10 kysytyintä kysymystä terveyden edistämisen opinnoista

Heippa!

VIHDOINKIN sain valmiiksi jo pitkään työpöydällä odottaneen postauksen! Nimittäin: saan viikoittain useita kysymyksiä opiskelemastani alasta, eli terveyden edistämisestä. Vaikka vastailenkin kysymyksiin aina oikeasti mielelläni, päätin kuitenkin koota yhden otsikon alle useimmin kysytyt kysymykset – ihan vain siksi, että ne myös säilyvät nähtävillä pitkään ja isompi joukko voi hyötyä niistä 😊 Tässä tulee siis 10 kysytyintä kysymystä terveyden edistämisen opinnoista! Tallenna tämä postaus vaikka puhelimen tai nettiselaimen kirjanmerkkeihin, niin voit aina myöhemmin tarvittaessa palata tähän tietoiskuun.

  1. Lyhyesti alkuun: Mitä oikein ovat terveyden edistämisen opinnot?

Terveyden edistäminen on koulutusohjelma, jota voi opiskella Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion kampuksella. Terveyden edistäminen on monipuolinen ja laaja-alainen terveysalan opintokokonaisuus, josta valmistutaan terveystieteiden maistereiksi. Terveyden edistämisen opinnot koostuvat terveyden edistämisen kandiopinnoista ja suuntautumisvaihtoehdon mukaisista maisteriopinnoista.

Tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan terveyden edistämisen perusteet, erilaiset terveyden toimintamallit, ihmiselimistön rakenteen ja toiminnan sekä elintapojen, yhteiskunnan ja ympäristön vaikutukset väestön terveyteen. Opinnoissa tutustutaan myös kansallisiin ja globaaleihin terveysongelmiin ja niiden ennaltaehkäisyyn, alan tutkimustietoon, erilaisiin tutkimusmenetelmiin sekä oman valinnan mukaisiin sivuaineopintoihin.

2. Millainen on terveyden edistämisen tutkintorakenne?

Terveyden edistämisen opintokokonaisuus jakautuu kandidaatin ja maisterin tutkintoihin.

Kandidaatin tutkinto (180 op) pitää sisällään:

  • Terveystieteiden ja terveyden edistämisen opintoja
  • Suuntautumisvaihtoehdon mukaisia opintoja (perus- ja aineopinnot)
  • Muita suuntautumisvaihtoehtoa tukevia opintoja, eli sivuaineopintoja, joitakin ennalta määrättyjä kursseja sekä valinnaisia opintojaksoja
  • Kandidaatin tutkielman ja siihen liittyvät seminaarit
  • Kieli- ja viestintäopintoja
  • Tutkimus- ja menetelmäopintoja

Maisterin tutkinto (120 op) pitää sisällään:

  • Suuntautumisvaihtoehdon mukaisia syventäviä opintoja
  • Pro gradu -tutkielman ja siihen liittyvät seminaarit
  • Suuntautumisvaihtoehtoa tukevia opintoja, eli sivuaineopintoja sekä valinnaisia opintoja
  • Tutkimus- ja menetelmäopintoja

3. Millaisia suuntautumisvaihtoehtoja terveyden edistämisessä on?

Terveyden edistämisen opinnoissa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa:

  • Ergonomia ja työhyvinvointi
  • Väestön terveyden edistäminen
  • Terveysliikunnan edistäminen

Suuntautumisvaihtoehto valitaan näistä kolmesta vaihtoehdosta toisena opiskeluvuonna. Ensimmäisen vuoden opinnot ovat kaikille yhteisiä. Omaa pääainevalintaa ehtii hyvin miettiä ensimmäisen opiskeluvuoden ajan ja saada esimakua siitä, mikä suuntautumisista olisi just se oma juttu! Mielestäni tämä onkin yksi parhaista jutuista Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden opinnoissa, koska muualla pääaine pitää yleensä valita jo hakuvaiheessa.

Maisterivaiheeseen siirryttäessä suuntautumisvaihtoehtoja on edelleen kolme, mutta siten, että ergonomian ja väestön terveyden edistämisen pääaineet on yhdistetty ja kolmantena vaihtoehtona on täysin englanninkielinen maisteriohjelma.

Maisterivaiheen kolme suuntautumisvaihtoehtoa:

  • Väestön terveyden ja työhyvinvoinnin edistämisen maisteriohjelma
  • Terveysliikunnan maisteriohjelma liikuntalääketieteen oppiaineessa
  • Englanninkielinen Master of Science in Public Health (MPH) –maisteriohjelma

Maisterivaiheessa siirrytään siis loogisesti siihen maisteriohjelmaan, joka vastaa kandivaiheessa valittua suuntautumisvaihtoehtoa. Tai sitten valitaan kansainvälinen, kokonaan englanniksi oleva maisteriohjelma!

4. Mitä sivuaineita opintojen ohella voi lukea?

Terveyden edistämisen opinnoissa sivuaineen voi valita melko vapaasti. Väestön terveyden edistämisen sekä ergonomian suuntautumisvaihtoehdoissa vapaavalintaisia sivuaineita on kaksi: toinen kandivaiheessa ja toinen maisterivaiheessa. Terveysliikunnan edistämisen suuntautumisvaihtoehdossa kandivaiheen sivuaine on ennalta määrätty urheiluravitsemuksen opintokokonaisuus. Terveysliikunnan edistämisen suuntautumisvaihtoehdossa maisterivaiheen sivuaineen saa kuitenkin itse valita.

Sivuaineeksi tosiaan käy melkein mikä tahansa terveystieteiden opintoja tukeva opintokokonaisuus. Monet lukevat esimerkiksi johtamista, työ- ja organisaatiopsykologiaa, aikuiskasvatustiedettä, ravitsemustiedettä, gerontologiaa tai vaikkapa sosiaalitieteitä. Itse valitsin kandivaiheeni sivuaineeksi viestinnän ja maisterivaiheen sivuaineeksi ravitsemustieteen.

5. Millainen on terveyden edistämisen pääsykoe?

Terveyden edistämisen pääsykoe on vuodesta 2016 lähtien ollut aineistokoe, jossa kokeessa käsiteltävä aineisto jaetaan koetilanteessa. Kokeessa on aiempina vuosina ollut erilaisia aineiston tulkintaan liittyviä tehtäviä: niin monivalintaa kuin kirjoitustehtäviäkin. Sanoisin, että kokeeseen voi valmistautua petraamalla omaa luetun ymmärtämistään sekä tutustumalla terveystieteellisiin tutkimusartikkeleihin. Erityisen tärkeää on bongata tekstistä nopeasti tärkeimmät ydinkohdat.

Itä-Suomen yliopiston nettisivujen valintakoearkisto näyttää päivittyneen, eikä sieltä ainakaan tällä hetkellä löydy enää terveyden edistämisen vanhoja valintakokeita. Harmi! ☹

6. Millaisia hakuväyliä terveyden edistämisen linjalle on?

Terveyden edistämistä voi päästä opiskelemaan todistusvalinnan, pääsykokeen tai avoimen väylän kautta. Suoraan todistusvalinnalla otetaan sisään vain ensikertalaisia hakijoita, mutta pääsykokeella voidaan valita myös muita kuin ensikertalaisia. Vuonna 2020 pääsykoe- ja todistusvalintakiintiössä pääsi sisään 10 opiskelijaa.

Alaa voi päästä opiskelemaan myös avoimen yliopiston väylän kautta, joka on sisäänottomäärältään isompi kuin todistus- ja pääsykoeväylä. Avoimen väylän kautta opiskelemaan voi hakea silloin, kun on suorittanut avoimessa yliopistossa joko ergonomian, kansanterveystieteen tai liikuntalääketieteen perusopinnot (25 opintopistettä) vähintään keskiarvolla 3. Vuonna 2020 avoimen hakuväylästä sisään pääsi 20 opiskelijaa.

Kaikissa kolmessa hakuväylässä pääsykokeessa käyminen on kuitenkin pakollista 😊 

7. Pääseekö terveyden edistämistä opiskelemaan suoraan maisterivaiheeseen?

Voi päästä! Joka toinen vuosi otetaan viisi opiskelijaa sisään terveysliikunnan maisteriohjelmaan, joka toinen vuosi taas viisi opiskelijaa väestön terveyden ja työhyvinvoinnin edistämisen maisteriohjelmaan.

Hakijan koulutustaustasta (ja aiemmista opinnoista) riippuen maisteriopintojen lisäksi suoritetaan myös 60 op täydentäviä opintoja, joihin kuuluu myös kandidaatin tutkinto. Suoraan maisterivaiheeseen hakiessa pääainetta ei voi opintojen aikana valita, vaan se valitaan suoraan hakuvaiheessa, hakemalla jompaankumpaan maisteriohjelmaan.

8. Minkälaista opiskelu on käytännössä?

Terveyden edistämisen opinnot ovat monimuoto-opintoja, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelu on hyvin joustavaa ja verkko-opintopainotteista. Monimuoto-opinnot mahdollistavat tutkinnon tekemisen esimerkiksi kotipaikkakunnalta käsin tai osittain työn ohessa. Lähiopetusta ja konkreettisia luentoja ja seminaarejakin riittää, minkä vuoksi monet muuttavat Kuopioon suorittamaan opintoja. Osa opiskelijoista jaksaa puolestaan reissata luentoviikoille esimerkiksi pääkaupunkiseudulta käsin 😊

Terveyden edistämisen opinnoissa korostuu itsenäisyys, mutta paljon tehdään myös ryhmissä. Omien aikataulujen luominen ja lukujärjestyksen suunnitteleminen on tärkeää, koska opiskelupäivät täytyy rytmittää suurimmaksi osaksi itse. Käytännössä opinnot ovat todella monipuolisia: erilaisten harjoitustehtävien kirjoittamista ja tekemistä, ryhmätöiden ja seminaariesitysten suunnittelua, tenttejä ja niihin kertailua, luentoja ja ryhmäkeskusteluja sekä projektimuotoisia isompia kursseja.

Itse olen kokenut työn ja opiskelun yhdistämisen melko rankaksi, vaikka olenkin työskennellyt osa-aikaisesti koko opintojeni ajan. Toisaalta työt ovat tuoneet ihan mainiota vastapainoa opinnoille – toisaalta taas kuorma on välillä kasvanut turhankin suureksi. Pyrin rauhoittamaan elämäni pelkästään opinnoille viimeistään silloin, kun alan kirjoittaa gradua!

9. Mikä susta tulee isona? Sairaanhoitajako? Vai ravitsemusterapeutti? Ei kai lääkäriä?

Ehei, ei mitään näistä! Tämä on ehdottomasti kysytyin kysymys aina silloin, kun kerron jollekulle, mitä opiskelen. Suurin osa ihmisistä ei ole koskaan kuullutkaan sellaisesta alasta, kuin terveyden edistäminen. Siksi välillä meidän osaamisemme saatetaan yhdistää virheellisesti muihin terveysalan ammatteihin.

Terveyden edistämisestä ei valmistuta mihinkään tiettyyn ammattiin, joten kysymykseen ”Mikä susta tulee isona?” voi olla välillä aika hankalaa vastata. Terveyden edistäminen onkin vahva generalistiala, josta siis valmistutaan jonkin tietyn ammatin sijaan alan asiantuntijaksi. Terveyden edistäjät valmistuvat siis terveystieteiden asiantuntijoiksi, jotka voivat tehdä työkseen käytännössä mitä tahansa 😊

10. Millaisiin työtehtäviin tutkinto valmistaa?

Kuten jo ylempänä mainitsin, valmistuttuaan terveyden edistäjät, eli terveystieteiden maisterit, voivat tehdä käytännössä mitä tahansa. Omaa urasuuntaa määrittävät ennen kaikkea omat kiinnostuksenkohteet, sekä oma pääaine ja sivuaineet. Terveyden edistämisen koulutusohjelmasta valmistuttuaan voi toimia vaikkapa tutkijana, opettajana, erilaisissa asiantuntijatehtävissä, tarkastajana, terveysalan yrittäjänä, johtotehtävissä, erilaisissa projekteissa, kunnallisella sektorilla tai vaikka kehitystehtävissä. Erilaisia urapolkuja on niin paljon, kun on yksilöitäkin!

Itse olen erityisen kiinnostunut terveyden ja viestinnän yhteyksistä, sekä spesifimmin siitä, miten terveyttä voidaan edistää sosiaalisessa mediassa, ja millaisia ilmiöitä sosiaalisen median ja terveyden ympärille liittyy. Omaa urapolkuani olen lähtenyt rakentamaan pääainevalinnalla (väestön terveyden edistäminen) sekä sivuainevalinnoilla (viestintä ja ravitsemustiede). Olen suorittanut opintojeni aikana harjoittelun ja viettänyt välivuoden hankkien työkokemusta. Lisäksi tämä blogi ja oma Instagram-tilini ovat auttaneet tutkimaan ilmiötä lähemmin ja pääsemään mukaan konkreettiseen terveydenedistämistyöhön ❤  

Siinäpä ne! Toivottavasti tästä postauksesta oli sinulle jotain hyötyä! ❤ Alla vielä lista linkkejä, joiden avulla pääset tutustumaan terveystieteiden opintoihin vielä vähän syvemmin. Ihanaa loppuviikkoa!

Terveydellä, Saara

Lisätietoja ja linkkejä:

Kysymyksiä & vastauksia

Heeellurei!

Kyselin vähän aikaa sitten täällä blogissa ja Instagramin puolella teitä lähettämään mitä tahansa kysymyksiä ensimmäisen Q&A-postaukseni koostamiseksi (ja koronatylsyyden lievittämiseksi). Kyssäreitä tulikin ihan kivasti, ja tänään tarjoilenkin niihin vastauksia. Ennen kaikkea tämän postauksen koostaminen haastoi omaa ajatteluani, mutta toivottavasti jotkut vastaukset voivat jopa auttaa kysyjäänsä (lähinnä opiskeluun liittyvät sellaiset)!

Tässä postauksessa kerron, mistä haaveilen tällä hetkellä, mitkä ovat parhaat vinkkini terveyden edistämisen pääsykokeeseen, mitä haluan tehdä ensimmäiseksi korona-ajan päätyttyä sekä mitkä ovat parhaita keinoja treenimotivaation ylläpitämiseen. Mennään siis asiaan!

Mitä positiivista näet tässä korona-ajassa, vai onko mielestäsi tässä mitään positiivista?

Aloitetaan ajankohtaisista, eli koronakysymyksistä! Mä näen tässä tilanteessa oikeastaan melko paljonkin positiivista, vaikka tilanne ei itsessään ole tietenkään millään tavalla positiivinen, kun kyseessä on pahimmillaan hengenvaarallinen sairaus. Jos puhun omasta puolestani, on tämä virus opettanut minulle paljon elämästä, arvoistani ja itsestäni – mutta on se myös saanut koko maailman tavallaan terveellä tavalla pysähtymään.

On myös uskomatonta, kuinka näinkin lyhyt aika on saanut aikaan positiivisia vaikutuksia ilmastoon. Vaikka ilmastonmuutosta ei tämä virus pysäytäkään, ehkä tämä näyttää meille jotain oleellista ilmastonmuutoksen torjumisesta ja hidastamisesta. Tai ainakin opettaa pärjäämään vähemmällä ja kenties kuluttamaan vähemmän.

Mitä aiot tehdä ensimmäiseksi, kun korona on selätetty?

Tällä hetkellä tekisi mieli mennä ihan kunnolla bailaamaan. Eli varmaan meen bailaamaan!

Mistä juuri nyt haaveilet?

Olen kyllä perustavanlaatuinen haaveilija, eli haaveilen tällä hetkellä hyvin monestakin asiasta. Todellakaan kaikkea en tähän voi, tai edes uskalla, kirjoittaa. Jotenkin kirkkaimpana mielessä tällä hetkellä ovat olleet opinnot ja työ, ja ajatukset ovat pyörineet etenkin niiden teemojen ympärillä nyt karanteeniaikana. Olen paljon jopa muodostanut joitakin haaveita viime aikoina uudelleen. Multa kysyttiin myös, mikä olisi mun unelmatyö, ja vastaankin tavallaan tähän kysymykseen kattavammin seuraavassa kysymyksessä.

Tällä hetkellä haaveilen myös kokemusrikkaasta kesästä, opiskelumotivaatiosta ja opintojen pariin palaamisesta, kesäreissusta Tampereelle, viinin- ja nauruntäyteisistä illoista ystävien kanssa sekä siitä, että korona olisi pikkuhiljaa jo ohi (ja että joskus pääsisi vielä reissaamaan!).

Mikä olisi sun unelmatyö?

Apua, huippu ja vaikea kysymys! Mun unelmatyö olisi melko villi ja vapaa, sellainen kun olen luonteeltanikin. Saisin olla ihmisten kanssa (PALJON), esiintyä ja muilla tavoin ilmaista itseäni: ehkä kirjoittaa, valokuvata ja tehdä mediasisältöjäkin. Samalla tehdä jotain terveyteen liittyvää: kertoa, puhua ja levittää tietoa terveydestä. Työ ei olisi aikasidonnaista, vaan saisin takoa silloin, kun rauta on kuumaa – tavallaan työajoista välittämättä. Kaikista tärkeintä olisi, että työ olisi minulle niin rakasta, ettei se tuntuisi lainkaan työltä.

Kuulostaa utopialta, mutta unelmat onkin tehty toteutettaviksi.

Miksi kiinnostuit terveyden edistämisen alasta?

Kiinnostuin ihan alun perin terveyden edistämisen alasta terveystiedon ylioppilaskirjoitusten kautta. Tähän ei siis liity sen kummempaa tarinaa! Terveystieto oli lukiossa minulle ehdottomasti se kiinnostavin aine, ja kirjoituksiin lukiessani aloin kehittää ajatusta siitä, että jatkaisin terveystiedon opiskelemista vielä pidemmälle. Pitkän ja hartaan googlettelun, Opintopolun selaamisen ja UEF-lähettiläiden vierailun jälkeen, löysi terveyden edistämisen hakukohde yhteishakulistani kärkipaikalle.

Alavalintani ei missään nimessä ollut itsestään selvä (hain myös muille aloille), mutta sattuman ja pääsykoemenestyksen johdattelemana se valikoitui sitten omakseni. Ja omalta se on tuntunutkin. Kohta neljä kulunutta vuotta ovat toki rakentaneet kiinnostustani aiheen ympärille yhä vahvemmaksi.

Parhaat pääsykoevinkkisi terveyden edistämisen pääsykokeeseen?

Tässä kysymys, jota kysytään minulta useita kertoja joka kevät! Yritin saada aikaan mahdollisimman selkeän, mutta ytimekkään vastauksen, jonka voi löytää täältä blogistani myös myöhemmin. Mikäli kiinnostusta ja kysymyksiä herää edelleen, voin kirjoittaa tulevaisuudessa vielä erillisen postauksen aiheeseen liittyen. Skippaa, jos aihe ei kiinnosta!

Ja hox hox, nämä seuraavat ovat vain minun kokemuksiani ja vinkkejäni aiempien pääsykokeiden ja omien kokemusteni pohjalta. Huomaathan, että koe voi olla erilainen tulevina koekertoina. Nämä vinkit eivät myöskään luultavasti päde tämän kevään pääsykokeeseen, joka järjestetään koronatilanteen vuoksi erityisjärjestelyin. Lisätietoja erityisjärjestelyistä Itä-Suomen yliopiston pääsykokeisiin liittyen löydät täältä.

Terveyden edistämisen koe on vuodesta 2016 lähtien ollut aineistokoe, jossa siis aineisto jaetaan vasta valintakoetilanteessa. Aineiston pohjalta vastataan monivalintakysymyksiin sekä oikein/väärin -väittämiin. Lisäksi aineistosta laaditaan referaatti, eli tiivistelmä.

  • Vinkki numero 1: Tutustu vanhoihin pääsykoemateriaaleihin. Vanhoihin terveyden edistämisen pääsykokeisiin ja vastauksiin pääset tutustumaan tästä linkistä klikkaamalla. Jos pääsykokeet jatkossakin toistavat samaa kaavaa, on edellisiin valintakokeisiin oikeasti hyödyllistä tutustua.
  • Vinkki numero 2: Tutustu tutkimusartikkelin rakenteeseen. Valintakokeen aineistot muodostuvat lähes aina tieteellisistä tutkimusartikkeleista. Tutustu siis rauhassa erilaisiin terveystieteellisiin artikkeleihin ja niiden rakenteeseen. Mistä löydät johdannon, tutkimusmenetelmät, tulokset tai tutkimuksen johtopäätökset?
  • Vinkki numero 3: Harjoittele referaatin, eli tiivistelmän laatimista. Ainakin omana lukioaikanani opetussuunnitelmaan kuului yhden referaatin kirjoittaminen, sekä sen kirjoittamista harjoiteltiin myös äidinkielen kirjoituksiin valmistautuessa. Tutustu siis referaattiin tekstilajina, sekä harjoittele tiivistelmän kirjoittamista tutkimusartikkeleihin pohjaten.

Millainen paikka Kuopio on asua ja opiskella?

No, mun mielestä ihana. En olisi uskonut, että Kuopiosta olisi tullut heti minulle koti, mutta niin siitä vaan tuli. Voisin tällä hetkellä oikeastaan kuvitella jääväni tänne opintojen jälkeenkin, mutta aika toki sen näyttää.

Kuopio on sympaattinen – samalla moderni opiskelijakaupunki, samalla savolainen ja perinteinen. Kuopiossa saa käyttää toppahousuja talvella, ja Kuopiossa ihmiset niin tekevätkin. Ihmiset täällä reippailevat paljon luonnossa ja liikkuvat ahkerasti, ovat mukavia asiakaspalvelijoita ja hymyilevät jos niille uskaltaa hymyillä ensin. Olen kuullut ihmisten kertovan, että kaikilla on tänne tullessa ollut tosi tervetullut olo. Kuopio on myös hämmästyttävän kaunis.

Opiskelijakaupunkina Kuopio on hyvin aktiivinen ja esimerkiksi tapahtumia riittää ihan jokaiselle viikolle. Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston kampuksella ainejärjestöjä on vain 10, ja se tekee myös poikkitieteellisestä porukasta tosi yhteisöllisen. Kuopiossa on helppo verkostoitua poikkitieteellisesti, ja tunnen itsekin laajasti porukkaa oman alani ulkopuolelta. Tuttuja naamoja riittää, ja tuttuja onkin kiva moikkailla muuallakin kuin kampusalueella!

Miten ylläpitää motivaatiota säännölliseen treenaamiseen ja liikkumiseen?

Hyvä kysymys! Eri ihmisiä motivoivat todella eri asiat. Mielestäni tässä kysymyksessä taitaa jo itsessään piillä yksi vastauksista – eli liikunnan säännöllisyys. Koen niin, että kun liikunnasta tekee vähitellen rutiinia ja säännöllistä, eivät yksittäiset treenit tai liikuntakerrat tunnu enää niin ylitsepääsemättömiltä toteuttaa. Kun liikunta on rutiinia, alkaa keho liikettä jo vaatimaankin, ja liikunnasta syntyvää hyvän olon tunnetta alkaa oikein kaipaamaan!

Toinen neuvo pitää yllä omaa motivaatiota on tuijottaa itsekkäästi omaa napaa. Ainakaan itseäni ei Instagram-kaunottarien tai muiden sellaisten tuijotteleminen juuri motivoi, mutta omien tavoitteiden asettaminen ja oman edistymisen seuraaminen sitäkin enemmän. Älkää siis vertailko itseänne muihin, koska se jos mikä syö motivaatiota!

Ahdistaako ilmastonmuutos?

Toki ahdistaa. En halua ahdistua liikaa, ja siksi olenkin päättänyt tehdä oman parhaani ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Olen paljon levollisemmin mielin, kun tiedän konkreettisesti tehneeni jotain, ihan itse. Kenenkään ei tarvitse tehdä mestaritekoja ilmaston vuoksi, mutta jos jokainen tekee oman parhaansa, ollaan jo pitkällä. Omat tekoni ilmaston hyväksi eivät ole tämän ihmeellisempiä: syön kasvis- tai vegaaniruokaa, kierrätän, kulutan mahdollisimman vähän ja pyrin ostamaan kaiken käytettynä kirppareilta, liikun joko julkisilla, pyörällä tai kävellen sekä pyrin matkustamaan lentämällä vain kerran vuodessa.

 Enkä hamstraa tavaroita, vaan kokemuksia.

Kiitos vielä kaikista kysymyksistä! Nyt jatkan mun uuden harrastuksen, eli maalaamisen, parissa. Siitä ehkä jotain lisää vähän myöhemmin!

Terveydellä, Saara

Kysy mitä vaan!

Moikka!

Koska nyt karanteeniaikana on tuntunut jotenkin väärältä kirjoittaa blogiin yhtään mistään, ajattelin, että voisin ensimmäistä kertaa ikinä kursia kasaan Q&A-postauksen! Kysy siis minulta mitä vaan – vaikkapa terveysjutuista, terveyden edistämisen opinnoista, minusta, elämästä, ajatuksista tai vaikka tämän hetken lempparijutuista, niin vastaan täällä blogin puolella myöhemmin! ❤

Kysyä voit tämän postauksen kommenttikentässä, anonyymisti. Kysymykset julkaisen vasta virallisessa Q&A-postauksessa. Jos kommenttikenttä ei näy, klikkaa tämän postauksen otsikosta ja skrollaa sitten tekstin loppuun.

Ihania ja aurinkoisia kevätpäiviä! Pysytään kotona & terveinä! ❤

Terveydellä, Saara