INSTAGRAM-LIVE: Millainen on hyvän unen resepti?

Moikka!

Jaksamisen muistilista -postaussarja on jatkunut mun Instagramin puolella koko viikon! Pienen viikonlopputauon jälkeen jatketaankin uniteemaa maanantaina Instagram-liven merkeissä. Jos siis uni ja unen terveysvaikutukset kiinnostaa, tule kuulolle klo 18! ❤

Yksin en suinkaan teille livelähetyksessä höpöttele, vaan saan vieraaksi ihanan opiskelukaverini ja terveyden edistämisen kollegani Helin! Heli on opiskellut monipuolisesti liikunta- ja urheilulääketiedettä sekä perehtyi gradua varten tekemässään tutkimuksessa nuorten urheilijoiden uneen ja palautumiseen.

Instalivessä luvassa siis leppoisaa keskustelua ainakin näistä aiheista:

  • Miksi uni on oikeasti niin tärkeää?
  • Millainen on hyvän unen resepti?
  • Mitä tarkoittaa unihygienia ja miten sitä voisi edistää?
  • Millaisia unitottumuksia meillä on?

Jos haluat jättää kysymyksen liveä varten, kommenttiboksi on nyt auki! Jos kommenttiboksi ei näy, klikkaa tämän postauksen otsikkoa ja skrollaa alas.

Nähdään hei livessä maanantaina! ❤

JAKSAMISEN MUISTILISTA: #1 Uni

Heippa!

NYT paljastan teille hirmu kivan jutun, jota olen valmistellut jo jonkin aikaa! Tänä keväänä, itse asiassa justiinsa nyt, lanseeraan jaksamisen muistilistan, eli postaussarjan, jossa hyödynnän multimediallisesti mun blogia ja somekanavia! Kevään aikana tänne blogiin on siis tulossa tasaisin väliajoin postaussarjaan liittyviä tekstejä, joissa käsitellään jaksamista terveellisten elämäntapojen näkökulmasta. Postausten teemoihin liittyen julkaisen Instagram-tililläni monipuolisesti somesisältöjä, kuten esimerkiksi kuvia, videoita, tietovisoja, mietelauseita ja livelähetyksiä asiantuntijavieraineen. Eli tavallaan monen monta teemaviikkoa on luvassa!

Ensimmäisessä teemassa lähdetään perehtymään uneen. Miksi uni onkaan niin tärkeää? Kuinka paljon unta on riittävästi? Entä miten voisin nukkua paremmin? Lue tämä postaus ja pohdi samalla omaa nukkumistasi. Voisitko parantaa uneesi liittyen jotain, jotta jaksaisit arjessa paremmin? Postauksen luettuasi suuntaa Instagramiini, sillä siellä on tällä ja tulevalla viikolla luvassa superkivoja juttuja teemaan liittyen!

Mutta nyt mennään vihdoinkin asiaan. Eli uneen!

MIKSI UNI ON OIKEASTI TÄRKEÄÄ?

Uni on tärkeää aivoille

Uni on ihmiselle tärkeää mielettömän monesta syystä. Uni on aivojen omaa aikaa – sellainen tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloomme on poikki. Uni on aivoille välttämätöntä, sillä vain unen aikana aivot pystyvät puhdistamaan ja uudistamaan itseään. Rakentamaan uutta ja purkamaan vanhaa. Liian vähäinen uni vaikuttaa välittömästi aivotoimintaamme – olet sen ehkä huomannutkin. Olo on väsynyt, reaktionopeus hidastuu, keskittyminen ja tarkkaavaisuus herpaantuvat. Tiesitkö, että unen aikana aivoista kulkeutuu myös pois kuona-aineita, kuten esimerkiksi Alzheimerin tautia aiheuttavaa amyloidi-valkuaisainetta?

Uni on tärkeää mielelle

Unen aikana myös oma mielemme ahertaa ja käsittelee tietoa ja tunteita. Uni onkin oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys! Unen aikana päivän tapahtumat ja opitut asiat tallentuvat pitkäkestoiseen muistiimme ja jäsentyvät ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. Mieli käsittelee unessa myös tunteita, jotka ovat voineet jäädä päivän kiireiden aikana huomioimatta. Tiesitkö, että riittävä uni lisää luovuutta ja mielikuvitusta sekä auttaa meitä sopeutumaan muuttuviin elämäntilanteisiin?

Ennen kaikkea uni ehkäisee stressiä. Se palauttaa päivän haasteista ja lataa akkumme uudelleen täyteen ❤ 

Uni on tärkeää elimistölle

On sanomattakin selvää, että uni on tärkeää myös kropallemme ja elimistöllemme. Uni palauttaa urheilusuorituksista ja stressin aiheuttamista jännityksistä. Uni lataa akkuja ja palauttaa elimistön voimatasapainon ennalleen. Riittävä lepo myös ylläpitää aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan tasapainoa. Uni onkin painonhallinnan väline: huonosti nukkuneena esimerkiksi sokeriset herkut saattavat houkutella tavallista enemmän, eikä liikkumiseen riitä energiaa. Riittävä uni myös torjuu sairauksia ja ylläpitää vastustuskykyä: se siis suojaa elimistöämme ulkoisilta taudinaiheuttajilta sekä elintapasairauksilta.

KUINKA PALJON UNTA ON RIITTÄVÄSTI?

Riittävän yöunen määrä vaihtelee aikuisilla yksilöllisesti: joku voi pärjätä kuuden tunnin unilla, joku taas tarvitsee yhdeksän tuntia yössä. Keskiarvon mukaan useimmat meistä nukkuvat noin 7–8 tuntia vuorokaudessa. Etenkin ikä vaikuttaa unentarpeeseen: pienet lapset tarvitsevat unta todella runsaasti, murrosikäisetkin yli yhdeksän tuntia yössä. Aikuisten suositeltu unen määrä vaihtelee seitsemästä tunnista yhdeksään tuntiin.

Tarkkaa tuntimäärää tärkeämpää kuitenkin on, että tuntee itsensä levänneeksi ja virkeäksi. Olet luultavasti nukkunut tarpeeksi, jos aamulla herätessäsi tunnet, että yöunesi riittivät ja virkistivät! Tosin, ainakin itselläni tämä tunne ei koskaan ole päällimmäisin heti herättyäni, mutta ehkä vartin päästä! 😀

Untamme säännöstelee sisäinen vuorokausirytmi, ns. ”sisäinen kello”. Vuorokausirytmiä tahdistavat erilaiset rutiinit, stressi, valon määrä sekä päivänaikainen aktiivisuus.

MITEN VOISIN NUKKUA PAREMMIN? MISTÄ APUA UNETTOMUUTEEN?

Unettomuus on väestössämme hyvin yleinen vaiva. Ainakin joka kolmas aikuinen kärsii unettomuudesta kerran vuodessa – ja joka kymmenes kärsii siitä pitkittyneenä. Unettomuudella tarkoitetaan nukahtamisvaikeutta, liian aikaista heräämistä tai vaikeutta pysyä unessa yhtäjaksoisesti. Unettomuus voi johtua monista eri syistä, kuten esimerkiksi stressistä. Joskus mielenterveyden oireilu tai esimerkiksi päihteiden käyttö voivat aiheuttaa unettomuutta.

Unettomuutta voi kuitenkin hoitaa – joko itse, tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Unettomuuden itsehoitoon on valtavasti hyviä keinoja, jotka voivat auttaa nukahtamisessa myös silloin, vaikka ei unettomuudesta varsinaisesti kärsisikään ❤ Itselleni ehkä tärkeintä on ollut oppia arvostamaan unta ja varaamaan sille aikaa. Nukkuminenhan on oikeasti tosi kivaa, ja pelkästään unen arvostaminen voi auttaa nukkumaan paremmin!

Konkreettiset vinkit parempaan uneen:

  • Hiljennä päivärytmisi iltaa kohti. Kovatehoinen liikunta, alkoholi, yltiösosiaaliset ympäristöt tai kiire eivät sovi iltoihin, ja saattavat pahimmillaan huonontaa yöunta. Mikäli vain mahdollista, ajoita esimerkiksi liikuntasuoritukset iltapäivään tai alkuiltaan.
  • Muista iltarutiinit. Oli se sitten hampaiden pesua, lempisarjan tuijottamista, kirjan lukemista tai kevyttä venyttelyä, iltarutiinit valmistelevat meitä nukkumaan. Uneen laskeutuminen voi siis alkaa jo ennen sänkyyn menemistä. Joka ilta toistuvilla ja samankaltaisilla rutiineilla voit opettaa myös kroppaasi ennakoimaan nukkumaanmenoa.
  • Pimennä huone ja sulje kännykkä. Kuten aiemmin tässä tekstissä mainittiin, valon määrä vaikuttaa sisäiseen kelloomme. Siksipä valojen sammutteleminen illalla voi olla hyvä idea. Samalla valoa voi tuoda huoneeseen esimerkiksi kynttilöillä ❤ Puhelimen sinistä valoa olisi iltaisin hyvä vältellä, ja puhelimen käyttöä samalla rajoittaa. Kirja on kännykkää parempi sänkykaveri!
  • Tuuleta. Tuuletetussa ja viileässä huoneessa on ihanaa nukkua! Viileä huone on myös optimaalinen unen saannin kannalta. Tuuleta siis ajoissa – mutta harkitse kahdesti näillä hirmupakkasilla!
  • Syö kevyt, hiilihydraattipitoinen iltapala. Se voi olla avuksi nukahtamisessa. Jos maha kurnii, uni ei taatusti tule.
  • Pyhitä sänky vain nukkumiselle. Ei töitä sänkyyn, missään nimessä! Jos kärsit unettomuudesta, yritä pyhittää sänky vain nukkumiselle. Puhelimet, läppärit ja ennen kaikkea kaikki ylimääräiset stressinaiheet olisi hyvä pitää pois sängystä. Sama pätee myös nukahtamiseen: jos et saa unta, älä jää sänkyyn pyörimään, vaan nouse sängystä tekemään jotain muuta. Esimerkiksi lukeminen istualtaan siihen saakka, että alkaa taas väsyttää, voi toimia.

Huippua, jos jaksoit lukea tänne saakka! ❤ Suuntaa seuraavaksi mun Instagramin puolelle oppimaan lisää paremmasta unesta ja stressin ehkäisemisestä!

Kauniita unia!

Terveydellä, Saara

LÄHTEET:

Hyvinvoinnin joulukalenteri (luukut 19-24)

Moikka tyypit!

Tiiättekö, ihan kohta on joulu ❤ Instagramin puolella minua seuranneet tietävätkin, että olen koko joulukuun ajan ollut mukana tosi mukavassa joulukalenteriprojektissa. Päätimme nimittäin tänä jouluna koostaa yhteisen hyvinvoinnin joulukalenterin yhdessä mun ihanien opiskelukavereiden ja terveyden edistämisen kollegoiden kanssa. Mukana hyvinvoinnin joulukalenterissa ovat olleet lisäkseni Heli, Taija ja Katja, ja kukin heistä on tuottanut vuorollaan kuuden joulukalenterin luukun verran sisältöä. Nyt viimeisenä on sitten minun vuoroni! 😊

Ennen kuin siirrytään kuuden viimeisen luukun pariin ja lähestytään askel askeleelta jouluaattoa, kurkkaa vielä alla oleviin linkkeihin ja aiempiin joulukalenterimme luukkuihin! Kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa Helin, Taijan ja Katjan tekstit ja joulukalenterin luukut – nämä tyypit nimittäin tietävät, mistä puhuvat, ja ovat kaikki oman terveyden edistämisen alansa ammattilaisia.

Luukut 1–6: Heli kertoo unesta, unihygieniasta ja keinoista parantaa unenlaatua.

Luukut 7–12: Taija kertoo aivoterveydestä ja aivoterveyttä edistävistä elintavoista.

Luukut 13–18: Katja kertoo omantyylisestä joulusta, koska kenenkään joulun ei tarvitse mennä tietyn kaavan mukaisesti

LUUKUT 19-24: Irrottautuminen lomalle on terveellistä

Vuosi 2020 on ollut monelle stressaavampi kuin mikään aiempi. Korona on ajanut meidät koteihimme, etätöihin ja etäopiskelemaan, ja samalla myös etäälle toisistamme. Vaikka maailma on muuttunut, ovat monet työn, opiskelun tai ylipäänsä elämän vaatimukset pysyneet samana, elleivät jopa kasvaneet. Tässä kaikessa on ollut hankalaa pysyä mukana. Ei siis ihme, että nyt joulukuussa väsyttää – ja joululoma tulee enemmän kuin tarpeeseen. Omissa joulukalenterin luukuissani haluan auttaa sinua irrottautumaan lomalle ja päästämään irti pitkään jatkuneesta kuormituksesta. Se on oikeasti terveydelle välttämätöntä ❤

Monta vuotta olen itsekin elänyt niin, että olen pitänyt vain yhden loman vuodessa: jouluisin. Koska olen halunnut tehdä kesätöitä ja kerätä siten rahaa syksyn ja kevään opintoihin, tuollainen lomailutahti (tai sanoisinko ei-lomailutahti) on oikeastaan ollut välttämätöntä. Nyt viime vuodet olen kuitenkin työskennellyt opintojeni ohella, mikä on vapauttanut lomaviikkoja myös kesälle. Ja se on ollut paras veto oman jaksamiseni kannalta. Yksi lomaviikko vuodessa ei todellakaan ole riittävästi. Jos kuitenkin pystyt lomailemaan vain harvoin, avaa sitäkin suuremmalla syyllä seuraavat joulukalenterin luukut. Otetaan siis lyhyestäkin lomasta mahdollisimman paljon irti, päästetään hektisyys menemään ja laskeudutaan ihanaan joulutunnelmaan ❤ 

LUUKKU 19: Kohti stressitöntä joululomaa!

Irrottautuminen lomalle on terveellistä, etenkin näin vaikean ja yllättävän vuoden jälkeen. Ei ole ihmekään, jos tuntuu siltä, että stressi vaanii jokaisen nurkan takana. Vaikka stressi onkin luonnollinen ja lähes väistämätön osa elämäämme, ei se pitkittyneenä tee hyvää terveydelle. Seuraavissa luukuissa jaan vinkkejä stressistä irrottautumiseen ja sen lievittämiseen – mutta ensin pureudutaan siihen, mitä stressi oikein tarkoittaa.

Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yksilöön kohdistuu niin paljon vaatimuksia ja haasteita, etteivät yksilön voimavarat riitä tilanteeseen sopeutumiseen. Mitkä tahansa kokemukset saattavat laukaista stressin tunteen. Kaikki stressi ei ole vaarallista – lyhytaikainen stressi voi tsempata ja motivoida tekemään parhaansa. Keskeistä on stressin kesto: lyhytaikainen stressi ei ole vahingollista, kun taas pitkittyneellä stressillä on huomattavia haittavaikutuksia. Stressi on todella yksilöllinen kokemus – se, mikä on stressaavaa toiselle, voi olla puolestaan innostavaa tai motivoivaa toiselle. 

Stressi näkyy elämässämme hyvin erilaisilla tavoilla. Toinen kärsii unettomuudesta, toinen vatsakivuista tai flunssakierteestä. Joku huomaa pitkittyneen stressin vasta pysähtyessään. Omaa olotilaa kannattaa kuulostella, ja jos kovin usein tuntee olonsa esimerkiksi jännittyneeksi, ärtyneeksi, alakuloiseksi tai asioita unohtelevaksi, kannattaa pysähtyä toviksi. Kannattaa muuten myös yrittää oppia hyväksymään, että stressi on osa elämää. Sitä ei jatkuvasti pääse pakoon, mutta sitä voi onneksi oppia hallitsemaan ❤

LUUKKU 20: Liiku, lepää ja syö – silloinkin, kun stressaa

Terveelliset elämäntavat auttavat monessa asiassa – eikä stressikään ole siihen poikkeus. Liikunta, riittävä lepo ja terveellinen ruoka tuovat elämään tärkeitä voimavaroja ja hyvinvointia, jotka auttavat jaksamaan stressaavinakin aikoina. Joten: liiku, lepää ja syö – yhä suuremmalla syyllä silloin, kun sinua stressaa. Vaikka stressin keskellä terveellisistä elämäntavoista kiinni pitäminen voi tuntua raastavan vaikealta, ihan pienet jututkin voivat kantaa jo pitkälle!

Liikunnan ei tarvitse olla sen kummempaa: liiku ennen kaikkea itseäsi kuunnellen ja voimavarasi havainnoiden. Säännöllinen liikunta auttaa tutkitusti stressin säätelyssä. Muista myös, että liikunnan vastapariksi kuuluu aina myös lepo. Muista säännöllinen ruokarytmi sekä riittävä määrä yöunta. Terveellisten elämäntapojen kanssa ei tarvitse olla täydellinen – ei kukaan ole.

Älä kuitenkaan hoida stressiäsi päihteiden avulla – vaikka helpotus tuntuisi hetkelliseltä, päihteet pahentavat stressitilaa pitkällä aikavälillä, monella tavalla. Päihteiden käyttö heikentää muun muassa unen laatua, joka on stressille erittäin huono juttu.

LUUKKU 21: Päästä hetkeksi irti arkirutiineista

Mitä jos poikkeaisit lomalla hieman arkirutiineistasi? Jos lomalle irrottautuminen tuntuu vaikealta, kokeile hypätä rutiinien ulkopuolelle! Nuku pidempään, käy aamusaunassa, ulkoile aurinkoiseen aikaan, pidä koko päivän leffamaraton tai syö jälkiruoka ennen pääruokaa. Hulluttele! Joskus omien rutiinien jättäminen voi tuntua vaikealta tai ahdistavalta, mutta pieni laiskottelu ja kontrollista irti päästäminen ei tee pahaa kenellekään.

Miksi stressistä irrottautuminen sitten on niin tärkeää? No, kovinkin monesta syystä. Pitkittyneenä stressi kuluttaa voimavaroja ja vaikeuttaa esimerkiksi omien tunteiden hallintaa. Tilanteet saattavat itkettää tai jopa raivostuttaa. Pitkittynyt stressi vaikeuttaa myös unta, ja kun kaikki voimavarat menevät stressistä selviytymiseen, on oman kuormittumisen huomaaminen hankalaa.

Stressistä irtautumisen keinot ovat hyvin yksilöllisiä, joten vain kokeilemisen kautta voi löytää itselleen toimivat palautumiskeinot. Toinen liikkuu, toinen puhuu, toinen haluaa olla ihan itsekseen ja olla jouten. Jos et oikein tiedä, mikä auttaisi sinua joululomalle irtautumisessa, kokeile löytää keino arkirutiiniesi ulkopuolelta ❤

LUUKKU 22: Tee hyvää itsellesi

Tiedätkö mitä: tee just niitä juttuja, jotka tekevät sinulle hyvää! Nyt lomalla voit tehdä vaikka yhden tällaisen asian jokaisena päivänä. Jos itsellesi hyvää tuovien juttujen keksiminen on vaikeaa, aloita kokoamaan itsellesi kymmenen kohdan listaa, johon vähitellen kirjaat ylös asioita, jotka auttavat sinua palautumaan stressistä. Listan ei tarvitse olla valmis yhdeltä istumalta, mutta kun se vihdoin valmistuu, voit aina palata siihen stressaavina hetkinä. Ja mikäs olisi ihanampaa, kun joululomalla pohdiskella ja jopa tehdä niitä juttuja, jotka saavat juuri sinut voimaan hyvin ❤ Mun kymmenen kohdan lista näyttäisi ehdottomasti tältä:

1. Avantouinti
2. Yinjooga
3. Oma aika Netflixin ja irttaripussin kanssa
4. Ihonhoitorutiinit
5. Tyttöjen viikonloppu parhaiden ystävien kanssa
6. Parisuhdeaika
7. Maalaaminen
8. Liikunta, liike ja ulkoilu ❤
9. Unelmoiminen ja ideoiminen
10. Kotivaatteissa ja villasukissa hengailu

Tärkeää on, että voisit oppia tunnistamaan omat voimavarasi. Mitkä asiat tuottavat sinulle stressiä, mitkä puolestaan lievittävät sitä? Usko myös siihen, että sinä olet oikeasti kyvykäs hallitsemaan omaa stressiäsi ❤

LUUKKU 23: Kirjaa huolet ylös

Jos huolet, murheet ja stressinaiheet pyörivät mielessä vielä lomallakin, kokeile kirjoittaa ne konkreettisesti ylös. Vaikka jäisitkin lomalle, ei maailman tarvitse tulla valmiiksi ennen sitä – loman jälkeen voit jatkaa siitä, mihin jäit. Kun huolet kirjaa ylös esimerkiksi kalenterin kansien väliin, voi kansien sulkeminen toimia symbolisena eleenä stressistä irti päästämiselle. Toimii ainakin minulla!

Jos silti mielesi jaksaa murehtia, kokeile huoliaikaa. Huoliaika on oma hetkesi, vaikka joka päivä tai joka viikko, jolloin saat esimerkiksi 30 minuutin ajan murehtia ihan täysillä. Keskity huolenaiheisiin, kirjoita ne paperille, puhu niistä ääneen – mutta päästä irti huoliajan päätyttyä. Kun mieleesi tulee murheita tai stressinaiheita huoliajan ulkopuolella, kirjoita ne muistiin, ja perehdy niihin syvällisemmin seuraavalla istunnolla. Myös to do -listat, kalenteroiminen, työjärjestykset ja muu aikatauluttaminen voivat olla huippuhyviä keinoja hallita omaa stressiä.

Ennen kaikkea: tunnista asiat, joihin voit itse vaikuttaa – ja pyri hyväksymään ne asiat, joihin et voi vaikuttaa lainkaan. Tämä voi helpottaa omaa murheiden taakkaa. Kaikki ei ole omissa käsissämme, ja se on ihanan lohduttava juttu ❤

LUUKKU 24: Vietä aikaa läheistesi kanssa! Ihanaa joulua ❤

Läheisten kanssa vietetty aika on stressaavalle mielelle suuri voimavara. Huolien jakaminen, niistä puhuminen ja näkemyksien vaihtaminen ovat kultaakin kalliimpia juttuja. Varmasti meistä jokainen voi allekirjoittaa sen, että huolien jakaminen keventää omaa taakkaa. Ota myös vastaan ystävien ja läheisten tarjoama tuki. Et ole varmasti kuormittumisen tunteidesi kanssa yksin!

Ollaan tänä jouluna oikeasti läsnä ja laitetaan älylaitteet kiinni. Katsotaan silmiin, ei ruutuihin. Nautitaan vuoden tunnelmallisimmasta ajasta.

Upeaa joulua! ❤ 

Terveydellä, Saara

LÄHTEET:

Luonnosta lääkettä stressiin

Moikka taas!

Täällä on opiskelusyksy startannut täydellä teholla käyntiin, ja olenkin viikon aikana tehnyt jo yhden tentin ja aloittanut kaksi uutta kurssia. Kurssien ja työpäivien lomassa olen huomannut stressitasojeni kohoavan vähän turhankin koholle, vaikka syksy on vasta ihan alussa. Siksi olen viikon aikana kirjoitellut teille tätä postausta siitä, kuinka luonnosta voi löytää helpon lääkkeen stressiin!

Tekstin lopusta löytyy taas tiivistelmä, mikäli et jaksa lukea koko tekstiä. Kokosin tekstin oheen myös teidän lemppareitanne luontokohteita, joita kyselin aiemmin teiltä Instagramissa. Tsekkaa, jos siellä olisi joku kiva paikka, johon haluaisit suunnata seuraavaksi, vaikka syysretkelle! Kuvina tässä postauksessa ihania Lapin maisemia viime viikon reissulta ❤

LUONTO ON OIKEASTI HYVÄKSI KANSANTERVEYDELLE

Luonto. Mun mielestä niin aliarvostettu asia! Luonnolla, siellä olemisella ja luontoliikunnalla on paljonkin terveysvaikutuksia: niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin sellaisia. Terveyshyödyistä voidaankin puhua silloin, kun luontoympäristöstä saadaan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Luonnon myönteisiä terveysvaikutuksia ovat muun muassa luonnon kyky lievittää stressiä, parantaa mielialaa, lisätä fyysistä aktiivisuutta, madaltaa verenpainetta, ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja ja lihavuutta sekä pidentää elinikää. Luonnon hyödyt voi löytää niin oman asuinalueen lähipuistosta, kuin pidemmiltäkin luontoretkiltäkin. Suomalaisille erityisesti metsäympäristö sekä mökkeily ovat tärkeitä luonnosta saatavan hyvinvoinnin lähteitä.

Tutkimusten mukaan luonnon yksi merkittävimmistä terveysvaikutuksista liittyy juuri mielialaan, jota luonto kohentaa huomattavasti. Toinen merkittävä terveyshyöty liittyy luonnossa harrastettavaan liikuntaan: ulkoilu luonnossa kohentaa kuntoa, koettua terveyttä sekä auttaa irtautumaan arjesta. Luontoliikunta ennaltaehkäisee ylipainoa ja siihen liittyviä terveysongelmia. Luonto houkuttelee liikkumaan uudelleenkin, ja luontoliikunta koetaan usein kevyemmäksi ja mukavammaksi, kuin liikunta sisätiloissa.

Joissakin tutkimuksissa luonnon on havaittu vaikuttavan positiivisesti myös verenpaineeseen ja veren kortisolipitoisuuteen, eli sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimuksissa on havaittu positiivisia yhteyksiä myös kuolleisuuteen – luontoympäristöjen lähellä elävät näyttävät tutkimusten mukaan elävän pidempään. Luonnossa ja luontoympäristöissä näyttäisi siis olevan merkittävää potentiaalia kansanterveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.

Mutta tänään mä haluaisin keskittyä eniten stressiin! Puhutaan siitä seuraavaksi.

JOS SUA STRESSAA, SUUNTAA LUONTOON ❤

Minulle tärkein luonnon vaikutus on ehdottomasti sen kyky ehkäistä stressiä. On jotenkin ihan tosi ihmeellistä, kuinka stressaantuneena luontoon mennessä tuntuu stressi haihtuvan pois kuin itsestään. Ehkä metsässä on aikaa ajatella, tai tarpeeksi hiljaista omien ajatusten kuulemiselle. Tai sitten stressi saa vaan luonnossa oikeat mittasuhteet.

Myös tutkimukset ovat sitä mieltä, että luonto voi lievittää ja ennaltaehkäistä stressiä. Tutkimuksissa on havaittu, että luonnon rauhallisuus ja seesteisyys vaikuttavat myönteisesti kiireiseen elämään ja tietotulvaan joutuneeseen ihmiseen. Luontoympäristöt parantavat mielialaa ja tehtävistä suoriutumista, elvyttävät stressaantunutta mieltä ja parantavat tarkkaavuutta. Samanlaisia hyötyjä ei ole havaittu rakennetuissa kaupunkiympäristöissä. Mitä suuremman osuuden omasta vapaa-ajastaan käyttää luonnossa ulkoiluun, sitä stressiä lievittävimpiä kokemuksia sieltä saa. Luontoliikunta vaikuttaa positiivisesti myös stressin heikentämään vastustuskykyyn, eli sillä on vaikutuksia ihan kokonaisvaltaiseen terveyteen.

Eräs todella mielenkiintoinen tutkimustulos liittyy työ- ja koulumatkoihin. Tutkimuksissa on havaittu työhön ja opiskeluun liittyvällä viherkokemuksella olevan vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin. Jos yli puolet omasta työ- tai koulumatkasta kulkee läpi luonto- tai puistoalueiden, voi omat positiiviset tuntemukset lisääntyä ja mieliala kohentua. Oikeasti sillä siis voi olla merkitystä, mitä kautta aamuvarhain kuljemme kohti päivän haasteita!

Ihmisellä on myös luontainen taipumus pyrkiä hallitsemaan stressiään ympäristöään kontrolloimalla, kuten oleskelemalla luonnossa. Etenkin luonnossa sijaitsevassa mielipaikassa ihminen pystyy säätelemään olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan. Suomalaisten itse valitsemat mielipaikat ovatkin valtaosin luontokohteita. Mielipaikkaan mennään tyypillisesti rauhoittumaan, selvittelemään ajatuksia ja lievittämään omaa stressiä. Mielipaikat toimivat siis kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina.

TEIDÄN MIELIPAIKKOJA / LEMPPAREITA LUONTOKOHTEITA:

  • Turun saaristo
  • Koli
  • Saana-tunturi ja Kilpisjärvi
  • Pallas-Yllästunturi
  • Pyhä-Luoston kansallispuisto
  • Tiilikkajärven kansallispuisto
  • Orinoron rotko
  • Vuokatinvaara

Kyselin teiltä aiemmin Instagramissa teidän lempiluontopaikkojanne. Nämä olivat aivan ihania, kiitos kaikista vastauksista! Ja sorit, jos osa paikoista unohtui, sillä Instagram ei jostain syystä tallentanut kaikkia vastauksia ☹

JO 15 MINUUTTIA LUONNOSSA RIITTÄÄ

Kuinka kauan luonnossa sitten kannattaisi olla, että kaikki sen terveyshyödyt saisi maksimoitua? Ja etenkin omaa stressiä lievitettyä? Tutkimusten mukaan luonnon positiiviset vaikutukset saattaa havaita jo viiden minuutin jälkeen, mutta noin 15 minuuttia pidetään yleisemmin luonnon positiivisten terveysvaikutusten minimirajana. Mieti, jo 15 minuuttia luonnossa voi kohentaa mielialaa ja parantaa terveyttä? Se on ihan uskomattoman lyhyt aika.

Mitä enemmän aikaa vietetään luonnossa, sitä merkittävämpiä ovat luonnon tarjoamat terveyshyödyt. Tutkimuksissa on havaittu, että kun luonnossa oleillaan vähintään kahdesta kolmeen kertaan viikossa, noin viisi tuntia kuukaudessa, luonnon terveysvaikutukset vahvistuvat. Samat terveyshyödyt saavutetaan, jos vieraillaan kaupungin ulkopuolisilla, laajemmilla luontoalueilla pidempi reissu noin kahdesta kolmeen kertaan kuukaudessa.  

Myös luontoalueiden rakentaminen kaupunkiin edistää terveyttä. Kaupungistumisesta ja viheralueiden supistamisesta huolimatta luonnolla on edelleen keskeinen merkitys ihmisten asumiseen ja vapaa-aikaan liittyvissä toiveissa ja tarpeissa. Tutkimusten mukaan luonnon läheisyys elinympäristössä voi vähentää sairastavuutta ja lisätä onnellisuutta. Kaupunkiympäristöön liittyvä melu ja ilmansaasteet aiheuttavat stressiä, joka voi lievittyä kaupunkiin rakennetuilla viheralueilla, puistoissa tai metsissä. Kaupunkien luontoalueet kannustavat myös liikkumaan. Onneksi ainakin täällä Kuopiossa luontoa ympärillä riittää!

TIIVISTELMÄ:

  • Luonto kohentaa mielialaa ja lievittää stressiä! Luonto parantaa kykyä suoriutua tehtävistä ja se elvyttää mieltä sekä parantaa tarkkaavuutta.
  • Tutkimusten mukaan luonto lisää myös fyysistä aktiivisuutta, madaltaa verenpainetta, ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja ja lihavuutta sekä pidentää elinikää.
  • Luonnon positiiviset hyödyt voi löytää niin oman asuinalueen lähipuistosta, kuin pidemmiltäkin luontoretkiltä!
  • Suomalaisille erityisesti metsäympäristö sekä mökkeily ovat tärkeitä luonnosta saatavan hyvinvoinnin lähteitä.
  • Suomalaisten valitsemat mielipaikat ovat useimmiten luontokohteita. Mielipaikkaan mennään tyypillisesti rauhoittumaan, selvittelemään ajatuksia ja lievittämään omaa stressiä. Mielipaikat toimivat siis kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina.
  • Jo 15 minuuttia luonnossa vietettyä aikaa tuo esiin luonnon terveysvaikutukset! Kuitenkin, mitä enemmän aikaa vietetään luonnossa, sitä merkittävämpiä ovat luonnon tarjoamat terveyshyödyt.
  • Myös luontoalueet kaupungissa edistävät terveyttä: ne tarjoavat pakopaikan melulta ja ilmansaasteilta sekä lisäävät kaupunkilaisten fyysistä aktiivisuutta.

Ihania ja syksyisiä hetkiä luonnossa!

Terveydellä, Saara

LÄHTEET:

Hurahdin avantouintiin! – Mitä se tekee terveydelle ja elimistölle?

Kun ensimmäistä kertaa koskaan pulahdin avantoon, tuli vedestä ylös noustessa euforisen hyvä olo. Jos tietäisin, miltä huumeet tuntuvat, voisin varmaan sanoa sen tuntuneen ihan samalta. Itsensä ylittäminen sekä kylmäshokki saivat ylle maagisen tunteen, joka jatkui pitkään. Kiinnostuin. Innostuin! Lopulta hurahdin avantouintiin ihan täysin.

Tänä talvena olen käynyt avantouimassa säännöllisemmin kuin koskaan, noin kerrasta kahteen kertaan viikossa. Tänä aikana olen huomannut lukuisia terveysvaikutuksia, joita avantouinti on tuonut mukanaan. Vaikka terveysvaikutukset ovat aina useiden asioiden summia, olen varma, että omalla kohdallani juuri avantouinti on merkittävästi vaikuttanut näihin asioihin. Olen huomannut ainakin seuraavanlaisia terveyshyötyjä:

  • Uni ja unenlaadun paraneminen. Olen aina ollut hieman kehno nukkuja, enkä koskaan ole erityisesti ”tykännyt nukkumisesta”. Avantouinti on kuitenkin mullistanut nukkumiskokemukseni: etenkin niinä päivinä, jolloin olen avannossa käynyt, tulee uni hetkessä ja uni on myös laadukasta. Olen huomannut myös pitkäkestoisia, positiivisia vaikutuksia uneeni, ja nykyään saan unen päästä kiinni nopeammin kuin ennen.
  • Vatsaoireiden ja turvotuksen väheneminen. Minulla on todella herkkä vatsa, joka oireilee helposti viikottainkin. Nyt avantouinnin säännöllistyttyä ovat vatsaoireet kadonneet lähes kokonaan. Myös turvotukset ovat helpottaneet ja aineenvaihdunta tuntuu nopeutuneen.  
  • Hiusten kunnon parantuminen. Kampaajani sanoi, että ilmeisesti suuret lämpötilanvaihtelut ovat muuttaneet hiustyyppiäni huomattavasti. Aiemmat karkeat hiukseni ovat pehmentyneet, eivätkä oikkuile enää entiseen tapaan.
  • Ja se tärkein – stressin lieventyminen. Tähän sanon vain, että on ollut maagista huomata, kuinka avantosaunassa ja jääkylmässä vedessä unohtuvat ihan kaikki murheet ja arkiset asiat. Parasta huumetta!

Koska mutuilu ei koskaan riitä minulle, halusin selvittää avantouinnin ihan todellisia, tieteellisesti todistettuja terveyshyötyjä. Miten jäätävän kylmä vesi ja lämpötilavaihtelut vaikuttavat elimistöömme ja terveyteemme?

ELIMISTÖ

Sitten niitä faktoja tiskiin! Avantouintia ei ole tutkittu vielä paljon, eikä sen terveysvaikutuksia tunneta kovin tarkasti. Jonkinlaista näyttöä ja kokemustietoa kuitenkin löytyy jonkin verran.

Kylmän veden on tutkittu aktivoivan sympaattista hermostoa. Sympaattinen hermosto säätelee esimerkiksi verenkiertoelimistön toimintaa. Kylmässä vedessä veren virtausnopeus kasvaa ja pintaverisuonet supistuvat, jotta lämmönhukka vähenisi. Avannossa verenpaine nousee hetkellisesti, koska kehon ääreisosien verisuonet supistuvat ja verenkierron vastus lisääntyy. Avantouinnin on havaittu parantavan verenkiertoa ja samalla kudosten aineenvaihduntaa. Kylmäaltistus myös hidastaa solujen vanhenemista ja säilyttää esimerkiksi ihon kimmoisuutta. Säännöllisesti kylmässä vedessä uivien perusverenpaineen, etenkin systolisen paineen, on huomattu laskevan pysyvästi. Muutokset verenpaineessa näkyvät usein noin kolmen kuukauden säännöllisen avantouinnin jälkeen.

Avantouinti ja kylmäaltistus vaikuttavat myös elimistön ruskean rasvan määrään. Avantouinti lisää elimistön ruskeaa rasvakudosta. Toisin kuin valkoinen rasvakudos, ruskea rasvakudos kykenee polttamaan ylimääräistä energiaa elimistöstä. Sen kasvavalla määrällä ja aktiivisuudella on siis merkitystä painonhallintaan sekä diabeteksen ehkäisyyn. Kun ruskeaa rasvaa on paljon, vaikuttaa se myönteisesti painonhallintaan ja terveyteen.

Avantouinti vaikuttaa positiivisesti myös kylmänsietokykyyn. Säännöllisesti avantouivilla elimistö sopeutuu kylmään, eikä enää reagoi siihen yhtä voimakkaasti. Myös vilunväristykset vähenevät. Säännöllinen talviuinti voi kehittää elimistön lämmöntuottoa, joka taas parantaa toimintakykyä ja valppautta kylmässä. Avantouinnin on kylmänkestävyyden paranemisen lisäksi myös havaittu nostavan kipukynnystä ja lievittävän kipuja. Esimerkiksi reuma- ja astmapotilaat ovat saaneet kylmästä apua kivunlievitykseen. Reuman ja astman oireiden lievittyminen johtuu aivolisäkkeestä kylmäaltistuksessa erittyvästä ACTH-hormonista. Avantouinti parantaa myös vastustuskykyä, kun elimistön immuunitoiminta aktivoituu.

STRESSI

Halusin nostaa stressin ihan oman otsikkonsa alle, koska suurin avantouinnista saamani terveyshyöty liittyy ehdottomasti juuri stressiin. Avantouinti on lievittänyt stressiäni sekä antanut uuden tavan hallita sitä.

Kehon säännöllinen kylmälle altistaminen vaikuttaa positiivisesti elimistöön ja näiden muutosten kautta myös psyykkisiin ominaisuuksiin. Avantouinnilla onkin todettu piristäviä sekä mielihyvää tuottavia vaikutuksia. Virkistyminen sekä piristyminen johtuvatkin kylmän kylvyn tuottamasta hormoniruiskeesta. Avantouidessa aivolisäkkeestä vapautuu betaendorfiinia, joka tuottaa mielihyvän tunteita, laskee kipukynnystä sekä poistaa väsymystä. Uidessa erittyy myös kortisolihormonia, joka on taas yhteydessä parantuneeseen stressinsietokykyyn sekä tehostuneeseen lihasten palautumiseen. Kylmäaltistuksessa erittyvä serotoniini taas parantaa unensaantia. Hormonien yhteisvaikutus siis lisää mielihyvää, alentaa stressiä ja helpottaa nukahtamista.

Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa uimarit sanoivat upottaneensa stressin tunteensa jään alle. Säännöllinen pulahdus hyytävään veteen kohensi tutkimuksen mukaan uimareiden mielialaa ja vähensi jopa masentuneisuutta. Talviuimarit kokivat myös itsetuntonsa kohentuneen, sillä avantouinti nähtiin haasteena, jonka voittamisen jälkeen syntyi itsensä voittamisen tunteita. Toistuva itsensä voittaminen taas vaikutti osaltaan itseluottamukseen. Täytyy myöntää, että tutulta kuulostaa.

ONKO AVANTOUINNISTA JOTAIN HAITTAA TERVEYDELLE?

No, mites sitten ne haittavaikutukset?

Avantouinti sopii lähes kaikille, mutta sairauksista kärsivien on hyvä neuvotella lääkärin kanssa harrastuksen riskeistä. Etenkin sydänsairaille ja verenpaineoireisille avantouinti voi aiheuttaa terveyshaittoja. Verisuonten supistuminen voi aiheuttaa haittoja etenkin sepelvaltimosairaudesta kärsiville. Riskiryhmään kuuluvat myös hengityselinsairaat, kroonisesti sairaat sekä ikäihmiset.

Talviuinnin terveysvaikutuksen ovat aina yksilöllisiä ja ne ovat riippuvaisia monesta tekijästä. Etenkin aloittelijana kannattaa olla varuillaan ensimmäisinä kertoina pulahtaessaan avantoon, ja viipyä siellä aluksi vain muutamia sekunteja. Kun keho sopeutuu kylmään, voi kylmäaltistusta pidentää turvallisesti. Ensimmäisillä kerroilla kylmä vesi voi aiheuttaa hengityksen salpautumista, joka on luonnollinen ja vaaraton elimistön reaktio kylmän veden yllättäessä. Kokemuksen lisääntyminen sekä hengitysharjoitukset auttavat löytämään itselle oikean avantouintityylin. Alkoholin vaikutuksen alaisena ei pidä koskaan mennä avantoon.

KOKEILE JA KOE ❤

Lopuksi haluan vain sanoa: anna avantouinnille mahdollisuus! En minäkään olisi kaksi vuotta sitten uskonut, että joskus menisin vapaaehtoisesti uimaan jääkylmään veteen ja vieläpä useita kertoja viikossa. Ja nauttien siitä. Avantosaunassa on omanlaisensa tunnelma, jollaista ei ole missään muualla. Kotoisa ja lempeä. Tunsipa muita saunojia tai ei, juttua ja naurunaiheita riittää. Koen siis, että avantouinnilla on myös merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia.

Avannossa tuntee olevansa osa jotain villiä ja vapaata suomalaista luontoa, enkä lähemmäksi sellaista tunnetta ole kaupungissa päässyt. Ja kun avantouintireissulta kotiin pääsee, on olo vapautunut ja kevyt. Avantouintia ei voi selittää, se täytyy ehdottomasti kokea.

Terveydellä, Saara

LÄHTEET (klikkaamalla pääset lukemaan lisää)