Luonnosta lääkettä stressiin

Moikka taas!

Täällä on opiskelusyksy startannut täydellä teholla käyntiin, ja olenkin viikon aikana tehnyt jo yhden tentin ja aloittanut kaksi uutta kurssia. Kurssien ja työpäivien lomassa olen huomannut stressitasojeni kohoavan vähän turhankin koholle, vaikka syksy on vasta ihan alussa. Siksi olen viikon aikana kirjoitellut teille tätä postausta siitä, kuinka luonnosta voi löytää helpon lääkkeen stressiin!

Tekstin lopusta löytyy taas tiivistelmä, mikäli et jaksa lukea koko tekstiä. Kokosin tekstin oheen myös teidän lemppareitanne luontokohteita, joita kyselin aiemmin teiltä Instagramissa. Tsekkaa, jos siellä olisi joku kiva paikka, johon haluaisit suunnata seuraavaksi, vaikka syysretkelle! Kuvina tässä postauksessa ihania Lapin maisemia viime viikon reissulta ❤

LUONTO ON OIKEASTI HYVÄKSI KANSANTERVEYDELLE

Luonto. Mun mielestä niin aliarvostettu asia! Luonnolla, siellä olemisella ja luontoliikunnalla on paljonkin terveysvaikutuksia: niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin sellaisia. Terveyshyödyistä voidaankin puhua silloin, kun luontoympäristöstä saadaan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Luonnon myönteisiä terveysvaikutuksia ovat muun muassa luonnon kyky lievittää stressiä, parantaa mielialaa, lisätä fyysistä aktiivisuutta, madaltaa verenpainetta, ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja ja lihavuutta sekä pidentää elinikää. Luonnon hyödyt voi löytää niin oman asuinalueen lähipuistosta, kuin pidemmiltäkin luontoretkiltäkin. Suomalaisille erityisesti metsäympäristö sekä mökkeily ovat tärkeitä luonnosta saatavan hyvinvoinnin lähteitä.

Tutkimusten mukaan luonnon yksi merkittävimmistä terveysvaikutuksista liittyy juuri mielialaan, jota luonto kohentaa huomattavasti. Toinen merkittävä terveyshyöty liittyy luonnossa harrastettavaan liikuntaan: ulkoilu luonnossa kohentaa kuntoa, koettua terveyttä sekä auttaa irtautumaan arjesta. Luontoliikunta ennaltaehkäisee ylipainoa ja siihen liittyviä terveysongelmia. Luonto houkuttelee liikkumaan uudelleenkin, ja luontoliikunta koetaan usein kevyemmäksi ja mukavammaksi, kuin liikunta sisätiloissa.

Joissakin tutkimuksissa luonnon on havaittu vaikuttavan positiivisesti myös verenpaineeseen ja veren kortisolipitoisuuteen, eli sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimuksissa on havaittu positiivisia yhteyksiä myös kuolleisuuteen – luontoympäristöjen lähellä elävät näyttävät tutkimusten mukaan elävän pidempään. Luonnossa ja luontoympäristöissä näyttäisi siis olevan merkittävää potentiaalia kansanterveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.

Mutta tänään mä haluaisin keskittyä eniten stressiin! Puhutaan siitä seuraavaksi.

JOS SUA STRESSAA, SUUNTAA LUONTOON ❤

Minulle tärkein luonnon vaikutus on ehdottomasti sen kyky ehkäistä stressiä. On jotenkin ihan tosi ihmeellistä, kuinka stressaantuneena luontoon mennessä tuntuu stressi haihtuvan pois kuin itsestään. Ehkä metsässä on aikaa ajatella, tai tarpeeksi hiljaista omien ajatusten kuulemiselle. Tai sitten stressi saa vaan luonnossa oikeat mittasuhteet.

Myös tutkimukset ovat sitä mieltä, että luonto voi lievittää ja ennaltaehkäistä stressiä. Tutkimuksissa on havaittu, että luonnon rauhallisuus ja seesteisyys vaikuttavat myönteisesti kiireiseen elämään ja tietotulvaan joutuneeseen ihmiseen. Luontoympäristöt parantavat mielialaa ja tehtävistä suoriutumista, elvyttävät stressaantunutta mieltä ja parantavat tarkkaavuutta. Samanlaisia hyötyjä ei ole havaittu rakennetuissa kaupunkiympäristöissä. Mitä suuremman osuuden omasta vapaa-ajastaan käyttää luonnossa ulkoiluun, sitä stressiä lievittävimpiä kokemuksia sieltä saa. Luontoliikunta vaikuttaa positiivisesti myös stressin heikentämään vastustuskykyyn, eli sillä on vaikutuksia ihan kokonaisvaltaiseen terveyteen.

Eräs todella mielenkiintoinen tutkimustulos liittyy työ- ja koulumatkoihin. Tutkimuksissa on havaittu työhön ja opiskeluun liittyvällä viherkokemuksella olevan vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin. Jos yli puolet omasta työ- tai koulumatkasta kulkee läpi luonto- tai puistoalueiden, voi omat positiiviset tuntemukset lisääntyä ja mieliala kohentua. Oikeasti sillä siis voi olla merkitystä, mitä kautta aamuvarhain kuljemme kohti päivän haasteita!

Ihmisellä on myös luontainen taipumus pyrkiä hallitsemaan stressiään ympäristöään kontrolloimalla, kuten oleskelemalla luonnossa. Etenkin luonnossa sijaitsevassa mielipaikassa ihminen pystyy säätelemään olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan. Suomalaisten itse valitsemat mielipaikat ovatkin valtaosin luontokohteita. Mielipaikkaan mennään tyypillisesti rauhoittumaan, selvittelemään ajatuksia ja lievittämään omaa stressiä. Mielipaikat toimivat siis kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina.

TEIDÄN MIELIPAIKKOJA / LEMPPAREITA LUONTOKOHTEITA:

  • Turun saaristo
  • Koli
  • Saana-tunturi ja Kilpisjärvi
  • Pallas-Yllästunturi
  • Pyhä-Luoston kansallispuisto
  • Tiilikkajärven kansallispuisto
  • Orinoron rotko
  • Vuokatinvaara

Kyselin teiltä aiemmin Instagramissa teidän lempiluontopaikkojanne. Nämä olivat aivan ihania, kiitos kaikista vastauksista! Ja sorit, jos osa paikoista unohtui, sillä Instagram ei jostain syystä tallentanut kaikkia vastauksia ☹

JO 15 MINUUTTIA LUONNOSSA RIITTÄÄ

Kuinka kauan luonnossa sitten kannattaisi olla, että kaikki sen terveyshyödyt saisi maksimoitua? Ja etenkin omaa stressiä lievitettyä? Tutkimusten mukaan luonnon positiiviset vaikutukset saattaa havaita jo viiden minuutin jälkeen, mutta noin 15 minuuttia pidetään yleisemmin luonnon positiivisten terveysvaikutusten minimirajana. Mieti, jo 15 minuuttia luonnossa voi kohentaa mielialaa ja parantaa terveyttä? Se on ihan uskomattoman lyhyt aika.

Mitä enemmän aikaa vietetään luonnossa, sitä merkittävämpiä ovat luonnon tarjoamat terveyshyödyt. Tutkimuksissa on havaittu, että kun luonnossa oleillaan vähintään kahdesta kolmeen kertaan viikossa, noin viisi tuntia kuukaudessa, luonnon terveysvaikutukset vahvistuvat. Samat terveyshyödyt saavutetaan, jos vieraillaan kaupungin ulkopuolisilla, laajemmilla luontoalueilla pidempi reissu noin kahdesta kolmeen kertaan kuukaudessa.  

Myös luontoalueiden rakentaminen kaupunkiin edistää terveyttä. Kaupungistumisesta ja viheralueiden supistamisesta huolimatta luonnolla on edelleen keskeinen merkitys ihmisten asumiseen ja vapaa-aikaan liittyvissä toiveissa ja tarpeissa. Tutkimusten mukaan luonnon läheisyys elinympäristössä voi vähentää sairastavuutta ja lisätä onnellisuutta. Kaupunkiympäristöön liittyvä melu ja ilmansaasteet aiheuttavat stressiä, joka voi lievittyä kaupunkiin rakennetuilla viheralueilla, puistoissa tai metsissä. Kaupunkien luontoalueet kannustavat myös liikkumaan. Onneksi ainakin täällä Kuopiossa luontoa ympärillä riittää!

TIIVISTELMÄ:

  • Luonto kohentaa mielialaa ja lievittää stressiä! Luonto parantaa kykyä suoriutua tehtävistä ja se elvyttää mieltä sekä parantaa tarkkaavuutta.
  • Tutkimusten mukaan luonto lisää myös fyysistä aktiivisuutta, madaltaa verenpainetta, ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja ja lihavuutta sekä pidentää elinikää.
  • Luonnon positiiviset hyödyt voi löytää niin oman asuinalueen lähipuistosta, kuin pidemmiltäkin luontoretkiltä!
  • Suomalaisille erityisesti metsäympäristö sekä mökkeily ovat tärkeitä luonnosta saatavan hyvinvoinnin lähteitä.
  • Suomalaisten valitsemat mielipaikat ovat useimmiten luontokohteita. Mielipaikkaan mennään tyypillisesti rauhoittumaan, selvittelemään ajatuksia ja lievittämään omaa stressiä. Mielipaikat toimivat siis kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina.
  • Jo 15 minuuttia luonnossa vietettyä aikaa tuo esiin luonnon terveysvaikutukset! Kuitenkin, mitä enemmän aikaa vietetään luonnossa, sitä merkittävämpiä ovat luonnon tarjoamat terveyshyödyt.
  • Myös luontoalueet kaupungissa edistävät terveyttä: ne tarjoavat pakopaikan melulta ja ilmansaasteilta sekä lisäävät kaupunkilaisten fyysistä aktiivisuutta.

Ihania ja syksyisiä hetkiä luonnossa!

Terveydellä, Saara

LÄHTEET:

Muistathan: somekuplan ulkopuolella on kokonainen elämä

Elämäni vaikeimman kesän jälkeen sain kuulla tuttaviltani, kuinka ihanalta kesäni olikaan näyttänyt Instagramissa. Se herätti ajattelemaan: kesänihän oli ollut ihan kaikkea muuta kuin ihana! Vaikka jonkun elämä näyttäisi täydelliseltä somessa, se saattaa oikeasti olla kaukana täydellisestä. Medialukutaito on yksi tärkeimmistä keinoista nähdä oman somekuplansa ulkopuolelle – sosiaalinen media kun ei koskaan ole täysin rehellinen paikka.

Mä lupaan jatkossa olla somessa vähän rehellisempi. Lupaa sinä kehittää medialukutaitoasi ja laittaa some kiinni silloin, kun ahdistaa.

“Vitsi sulla on ollut ihana kesä, mä oon seurannut Instagramista!”

Tämän lauseen olen kuullut monen tutun suusta, palattuani kesän jälkeen töihin ja arkeen. Lause on pysäyttänyt minut niille sijoilleen. Mun kesä ei ole todellakaan ollut ihana. Ei, se on ollut kaikkea muuta: ehkä haastavin kaikista elämäni kesistä.

Miksi kesäni on sitten näyttänyt ihanalta muille? Tätä pysähdyin miettimään. Mietin ja mietin, ja sitten päätin kirjoittaa tämän tekstin. Tänään puhutaan somekuplista, somen luomista mielikuvista, mun suhtautumisesta elämän jakamiseen sosiaalisessa mediassa sekä ihan tärkeääkin tärkeämmästä medialukutaidosta. Olisi ihanaa ja tärkeää, jos lukisit tämän ❤

AJATUKSIA SIITÄ, MITÄ HALUAN JA MITÄ EN HALUA NÄYTTÄÄ SOMESSA  

Kamppailen ihan päivittäin ajatuksien kanssa siitä, mitä sosiaalisen median kanaviini haluan julkaista. Mitä asioita haluan näyttää elämästäni somessa? Mitä asioita jättäisin pois? Ihan ennen kaikkea haluaisin olla elämästäni rehellinen, mutta joidenkin asioiden tuominen kaikkien nähtäville tuntuu haastavalta. Ja myös tosi väärältä. Pitäisikö vaikeat jutut kuitenkin nostaa esille somessa?

Some on ollut minulle aina positiivinen paikka: sellainen, jonne en ole kärrännyt mukanani omia murheitani. Some ja etenkin sisällöntuotanto ovat auttaneet minua näkemään ja havaitsemaan parhaat puolet ja pienetkin arjen ilot omasta elämästäni. Olen päättänyt jo kauan sitten, että en halua ladata someen niitä negatiivisia ajatuksia, jotka joka tapauksessa jo muutenkin kulkevat päivittäin mukanani. Sosiaalisen median avulla pystyn sanoittamaan itselleni oman elämäni hyviä hetkiä, omalla visuaalisella tavallani. Ehkä pystyn samalla myös luomaan hyvää mieltä muille – ehkä saada aikaan pienen hymyn tai hyvän tunteen ruudun toisella puolella.

Näen nykyään sosiaalisen median myös keinona kasvaa ammatillisesti, sekä luoda ja kehittää omaa ammattilaisbrändiäni. Haluan jakaa terveystietoa somessa ja sen kautta tehdä tulevaisuudessa ehkä jopa töitä ammattilaisena sen kautta. Ammattilaisuus on minulle yksi peruste, jonka vuoksi en halua jakaa elämästäni ja itsestäni seuraajakunnalle liikaa henkilökohtaisia, vaikeita juttuja. Henkilökohtaiset surut eivät myöskään ole asia, jota itse etsin somesta tai jota haluaisin nähdä muilta ammattilaisilta.

Nämä kaksi syytä johtavat kuitenkin siihen, että annan tavallaan väärän kuvan elämästäni somessa. Epärehellisen. Saatan kerta toisensa jälkeen kuulla, kuinka ”elämäni on täydellistä” tai ”eihän sinulla koskaan vaikeaa ole”. Se toki satuttaa. Sen takia dilemma on valmis: haluaisin pitää oman sosiaalisen mediani ammattimaisena ja etenkin positiivisena, mutta samalla se ei ole koko totuus. Olen siis haastanut itseni miettimään näitä asioita uudelleen.

MEDIALUKUTAITO AUTTAA NÄKEMÄÄN SOMEKUPLAN ULKOPUOLELLE

Vaikka tulevaisuudessa minä – ja monet muutkin someaktiivit – rohkaistuisivat jakamaan sosiaalisessa mediassa myös ikäviä ja kipeitä asioita elämästään, ei se mielestäni siltikään riitä ratkaisuksi. Vaikka vaikeista jutuista puhuminen, vertaistuen saaminen ja somen inhimillistäminen ovatkin tosi upeita asioita, ei kenenkään velvollisuus silti ole jakaa henkilökohtaisia asioitaan somessa. Sen sijaan, että rohkaisisin kaikkia kertomaan täysin rehellisesti elämästään somessa, on mielestäni tärkeämpää muistuttaa ja puhua ääneen medialukutaidosta.

Ja nyt puhutaan.

Medialukutaidolla tarkoitetaan erilaisia taitoja median parissa toimimiseen, mediaviestien ymmärtämiseen sekä omien mediasisältöjen luomiseen. Medialukutaidon ohessa puhutaan usein myös mediakasvatuksesta, jolla tarkoitetaan kaikenikäisille kohdistettua toimintaa, jonka avulla pyritään lisäämään medialukutaitoa. Helposti ajatellaan, että medialukutaito on jotain, mitä pitäisi opettaa vain lapsille, mutta on yhtä tärkeää huomioida opetuksessa kaikki ikäryhmät. Myös me aikuiset tarvitsemme muistutusta medialukutaidosta aika ajoin.  

Kuten ehkä jo tiedämmekin, tutkimusten mukaan sosiaalinen media voi vaikuttaa negatiivisesti yksilön kehonkuvaan tai terveyskäyttäytymiseen. Kauniit kuvat julkkiksista, kavereista, ruoka-annoksista, treenatuista kropista tai muodista voivat aiheuttaa yksilössä vertailun ja huonommuuden tunteita tai esimerkiksi altistaa terveydelle haitallisille valinnoille. Negatiiviset tunteet omasta kehosta voivat ahdistaa ja samalla luoda paineita siitä, kuinka itse voisi näyttää paremmalta somessa. Somessa on helppoa verrata itseään muihin ja siten pettyä, sillä useimmiten muiden elämä näyttää omaa paremmalta.  

Upeaa on kuitenkin se, kuinka medialukutaito ja median käyttämiseen liittyvät kyvyt voivat lievittää sosiaalisen median luomia negatiivisia mielukuvia esimerkiksi omasta kropasta. Tämän tutkimuksen mukaan medialukutaito auttoi nuoria näkemään sosiaalisen median sisällöt neutraalimmin kuin tavallisesti. Medialukutaidon hallitseminen siis hillitsi negatiivisia tuntemuksia, etenkin nuorilla tytöillä. Harmillista on, ettei sama ilmiö kuitenkaan toistunut pojilla.

Omasta mielestäni hyvään medianlukutaitoon kuuluu myös oman mediassa vietetyn ajan sääteleminen. Jokainen meistä voi itse valita, kuinka paljon aikaa viettää somessa. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa havaittiin, että yli kolme tuntia päivässä sosiaalisessa mediassa viettävät nuoret olivat alttiimpia mielenterveyden häiriöiden syntymiselle. Voi siis olla, että runsas sosiaalisen median käyttö ja jatkuva itsensä vertailu muihin ei tee hyvää mielelle.

SOMEKUPLAN ULKOPUOLELLA ON ELÄMÄÄ

Somekuplan ulkopuolella on kokonainen elämä, tunteineen, riemuineen ja epäonnistumisineen.  Muistathan sen. Muista, ettei sosiaalinen media voi koskaan olla täysin rehellinen paikka. Muistathan, että sosiaalisessa mediassa näkyvät muiden elämästä vain parhaat palat: kauneimmat kuvakulmat, tarkkaan harkitut meikit ja vaatteet, kuvien muokatut värit ja valot, vain yhdestä nurkkauksesta siivotut asunnot, ruoka-annokset, joita on valmisteltu tuntikausia, filtterit, hymyt, sisään vedetyt vatsat. Muistathan, että oma elämäsi on tärkein, hienoin ja uskomattomin asia, mitä sinulla on.

Itse lupaan olla somessa vähän rehellisempi. Jakaa elämän epäonnistumisia, huonoja päiviä. Samalla lupaan pitää kiinni myös vanhasta: hyvien asioiden etsimisestä ja positiivisuuden antamisesta muille. Sinä voit luvata, että harjoitat medialukutaitoasi. Että laitat somen kiinni silloin, jos ahdistaa. Että muistat olla kriittinen somessa joka päivä.

Terveydellä ja somekuplan puhkaisemista opetellen,

Saara

LÄHTEET

TAIDE JA TERVEYS – Miksi luovuus voi pidentää elinikää?

Tiesitkö, että taideharrastus voi edistää terveyttä ja pidentää elinikää? En minäkään, mutta mielenkiintoni aihetta kohtaan heräsi, kun korona-ajan alkaessa ostin maalaustarvikkeet pitkien koti-iltojeni ratoksi. Kun useiden vuosien jälkeen aloitin maalaamisen uudelleen, vei se kerta kaikkiaan mennessään. Maalaaminen on ollut ihanaa vastapainoa urheilupainotteisille harrastuksilleni ja ennen kaikkea ravinnut mielenterveyttä upealla tavalla. Maalatessa on unohtunut kaikki muu!

Siksi sisäinen terveysbloggaajani halusi selvittää lisää, ja aloinkin heti keräämään taustatietoa maalaamisen, sekä laajemmin taiteen ja luovuuden, merkityksestä terveydelle. Koska uusi harrastukseni on tuonut minulle niin valtavasti hyvinvointia, on samanlaisia kokemuksia oltava muillakin. Tänään kerron, miksi taiteileminen on tutkitusti terveellistä, ja miksi luovuus voi pidentää elinikäämme. Tämän jälkeen saatat olla inspiroitunut kokeilemaan jotain uutta. Enjoy! 

Loppuun kokosin lyhyen tiivistelmän aiheesta, mikäli et ehdi lukemaan koko tekstiä ❤  

TAIDEHARRASTUS VOI EDISTÄÄ JOPA FYYSISTÄ TERVEYTTÄ   

Ihan aluksi en uskonut, että taiteella voi olla jopa fyysistä terveyttä edistäviä ulottuvuuksia. WHO:n julkaiseman laajan, yli 900 tutkimusjulkaisua analysoivan raportin mukaan, asia tosiaan on juuri niin. Taide ja sen harrastamisen eri muodot tuovat tekijälleen hyvän terveyden ja hyvinvoinnin kokemuksia, parempaa mielenterveyttä, stressinhallintakeinoja sekä konsteja pitkäaikaissairauksien hoitoon ja niiden kanssa elämiseen. Taideharrastus voi ehkäistä useita sairauksia ja tuoda tekijälleen yhteisöllisyyden kokemuksia vaikeiden elämäntilanteiden keskelle.  

Vaikkakin taiteen positiiviset terveysvaikutukset näkyvät etenkin mielenterveydessä ja mielen hyvinvoinnissa, on taiteilulla huomattu olevan myös joitakin fysiologisia vaikutuksia terveyteen. Tanssiminen, maalaaminen, musisointi tai muu taiteen tekeminen tasoittavat stressihormoni kortisolin määrää ja lieventävät stressiä. Taiteilu voi myös tehostaa elimistön immuunijärjestelmän sekä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Taideharrastuksen on huomattu olevan yhteydessä jopa terveellisimpiin elintapoihin, sillä taiteen tuomat hyvän olon kokemukset kannustavat terveellisiin valintoihin, kuten terveellisempään ravintoon. Fyysiset terveysvaikutukset näkyvät myös konkreettisesti: esimerkiksi tanssi on erinomaista ja kuntoa kohottavaa liikuntaa!  


Taiteilu on mahtavaa treeniä myös kaikista kalleimmalle aarteellemme, eli aivoille. WHO:n raportin mukaan etenkin musiikki ja tanssi aktivoivat aivoja ja aivojen muistikeskusta, ehkäisten muistisairauksia, kuten dementiaa. Aivoliiton mukaan taideharrastus on yhteydessä aivojen terveyteen: mitä enemmän aivoja käyttää omilla mieluisilla tavoillaan, sitä vastustuskykyisemmät ne ovat aivosairauksia vastaan. Taideharrastukset näyttävät ehkäisevän ja hoitavan myös tiettyjä sairauksia. Näyttöä on ollut esimerkiksi dementian, masennuksen, Parkinsonin taudin, sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa.  

TAITEILU TUO ENNEN KAIKKEA TERVEYTTÄ MIELELLE  

 Taideharrastukset tekevät ennen kaikkea hyvää mielelle. Tutkimusten mukaan taide voi vahvistaa monin tavoin mielen hyvinvointia. MIELI ry:n mukaan taiteen kautta voi oppia tunnistamaan omia tunteitaan ja harjoitella tärkeitä tunnetaitoja. Esimerkiksi musiikin kuuntelu voi auttaa tunteiden hallinnassa, sillä musiikki voi niin rauhoittaa, kuin tsempatakin!

Taide voi myös kohentaa mielialaa, lievittää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta sekä auttaa stressin hallinnassa. Aivoliiton mukaan taide onkin yhteydessä hyvän elämän kokemuksiin, pidempään ikään ja osallisuuden tunteisiin. Taideharrastuksesta saa myös iloa, ja taiteen on todettu tekevän ihmiset luovemmiksi ja aktiivisemmiksi. WHO:n raportissa kerrotaan, että taiteella on havaittu olevan myös pitkäaikaisempia vaikutuksia mielenterveyden häiriöiden ehkäisyssä ja hoidossa. Taideharrastus kasvattaa tekijänsä itsetuntemusta, itsetuntoa ja itseluottamusta, ja nämä seikat rakentavat vahvasti parempaa mielenterveyttä.  

Taide laittaa liikkeelle uusia ajatuksia ja tuo mukanaan elämyksiä, kokemuksia, ystäviä ja voimavaroja. Ei siis mikään ihme, että mieli voi paremmin ❤ 

TAIDE ANTAA YHTEISÖLLISYYDEN KOKEMUKSIA 

 Taiteella on myös yhteisöllinen ja sosiaalinen puolensa. Ryhmämuotoisen taidetoiminnan, kuten teatterin tai kuorolaulun, on huomattu lisäävän yhteisöllisyyden kokemuksia. Tutkimusten mukaan taideharrastus voi vähentää yksinäisyyttä ja lisätä kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi tulemisen tunteita. Aikamoisen vaikuttavia juttuja!  

Taide on tuonut hyvää oloa myös työyhteisöihin. Yhteinen taide- tai kulttuuritoiminta työyhteisössä on suojannut työntekijöitä stressiltä sekä henkiseltä uupumukselta ja näin tuonut mukanaan työhyvinvointia. Yhteinen kulttuuritoiminta on myös hionut työyhteisöjä tiiviimmiksi ja näin parantanut yhteisön keskinäistä kommunikaatiota. Myös päätöksenteko on muuttunut joustavammaksi työyhteisön ryhmäytyessä.  

TIIVISTELMÄ (eli lue ainakin tämä!) 

  •  Taideharrastus voi lievittää stressiä sekä ehkäistä masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta  
  • Taiteesta kumpuavat hyvän olon kokemukset voivat auttaa terveellisempien arjen valintojen tekemisessä 
  • Tanssi on loistavaa, terveyttä edistävää liikuntaa, ja taiteileminen on mahtavaa treeniä myös aivoille 
  • Taide vahvistaa tunnetaitoja ja auttaa tunteiden hallitsemisessa 
  • Taide tuo tekijälleen iloa ja kasvattaa itseluottamusta 
  • Ryhmässä tekeminen vähentää yksinäisyyttä ja tuo mukanaan yhteisöllisyyttä 
  • Työyhteisötkin voivat hyötyä taidetoiminnasta ja rakentaa siten yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia

Tällainen tykitys tällä kertaa, toivottavasti hieman erilainen aihe herätti ajatuksia ❤ Jätä ihmeessä kommentti, tai kommentoi asiaa vaikka Instagramissa! 

Terveydellä, Saara  

LÄHTEET 

Projekti mielenterveyden hyväksi

Viime vuoden aikana olin mukana toteuttamassa hyväntekeväisyysprojektia, josta olen halunnut kirjoittaa jo pitkään! Vihdoin ehdin istahtaa alas ja kirjoittaa kaiken aiheesta. Viime vuonna minut siis pyydettiin mukaan projektiin, jonka toteuttamiseksi sain pitkästä aikaa kaivaa ihan oikean kamerani kaapista pölyttymästä. Kuvasin mielenterveyskuntoutumista ja mielenterveyskuntoutujien vertaistukitoimintaa tukevalle yhdistykselle seinäkalenterin, jonka myyntitulot suunnattiin lyhentämättöminä yhdistyksen toimintaan, eli mielenterveystyöhön.

Kalenterin sivuille otettiin mukaan asioita, joita tapaamani mielenterveyskuntoutujat kertoivat arvostavansa, rakastavansa, harrastavansa tai josta he saivat voimaa arkeensa. Jokainen kalenterin tekemiseen osallistunut ihminen oli erilainen persoona, ja sivuille päätyikin kuvia hyvin erilaisista teemoista: käsitöistä, luonnosta, eläimistä, uskonnosta, omien juurien ja perheen arvojen vaalimisesta sekä vuodenaikojen vaihtumisesta.

Tätä postausta kuvittaa osa valmiista kuvista, joihin valittiin sellaisia lauseita ja sanoja, jotka ovat tsempanneet kuntoutujia läpi harmaimpien aikojen.

Päällimmäisenä projektista mieleen jäi valtava kiitollisuus ja arvostus mielenterveysyhdistyksen tekemää työtä kohtaan. Eikä kyseessä ole laisinkaan vain tämä yhdistys, vaan ympäri Suomen lukuisat yhdistykset ja järjestöt tekevät arvostettavaa ja merkittävää työtä, joka päivä. Yhdistykset ja järjestöt toimivat usein hyvin pienillä resursseilla ja hyväntekeväisyysvoimin, joka nostattaa arvostustani entisestään. Kuinka hienoa olikaan antaa oma panoksensa toiminnalle, jolla on valtavan tärkeä merkitys monelle ihmiselle, jonka mielenterveys on järkkynyt.

JOKA VIIDES SUOMALAINEN KOKEE MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖN VUOSITTAIN

Suomessa on tuhansia mielenterveyskuntoutujia. Mielenterveyskuntoutujan käsitettä on hankala määritellä, sillä useat mielenterveyden häiriötkin ovat hyvin monisyisiä, keskenään erilaisia ja muuttuvia, joka tekee ilmiöiden määrittelemisestä hankalaa. Yli puolet (50,6%) suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä, joka on valtavan suuri määrä. Yhä useammin suomalaiset siis joutuvat jättäytymään työelämän ulkopuolelle jonkin mielenterveyden häiriön vuoksi. Työelämän ulkopuolelle jättäytyminen taas altistaa syrjäytymisriskille ja riskille jäädä vaille terveydenhuollon palveluita.  

On arvioitu, että vähintään joka viides suomalainen kokee mielenterveyden häiriön vuosittain ja joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Arvioiden mukaan mielenterveyden häiriöt aiheuttavat yhteiskunnalle vuosittain yli 11 miljardin euron kustannukset. Se on valtavan suuri summa. Mielenterveyspalveluihin ei 2000-luvulla ole kuitenkaan panostettu rahallisesti samoissa määrin, kuin muuhun terveydenhuoltoon.

Mielenterveys, mielenterveyden häiriöt ja niistä kuntoutuminen koskettavat siis lähes jokaista meistä, ja aihe on niin tärkeä, että siksi siitä myös kirjoitan. Tieto ja sen levittäminen vähentävät myös mielenterveyden häiriöihin liittyviä ennakkoluuloja.

KOHTI KUNTOUTUMISTA

Mielenterveyden häiriöitä on mahdollista ehkäistä ja hoitaa – ja vakavistakin mielenterveyden häiriöistä on myös mahdollista toipua. Muistammehan, että mielenterveyshäiriöistä kärsivän elämä voi olla laadukasta ja mielekästä, vaikka sairaus asettaakin rajoituksia elämälle. Jokaisen elämä on myös arvokasta ja arvostettavaa.  Suomessa on tehty loistavaa työtä mielenterveyden edistämiseksi sekä etenkin mielenterveyteen liittyvän stigman poistamiseksi. Kun mielenterveydestä puhutaan avoimesti, on hoitoon myös helpompi hakeutua.

Suomessa mielenterveyspalveluja tuottavat terveyskeskukset, erikoissairaanhoito, sosiaalipalvelut, yksityinen sektori sekä lukuisat järjestöt ja yhdistykset. Mielenterveyskuntoutus on useiden palvelujen kokonaisuus, jossa tuetaan mielenterveyskuntoutujan kuntoutumista ja selviytymistä arjessa. Mielenterveyden hoidossa on tärkeää ehkäiseminen, jolloin ongelmiin voidaan puuttua ennen niiden puhkeamista vakaviksi.

Ehkäisevistä palveluista puhuttaessa yhdistykset ja järjestöt astuvat esiin. Yhdistysten ja järjestöjen toiminta on usein matalan kynnyksen toimintaa, joka tarkoittaa sitä, että palveluiden piiriin on helppoa ja nopeaa hakeutua. Järjestöt tarjoavat esimerkiksi keskusteluapua ja ryhmiä, joita on vain vähän tarjolla terveydenhuollossa. Ne ovat kuitenkin todella tärkeitä mielenterveysongelmien kanssa painiville. Järjestötoiminta tukee myös mielenterveyskuntoutujien arkirytmin säilyttämistä sekä tarjoaa vuorovaikutuksen kokemuksia ja yhteisön toimintaan osallistumista. Varhainen tuki, eli juurikin ehkäisevät toimet, vähentävät mielenterveyden kustannuksia kaikista eniten, joten ne ovat hurjan tärkeitä.

PUHUTAAN JA ARVOSTETAAN

Toivon, että Suomessa jatkettaisiin jo syntynyttä avointa mielenterveyskeskustelua, jolla jo itsessään on parantava vaikutus. Muistetaan arvostaa mielenterveyden kanssa kamppailevia tai kamppailleita.  Arvostetaan myös vaativaa mielenterveystyötä tekeviä vapaaehtoisia, järjestötoimijoita sekä myös korvaamatonta terveydenhuollon ja sairaanhoidon väkeä.

Mielenterveydellä,

Saara

LÄHTEET (klikkaamalla pääset lukemaan lisää)