4 syytä, miksi sun kannattaa saada terveystietoa somesta

Moikka!

ARVATKAAS MITÄ! Mä oon tällä viikolla vieraana ihanassa Terveydeksi-podcastissa! Terveydeksi-podcast on mun somekollegoiden Marikan ja Heidin podcast, jossa puhutaan terveyden roolista muuttuvassa maailmassa. Aiemmissa jaksoissaan Marika ja Heidi ovat käsitelleen muun muassa nykyajan työ- ja opiskelijaelämää – ja varmasti mielenkiintoisia jaksoja on tulossa vielä yllin kyllin <3

Tällä viikolla julkaistussa jaksossa me puhutaan Marikan ja Heidin kanssa sosiaalisesta mediasta. Siitä, miten some ja terveys linkittyvät yhteen ja millaisia hyviä ja huonoja puolia sosiaalisella medialla on. Poikkeuksena ehkä vallitsevaan somekeskusteluun, tässä jaksossa me keskitytään vahvasti myös somen hyviin puoliin. Suosittelen ehdottomasti kuuntelemaan kyseisen jakson (tykkäsin lopputuloksesta hirmuisesti!), ja sen löydät esimerkiksi Spotifystä, Podtailista tai SoundCloudista. Suurkiitokset vielä Terveydeksi-podcastin tiimille, että sain tulla puhumaan itselleni tärkeästä aiheesta, josta aion kasailla itselleni gradunkin <3

Someteemaan liittyen – tässä postauksessa mä aion kertoa sulle, miksi sosiaalisesta mediasta kannattaa etsiä, saada ja löytää terveystietoa. Perustelen, miksi sosiaalisen median terveystieto on just nyt niin ihanaa ja opettavaista. Jos tykkäät lukemisen sijaan katsella videoita, oon tehnyt tästä samasta aiheesta myös superlyhyen ja tiiviin Instagram Reels -videon!

1. Sosiaalinen media on ihan täynnä ilmaista terveystietoa!

Jep, elämme tällä hetkellä aikaa, jolloin terveystietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan. Somekanavat ovat täynnä terveystietoa, joka on kaiken lisäksi vieläpä täysin ilmaista. Terveystietoa on siis runsaasti saatavilla, se on ilmaista ja vieläpä melko vaivatonta etsiä! Esimerkiksi Instagramissa terveystietoa voi löytää hakusanoilla: #terveys, #terveystieto, #terveystieteet, #terveydenedistäminen, #terveystiede, #terveellisyys jne. Vain taivas on rajana hakusanojen keksimiselle!

Siinä, että terveystietoa on paljon saatavilla, piilee kuitenkin melko iso MUTTA. Kaikki somessa saatavilla oleva terveystieto ei nimittäin ole luotettavaa. Siispä vastuu on somen käyttäjällä, eli sinulla. Pidä siis huoli, että sosiaalisessa mediassa seuraamasi terveystieto on oikeasti mahdollisimman luotettavaa. Yritä selvittää sisällöntuottajan koulutustausta sekä tarkkaile, pohjaako hän julkaisujaan luotettavaan, tutkittuun tietoon. Mikäli kaikki on ok ja tieto vaikuttaa luotettavalta, voit loppuajan vain nautiskella sinulle tarjotusta, tarkkaan harkitusta terveyssisällöstä! <3

Jotta oikeasti luotettava terveystieto saisi somessa jalansijaa ja näkyvyyttä, voit helposti auttaa luotettavia sisällöntuottajia esimerkiksi kommentoimalla, tykkäämällä, tallentamalla tai jakamalla heidän tekemiään julkaisuja. Vaikka itse seuraisitkin luotettavia terveystyyppejä somessa, se ei silti tarkoita, että myös muut olisivat jo löytäneet heidän tileilleen. Onneksi sinulla on käytössäsi nämä edellä mainitut ilmaiset keinot, joiden avulla esimerkiksi Instagram voi alkaa suositella julkaisuja myös muille.

2. Somen terveystieto on mielenkiintoista

Some on täynnä mielenkiintoisia tyyppejä, visuaalisia esitystapoja, videoita, infograafeja sekä muita, toinen toistaan luovempia julkaisuja. Miettikääpäs, kun nämä yhdistetään terveystietoon – tuloksena on silkkaa timanttia! Somen terveystieto on taatusti mielenkiintoisempaa kuin koulukirjojen tai pitkien luentojen terveystieto. Se on nopeaa, visuaalisesti kaunista ja usein tiivistetty vieläpä niin lyhyeen muotoon, että vain tärkeimmät asiat ovat jääneet jäljelle.  Sanonpahan vaan, että voit oppia terveydestä ihan valtavasti somen avulla! Pidä edelleenkin kuitenkin huoli siitä, että sinua somessa opettavat tyypit tarjoavat pelkästään luotettavaa tietoa.

Terveystietoa sosiaalisesta mediasta

3. Sosiaalinen media on vuorovaikutuksellinen paikka

Some on vuorovaikutuksellinen paikka, toisin kuin esimerkiksi TV, sanomalehdet, radio tai moni muu vanhanaikaisempi media. Somen terveystietokin on siis vuorovaikutteista. Ajat ovat muuttuneet valtavasti siitä, kun ihmiset saivat terveystietonsa ylemmiltä auktoriteeteilta esimerkiksi TV-ohjelmien tai vaikkapa sanomalehtikirjoitusten kautta. Silloin ennen tällaisia auktoriteetteja olivat usein lääkärit. Nykyajan terveystieto on oikeasti kommunikoivampaa ja vuorovaikutteisempaa – terveystiedon tarjoajan kanssa on helppoa keskustella vaikkapa postauksen kommenttikentässä. Sosiaalinen media on nimensä mukaisesti sosiaalinen paikka, ja voisikin sanoa, että siellä auktoriteetteja ei ole – jokaisen ääni on yhtä arvokas. Kommentit ja viestit voivat parhaimmassa tapauksessa avartaa maailmankuvaamme, kun voimme keskustella erilaisista mielipiteistä avoimesti.  

Somesta voi parhaimmillaan myös löytää ystäviä tai saada jopa vertaistukea. Somessa toimii paljon erilaisia vertaistukiryhmiä jo valmiiksi ja somen käyttäjät voivat helposti perustaa sellaisia myös itse. Vertaistukea voidaan hakea esimerkiksi erilaisiin sairauksiin, kroonisiin oireisiin, eri elämäntilanteisiin, mielenterveyden häiriöihin tai vaikka painonhallintaan. Some myös pitää uudet sekä vanhat ystävät lähellä <3

4. Sosiaalinen media on osa jokapäiväistä arkea

Some on jo valmiiksi osa jokapäiväistä arkeamme – tai ainakin monen meistä. Se kulkee usein mukanamme joka paikkaan, ja sen takia se on oivallinen väline myös terveyttä edistäviin tarkoituksiin ja terveystiedon saamiseen. Vaikka some onkin vahva osa elämäämme ja arkeamme, terveyden kannalta somesta on hyvä pitää välillä myös kunnon taukoja. Somessa on paljon paljon hyviä, mutta myös valitettavan paljon huonoja puolia. Niitä olen käsitellyt esimerkiksi tässä aiemmassa postauksessani. Muista ehdottomasti siis someloma – vaikka some olisikin sinulle mieluisa paikka! <3

Nyt toivotan teille aivan ihanaa viikonloppua – ja somelomasta puheenollen, sellaisen meinasin itse juuri tänä viikonloppuna pitää! Mikäli etsit viikonlopulle inspiroivaa tekemistä, kuuntele vaikka alussa mainitsemani podijakso – varsinkin, jos tämän postauksen aihepiiri kiinnostaa.

Terveydellä, Saara

Someahdistus vai someinnostus?

Ahdistaako sosiaalinen media? Niin muakin, ainakin välillä. Someahdistus on keskuudessamme varsin yleistä. Sosiaalisessa mediassa voivat ahdistaa sen luomat ulkonäköpaineet, sovellusten koukuttavuus ja somen jatkuva selailu tai jopa yksinäisyys. Vaikka some välillä ahdistaakin, on siinä myös valtavasti hyvää – terveydenkin näkökulmasta. Some innostaa ja inspiroi, tarjoaa alustan itsensä toteuttamiselle ja opettaa uusia asioita esimerkiksi terveydestä kiinnostavalla tavalla.

Tänään puhutaan ihan roppakaupalla somesta!

Mua on jo pitkään kiehtonut sosiaalisen median ja terveyden yhteydet, sekä se, miten terveysaiheet näkyvät sosiaalisessa mediassa. Sen takia teinkin hiljattain erään kurssin lopputyönä minitutkimuksen siitä, miten sosiaalisesta mediasta saadaan tai etsitään terveystietoa ja millaisia muutoksia tai vaikutuksia somesta saatu terveystieto voi tuoda elämäämme. Koska kyseessä oli laadullinen tutkimus, antoivat tutkittavieni vastaukset paljon näkemyksiä liittyen myös sosiaalisen median herättämiin tunteisiin ja ajatuksiin. Näiden näkemysten ja oikeiden tutkimuslähteiden nojalla lähdinkin sukeltamaan someahdistukseen ja sen syihin ihan huolella. En kuitenkaan halunnut jättää somen hyviä puolia tekstistäni uupumaan – tälläkin kolikolla on kaksi puolta!

Sosiaalisen median ahdistavat puolet on hyvä tunnistaa ja siten oppia ennaltaehkäisemään omaa mahdollista someahdistusta. Samalla somen hyvät, inspiroivat ja innostavat puolet kannattaa omassa elämässä nostaa esiin, huomata ja vaalia niitä. Some on merkittävä ja kokonaisvaltainen osa varsinkin meidän nuorten aikuisten elämää, minkä vuoksi someahdistuksesta ja somen monista eri puolista on hyvä välillä puhua ääneen.

some ja terveys

SOMEAHDISTUS

Omaan elämääni someahdistus on hiipinyt vasta ihan hiljattain. Some on alkanut ahdistaa erityisesti silloin, kun muu elämä on ollut kiireistä ja stressaavaa. On tuntunut, että ennen omaan elämään inspiraatiota tarjonnut some on nyt vain kuormittanut jo valmiiksi kierroksilla olevaa mieltä. Onneksi en ole asian kanssa yksin.

Tutkimusten ja oman kyselyni mukaan someahdistusta voivat aiheuttaa:

  • Ulkonäköpaineet ja positiiviset mielikuvat toisten elämästä. Sosiaalinen media luo helposti täydellistä kuvaa muiden elämästä, harrastuksista tai tekemisistä. Omaa elämää alkaa helposti vertaamaan sosiaalisen median sisältöihin, vaikka kaikkihan me tiedämme, että somessa näytetään usein vain kiillotettua pintaa. Nuorilla myös somen aiheuttamat ulkonäköpaineet ovat harmittavan yleisiä.
  • Terveyteen, hyvinvointiin ja syömiseen liittyvät aiheet. Myös omia elämäntapojaan on helppoa vertailla somessa. Toinen tuntuu käyvän salilla jatkuvasti, toinen taas syövän vain pieniä annoksia ja aina superterveellistä ruokaa. Vaikka itse rakastankin jakaa terveysasioita somessa, tiedän, että joskus terveyssisältö saattaa ahdistaa. Siksi vaikuttajien on ehdottoman tärkeää miettiä, miten terveysasioista somessa puhutaan!
  • Somessa liikkuva väärä tieto. Tähän joukkoon kuulun ehdottomasti itsekin: somen väärä tieto erityisesti terveydestä  a h d i s t a a ! Kuka vain voi somessa jakaa mitä vain ja samalla väittää olevansa asiantuntija. Medialukutaito on tärkeämpää kuin koskaan!
  • Tunne siitä, että käyttää somea liikaa. Sosiaalisen median sisältö on koukuttavaa, ja sovellusten algoritmit on luotu niin, että kukin käyttäjä viihtyisi somessa mahdollisimman pitkään. Tämän vuoksi somen selaaminen saattaa olla hyvinkin koukuttavaa, ja rajat sille pitää osata asettaa itse. Monet ahdistuvat siitä, että somen selailu haukkaa liian ison osan vuorokauden tunneista. Myös ilmoitusäänet ja kännykän jatkuva piippaaminen ahdistavat.
  • Aidon, kasvokkaisen vuorovaikutuksen puute. Somen yksi suurimmista heikkouksista on se, ettei se voi tarjota koskaan täysin samaa vuorovaikutuskokemusta, kun ihmisten tavatessa kasvokkain. Moni somen käyttäjä saattaa tuntea olonsa yksinäiseksi, vaikka some tarjoaisikin ystäviä ja vuorovaikutuskokemuksia.
  • Somekiusaaminen. Äärimmäisin ja ehdottomasti pahin somen haittapuoli. Tämän viikon hyvä uutinen oli, että esimerkiksi Jodelin juorukanavat aiotaan lopettaa. Ollaan yhtenä rintamana kaikkea somekiusaamista vastaan <3

Huh, kuulostaa aika hurjalta… Somen haittapuolia voi kuitenkin välttää ennen kaikkea luomalla rajat omalle somenkäytölle. Ja laittamalla somen yksinkertaisesti kiinni. Kun someahdistus iskee, tykkään leikkiä ajatuksella, ettei somea huomenna olisikaan. Se jos mikä auttaa miettimään, mikä on oikeasti elämässä tärkeää ja murehtimisen arvoista.

someinnostus

SOMEINNOSTUS!

Vaikka some saattaa aika ajoin ahdistaakin, on sosiaalisessa mediassa ihan hurjan paljon hyvää. Tutkimusten mukaan sosiaalinen media on myös vallan mainio terveyden edistäjä, kunhan sitä käytetään oikein. Mä itse samaistun vahvasti sosiaalisen median positiivisiin puoliin ja haluan puhua myös niiden puolesta.

Parhaimmillaan sosiaalinen media voi:

  • Inspiroida ja innostaa monilla elämän osa-alueilla. Monet ovat somessa ennen kaikkea kerätäkseen inspiraatiota ja ideoita omaan elämäänsä. Terveyden näkökulmasta sosiaalinen media voi innostaa esimerkiksi kokeilemaan terveellisempiä elintapoja. Aika siistiä!
  • Olla alustana omalle luovuudelle. Somessa voi jakaa luomiaan kuvia, tekstejä, ajatuksia, grafiikoita tai vaikka puhetta. Koen itsekin vahvasti, että sosiaalinen media on yksi keino toteuttaa itseäni. Ja se jos mikä tuo elämään merkityksellisyyden tunnetta <3
  • Tarjota vertaistukea tai jopa uusia ystäviä ja tuttavia. Vaikka vuorovaikutuskokemus somessa ei ole koskaan samanlainen kuin kasvotusten, kokevat monet somen vuorovaikutuksellisuuden tärkeäksi. Some on myös loistava vertaistuen tarjoaja – vain maailma on rajana sille, että somesta voi etsiä ja löytää ihmisiä, jotka ajattelevat tai kokevat samoja asioita kuin itse.
  • Tuoda kauneusihanteiden sijaan elämään armollisuutta sekä ajatuksen siitä, ettei kenenkään elämä ole täydellistä. Somessa on ihana uusi ilmiö: täydellisyyden verho rakoilee, ja sen takaa ilmestyy normaaleita ihmisiä, arkea ja kaikkia elämän tunteita. Ihmiset somessa ovat samaistuttavia ja muistuttavat, että huonoja päiviä on ihan jokaisella.
  • Tarjota terveystietoa kiinnostavalla ja visuaalisella tavalla. Ah, oma henkilökohtainen lemppari <3 Somessa on  v a l t a v a s t i  hyödynnettävää potentiaalia terveyden edistämiseen. Aika näyttää, millaisia timantteja somen luotettavasta terveystiedosta voi vielä hioutua.
someahdistus

Voisin listata somen hyviä puolia vieläkin enemmän, mutta jätän listauksen tällä kertaa tähän. Somessa on paljon hyvää – huomataanhan ne piirteet ja muistetaan vaalia niitä! Otetaan kaikki irti tästä ilmaisesta, käden ulottuvilla olevasta mahdollisuudesta, kukin omalla tavallamme. Muistetaanhan välillä kuitenkin laitaa puhelin sivuun ja katsoa toisiamme silmiin, ihailla upeaa luontoa ja toteuttaa itseämme vaikka maalin ja pensselein <3 Näin someahdistus ei kasva liian suureksi.

Terveydellä, Saara

LÄHTEET:

Muistathan: somekuplan ulkopuolella on kokonainen elämä

Elämäni vaikeimman kesän jälkeen sain kuulla tuttaviltani, kuinka ihanalta kesäni olikaan näyttänyt Instagramissa. Se herätti ajattelemaan: kesänihän oli ollut ihan kaikkea muuta kuin ihana! Vaikka jonkun elämä näyttäisi täydelliseltä somessa, se saattaa oikeasti olla kaukana täydellisestä. Medialukutaito on yksi tärkeimmistä keinoista nähdä oman somekuplansa ulkopuolelle – sosiaalinen media kun ei koskaan ole täysin rehellinen paikka.

Mä lupaan jatkossa olla somessa vähän rehellisempi. Lupaa sinä kehittää medialukutaitoasi ja laittaa some kiinni silloin, kun ahdistaa.

“Vitsi sulla on ollut ihana kesä, mä oon seurannut Instagramista!”

Tämän lauseen olen kuullut monen tutun suusta, palattuani kesän jälkeen töihin ja arkeen. Lause on pysäyttänyt minut niille sijoilleen. Mun kesä ei ole todellakaan ollut ihana. Ei, se on ollut kaikkea muuta: ehkä haastavin kaikista elämäni kesistä.

Miksi kesäni on sitten näyttänyt ihanalta muille? Tätä pysähdyin miettimään. Mietin ja mietin, ja sitten päätin kirjoittaa tämän tekstin. Tänään puhutaan somekuplista, somen luomista mielikuvista, mun suhtautumisesta elämän jakamiseen sosiaalisessa mediassa sekä ihan tärkeääkin tärkeämmästä medialukutaidosta. Olisi ihanaa ja tärkeää, jos lukisit tämän <3

AJATUKSIA SIITÄ, MITÄ HALUAN JA MITÄ EN HALUA NÄYTTÄÄ SOMESSA  

Kamppailen ihan päivittäin ajatuksien kanssa siitä, mitä sosiaalisen median kanaviini haluan julkaista. Mitä asioita haluan näyttää elämästäni somessa? Mitä asioita jättäisin pois? Ihan ennen kaikkea haluaisin olla elämästäni rehellinen, mutta joidenkin asioiden tuominen kaikkien nähtäville tuntuu haastavalta. Ja myös tosi väärältä. Pitäisikö vaikeat jutut kuitenkin nostaa esille somessa?

Some on ollut minulle aina positiivinen paikka: sellainen, jonne en ole kärrännyt mukanani omia murheitani. Some ja etenkin sisällöntuotanto ovat auttaneet minua näkemään ja havaitsemaan parhaat puolet ja pienetkin arjen ilot omasta elämästäni. Olen päättänyt jo kauan sitten, että en halua ladata someen niitä negatiivisia ajatuksia, jotka joka tapauksessa jo muutenkin kulkevat päivittäin mukanani. Sosiaalisen median avulla pystyn sanoittamaan itselleni oman elämäni hyviä hetkiä, omalla visuaalisella tavallani. Ehkä pystyn samalla myös luomaan hyvää mieltä muille – ehkä saada aikaan pienen hymyn tai hyvän tunteen ruudun toisella puolella.

Näen nykyään sosiaalisen median myös keinona kasvaa ammatillisesti, sekä luoda ja kehittää omaa ammattilaisbrändiäni. Haluan jakaa terveystietoa somessa ja sen kautta tehdä tulevaisuudessa ehkä jopa töitä ammattilaisena sen kautta. Ammattilaisuus on minulle yksi peruste, jonka vuoksi en halua jakaa elämästäni ja itsestäni seuraajakunnalle liikaa henkilökohtaisia, vaikeita juttuja. Henkilökohtaiset surut eivät myöskään ole asia, jota itse etsin somesta tai jota haluaisin nähdä muilta ammattilaisilta.

Nämä kaksi syytä johtavat kuitenkin siihen, että annan tavallaan väärän kuvan elämästäni somessa. Epärehellisen. Saatan kerta toisensa jälkeen kuulla, kuinka ”elämäni on täydellistä” tai ”eihän sinulla koskaan vaikeaa ole”. Se toki satuttaa. Sen takia dilemma on valmis: haluaisin pitää oman sosiaalisen mediani ammattimaisena ja etenkin positiivisena, mutta samalla se ei ole koko totuus. Olen siis haastanut itseni miettimään näitä asioita uudelleen.

MEDIALUKUTAITO AUTTAA NÄKEMÄÄN SOMEKUPLAN ULKOPUOLELLE

Vaikka tulevaisuudessa minä – ja monet muutkin someaktiivit – rohkaistuisivat jakamaan sosiaalisessa mediassa myös ikäviä ja kipeitä asioita elämästään, ei se mielestäni siltikään riitä ratkaisuksi. Vaikka vaikeista jutuista puhuminen, vertaistuen saaminen ja somen inhimillistäminen ovatkin tosi upeita asioita, ei kenenkään velvollisuus silti ole jakaa henkilökohtaisia asioitaan somessa. Sen sijaan, että rohkaisisin kaikkia kertomaan täysin rehellisesti elämästään somessa, on mielestäni tärkeämpää muistuttaa ja puhua ääneen medialukutaidosta.

Ja nyt puhutaan.

Medialukutaidolla tarkoitetaan erilaisia taitoja median parissa toimimiseen, mediaviestien ymmärtämiseen sekä omien mediasisältöjen luomiseen. Medialukutaidon ohessa puhutaan usein myös mediakasvatuksesta, jolla tarkoitetaan kaikenikäisille kohdistettua toimintaa, jonka avulla pyritään lisäämään medialukutaitoa. Helposti ajatellaan, että medialukutaito on jotain, mitä pitäisi opettaa vain lapsille, mutta on yhtä tärkeää huomioida opetuksessa kaikki ikäryhmät. Myös me aikuiset tarvitsemme muistutusta medialukutaidosta aika ajoin.  

Kuten ehkä jo tiedämmekin, tutkimusten mukaan sosiaalinen media voi vaikuttaa negatiivisesti yksilön kehonkuvaan tai terveyskäyttäytymiseen. Kauniit kuvat julkkiksista, kavereista, ruoka-annoksista, treenatuista kropista tai muodista voivat aiheuttaa yksilössä vertailun ja huonommuuden tunteita tai esimerkiksi altistaa terveydelle haitallisille valinnoille. Negatiiviset tunteet omasta kehosta voivat ahdistaa ja samalla luoda paineita siitä, kuinka itse voisi näyttää paremmalta somessa. Somessa on helppoa verrata itseään muihin ja siten pettyä, sillä useimmiten muiden elämä näyttää omaa paremmalta.  

Upeaa on kuitenkin se, kuinka medialukutaito ja median käyttämiseen liittyvät kyvyt voivat lievittää sosiaalisen median luomia negatiivisia mielukuvia esimerkiksi omasta kropasta. Tämän tutkimuksen mukaan medialukutaito auttoi nuoria näkemään sosiaalisen median sisällöt neutraalimmin kuin tavallisesti. Medialukutaidon hallitseminen siis hillitsi negatiivisia tuntemuksia, etenkin nuorilla tytöillä. Harmillista on, ettei sama ilmiö kuitenkaan toistunut pojilla.

Omasta mielestäni hyvään medianlukutaitoon kuuluu myös oman mediassa vietetyn ajan sääteleminen. Jokainen meistä voi itse valita, kuinka paljon aikaa viettää somessa. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa havaittiin, että yli kolme tuntia päivässä sosiaalisessa mediassa viettävät nuoret olivat alttiimpia mielenterveyden häiriöiden syntymiselle. Voi siis olla, että runsas sosiaalisen median käyttö ja jatkuva itsensä vertailu muihin ei tee hyvää mielelle.

SOMEKUPLAN ULKOPUOLELLA ON ELÄMÄÄ

Somekuplan ulkopuolella on kokonainen elämä, tunteineen, riemuineen ja epäonnistumisineen.  Muistathan sen. Muista, ettei sosiaalinen media voi koskaan olla täysin rehellinen paikka. Muistathan, että sosiaalisessa mediassa näkyvät muiden elämästä vain parhaat palat: kauneimmat kuvakulmat, tarkkaan harkitut meikit ja vaatteet, kuvien muokatut värit ja valot, vain yhdestä nurkkauksesta siivotut asunnot, ruoka-annokset, joita on valmisteltu tuntikausia, filtterit, hymyt, sisään vedetyt vatsat. Muistathan, että oma elämäsi on tärkein, hienoin ja uskomattomin asia, mitä sinulla on.

Itse lupaan olla somessa vähän rehellisempi. Jakaa elämän epäonnistumisia, huonoja päiviä. Samalla lupaan pitää kiinni myös vanhasta: hyvien asioiden etsimisestä ja positiivisuuden antamisesta muille. Sinä voit luvata, että harjoitat medialukutaitoasi. Että laitat somen kiinni silloin, jos ahdistaa. Että muistat olla kriittinen somessa joka päivä.

Terveydellä ja somekuplan puhkaisemista opetellen,

Saara

LÄHTEET

Miksi ihan tavallinen terveys on niin tylsää?

Heippa tyypit! <3 

Ai että, mitkä helteet ovatkaan hellineet meitä! Olen viime päivät viettänyt lähinnä ulkona, joko urheillen tai ihan vaan chillaillen (ranta ja uinti ja kirjat, ah elämää!). On ollut niin kiva huomata, että esimerkiksi oma sosiaalisen median käyttö ja muiden ruutujen tuijottaminen on vähentynyt oleellisesti ilmojen helliessä. Rannalla makoilu ja juhannuslomailu ovat laittaneet ajatuskoneiston hyrräämään, ja siksi olenkin parina iltana linnoittautunut sohvan nurkkaan kirjoittelemaan tätä postausta. Nyt tulee mietteitä syvältä sydämestä! 

RÄPIKÖIMISTÄ TERVEYSTRENDIEN MERESSÄ 

Onko kenelläkään ollut joskus sellainen fiilis, että terveydestä ja terveellisistä elintavoista on tehty jotenkin vaikeita ja monimutkaisia juttuja? Sellaisia, että esimerkiksi ihan tavallinen lautasmalli ja liikuntasuositukset kuulostavat kulahtaneilta ja ihan vanhoilta jutuilta? No, mulla on ollut just sellainen fiilis – ja pitkään! Etenkin sosiaalinen media ja monet somen vaikuttajat luovat terveydestä hyvin arkisesta poikkeavaa kuvaa. Siihen kuvaan kuuluvat kroppaa kiinteyttävät verkkovalmennukset, vihersmoothiet, monenlaiset ravintolisät, self-help –oppaat ja tietynlaiset treenivaatteet. Lista on loputon. Siihen kuvaan eivät kuulu sellaiset jutut, joita esimerkiksi itse olen tottunut toteuttamaan arjessani: hyötyliikuntaa, melko sallivaa ja arkiruokapainotteista syömistä sekä liikkumista omien resurssien puitteissa – kivoja, omanlaisia treenivaatteita ja tylsän näköisiä lounasannoksia. Toki terveystrendit monesti motivoivat minuakin kokeilemaan jotain uutta, mutta arkipäivääni ne eivät kuvasta.  

Terveydestä puhutaan enemmän kuin koskaan ennen (joka on tietysti ihanaa), mutta luotettava terveystieto ei silti ole käden ulottuvilla. Tuntuu hurjalta surffailla kaikkien treenivinkkien, valmennuksien ja ravitsemusohjeiden meressä. Välillä kiitän onneani, että olen terveystieteiden opiskelija, sillä jatkuva terveystietotulva saa helposti jopa oman pääni sekaisin. Mites sitten ne muut, jotka eivät ole kyseiseen tieteenalaan perehtyneitä (hui)? Osataanko somen terveystietoa tulkita oikeaksi tai vääräksi tiedoksi ollenkaan? Nykyisin on tosi hankalaa erottaa, mikä tieto terveydestä on vain kiiltokuvaa, mikä tehty kaupallisen yhteistyön vuoksi ja mikä sitten on oikeasti hyväksi terveydelle. Voiko joku asia somessa olla jopa terveydelle haitaksi? 

Somen ja median terveyspainotteisuus ja terveyden markkinointi saattavat ahdistaa, kummastuttaa tai jopa työntää monia luotaan. Terveystrendien ja kiiltokuvien taakse jäävät usein ne arkiset, samaistuttavat terveysvinkit sekä oikea, luotettava terveystieto. Esimerkiksi sosiaalinen media toimii niin, että ne sisällöt, joista tykätään eniten, myös näkyvät eniten. Oli se sisältö sitten mitä tahansa. Siksikin trendeistä kiinnostumaton “tavallinen tallaaja” tai luotettavan terveystiedon etsijä eivät ehkä koskaan tavoita sitä tietoa, mitä he haluaisivat tai tarvitsisivat. Tärkeätkin terveysviestit voivat livahtaa käsistä, jos some on täynnä asiaa ruokavalioista, superfoodeista ja pepputreeneistä – ja etenkin, mikäli nämä sisällöt kiinnostavat suurinta osaa somen käyttäjistä, jolloin niistä tykätään ja ne nousevat esiin.  

MITÄ TILASTOT SANOVAT? 

Kuten sanoinkin, terveydestä puhutaan nyt ehkä enemmän kuin ikinä. On silti pelottavaa katsoa suomalaisten terveydestä kertoviin tilastoihin – ne eivät nimittäin kerro samaa tarinaa, mitä media ja some ehkä antavat olettaa. Tiesitkö esimerkiksi, että:  

  • Nuorten tupakointi on vähentynyt vuosien saatossa tasaisesti, mutta aikuisten tupakointi ei ole enää vähentynyt (lähde)  
  • Alkoholinkäytön vähenemisessä huomattu suotuisa kehitys näyttää pysähtyneen ja päihdehaitat näkyvät yhä selkeämmin terveydenhuollossa (lähde)  
  • Yhä useampi alle 20-vuotias nuori sairastuu 2-tyypin diabetekseen, ja diabetes on yleistynyt viime vuosina koko väestössä (lähde
  • Suomalaiset syövät yhä liikaa kovaa rasvaa ja yli puolella suomalaisista on korkea kolesteroli (lähde)  
  • Sosioekonomiset terveyserot ovat edelleen totisinta totta – väestön eriarvoisuus matalasti koulutettujen ja korkeasti koulutettujen välillä näkyy esimerkiksi sairauksien riskitekijöiden kasaantumisessa ja eliniänodotteessa (lähde)  

Valitsin ylle melko kärjistettyjäkin esimerkkejä – pahoittelut siitä – mutta vain siksi, että saisin pointtini teroitettua. Näihin juttuihin ei nimittäin usein törmää, etenkään somessa. Suomalaisten terveys on vuosikymmenten aikana parantunut monilta osin, merkittävästikin, mutta kehittämiskohteita löytyy vielä valtavasti. On hämmästyttävää, kuinka suuren kontrastin sosiaalisen median terveysintoilu luo näihin tutkimustuloksiin verrattuna.  

Etenkin sosioekonomiset terveyserot mietityttävät minua. Koulutusaste, työ tai muu asema yhteiskunnassa määräävät pitkälti asioita yksilön terveydestä. On edelleen totta, että korkeasti koulutetuilla koettu terveys, mielenterveys ja pitkäaikaissairastavuus ovat paremmalla tasolla, kuin matalammin koulutetuilla. Matalammin koulutetut jäävät myös useammin tärkeän terveystiedon ulkopuolelle, eivätkä he terveysaiheisiin törmää usein mediassakaan. Terveyserot eivät myöskään näytä kaventuvan lähitulevaisuudessa, mikä taas tarkoittaa sitä, että valmiiksi terveet ja hyvinvoivat yksilöt ovat yhä terveempiä, kun samalla toinen ääripää voi entistä huonommin. Ehkä tässä vain haluan sanoa ja pohtia sitä faktaa, etteivät terveystrendikeskeisyys tai somen terveysbuumi ainakaan edistä heikommassa asemassa olevien terveyttä. Ne edistävät terveyttä vain omissa somekuplissaan.  

MITÄ JOS PUHUTTAISIIN VÄLILLÄ TERVEYDEN PERUSASIOISTA? 

Mikä sitten neuvoksi? Itse näkisin ratkaisuksi sen, että vähitellen saisimme rakennettua ihan tavallisesta terveydestä mielenkiintoista, värikästä ja mediaseksikästä. Haluaisin, että siitä puhuttaisiin enemmän – somessa, mediassa, työpaikkojen kahvipöydissä ja iltapäivälehdissä. Näytettäisiin se tavallinen ja epätäydellinen puoli terveydestä ja terveellisistä elintavoista. Koska se, jos mikä, on useimmille meistä enemmän arkipäivää, kuin kauniit annokset tai somevalmennuksien avulla treenatut kropat. Tavallisuus on ihanaa! 

Mitä jos siis puhuttaisiin välillä ihan terveyden perusasioista? Oltaisiin fiiliksissä toimiviksi testatuista jutuista, kuten lautasmallista tai liikuntasuosituksista. Hehkutettaisiin terveellistä, monipuolista ja sallivaa ruokavaliota. Korostettaisiin hyötyliikunnan mahtavuutta ja kannustettaisiin ihmisiä liikkumaan yksilöllisillä tavoilla. Tavoilla, joista itse tykkää. Jaksettaisiin yhä puhua päihdeongelmista sekä esimerkiksi alkoholin kohtuukäytöstä. Kannustettaisiin kohtuukäyttöön ja tupakoinnin lopettamiseen. Levättäisiin, nukuttaisiin riittävästi ja kuunneltaisiin omaa kehoa. Tuettaisiin myös mielenterveyttä terveellisillä elintavoilla. Mitä jos? 

Mä ainakin tahdon yrittää.  

Terveydellä, Saara  

Terveyden ammattilaiset – menkää someen!

Terveystieteiden opintojen valtavan laajasta kokonaisuudesta minua on opiskeluvuosieni alkanut kiinnostaa erityisesti terveys ja media – ja tämän aihepiirin monet kasvot ja yhteydet. Se, miten terveydestä puhutaan mediassa, miten sosiaalinen media käsittelee terveysaiheita, miten media vaikuttaa terveyteen ja ennen kaikkea, miten median ja somen saisi valjastettua toimimaan terveyttä edistävästi. Myös kandidaatin tutkintoni kirjoitin liittyen sosiaaliseen mediaan ja terveyden edistämiseen. 

Mediassa ja somessa puhutaan valtavasti terveydestä. On mediapersoonia, terveysvaikuttajia, fitness-urheilijoita sekä erilaisten ruokavalioiden, nettivalmennusten ja muiden elämäntapavinkkien tarjoajia. Tässä hurjassa mediaviidakossa tarvitaan terveystieteiden ammattilaisia – etenkin meitä tulevia, mutta myös heitä, jotka jo kokevat itsensä ammattilaisiksi. Tarvitaan hyviä tyyppejä, jotka kykenevät puhumaan terveydestä tutkittuun tietoon nojaten, kumoamaan vääriä luuloja, ilmaisemaan mielipiteitään ja ennen kaikkea hyödyntämään ammattitaitoaan somessa siten, että terveyden edistäminen tulee osaksi sosiaalisen median kulttuuria ja keskusteluja. Ammattilaisia, jotka kykenevät tekemään tutkitusta terveystiedosta mielenkiintoista, monipuolista ja puhuttelevaa – ja samalla keräämään osakseen huomiota samalla tavoin kun jo nyt useat kokemusasiantuntijat tai fitness-urheilijat.  

Sosiaalisessa mediassa liikkuu kaikenlaisia ihmisiä ja mediapersoonia. Suurin osa heistä pohjaa tietonsa omakohtaisiin kokemuksiin, eli ovat ns. “kokemusasiantuntijoita”. He kertovat terveydestä omista lähtökohdistaan, omien tunteidensa ja kohtaamiensa haasteiden perusteella. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää, mutta usein somessa oikean tiedon ja kokemustiedon rajat häivyttyvät ja sekoittuvat. Tämä johtaa siihen, että toisella ihmisellä hyvin toiminut ruokavalio, treenimuoto, laihdutuskeino, dieetti tai muu elämäntapa omaksutaan faktatietona osaksi omaa elämää. On muistettava, että toisen ihmisen kokemus on aina hänen omansa, eikä se sovi jokaiselle.  

Kokemustiedon vastaääneksi on saatava lisää terveyden ammattilaisia. Vastaääni on ehdottoman tarpeellinen, sillä uskon somen terveyskeskustelujen tulevaisuudessa vain kiihdyttävän tahtiaan. Terveydestä tullaan keskustelemaan mediassa ihan aina, sillä terveys koskettaa jokaista ihmistä, ja etenkin suomalaiset ovat terveysaiheista tunnetusti hyvin kiinnostuneita. On tärkeää, että kokemustiedon lisäksi mediassa ääneen pääsevät myös he, jotka pystyvät tuomaan keskusteluun mukaan tutkimusnäkökulmaa ja tutkittua, todellista tietoa terveydestä. Heitä, jotka ammattimaisesti muistuttavat, että kaikki somessa liikkuva ei todellakaan ole totta, eikä jokainen juttu toimi jokaisella. Heitä, jotka tarjoavat tutkittua tietoa ja totuuksia, jotka toimivat edes jollakin joukolla.

Terveyden ammattilaisilla on mahdollisuus tehdä sosiaalisesta mediasta terveyttä edistävä paikka, jossa puhutaan terveydestä positiiviseen sävyyn, nykyisen melko negatiivisen ja sensaatiohakuisen sävyin sijaan. Paikka, jossa vältetään draamaa ja puhutaan terveyden tosiasioista, luotettavasti mutta kiinnostavasti. Luotettavakin terveystieto voi olla tulevaisuudessa trendikästä, ja terveyden ammattilaiset voivat brändätä itsensä yhtä hyvin kuin muutkin somepersoonat. Kirjoittamalla omaa blogia, julkaisemalla tietoiskuja Instagramissa tai vaikkapa kuvaamalla videoita YouTubeen terveystieto tuodaan lähelle somen käyttäjiä – ja osaksi somekäyttäjän arkipäivää.  

On ihanaa, että lähipiiristäni on alkanut kummuta hyviä esimerkkejä siitä, miten sosiaalista mediaa voi luovasti hyödyntää terveydestä puhumiseen. Esimerkiksi ystäväni Heidi on perustanut opiskelukavereidensa kanssa oman podcastin, jossa puhutaan ravitsemuksesta luotettavasti ja ennen kaikkea kiinnostavasti. Podcast kantaa nimeä Ruokaklinikka, ja kuuntelemaan pääset esimerkiksi klikkaamalla tästä. Myös tällä omalla blogiprojektillani haluan osoittaa, millaisella tavalla terveysaiheita voi nostaa esille.  

Tämän pohdiskelun päätteeksi muistutan ennen kaikkea yhdestä jutusta. Muista aina, että somessa liikkuvilla mediapersoonilla ja terveysvaikuttajilla on aina omanlaisensa koulutustausta – eikä osa heistä ole kouluttautunut laisinkaan. Itseään ammattilaiseksi väittävä ei aina ole sitä – ja joku, joka pitää itsestään pienempää meteliä, voi olla hyvinkin korkeasti koulutettu. Ota selvää, kysy ja kyseenalaista. Näin somesta ja mediasta saadaan tehtyä yhdessä parempia, terveellisempiä ja luotettavampia paikkoja!  

 Terveydellä, Saara