Terveellistä matkaa!

Kesä on lomailun ja ulkomaanmatkailun kulta-aikaa. Lomamatkat ovat ihania ja elämyksellisiä juttuja, mutta eivät valitettavasti usein riskittömiä. Ulkomaanmatkalle lähtiessä on hyvä huolehtia muutamat perusasiat kuntoon, ja tänään halusinkin perehtyä siihen, miten matkustamisesta voi tehdä terveellistä ja mahdollisimman riskitöntä. Tätä postausta varten oli ihanaa myös selata kuvia ja muistoja menneiltä lomamatkoilta ❤

Terveellistä matkaa rakentaessa tärkein juttu on tutustua matkakohteeseen ja sen terveysriskeihin etukäteen. Euroopanmatkalla matkailijan terveysriskit ovat hyvin erilaisia, kuin vaikkapa Aasiaan, Väli- ja Etelä-Amerikkaan tai Afrikkaan suunnatessa. Matkalle lähdettäessä on hyvä selvittää erityisesti etukäteen otettavien rokotteiden tarve, kohdemaan hygieniataso, maan turvallisuustilanne sekä tarve mahdolliseen sairauksia ehkäisevään lääkitykseen, kuten malarialääkitykseen.

Matkailijan yleisin tarvittava rokote on A- ja B-hepatiittiviruksilta suojaava hepatiittirokote. Myös kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet, kuten jäykkäkouristusrokote, ovat matkaillessa elintärkeitä. Kannattaakin siis matkalle lähtiessä tarkistaa, onko oma rokotesuoja ajan tasalla. Kun tarvittavat rokotukset on hommattu ja myös matkavakuutus kunnossa, voi lomasta nauttia täysillä!

Etenkin kesäaikaan on matkaillessa tärkeää huolehtia myös aurinkosuojasta. Ihon polttaminen auringossa on typerää, sillä aurinkosuoja on niin yksinkertainen ja edullinen tapa välttää auringon riskit. Nämä riskit saattavat kulkea mukana koko loppuelämän. Vakavin seuraus ihon toistuvasta polttamisesta on ihosyöpä, joka onkin yleistynyt väestössä huomattavasti matkailun yleistyttyä.

Myöskään terveellisiä elintapoja ei reissatessa tarvitse heittää menemään. Terveellinen ruoka, hallittu alkoholinkäyttö, liikkuminen ja riittävä nesteytys ovat matkallakin hyvä pitää mielessä – näin hyvä olo ja fiilis pysyvät arjen lisäksi yllä lomallakin! Esimerkiksi liikuntaa kertyy helposti ja stressittömästi matkalla vaikka nähtävyyksiä katsellessa. Omilla matkoillani on ollut ihanaa höllätä perinteisestä kuntosalitreenaamisesta, ja sen vastapainoksi vain kävellä matkakohteen maisemia ja nähtävyyksiä katsellen. Tyypillisesti kävelyä on tullut lähes 20 000 askelta per päivä, ihan huomaamatta!

Alkoholin riskit pätevät yhtä lailla lomallakin – kohtuullisen käytön muistaminen helpottaa huomattavasti arkirytmiin palaamista loman jälkeen. On totta, että alkoholin liikakäyttö matkalla voi johtaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi paluu työelämään on lomamatkan jälkeen haastavaa tai jopa mahdotonta. Alkoholin kohtuukäyttö myös pienentää huomattavasti matkailijan terveysriskejä: alkoholi kun on usein yhteydessä etenkin matkatapaturmiin.

Erityisesti ruoan kanssa matkalla täytyy olla varovainen: iso osa matkailijoiden terveysongelmista johtuukin ruoasta tai pilaantuneesta juomavedestä. Henkilökohtaisesti tykkään matkoilla kokeilla kaikkea uutta ja paikallista sekä suosia monipuolista ja kokeilevaa ruokavaliota. Silti tietyt kulmakivet ulkomailla syödessä on tärkeä muistaa ruokamyrkytyksien välttämiseksi.

Mikäli kohdemaan hygieniataso on puutteellinen, kannattaa ruokaa valittaessa välttää esimerkiksi kananmunaa, majoneesia, raakaa kalaa, lihaa ja kalaa sekä pastöroimattomia maitotuotteita, jääpaloja ja sellaisia marjoja ja hedelmiä, joita ei voi itse pestä tai kuoria. Vesi kannattaa juoda pullotettuna. Ruoan ja juoman välityksellä leviävää hepatiitti A-virusta esiintyy jo Euroopassakin.

Mutta hei! Reissussa kuitenkin saa ja pitää höllätä rutiineista ja elintavoista. Se on lomalla tärkein juttu pitää mielessä. Riskit tiedostaen matkustaminen on vain tosi paljon mukavampaa 🙂

Nauttikaahan kesästä ja tulevista matkoista!

Terveydellä, Saara

Tuntematon, tärkeä aivoterveys

Blogini alkumetreillä sain opiskelijakaveriltani Taijalta haasteen kirjoittaa minulle entuudestaan tuntemattomasta aiheesta: aivoterveydestä ja sen edistämisestä. Taija siirtyi hiljattain työtehtäviin Aivoliittoon ja osasi kertoa, että vuosi 2019 on kansanterveydellisesti aivoterveyden teemavuosi. Päätin siis ottaa haasteen vastaan!

Mitä ihmettä siis tarkoittaa aivoterveyden edistäminen? Kuten kokonaisvaltaista terveyttäkin, myös aivoterveyttä edistetään suurelta osin terveellisillä elintavoilla. Halusin lähteä selvittämään vielä syvällisemmin, mitkä asiat pitävät aivot terveinä ja virkeinä.

Kuten jo mainitsinkin, aivojen terveyttä hoidetaan jo ennalta tutuilla terveellisillä elintavoilla. Liikunta ja ravitsemus ovat aivoterveyden tärkeimpiä kulmakiviä. Aivoja kaikista hellivimpiä liikuntamuotoja ovat ne, jotka tuottavat liikkujalle eniten nautintoa ja iloa. Myös itsensä haastaminen uusilla aktiviteeteilla pistää aivot töihin! Aivot ja aivojen verisuonisto rakastavat liikuntaa ja siitä syntyviä endorfiineja.

Aivojen lempiruokaa taas ovat värikkäät, monipuoliset ja terveelliset ruoat. Väriä lautaselle saa lisäämällä monipuolisesti erilaisia kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Aivojen toiminnalle välttämättömiä ovat omega-3 rasvahapot, joita saa esimerkiksi kalasta, kasviöljyistä, pähkinöistä, siemenistä ja avokadosta. Myös täysjyväviljatuotteet hellivät aivoja ja samalla myös suolistoa, jonka sanotaankin olevan elimistön toiset aivot. Aivojen vihollinen on puolestaan suola. Runsassuolaisen ruoan lisäksi kovaa rasvaa sisältävät ruoat eivät maistu aivoille.

Terveellisten elintapojen lisäksi aivot vaativat muutakin pysyäkseen terveinä ja reippaina. Ne asiat, jotka tekevät hyvää sinulle, tekevät usein hyvää myös aivoillesi. Onnellinen arki, uusien asioiden oppiminen, toimivat ihmissuhteet ja läheisyys tuovat hyvää oloa myös aivoille. Kova stressi, päihteet ja jatkuva digilaitteiden käyttäminen taas kuormittavat aivoja negatiivisesti. Ennen kaikkea tärkeintä aivoille on uni, lepo ja palautuminen. Uni on aivojen elinehto, josta ei kannata tinkiä koskaan.

Mitä sitten käy, jos aivojen terveydestä ei pidä huolta? Aivoterveys on vahvasti yhteydessä elintapoihin ja koko muun elimistön terveyteen. Sydän- ja verisuonitaudit, korkea verenpaine, verisuonten huono terveys, tyypin 2 diabetes, korkea kolesteroli ja huonot elintavat altistavat myös aivojen sairauksille. Aivoverenkiertohäiriö (AVH) aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, josta seurauksena on usein motorisia ja kielellisiä vaikeuksia. Aivoverenkiertohäiriöitä ovat esimerkiksi aivoinfarkti ja aivoverenvuoto. Aivoverenkiertohäiriön aiheuttama vaurio aivokudokseen vaikuttaa usein lopun ikää sairastuneen kykyyn toimia fyysisesti, sosiaalisesti ja psyykkisesti. Siksi on ehdottoman tärkeää huolehtia omasta aivoterveydestään.

Huh mikä tietopläjäys tälle kertaa! Lähteenä tekstissä käytin Aivoliiton nettisivuja ja kaikkea aiemmin oppimaani.

Ihanaa alkavaa viikkoa ja edessä siintävää opiskelijoiden riemujuhlaa, vappua!

Terveydellä,

Saara