Muistathan: somekuplan ulkopuolella on kokonainen elämä

Elämäni vaikeimman kesän jälkeen sain kuulla tuttaviltani, kuinka ihanalta kesäni olikaan näyttänyt Instagramissa. Se herätti ajattelemaan: kesänihän oli ollut ihan kaikkea muuta kuin ihana! Vaikka jonkun elämä näyttäisi täydelliseltä somessa, se saattaa oikeasti olla kaukana täydellisestä. Medialukutaito on yksi tärkeimmistä keinoista nähdä oman somekuplansa ulkopuolelle – sosiaalinen media kun ei koskaan ole täysin rehellinen paikka.

Mä lupaan jatkossa olla somessa vähän rehellisempi. Lupaa sinä kehittää medialukutaitoasi ja laittaa some kiinni silloin, kun ahdistaa.

“Vitsi sulla on ollut ihana kesä, mä oon seurannut Instagramista!”

Tämän lauseen olen kuullut monen tutun suusta, palattuani kesän jälkeen töihin ja arkeen. Lause on pysäyttänyt minut niille sijoilleen. Mun kesä ei ole todellakaan ollut ihana. Ei, se on ollut kaikkea muuta: ehkä haastavin kaikista elämäni kesistä.

Miksi kesäni on sitten näyttänyt ihanalta muille? Tätä pysähdyin miettimään. Mietin ja mietin, ja sitten päätin kirjoittaa tämän tekstin. Tänään puhutaan somekuplista, somen luomista mielikuvista, mun suhtautumisesta elämän jakamiseen sosiaalisessa mediassa sekä ihan tärkeääkin tärkeämmästä medialukutaidosta. Olisi ihanaa ja tärkeää, jos lukisit tämän ❤

AJATUKSIA SIITÄ, MITÄ HALUAN JA MITÄ EN HALUA NÄYTTÄÄ SOMESSA  

Kamppailen ihan päivittäin ajatuksien kanssa siitä, mitä sosiaalisen median kanaviini haluan julkaista. Mitä asioita haluan näyttää elämästäni somessa? Mitä asioita jättäisin pois? Ihan ennen kaikkea haluaisin olla elämästäni rehellinen, mutta joidenkin asioiden tuominen kaikkien nähtäville tuntuu haastavalta. Ja myös tosi väärältä. Pitäisikö vaikeat jutut kuitenkin nostaa esille somessa?

Some on ollut minulle aina positiivinen paikka: sellainen, jonne en ole kärrännyt mukanani omia murheitani. Some ja etenkin sisällöntuotanto ovat auttaneet minua näkemään ja havaitsemaan parhaat puolet ja pienetkin arjen ilot omasta elämästäni. Olen päättänyt jo kauan sitten, että en halua ladata someen niitä negatiivisia ajatuksia, jotka joka tapauksessa jo muutenkin kulkevat päivittäin mukanani. Sosiaalisen median avulla pystyn sanoittamaan itselleni oman elämäni hyviä hetkiä, omalla visuaalisella tavallani. Ehkä pystyn samalla myös luomaan hyvää mieltä muille – ehkä saada aikaan pienen hymyn tai hyvän tunteen ruudun toisella puolella.

Näen nykyään sosiaalisen median myös keinona kasvaa ammatillisesti, sekä luoda ja kehittää omaa ammattilaisbrändiäni. Haluan jakaa terveystietoa somessa ja sen kautta tehdä tulevaisuudessa ehkä jopa töitä ammattilaisena sen kautta. Ammattilaisuus on minulle yksi peruste, jonka vuoksi en halua jakaa elämästäni ja itsestäni seuraajakunnalle liikaa henkilökohtaisia, vaikeita juttuja. Henkilökohtaiset surut eivät myöskään ole asia, jota itse etsin somesta tai jota haluaisin nähdä muilta ammattilaisilta.

Nämä kaksi syytä johtavat kuitenkin siihen, että annan tavallaan väärän kuvan elämästäni somessa. Epärehellisen. Saatan kerta toisensa jälkeen kuulla, kuinka ”elämäni on täydellistä” tai ”eihän sinulla koskaan vaikeaa ole”. Se toki satuttaa. Sen takia dilemma on valmis: haluaisin pitää oman sosiaalisen mediani ammattimaisena ja etenkin positiivisena, mutta samalla se ei ole koko totuus. Olen siis haastanut itseni miettimään näitä asioita uudelleen.

MEDIALUKUTAITO AUTTAA NÄKEMÄÄN SOMEKUPLAN ULKOPUOLELLE

Vaikka tulevaisuudessa minä – ja monet muutkin someaktiivit – rohkaistuisivat jakamaan sosiaalisessa mediassa myös ikäviä ja kipeitä asioita elämästään, ei se mielestäni siltikään riitä ratkaisuksi. Vaikka vaikeista jutuista puhuminen, vertaistuen saaminen ja somen inhimillistäminen ovatkin tosi upeita asioita, ei kenenkään velvollisuus silti ole jakaa henkilökohtaisia asioitaan somessa. Sen sijaan, että rohkaisisin kaikkia kertomaan täysin rehellisesti elämästään somessa, on mielestäni tärkeämpää muistuttaa ja puhua ääneen medialukutaidosta.

Ja nyt puhutaan.

Medialukutaidolla tarkoitetaan erilaisia taitoja median parissa toimimiseen, mediaviestien ymmärtämiseen sekä omien mediasisältöjen luomiseen. Medialukutaidon ohessa puhutaan usein myös mediakasvatuksesta, jolla tarkoitetaan kaikenikäisille kohdistettua toimintaa, jonka avulla pyritään lisäämään medialukutaitoa. Helposti ajatellaan, että medialukutaito on jotain, mitä pitäisi opettaa vain lapsille, mutta on yhtä tärkeää huomioida opetuksessa kaikki ikäryhmät. Myös me aikuiset tarvitsemme muistutusta medialukutaidosta aika ajoin.  

Kuten ehkä jo tiedämmekin, tutkimusten mukaan sosiaalinen media voi vaikuttaa negatiivisesti yksilön kehonkuvaan tai terveyskäyttäytymiseen. Kauniit kuvat julkkiksista, kavereista, ruoka-annoksista, treenatuista kropista tai muodista voivat aiheuttaa yksilössä vertailun ja huonommuuden tunteita tai esimerkiksi altistaa terveydelle haitallisille valinnoille. Negatiiviset tunteet omasta kehosta voivat ahdistaa ja samalla luoda paineita siitä, kuinka itse voisi näyttää paremmalta somessa. Somessa on helppoa verrata itseään muihin ja siten pettyä, sillä useimmiten muiden elämä näyttää omaa paremmalta.  

Upeaa on kuitenkin se, kuinka medialukutaito ja median käyttämiseen liittyvät kyvyt voivat lievittää sosiaalisen median luomia negatiivisia mielukuvia esimerkiksi omasta kropasta. Tämän tutkimuksen mukaan medialukutaito auttoi nuoria näkemään sosiaalisen median sisällöt neutraalimmin kuin tavallisesti. Medialukutaidon hallitseminen siis hillitsi negatiivisia tuntemuksia, etenkin nuorilla tytöillä. Harmillista on, ettei sama ilmiö kuitenkaan toistunut pojilla.

Omasta mielestäni hyvään medianlukutaitoon kuuluu myös oman mediassa vietetyn ajan sääteleminen. Jokainen meistä voi itse valita, kuinka paljon aikaa viettää somessa. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa havaittiin, että yli kolme tuntia päivässä sosiaalisessa mediassa viettävät nuoret olivat alttiimpia mielenterveyden häiriöiden syntymiselle. Voi siis olla, että runsas sosiaalisen median käyttö ja jatkuva itsensä vertailu muihin ei tee hyvää mielelle.

SOMEKUPLAN ULKOPUOLELLA ON ELÄMÄÄ

Somekuplan ulkopuolella on kokonainen elämä, tunteineen, riemuineen ja epäonnistumisineen.  Muistathan sen. Muista, ettei sosiaalinen media voi koskaan olla täysin rehellinen paikka. Muistathan, että sosiaalisessa mediassa näkyvät muiden elämästä vain parhaat palat: kauneimmat kuvakulmat, tarkkaan harkitut meikit ja vaatteet, kuvien muokatut värit ja valot, vain yhdestä nurkkauksesta siivotut asunnot, ruoka-annokset, joita on valmisteltu tuntikausia, filtterit, hymyt, sisään vedetyt vatsat. Muistathan, että oma elämäsi on tärkein, hienoin ja uskomattomin asia, mitä sinulla on.

Itse lupaan olla somessa vähän rehellisempi. Jakaa elämän epäonnistumisia, huonoja päiviä. Samalla lupaan pitää kiinni myös vanhasta: hyvien asioiden etsimisestä ja positiivisuuden antamisesta muille. Sinä voit luvata, että harjoitat medialukutaitoasi. Että laitat somen kiinni silloin, jos ahdistaa. Että muistat olla kriittinen somessa joka päivä.

Terveydellä ja somekuplan puhkaisemista opetellen,

Saara

LÄHTEET