#2 JAKSAMISEN MUISTILISTA: Säännöllinen ateriarytmi

Heippa!

Täältä tulee vihdoin jaksamisen muistilistan toinen teema! Tällä kertaa lähdetään käsittelemään jaksamista ravitsemuksen kautta, ja teemana onkin säännöllinen ateriarytmi. Tällä ja ensi viikolla puhutaan siis siitä, miksi säännöllinen syöminen on niin tärkeää ja terveyttämme edistävää. Lue ensimmäisenä tämä postaus ja suuntaa sitten Instagramiini, sillä siellä on superkivoja teemaan liittyviä juttuja tulossa tällä ja tulevalla viikolla!

Ja hei! Jos olet missannut, mikä ihme tämä jaksamisen muistilista oikein on, kerron sen nyt lyhyesti alkuun. Jaksamisen muistilista on postaussarja, jossa hyödynnän multimediallisesti mun blogia ja somekanavia. Kevään aikana julkaisen noin kerran kuussa tänne blogiin tekstejä, joissa käsitellään jaksamista terveellisten elämäntapojen näkökulmasta. Postausten teemoihin liittyen julkaisen Instagram-tililläni monipuolisesti somesisältöjä, kuten esimerkiksi kuvia, videoita, tietovisoja, mietelauseita ja livelähetyksiä asiantuntijavieraineen.

Jos haluat vielä kurkata ensimmäisen teemaan, eli uneen, pääset siihen tästä. Otitte muuten tämän jaksamisen muistilistan niin ihanasti vastaan – kiitos siitä! Ensimmäisen teeman huipentavaan tietovisaankin osallistui Instagramin puolella YLI 500 TYYPPIÄ! Huh! ❤

Ensi viikolla luvassa on sitten seuraava visa, joten kannattaa lukea läksyt tarkasti 😉

MIKSI SÄÄNNÖLLISESTI SYÖMINEN ON NIIN TÄRKEÄÄ?

Säännöllinen ateriarytmi on yksi terveellisen ruokavalion peruspilareista. Se säätelee näläntunnetta, pitää verensokerin tasaisena ja hillitsee houkutusta napostella. Ennen kaikkea säännöllinen ateriarytmi auttaa meitä jaksamaan: tasainen verensokeri pitää siitä huolen. Mikäli aterioiden välit venyvät liian pitkiksi, verensokeritasot laskevat ja olo muuttuu väsyneeksi ja nuutuneeksi – varmasti meistä jokainen tietää, miltä se tuntuu. Säännöllinen syöminen ylläpitää keskittymiskykyämme ja siten työ- tai opiskelupäivätkin sujuvat ilman suurempia hampaankiristyksiä.

Säännöllinen ateriarytmi myös auttaa meitä syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla. Tällöin houkutusta naposteluun tai suurien määrien ahmimiseen kerralla ei synny. Myös aterioiden ravitsemuksellinen laatu pysyy usein parempana, kun syömme säännöllisesti: silloin tällöin napatut pienet välipalat kun eivät usein ole järin ravintorikkaita. Kun keskitymme pääaterioihin ja tuemme niitä säännöllisillä välipaloilla, koko päivämme ravitsemuskin rakentuu terveelliselle pohjalle. Säännöllinen ateriarytmi auttaa vähitellen myös tunnistamaan nälän ja kylläisyyden tunteita.

Säännöllisillä aterioilla on myös muita positiivisia vaikutuksia terveydellemme: säännöllisesti syöminen esimerkiksi edistää hammasterveyttä estämällä jatkuvaa hampaiden happohyökkäystä ja reikiintymistä. Lisäksi säännöllinen ateriarytmi on valtavan tärkeä painonhallinnan väline. Säännöllinen ateriarytmi tukee myös muita terveellisiä elämäntapoja – se antaa energiaa aktiiviseen ja liikkuvaan arkeen sekä edistää hyvää yöunta.

Sukelletaan seuraavaksi siihen, miten säännöllinen ruokarytmi sitten oikeasti rakentuu!

KUINKA MONEN TUNNIN VÄLEIN PITÄISI SYÖDÄ?

Niin, milloin meidän sitten pitäisi syödä? Perussääntönä voisi pitää sitä, että vuorokauteen olisi hyvä mahtua kolme pääateriaa, eli aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1–2 välipalaa. Ateriat olisi hyvä ajoittaa niin, että niiden väliin jäisi noin 3–5 tuntia. Aterioiden välillä ruoansulatuselimistö saa levätä. Oma vuorokausirytmi antaa hyvät raamit omalle syömiselle: vuorotyö rytmittää joidenkin päivää, toiset taas elävät hyvinkin säännöllisen toimistotyöajan mukaisesti. Toiset nukkuvat pitkään, toiset ovat aamuvirkkuja. Aamupala-lounas-päivällinen-kombo muutamilla välipaloilla höystettynä toimii varsin luonnollisesti etenkin silloin, jos tapana on syödä lounas esimerkiksi koulussa tai töissä.

Säännöllinen ateriarytmi voi näyttää esimerkiksi tältä:

(Kuvan lähde: Syö Hyvää, Kuluttajaliitto)

Yö- tai vuorotyö asettaa ateriarytmille omat haasteensa. Tällöinkin ateriarytmin voi kuitenkin rakentaa oman vuorokausirytmin ympärille, ja se onkin terveyttä edistävää: säännöllinen ruokarytmi auttaa yötyöläistäkin jaksamaan. Yötyö altistaa monille terveysriskeille, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille. Säännöllinen ja monipuolinen syöminen voi ehkäistä näitä riskejä.

Yövuorolainen voi esimerkiksi syödä ”aamiaisen” päiväunilta herättyään, ”lounaan” illansuussa päivällisen sijasta, välipalan ennen työvuoron alkua, kevyen aterian noin puoliltaöin, välipalan väsymyksen ollessa suurimmillaan aamuyöllä sekä ”iltapalan” ennen nukkumaanmenoa aamulla. Yöllä on hyvä välttää runsasenergisiä annoksia sekä välipaloja, sillä ne voivat väsyttää voimakkaasti.

KONKREETTISIA VINKKEJÄ SÄÄNNÖLLISEN ATERIARYTMIIN

Vaikka tietäisimmekin säännöllisen ateriarytmin olevan meille hyväksi, on sitä silti välillä äärimmäisen vaikea noudattaa. Säännöllinen syöminen tuntuukin välillä haastavalta varmasti meistä jokaisesta. Minullekin säännöllisen ateriarytmin ylläpitäminen on yksi vaikeimmista asioista terveellisesti syömisessä. Kiire, stressi, elämän epäsäännöllisyys ja nopeat muutokset altistavat kaikki sille, että syöminen saattaa syystä tai toisesta unohtua. Mikä sitten auttaisi? Tässä muutama hyväksi todettu vinkki:

  • Nappaa helppiä lautasmallista. Jotta aterioiden miettiminen ja suunnitteleminen ei olisi niin vaativaa tai aikaa vievää, ihan perinteinen lautasmalli auttaa. Pääaterioiden ei tarvitse olla sen kummempia: muista mukaan kasvikset, hiilihydraatit ja proteiininlähde. Myös välipalat voi koostaa lautasmalliajattelua hyödyntäen.
  • Muista välipalat! Minulla on aina jokin pieni välipala mukana pahimman nälkäkiukun varalta. Välipalat voivat olla hyvinkin terveellisiä, ja kaupoissa on nykyään tosi hyviä valmiita vaihtoehtoja. Myös perinteinen hedelmä tai vaikka pähkinät toimivat ihan aina!
  • Tee enemmän ruokaa kerralla. Ruoan valmisteleminen vaikkapa viikonloppuna tulevalle viikolle on oikeasti ihan fiksu veto. Tällöin ruoan ”hankkimiseen” ei mene kiireisen työ- tai opiskeluviikon lomassa liikaa aikaa, vaan sitä on koko ajan valmiina jääkaapissa tai pakastimessa. Tässä lipsun itse turhan usein, mutta aion vielä petrata!
  • Tee myös isot ruokaostokset kerran viikossa. Isojen ruokaostosten tekeminen kerran viikossa voi myös auttaa ateriarytmin säilyttämisessä – tällöin kiireessä jääkaapista löytyy aina joitain syötävää pääaterioille ja välipaloille. Kaupassa ostoskoria tai -kärryä voi ajatella lautasmallin tapaan: nappaa siis kärryyn puolet kasviksia!
  • Muista myös, että maailma ei kaadu yhteen ruokarytmistä lipsuneeseen päivään. Eikä edes kahteen. Palaa rytmiin takaisin sitten, kun se on sinulle taas mahdollista.

OMA RYTMISI ON TÄRKEIN ❤

Loppuun on vielä todettava, että kuten kaikissa terveyteen liittyvissä asioissa, myös tässä olemme yksilöitä. Kaikille yllä esitelty ateriarytmi ei yksinkertaisesti sovi, ja siksi onkin tärkeää löytää se kaikista itselle sopivin ja toimivin rytmi. Ateriarytmiimme voivat vaikuttaa lukuisat asiat, kuten esimerkiksi kulttuuri, jossa olemme kasvaneet, vuodenaika, mieliala, oma työ- tai opiskelurytmi, stressi ja kiire sekä terveydentila. Itselleen sopivan rytmin löytäminen auttaa pitämään rytmistä kiinni, kiireenkin keskellä.

Oman ateriarytmin löytäminen alkaa näläntunteen kuulostelulla. Mikäli tunnet näläntunnetta vähän väliä, aterioidesi välit saattavat venyä usein turhan pitkiksi. Jos taas et ole nälkäinen juuri koskaan, saatat syödä liian tiheästi. Kokeilemalla ja kuulostelemalla oman rytmin löytäminen tuskin on kenellekään mahdotonta ❤

Hei, tässäpä oli tämänkertainen tietopläjäys! Mikäli aihe kiinnostaa, suuntaa seuraavaksi Instagramiini, sillä sinne on tulossa paljon lisää sisältöä tämän aihepiirin ympäriltä. Tiedossa on muun muassa tiiviitä infopläjäyksiä, Instagram-live asiantuntijavieraineen sekä loppuhuipennuksena tietovisa, jossa on kiva palkinto. Nähdään!

Terveydellä, Saara

LÄHTEET

4 syytä, miksi sun kannattaa saada terveystietoa somesta

Moikka!

ARVATKAAS MITÄ! Mä oon tällä viikolla vieraana ihanassa Terveydeksi-podcastissa! Terveydeksi-podcast on mun somekollegoiden Marikan ja Heidin podcast, jossa puhutaan terveyden roolista muuttuvassa maailmassa. Aiemmissa jaksoissaan Marika ja Heidi ovat käsitelleen muun muassa nykyajan työ- ja opiskelijaelämää – ja varmasti mielenkiintoisia jaksoja on tulossa vielä yllin kyllin ❤

Tällä viikolla julkaistussa jaksossa me puhutaan Marikan ja Heidin kanssa sosiaalisesta mediasta. Siitä, miten some ja terveys linkittyvät yhteen ja millaisia hyviä ja huonoja puolia sosiaalisella medialla on. Poikkeuksena ehkä vallitsevaan somekeskusteluun, tässä jaksossa me keskitytään vahvasti myös somen hyviin puoliin. Suosittelen ehdottomasti kuuntelemaan kyseisen jakson (tykkäsin lopputuloksesta hirmuisesti!), ja sen löydät esimerkiksi Spotifystä, Podtailista tai SoundCloudista. Suurkiitokset vielä Terveydeksi-podcastin tiimille, että sain tulla puhumaan itselleni tärkeästä aiheesta, josta aion kasailla itselleni gradunkin ❤

Someteemaan liittyen – tässä postauksessa mä aion kertoa sulle, miksi somesta kannattaa etsiä, saada ja löytää terveystietoa. Perustelen, miksi somen terveystieto on just nyt niin ihanaa ja opettavaista. Jos tykkäät lukemisen sijaan katsella videoita, oon tehnyt tästä samasta aiheesta myös superlyhyen ja tiiviin Instagram Reels -videon!

1. Sosiaalinen media on ihan täynnä ilmaista terveystietoa!

Jep, elämme tällä hetkellä aikaa, jolloin terveystietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan. Somekanavat ovat täynnä terveystietoa, joka on kaiken lisäksi vieläpä täysin ilmaista. Terveystietoa on siis runsaasti saatavilla, se on ilmaista ja vieläpä melko vaivatonta etsiä! Esimerkiksi Instagramissa terveystietoa voi löytää hakusanoilla: #terveys, #terveystieto, #terveystieteet, #terveydenedistäminen, #terveystiede, #terveellisyys jne. Vain taivas on rajana hakusanojen keksimiselle!

Siinä, että terveystietoa on paljon saatavilla, piilee kuitenkin melko iso MUTTA. Kaikki somessa saatavilla oleva terveystieto ei nimittäin ole luotettavaa. Siispä vastuu on somen käyttäjällä, eli sinulla. Pidä siis huoli, että sosiaalisessa mediassa seuraamasi terveystieto on oikeasti mahdollisimman luotettavaa. Yritä selvittää sisällöntuottajan koulutustausta sekä tarkkaile, pohjaako hän julkaisujaan luotettavaan, tutkittuun tietoon. Mikäli kaikki on ok ja tieto vaikuttaa luotettavalta, voit loppuajan vain nautiskella sinulle tarjotusta, tarkkaan harkitusta terveyssisällöstä! ❤

Jotta oikeasti luotettava terveystieto saisi somessa jalansijaa ja näkyvyyttä, voit helposti auttaa luotettavia sisällöntuottajia esimerkiksi kommentoimalla, tykkäämällä, tallentamalla tai jakamalla heidän tekemiään julkaisuja. Vaikka itse seuraisitkin luotettavia terveystyyppejä somessa, se ei silti tarkoita, että myös muut olisivat jo löytäneet heidän tileilleen. Onneksi sinulla on käytössäsi nämä edellä mainitut ilmaiset keinot, joiden avulla esimerkiksi Instagram voi alkaa suositella julkaisuja myös muille.

2. Somen terveystieto on mielenkiintoista

Some on täynnä mielenkiintoisia tyyppejä, visuaalisia esitystapoja, videoita, infograafeja sekä muita, toinen toistaan luovempia julkaisuja. Miettikääpäs, kun nämä yhdistetään terveystietoon – tuloksena on silkkaa timanttia! Somen terveystieto on taatusti mielenkiintoisempaa kuin koulukirjojen tai pitkien luentojen terveystieto. Se on nopeaa, visuaalisesti kaunista ja usein tiivistetty vieläpä niin lyhyeen muotoon, että vain tärkeimmät asiat ovat jääneet jäljelle.  Sanonpahan vaan, että voit oppia terveydestä ihan valtavasti somen avulla! Pidä edelleenkin kuitenkin huoli siitä, että sinua somessa opettavat tyypit tarjoavat pelkästään luotettavaa tietoa.

3. Sosiaalinen media on vuorovaikutuksellinen paikka

Some on vuorovaikutuksellinen paikka, toisin kuin esimerkiksi TV, sanomalehdet, radio tai moni muu vanhanaikaisempi media. Somen terveystietokin on siis vuorovaikutteista. Ajat ovat muuttuneet valtavasti siitä, kun ihmiset saivat terveystietonsa ylemmiltä auktoriteeteilta esimerkiksi TV-ohjelmien tai vaikkapa sanomalehtikirjoitusten kautta. Silloin ennen tällaisia auktoriteetteja olivat usein lääkärit. Nykyajan terveystieto on oikeasti kommunikoivampaa ja vuorovaikutteisempaa – terveystiedon tarjoajan kanssa on helppoa keskustella vaikkapa postauksen kommenttikentässä. Sosiaalinen media on nimensä mukaisesti sosiaalinen paikka, ja voisikin sanoa, että siellä auktoriteetteja ei ole – jokaisen ääni on yhtä arvokas. Kommentit ja viestit voivat parhaimmassa tapauksessa avartaa maailmankuvaamme, kun voimme keskustella erilaisista mielipiteistä avoimesti.  

Somesta voi parhaimmillaan myös löytää ystäviä tai saada jopa vertaistukea. Somessa toimii paljon erilaisia vertaistukiryhmiä jo valmiiksi ja somen käyttäjät voivat helposti perustaa sellaisia myös itse. Vertaistukea voidaan hakea esimerkiksi erilaisiin sairauksiin, kroonisiin oireisiin, eri elämäntilanteisiin, mielenterveyden häiriöihin tai vaikka painonhallintaan. Some myös pitää uudet sekä vanhat ystävät lähellä ❤

4. Sosiaalinen media on osa jokapäiväistä arkea

Some on jo valmiiksi osa jokapäiväistä arkeamme – tai ainakin monen meistä. Se kulkee usein mukanamme joka paikkaan, ja sen takia se on oivallinen väline myös terveyttä edistäviin tarkoituksiin ja terveystiedon saamiseen. Vaikka some onkin vahva osa elämäämme ja arkeamme, terveyden kannalta somesta on hyvä pitää välillä myös kunnon taukoja. Somessa on paljon paljon hyviä, mutta myös valitettavan paljon huonoja puolia. Niitä olen käsitellyt esimerkiksi tässä aiemmassa postauksessani. Muista ehdottomasti siis someloma – vaikka some olisikin sinulle mieluisa paikka! ❤

Nyt toivotan teille aivan ihanaa viikonloppua – ja somelomasta puheenollen, sellaisen meinasin itse juuri tänä viikonloppuna pitää! Mikäli etsit viikonlopulle inspiroivaa tekemistä, kuuntele vaikka alussa mainitsemani podijakso – varsinkin, jos tämän postauksen aihepiiri kiinnostaa.

Terveydellä, Saara

Terveys on jokaisen yksilöllinen kokemus

Moikka!

Tänään halusin tulla kertomaan teille mielettömän tärkeitä faktoja terveydestä. Sellaisia, joiden mielestäni pitäisi olla terveyden peruspilareita – sellaisia, jotka meidän täytyy aina muistaa terveydestä puhuessamme. Terveys on valtavan paljon asioita, siihen liittyy valtavasti asioita, mutta usein siitä puhuttaessa nähdään vain pieni siivu: liikkuminen ja treenaaminen, ruokavalio, uni, ehkä mielenkin hyvinvointi. Tänään mä kerron sulle, että terveys on ennen kaikkea kokemus. Ja jokaisen meidän oma.

1. Terveys on jokaiselle yksilöllinen kokemus. Me kaikki koemme ja määrittelemme terveyden eri tavoilla. WHO on määritellyt terveyden ”täydelliseksi fyysiseksi, henkiseksi ja sosiaaliseksi hyvinvoinniksi”, ei pelkästään sairauksien puutteeksi. THL puolestaan lisää terveyden olevan voimavara, jonka avulla myös monet muut hyvinvoinnin osatekijät ja hyvä elämä ylipäänsä voivat toteutua. Meidän oma kokemuksemme terveydestä on kuitenkin aina yksilöllinen. Aina tärkeä. WHO:n määritelmää on kritisoitu siksi, koska kukaan tuskin pystyy koskaan olemaan täydellisen terve. Kokemus terveydestä on olennaisempaa.

2. Terveyttä voi olla, vaikka on sairauttakin. Jos omaa jonkin sairauden, se ei tarkoita, etteikö samaan aikaan voisi omata paljon terveyttäkin. Moni kroonisesti sairas tuntee olonsa terveeksi ja moni perusterve kokee aika ajoin itsensä sairaaksi. On oikein antaa jokaisen omalle kokemukselle tilaa. Sairas ei välttämättä halua, että sairaudesta puhutaan jatkuvasti. Jokainen on mielestäni oikeutettu määrittelemään omat terveyden ja sairauden rajansa.

3. Terveellisesti voi elää monella eri tavalla. Ei ole vain yhtä ja oikeaa tapaa. Annetaan toisillemme elämäntaparauha, eikä tuomita toisiamme tai toistemme tapoja liian helposti. Totta kai on eri asia puuttua huolestuneena ystävän pitkään jatkuneeseen terveyden laiminlyöntiin, mutta muutoin on hyvä muistaa, että terveellisiä elämäntapoja on ihan yhtä paljon, kun meitä yksilöitäkin.

4. Jos joku asia toimii sinulla, se ei silti saata toimia muilla. Ei ole yhtä taianomaista muottia tai mallia, johon me kaikki mahtuisimme. Oli se sitten ruokavalio, jokin tietty liikuntamuoto, mielenterveyden edistämiskeino tai vaikka löytämäsi verkkovalmennus: kaikki ei sovi kaikille – mutta iloitse kuitenkin siitä, että olet löytänyt jotain itsellesi sopivaa ❤

Toivottavasti tämä postaus tarjosi sulle ajattelemisen aihetta. Joskus on hyvä kirjoittaa asioista lyhyen ytimekkäästi – se jättää myös ajatuksille tilaa ❤

Terveydellä, Saara

Luonnosta lääkettä stressiin

Moikka taas!

Täällä on opiskelusyksy startannut täydellä teholla käyntiin, ja olenkin viikon aikana tehnyt jo yhden tentin ja aloittanut kaksi uutta kurssia. Kurssien ja työpäivien lomassa olen huomannut stressitasojeni kohoavan vähän turhankin koholle, vaikka syksy on vasta ihan alussa. Siksi olen viikon aikana kirjoitellut teille tätä postausta siitä, kuinka luonnosta voi löytää helpon lääkkeen stressiin!

Tekstin lopusta löytyy taas tiivistelmä, mikäli et jaksa lukea koko tekstiä. Kokosin tekstin oheen myös teidän lemppareitanne luontokohteita, joita kyselin aiemmin teiltä Instagramissa. Tsekkaa, jos siellä olisi joku kiva paikka, johon haluaisit suunnata seuraavaksi, vaikka syysretkelle! Kuvina tässä postauksessa ihania Lapin maisemia viime viikon reissulta ❤

LUONTO ON OIKEASTI HYVÄKSI KANSANTERVEYDELLE

Luonto. Mun mielestä niin aliarvostettu asia! Luonnolla, siellä olemisella ja luontoliikunnalla on paljonkin terveysvaikutuksia: niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin sellaisia. Terveyshyödyistä voidaankin puhua silloin, kun luontoympäristöstä saadaan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Luonnon myönteisiä terveysvaikutuksia ovat muun muassa luonnon kyky lievittää stressiä, parantaa mielialaa, lisätä fyysistä aktiivisuutta, madaltaa verenpainetta, ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja ja lihavuutta sekä pidentää elinikää. Luonnon hyödyt voi löytää niin oman asuinalueen lähipuistosta, kuin pidemmiltäkin luontoretkiltäkin. Suomalaisille erityisesti metsäympäristö sekä mökkeily ovat tärkeitä luonnosta saatavan hyvinvoinnin lähteitä.

Tutkimusten mukaan luonnon yksi merkittävimmistä terveysvaikutuksista liittyy juuri mielialaan, jota luonto kohentaa huomattavasti. Toinen merkittävä terveyshyöty liittyy luonnossa harrastettavaan liikuntaan: ulkoilu luonnossa kohentaa kuntoa, koettua terveyttä sekä auttaa irtautumaan arjesta. Luontoliikunta ennaltaehkäisee ylipainoa ja siihen liittyviä terveysongelmia. Luonto houkuttelee liikkumaan uudelleenkin, ja luontoliikunta koetaan usein kevyemmäksi ja mukavammaksi, kuin liikunta sisätiloissa.

Joissakin tutkimuksissa luonnon on havaittu vaikuttavan positiivisesti myös verenpaineeseen ja veren kortisolipitoisuuteen, eli sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimuksissa on havaittu positiivisia yhteyksiä myös kuolleisuuteen – luontoympäristöjen lähellä elävät näyttävät tutkimusten mukaan elävän pidempään. Luonnossa ja luontoympäristöissä näyttäisi siis olevan merkittävää potentiaalia kansanterveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.

Mutta tänään mä haluaisin keskittyä eniten stressiin! Puhutaan siitä seuraavaksi.

JOS SUA STRESSAA, SUUNTAA LUONTOON ❤

Minulle tärkein luonnon vaikutus on ehdottomasti sen kyky ehkäistä stressiä. On jotenkin ihan tosi ihmeellistä, kuinka stressaantuneena luontoon mennessä tuntuu stressi haihtuvan pois kuin itsestään. Ehkä metsässä on aikaa ajatella, tai tarpeeksi hiljaista omien ajatusten kuulemiselle. Tai sitten stressi saa vaan luonnossa oikeat mittasuhteet.

Myös tutkimukset ovat sitä mieltä, että luonto voi lievittää ja ennaltaehkäistä stressiä. Tutkimuksissa on havaittu, että luonnon rauhallisuus ja seesteisyys vaikuttavat myönteisesti kiireiseen elämään ja tietotulvaan joutuneeseen ihmiseen. Luontoympäristöt parantavat mielialaa ja tehtävistä suoriutumista, elvyttävät stressaantunutta mieltä ja parantavat tarkkaavuutta. Samanlaisia hyötyjä ei ole havaittu rakennetuissa kaupunkiympäristöissä. Mitä suuremman osuuden omasta vapaa-ajastaan käyttää luonnossa ulkoiluun, sitä stressiä lievittävimpiä kokemuksia sieltä saa. Luontoliikunta vaikuttaa positiivisesti myös stressin heikentämään vastustuskykyyn, eli sillä on vaikutuksia ihan kokonaisvaltaiseen terveyteen.

Eräs todella mielenkiintoinen tutkimustulos liittyy työ- ja koulumatkoihin. Tutkimuksissa on havaittu työhön ja opiskeluun liittyvällä viherkokemuksella olevan vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin. Jos yli puolet omasta työ- tai koulumatkasta kulkee läpi luonto- tai puistoalueiden, voi omat positiiviset tuntemukset lisääntyä ja mieliala kohentua. Oikeasti sillä siis voi olla merkitystä, mitä kautta aamuvarhain kuljemme kohti päivän haasteita!

Ihmisellä on myös luontainen taipumus pyrkiä hallitsemaan stressiään ympäristöään kontrolloimalla, kuten oleskelemalla luonnossa. Etenkin luonnossa sijaitsevassa mielipaikassa ihminen pystyy säätelemään olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan. Suomalaisten itse valitsemat mielipaikat ovatkin valtaosin luontokohteita. Mielipaikkaan mennään tyypillisesti rauhoittumaan, selvittelemään ajatuksia ja lievittämään omaa stressiä. Mielipaikat toimivat siis kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina.

TEIDÄN MIELIPAIKKOJA / LEMPPAREITA LUONTOKOHTEITA:

  • Turun saaristo
  • Koli
  • Saana-tunturi ja Kilpisjärvi
  • Pallas-Yllästunturi
  • Pyhä-Luoston kansallispuisto
  • Tiilikkajärven kansallispuisto
  • Orinoron rotko
  • Vuokatinvaara

Kyselin teiltä aiemmin Instagramissa teidän lempiluontopaikkojanne. Nämä olivat aivan ihania, kiitos kaikista vastauksista! Ja sorit, jos osa paikoista unohtui, sillä Instagram ei jostain syystä tallentanut kaikkia vastauksia ☹

JO 15 MINUUTTIA LUONNOSSA RIITTÄÄ

Kuinka kauan luonnossa sitten kannattaisi olla, että kaikki sen terveyshyödyt saisi maksimoitua? Ja etenkin omaa stressiä lievitettyä? Tutkimusten mukaan luonnon positiiviset vaikutukset saattaa havaita jo viiden minuutin jälkeen, mutta noin 15 minuuttia pidetään yleisemmin luonnon positiivisten terveysvaikutusten minimirajana. Mieti, jo 15 minuuttia luonnossa voi kohentaa mielialaa ja parantaa terveyttä? Se on ihan uskomattoman lyhyt aika.

Mitä enemmän aikaa vietetään luonnossa, sitä merkittävämpiä ovat luonnon tarjoamat terveyshyödyt. Tutkimuksissa on havaittu, että kun luonnossa oleillaan vähintään kahdesta kolmeen kertaan viikossa, noin viisi tuntia kuukaudessa, luonnon terveysvaikutukset vahvistuvat. Samat terveyshyödyt saavutetaan, jos vieraillaan kaupungin ulkopuolisilla, laajemmilla luontoalueilla pidempi reissu noin kahdesta kolmeen kertaan kuukaudessa.  

Myös luontoalueiden rakentaminen kaupunkiin edistää terveyttä. Kaupungistumisesta ja viheralueiden supistamisesta huolimatta luonnolla on edelleen keskeinen merkitys ihmisten asumiseen ja vapaa-aikaan liittyvissä toiveissa ja tarpeissa. Tutkimusten mukaan luonnon läheisyys elinympäristössä voi vähentää sairastavuutta ja lisätä onnellisuutta. Kaupunkiympäristöön liittyvä melu ja ilmansaasteet aiheuttavat stressiä, joka voi lievittyä kaupunkiin rakennetuilla viheralueilla, puistoissa tai metsissä. Kaupunkien luontoalueet kannustavat myös liikkumaan. Onneksi ainakin täällä Kuopiossa luontoa ympärillä riittää!

TIIVISTELMÄ:

  • Luonto kohentaa mielialaa ja lievittää stressiä! Luonto parantaa kykyä suoriutua tehtävistä ja se elvyttää mieltä sekä parantaa tarkkaavuutta.
  • Tutkimusten mukaan luonto lisää myös fyysistä aktiivisuutta, madaltaa verenpainetta, ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja ja lihavuutta sekä pidentää elinikää.
  • Luonnon positiiviset hyödyt voi löytää niin oman asuinalueen lähipuistosta, kuin pidemmiltäkin luontoretkiltä!
  • Suomalaisille erityisesti metsäympäristö sekä mökkeily ovat tärkeitä luonnosta saatavan hyvinvoinnin lähteitä.
  • Suomalaisten valitsemat mielipaikat ovat useimmiten luontokohteita. Mielipaikkaan mennään tyypillisesti rauhoittumaan, selvittelemään ajatuksia ja lievittämään omaa stressiä. Mielipaikat toimivat siis kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina.
  • Jo 15 minuuttia luonnossa vietettyä aikaa tuo esiin luonnon terveysvaikutukset! Kuitenkin, mitä enemmän aikaa vietetään luonnossa, sitä merkittävämpiä ovat luonnon tarjoamat terveyshyödyt.
  • Myös luontoalueet kaupungissa edistävät terveyttä: ne tarjoavat pakopaikan melulta ja ilmansaasteilta sekä lisäävät kaupunkilaisten fyysistä aktiivisuutta.

Ihania ja syksyisiä hetkiä luonnossa!

Terveydellä, Saara

LÄHTEET: