vaikuttaa luotettavalta, voit loppuajan vain nautiskella sinulle tarjotusta, tarkkaan harkitusta terveyssisällöstä! <3

Jotta oikeasti luotettava terveystieto saisi somessa jalansijaa ja näkyvyyttä, voit helposti auttaa luotettavia sisällöntuottajia esimerkiksi kommentoimalla, tykkäämällä, tallentamalla tai jakamalla heidän tekemiään julkaisuja. Vaikka itse seuraisitkin luotettavia terveystyyppejä somessa, se ei silti tarkoita, että myös muut olisivat jo löytäneet heidän tileilleen. Onneksi sinulla on käytössäsi nämä edellä mainitut ilmaiset keinot, joiden avulla esimerkiksi Instagram voi alkaa suositella julkaisuja myös muille.

2. Somen terveystieto on mielenkiintoista

Some on täynnä mielenkiintoisia tyyppejä, visuaalisia esitystapoja, videoita, infograafeja sekä muita, toinen toistaan luovempia julkaisuja. Miettikääpäs, kun nämä yhdistetään terveystietoon – tuloksena on silkkaa timanttia! Somen terveystieto on taatusti mielenkiintoisempaa kuin koulukirjojen tai pitkien luentojen terveystieto. Se on nopeaa, visuaalisesti kaunista ja usein tiivistetty vieläpä niin lyhyeen muotoon, että vain tärkeimmät asiat ovat jääneet jäljelle.  Sanonpahan vaan, että voit oppia terveydestä ihan valtavasti somen avulla! Pidä edelleenkin kuitenkin huoli siitä, että sinua somessa opettavat tyypit tarjoavat pelkästään luotettavaa tietoa.

Terveystietoa sosiaalisesta mediasta

3. Sosiaalinen media on vuorovaikutuksellinen paikka

Some on vuorovaikutuksellinen paikka, toisin kuin esimerkiksi TV, sanomalehdet, radio tai moni muu vanhanaikaisempi media. Somen terveystietokin on siis vuorovaikutteista. Ajat ovat muuttuneet valtavasti siitä, kun ihmiset saivat terveystietonsa ylemmiltä auktoriteeteilta esimerkiksi TV-ohjelmien tai vaikkapa sanomalehtikirjoitusten kautta. Silloin ennen tällaisia auktoriteetteja olivat usein lääkärit. Nykyajan terveystieto on oikeasti kommunikoivampaa ja vuorovaikutteisempaa – terveystiedon tarjoajan kanssa on helppoa keskustella vaikkapa postauksen kommenttikentässä. Sosiaalinen media on nimensä mukaisesti sosiaalinen paikka, ja voisikin sanoa, että siellä auktoriteetteja ei ole – jokaisen ääni on yhtä arvokas. Kommentit ja viestit voivat parhaimmassa tapauksessa avartaa maailmankuvaamme, kun voimme keskustella erilaisista mielipiteistä avoimesti.  

Somesta voi parhaimmillaan myös löytää ystäviä tai saada jopa vertaistukea. Somessa toimii paljon erilaisia vertaistukiryhmiä jo valmiiksi ja somen käyttäjät voivat helposti perustaa sellaisia myös itse. Vertaistukea voidaan hakea esimerkiksi erilaisiin sairauksiin, kroonisiin oireisiin, eri elämäntilanteisiin, mielenterveyden häiriöihin tai vaikka painonhallintaan. Some myös pitää uudet sekä vanhat ystävät lähellä <3

4. Sosiaalinen media on osa jokapäiväistä arkea

Some on jo valmiiksi osa jokapäiväistä arkeamme – tai ainakin monen meistä. Se kulkee usein mukanamme joka paikkaan, ja sen takia se on oivallinen väline myös terveyttä edistäviin tarkoituksiin ja terveystiedon saamiseen. Vaikka some onkin vahva osa elämäämme ja arkeamme, terveyden kannalta somesta on hyvä pitää välillä myös kunnon taukoja. Somessa on paljon paljon hyviä, mutta myös valitettavan paljon huonoja puolia. Niitä olen käsitellyt esimerkiksi tässä aiemmassa postauksessani. Muista ehdottomasti siis someloma – vaikka some olisikin sinulle mieluisa paikka! <3

Nyt toivotan teille aivan ihanaa viikonloppua – ja somelomasta puheenollen, sellaisen meinasin itse juuri tänä viikonloppuna pitää! Mikäli etsit viikonlopulle inspiroivaa tekemistä, kuuntele vaikka alussa mainitsemani podijakso – varsinkin, jos tämän postauksen aihepiiri kiinnostaa.

Terveydellä, Saara