JAKSAMISEN MUISTILISTA: #4 Työ- ja opiskeluhyvinvointi

Tervetuloa neljännen jaksamisen muistilistan teeman pariin! Ja tiiättekö mitä – tää on teemoista myös viimeinen. Tällä kertaa puhutaan opiskelu- ja työhyvinvoinnista – aiheesta, joka on meille ajankohtainen lähes koko elämämme ajan. Vietämme opiskellen ja töitä tehden niin paljon aikaa, että on itsestään selvää, että hyvinvoinnin on ulotuttava myös työhön ja opintoihin. Jos työssä ei voi hyvin, ei voi usein hyvin vapaallakaan. Tänään mä kerron sulle, että työhyvinvointi ei tarkoita pelkkää työnantajan järjestämää liikuntaseteliä tai hyvinvointipäivää, vaan se on paljon monimuotoisempi asia. Työpaikka voi oikeastaan jopa edistää työntekijöidensä terveyttä.

Että mikäkö sitten on jaksamisen muistilista?  Jaksamisen muistilista on postaussarja, jossa hyödynnän multimediallisesti mun blogia ja somekanavia. Kevään aikana olen julkaissut noin kerran kuussa tänne blogiin tekstejä, joissa käsittelen jaksamista terveellisten elämäntapojen näkökulmasta. Postausten teemoihin liittyen olen julkaissut Instagram-tililläni monipuolisesti somesisältöjä, kuten esimerkiksi kuvia, videoita, tietovisoja, mietelauseita ja livelähetyksiä asiantuntijavieraineen. Ja niin tälläkin kertaa – mutta lue ensimmäiseksi tämä kattava tietopaketti!

Jos haluat kurkata aikaisempiin teemoihin, se onnistuu – tietty! Linkit aiempiin teemoihin löydät tästä alta:

työhyvinvointi

MITÄ ON TYÖ- JA OPISKELUHYVINVOINTI?

Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työhyvinvointi tarkoittaa:

  • Turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota tekevät ammattitaitoiset työntekijät ja hyvinvoivat työyhteisöt
  • Työtä, jota tehdään hyvin johdetussa organisaatiossa
  • Työtä, jonka työntekijät ja työyhteisöt kokevat mielekkääksi ja palkitsevaksi
  • Työtä, joka tukee työntekijöiden elämänhallintaa

Työhyvinvointi ei ole yhden ihmisen, etenkään työntekijän harteilla! Työhyvinvointi on hyvin monen tekijän summa. Työhyvinvointi liittyy olennaisesti henkilöstöön, työympäristöön, työyhteisöön, työprosesseihin sekä johtamiseen. Sen vuoksi työhyvinvointi on yhteinen asia: se on niin työnantajan, johtajan, esimiehen kuin työntekijänkin vastuulla. Työhyvinvointia tehdään työpaikalla yhteisvoimin.

Alla olevasta Työterveyslaitoksen laatimasta kuvasta näet havainnollistavasti, kuinka monimuotoinen asia työhyvinvointi on. Työhyvinvointi ei ole pelkkiä työpaikan terveystempauksia, virkistyspäiviä tai liikuntaseteleitä. Työhyvinvointi rakentuu työpaikan arjessa, ihan kaikesta arkeen liittyvästä!

Työterveyslaitoksen kuva työhyvinvoinnista.
Kuvan lähde: Työterveyslaitos.

Myös opiskeluhyvinvointi voidaan määritellä työhyvinvoinnin kautta. Myös opiskeleminen voi olla turvallista, terveellistä ja tuottavaa, ja myös opiskellessa tulisi voida hyvin. Opiskelu eroaa kuitenkin työstä siten, että opiskelija on usein itse itsensä ja oman työnsä johtaja. Opiskelun kuuluisi kuitenkin tuntua mielekkäältä ja palkitsevalta – ja kuten työn, myös opiskelun tulisi mukautua erilaisiin elämäntilanteisiin.

työhyvinvointi

MITEN ELÄMÄNTAVAT EDISTÄVÄT TYÖ- JA OPISKELUHYVINVOINTIA?

Terveelliset elämäntavat edistävät työ- ja opiskeluhyvinvointia monella eri tapaa: terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, liikunta, riittävä lepo ja hyvä nestetasapaino edistävät työssä ja opinnoissa jaksamista ja niistä palautumista. Terveelliset elämäntavat ehkäisevät myös työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

  • Riittävä uni (noin 7–8 h) edistää etenkin aivojen ja mielen palautumista. Unen aikana mieli käsittelee päivän tapahtumia ja kertaa opittuja asioita. Uni palauttaa myös kroppaa fyysisestä työstä.
  • Säännöllinen ateriarytmi (3–4 tunnin välein) tarjoaa energiaa aivoille ja lihaksille työ- tai koulupäivän aikana ja niiden jälkeen. Työstä palautumisen vuoksi on syötävä riittävästi, säännöllisesti ja terveellisesti.
  • Liikunta ylläpitää työ- ja toimintakykyä sekä hillitsee työhön tai opintoihin liittyvää stressiä. Säännöllinen liikunta on myös yhteydessä vähäisempiin sairaspoissaoloihin.
  • Epäterveelliset elämäntavat puolestaan altistavat työkyvyn heikkenemiselle ja jopa uupumiselle. Työn tai opintojen stressitekijät kasautuvat epäterveellisesti elävän harteille tuplaten. Esimerkiksi runsas päihteiden käyttö voi vaikuttaa negatiivisesti työhön ja altistaa työkuormituksen kasautumiselle. Pitää kuitenkin muistaa, että uupuminen ei suinkaan aina johdu huonoista elämäntavoista.
opiskeluhyvinvointi

VOIKO TYÖPAIKKA EDISTÄÄ TERVEYTTÄ?

Myös työpaikka voi tukea ja edistää työntekijöidensä terveellisiä elämäntapoja, ja oikeastaan niin sen kuuluisikin tehdä. Kaikilla työpaikoilla onkin lakiin kirjattu velvollisuus toimia terveyttä edistävällä tavalla. Terveyden edistäminen työpaikalla onkin sitä tärkeämpää, mitä kuormittavampaa työ on.

Suuri osa meistä viettää työssä noin 1600 tuntia vuodessa, joten on selvää, että töissä tehdyillä valinnoilla on väliä. Työtä on erilaista, ja jokainen työ vaikuttaa eri tavalla toimintakykyymme ja terveyteemme. Toimistotyöläinen, kirvesmies, valokuvaaja ja ensihoitaja tekevät jokainen täysin eri tavalla haastavaa työtä. Siksi terveyden edistäminen työpaikoilla, juuri tietyn työn riskit ja haasteet huomioiden, olisi todella tärkeää.

Terveyttä edistävä työpaikka on…

  • Suunnitelmallinen. Työntekijöiden elämäntapoihin vaikutetaan vain suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä työllä. Hyväksi todetut keinot kannattaa jättää käyttöön ja huonoksi havaitut jutut hylätä. Työpaikka voi laatia itselleen terveyden edistämisen suunnitelman, joka ohjaa työpaikan tavoitteellista terveyden edistämisen toimintaa ja arviointia.
  • Yhteisöllinen. Työyhteisön sosiaalinen tuki on tärkeä keino edistää terveellisiä elämäntapoja. Toimivia ratkaisuja voidaan miettiä ja rakentaa yhdessä. Työkavereiden tuki työssä on myös tosi tärkeää!
  • Työntekijöitään kuuleva. Kokemus siitä, että voi vaikuttaa työpaikkaansa koskeviin asioihin ja päättää omista valinnoistaan, on merkittävä ja motivoiva. Vaikutusmahdollisuudet ja kuulluksi tuleminen lisäävät työhyvinvointia ❤
  • Arvostava, tukea tarjoava ja erilaiset elämäntilanteet huomioiva.
  • Tavoitteita asettava. Työpaikan terveyttä edistävät tavoitteet voidaan saavuttaa yhdessä, askel askeleelta. Konkreettisten tavoitteiden saavuttaminen myös motivoi voimaan hyvin työssä ja jatkamaan hyvin aloitettua hyvinvointityötä.

ENTÄ MITÄ VOIN TEHDÄ ITSE?

Vaikka työ- tai opiskeluhyvinvointi ei ole pelkästään omissa käsissä, voi sitä silti edistää myös omilla valinnoilla. Oman työn muokkaamista itselle mielekkäämmäksi sanotaan työn tuunaamiseksi. Mielestäni myös omia opintoja ja opiskelutekniikoita voi aivan hyvin tuunata, ja siten löytää lisää opiskeluhyvinvointia omaan arkeen. Työn tuunaaminen haastaakin perinteisen ajattelutavan, jossa työn kehittäminen olisi pelkästään työnantajan vastuulla.

Muutamia vinkkejä oman työn tai opintojen tuunaamiseen:

  • Yhdistä kiinnostuksenkohteesi tai harrastuksesi osaksi työtä tai opintoja. Voisitko kirjoittaa esseeseesi esimerkkejä omakohtaisista kokemuksistasi tai omista intohimoistasi? Tai voisitko ryhtyä vastaamaan työpaikkasi juhlien järjestelyistä, mikäli rakastat juhlasuunnittelua? Voisiko koirasi tulla piipahtamaan toimistolla tai voisitko järjestää ystäviesi kanssa opiskeluviikonlopun rakkaalla metsämökilläsi? Oman intohimon tai harrastuksen yhdistäminen työhön voi tuoda siihen ihan erilaisia ja uusia sävyjä.
  • Vaihda maisemaa ja riko rutiineja! Kokeile eri työ- tai opiskeluympäristöä tai tee työt eri järjestyksessä kuin yleensä. Entä jos aloittaisit aamun liikunnalla tai pidemmällä aamiaisella ja menisitkin töihin tai koneen ääreen vasta myöhemmin? Mitä jos pitäisitkin vapaapäivän keskellä viikkoa,koska tiedät sunnuntaisin olevasi tehokkaimmillasi? Olisiko uusi kahvila kiva opiskelupaikka, tai voisiko lähipuistoon suunnata etäpalaveriin kuulokkeet korvilla? Entä jos tekisitkin haastavimmat työtehtävät ensin, ja jättäisit kivat ja helpot iltapäivään?
  • Ole armollinen itsellesi. Klisee, mutta pätee myös opiskelu- ja työhyvinvointiin. Jokainen päivä ei voi olla tuottava, onnistunut tai edes siedettävä. Iloitse siis sitäkin suuremmalla syyllä hyvistä päivistä ja saavutuksistasi!
  •  Etsi ideoita vuorovaikutustilanteista. Parhaat ideat ja motivaatipuuskat syntyvät usein työpaikan kahvihuoneissa tai itseopiskelutilojen sohvilla. Omilta kollegoilta ja opiskelukavereilta voi oppia paljon, ja usein myös vertaistuki tulee tarpeeseen. Mitäpä jos tutustuisit johonkuhun uuteen tyyppiin, mitä kaikkea voisitkaan oppia?
terveyttä edistävä työpaikka

Ihanaa, kun jaksoit lukea tänne asti ❤ Koko alkuvuoden kestänyt jaksamisen muistilista on tullut nyt blogin puolella päätökseensä. Instagramissa bileet jatkuvat vielä tämän ja ensi viikon ajan! Kiitokset myös siitä, että olet jaksanut pysyä mukana muistilistan jokaisessa teemassa. Toivottavasti olet oppinut jotain uutta terveellisistä elämäntavoista ja niiden merkityksestä jaksamiseen! ❤

Ihanaa, lempeää ja jaksamista kerryttävää kesäkuuta!

Terveydellä, Saara

LÄHTEET:

TERVEYDEN EDISTÄMISEN MAISTERIOPINNOT: Kevään kurssivalinnat ja lukujärjestys

terveyden edistäminen

Moikkelis! Sain syksyllä hyvää palautetta tästä postauksesta, jossa listasin syksyn kurssivalintani ja toin samalla esille, miltä terveyden edistämisen opinnot näyttävät. Tämänkertaisessa postauksessa kurkataankin siis jälleen mun lukujärjestykseen, mutta tällä kertaa kevään kurssivalintoihin! Luvassa onkin motivoiva ja innostava kevät: ravitsemustieteen sivuaineopintoja, pari tutkimusopintojaksoa sekä kivoja, pääaineeni mukaisia kansanterveystieteen opintoja.

Muistutan edelleen, että jokaisella terveyden edistämisen opiskelijalla on omannäköisensä opintosuunnitelma ja lukujärjestys. Erilaisia tutkintoja on ihan yhtä monta, kuin on erilaista opiskelijaakin. Opiskelen itse väestön terveyden edistämisen maisteriohjelmassa, ja olen siihen sivuun valinnut muun muassa ravitsemustieteen ja viestinnän opintoja. Opiskelijakollegani ovat puolestaan valinneet jotain ihan muuta, ja pääainekin heillä voi olla eri 😊

kurssien merkkaaminen kalenteriin

KEVÄÄN KURSSIVALINNAT JA LUKUJÄRJESTYS

Nämä kurssit olen suunnitellut kevään lukujärjestykseen:

  • Ravitsemus ja liikunta. Aloitin syksyllä sivuaineopintoina ravitsemustieteen perusopinnot, jotka jatkuvat nyt kevääseen. Ensimmäinen kevään kurssi liittyy ravitsemukseen ja liikuntaan. Kurssilla käsitellään ravitsemusta liikunnan ja urheilun asettamien vaatimusten näkökulmasta, sekä pureudutaan myös ylipainoon, sen yleisyyteen sekä sen vaikutuksiin kansanterveydelle. Tosi mielenkiintoista päästä syventämään omaa tietämystäni aiheesta!
  • Hyvinvointikertomus. Kurssilla perehdytään kuntien terveydenedistämistyöhön sekä kuntien laatimiin hyvinvointikertomuksiin. Kurssilla opetellaan tuntemaan hyvinvointikertomuksen rakenne, sekä perehdytään sen laatimiseen. Vaikuttaa kivan ruohonjuuritasoiselta ja käytäntöön sovellettavalta kurssilta! Tämä kurssi liittyy pääaineeseeni, eli väestön terveyden edistämiseen (kansanterveystieteeseen).  
  • Ajankohtaista kansanterveystieteestä. Toinenkin oman pääaineeni kurssi! Kurssilla perehdytään juuri tällä hetkellä pinnalla oleviin kansanterveystieteen ilmiöihin asiantuntijaluentojen, oppimispäiväkirjan ja muiden laajojen tehtävien avulla.
  • Biostatistiikkaa terveystieteilijöille. Tämän kurssin haasteellisuudesta olenkin kuullut melkoisia juttuja! Katsotaan, miten mulle käy… Biostatistiikkakurssilla opetellaan tieteellistä mittaamista, mittaustulosten käsittelyä, datan hankintaa ja määrällisen tutkimusaineiston analysointia.
  • Kansanterveystutkimuksen klassikoita. Kurssilla perehdytään kansanterveyden historiaan: merkittäviin tapahtumiin, henkilöihin ja edistysaskeliin. Mennyttä peilataan nykyisyyteen, sekä myös nykymaailman kansanterveydellisiin haasteisiin. Viime vuosina minuun on iskenyt tosi iso kiinnostus historiaa kohtaan (katson esimerkiksi melkeinpä vain historiallisia tv-sarjoja), joten on kiva perehtyä vielä lähemmin oman alani historiaan 😊
  • Ravitsemusfysiologia. Tämä on taas yksi ravitsemustieteen sivuaineen kursseista – ja kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta! Ravintofysiologiassa käydään läpi pääpiirteittäin energiaravintoaineiden sekä suojaravintoaineiden vaikutukset elimistössä, sekä niiden ruoansulatus ja aineenvaihdunta. Tiedän, että kaikista ravitsemustieteen kursseista juuri tältä tulen saamaan itselleni eniten uutta tietoa.
  • Tytöstä naiseksi. Uh, tämä kurssi on roikkunut tekemättä aivan liian kauan! Terveyden edistämisen opinnoissa voi suorittaa terveystiedon aineenhallinnan, joka siis pedagogisten opintojen lisänä mahdollistaa terveystiedon opettajana toimimisen. Tämä kurssi on osa omaa aineenhallinnan kokonaisuuttani. Hieman erilainen tavallisiin kursseihini verrattuna! Kurssilla käsitellään tyttöjen naiseksi kasvamisen tematiikkaa, sekä erilaisia tyttöihin liittyviä normeja, ihanteita ja kontrollia. Kurssi suoritetaan kirjatenttinä.
  • Ravintolisät. Ravitsemustieteen perusopintoihin liittyvä ihan uusi kurssi, jonka käyn osana sivuainettani.Kurssilla on tavoitteena tutustua ravintolisiin liittyviin tieteellisiin tutkimuksiin sekä ravintolisien kriittiseen arviointiin. Kurssilla harjoitellaan ravintolisien käyttöön ohjaamista sekä niihin liittyvän markkinoinnin tulkitsemista. Tosi tosi mielenkiintoinen kurssi varmasti tämäkin!
  • SPSS-ohjelmistokurssi. Tämä SPSS-ohjelmiston käyttämistä avaava kurssi jäi minulla jalkoihin syksyn kiireissä, joten jospa nyt keväällä liikenisi aikaa tällekin!
terveyden edistämisen opinnot

Se tekisi sitten yhteensä yhdeksän kurssia… huh huh! Olen aika varma, että yksi tai kaksi kurssia tippuu kevään aikana suunnitelmista pois, mikäli keväästä tulee kiireinen. Tykkään suunnitella opintojani puolirennolla otteella: olla hyvin suunnitelmallinen, mutta samalla myös joustaa suunnitelmista tarpeen mukaan. Ja oma jaksaminenhan on aina se tärkein <3

Tsemppiä sinullekin kevään opintoihin, mikäli sellaisia sinulla on! Ja toivottavasti tämä postaus oli hyödyllinen, mikäli terveyden edistämisen opinnot kiinnostavat. Instagramin puolelle kuvasin muuten videon, jossa on mun parhaat vinkit kurssien kalanteroimiseen – käy tsekkaamassa vielä se, jos siitä olisi hyötyä!

Terveydellä, Saara