Jokainen iho on kaunis

* postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Kivakosin kanssa

Heippa tyypit!

Oon innoissani! Tänään nimittäin kirjoittelen aiheesta, josta en olekaan ikinä ennen kirjoittanut – mutta pitkään olen jo halunnut. Tänään puhutaan nimittäin ihon terveydestä, ihonhoidosta, sekä siitä, miten oikeasti ihan jokainen iho on kaunis. Oli ilo tehdä selvitystyötä ja lueskella netin syövereitä tätä postausta varten ❤ Tässä postauksessa minulla on myös mukana ihana yhteistyökumppani Kivakos – yhden naisen hurmaava yritys ja kotimaisen, laadukkaan kosmetiikan verkkokauppa.

Jokainen iho on kaunis

Olen aina ajatellut, että ihonhoidosta kirjoittaminen on melko tulenarkaa – tiedän nimittäin, että ihon ulkonäköön liittyvät aiheet herättävät paljon tunteita. Varmasti ihan jokainen meistä kokee joskus turhautumista, riittämättömyyttä, stressiä tai inhotusta oman ihonsa kanssa. Ja miksi ei tuntisi? Onhan iho syystäkin tärkeä asia – esimerkiksi kasvoillamme me ilmeilemme, elehdimme ja viestimme koko muulle maailmalle. Ihonhoito on monelle tärkeää, ja tästä syystä se on hyvin kaupallistettua ja medikalisoitunuttakin. Ihonhoidosta ja erilaisista tuotteista etsitään usein ratkaisuja oman ihon ongelmakohtiin, ja niin olen itsekin tehnyt lukuisia kertoja. Mutta nyt minä haluaisin ajatella positiivisemman kautta!

Olen monesti kyseenalaistanut ja pohtinut, hoidanko ihoani vain sen ulkonäön takia. Miksi ihon pitäisi näyttää tietynlaiselta? Millainen edes on kaunis iho ja kuka sen milloinkin määrää? Myös ihonhoidossa trendit tuntuvat muuttuvat tiuhaan tahtiin. Mitä jos ajattelisimme, että ihan jokainen iho voi olla kaunis? Että eletty elämä saisi näkyä – tarkoitti se sitten ryppyjä, uurteita tai muita epätäydellisyyksiä? Mielestäni ihonhoito voi olla niin paljon muutakin kuin vain täydellisyyteen pyrkimistä: se voi olla terveellisten elämäntapojen suosimista, ihon varjelua auringonsäteiltä tai hemmotteluhetkiä ihanien ihonhoitotuotteiden kanssa. Ihonhoito voi olla asia, joka tuo iloa yhtä lailla kuin mikä tahansa muukin 😊

Terveelliset elämäntavat hellivät ihoa

Niin, tässä postauksessa haluaisin ajatella ihonhoitoa positiivisen kautta – turhan stressin ja ulkonäköpaineiden sijaan. Ihohan on tavallaan meidän oma suojakuoremme – se suojaa meitä kemikaaleilta, mikrobeilta, auringon UV-säteiltä, hankautumiselta ja iskuilta. Iho tuottaa meille tärkeää D-vitamiinia, sekä toimii lämmönsäätelijänä ja tuntoaistimuksien vastaanottajana. Ihon terveys on siis oikeasti tärkeää, muutenkin kuin ulkonäkösyistä!

Terveellisillä elämäntavoilla voimme vaikuttaa ihon terveyteen. Esimerkiksi terveellisellä ruokavaliolla on iholle suuri merkitys: ruokavalion monipuolisuus on tosi hyvä juttu, kun taas esimerkiksi liika suolan käyttö voi olla ihon terveydelle haitallista. Erityisesti ikääntyessä ravintoaineiden tarve kasvaa, ja ihon kunnosta tulee huolehtia riittävällä proteiinin ja energian saannilla. Liikuntaa sekä riittävää ja hyvää yöunta ei taaskaan saa unohtaa – myös ne ovat ystäviä ihon terveydelle ❤

 Ihon terveyttä vahingoittavat muun muassa tupakointi sekä auringon UV-säteet. Ihon palaminen auringossa voi altistaa ihosyöville, ja tupakointi taas voi heikentää ihon pintaverenkiertoa sekä vaikuttaa negatiivisesti ihon kimmoisuuteen. Myös alkoholi on yksi pahiksista, ja se aiheuttaakin iholla esimerkiksi punoitusta ja hiusverisuonten laajentumista. Näyttää siis siltä, että ihan perinteinen terveellisten elämäntapojen joukko tukee myös ihomme terveyttä.

Terveysnäkökulmasta ihon vanheneminen ja muuttuminen ajan myötä on välttämätöntä. Senkin takia oman ihon hyväksyminen kaikkine epätäydellisyyksineen on tärkeää ❤

Ihonhoito on rentoutumishetki

Mitä positiiviseen ajatteluun tulee, ihonhoito on minulle ennen kaikkea päivittäinen rentoutumishetki. Sellainen oma hetki täynnä arjen luksusta. Ei nimittäin ole parempaa tunnetta, kun huuhtoa päivän ajatukset ja haasteet menemään hyväntuoksuisten ihonhoitotuotteiden mukana. Sitten katsoa itseään peilistä ja kiittää hyvin hoidetusta päivästä. Ja sitten painaa pää tyynyyn.

Kivakosilta saamani ihonhoitotuotteet ovat tehneet tuosta iltaisesta hetkestäni vieläkin ihanamman! On ollut kivaa tutustua suomalaiseen luonnonkosmetiikkaan ja erilaisiin tuotteisiin. Ja ai että, mitä tuotteita ja tuoksuja olenkaan löytänyt! Tämän postauksen kuvissa näkyykin jo Kivakosilta valitsemiani tuotteita, mutta muutama tuote ansaitsee ihan erityismaininnan.

Tämä zero waste -kaksikko on huippu! Olen jo pitkään etsinyt markkinoilta kasvojenhoitotuotteita, joita ei olisi pakattu muoviin. No nyt löytyi heti kaksi toimivaa sellaista! Ilona Luonkosin öljypuhdistuskakku puhdistaa kivasti meikin ja muun lian kasvoilta, kun se pyyhitään pois pyyhkeellä tai kasvosienellä. Samalla se myös kosteuttaa, mikä taas on tällaiselle korppuiholle aika mahtava ominaisuus putsarissa. Murumurun hoitosalva on myös ihan täsmäisku ihon kuiville kohdille, ja purkki on täysin biohajoava! ❤

Murumurun C-vitamiiniseerumi nousi tuotteista kyllä ykköslempparikseni. Siis ai jumpe, mikä karkkikaupan tuoksu! C-vitamiiniseerumin koostumus on hintaansa nähden todella laadukas ja ylellinen, ja se on tuonut kasvoilleni pirteyttä. Tuntuu, että luonnonkosmetiikka on muutenkin jotenkin virkistänyt 😀

Siinäpä oli mun ajatuksia ihonhoidosta, ihoon liittyvistä kauneusihanteista ja luonnonkosmetiikasta. Ja hei, kiva jos luit tänne asti – nyt tulee nimittäin se pieni ylläri! Haluamme Kivakosin kanssa tarjota teille alekoodin Kivakosin verkkokauppaan. Koodilla ”terveydellasaara” saatte -15 % tilauksen loppusummasta koko lokakuun ajan. Käytä koodi tilausta maksaessasi.  

Ja sitten toivottelen vaan ihania ja rentouttavia hetkiä ihonhoidon parissa!  ❤

Terveydellä ja ihoa hellien, Saara

LÄHTEET:

Elämäntaparauhaa, kiitos!

Olivat sitten yksilön elämäntavat millaiset tahansa – terveelliset tai epäterveelliset – ne ovat jokaisen omat. Elämäntapojen ja terveysvalintojen taustalla vaikuttaa liuta asioita iästä ja sukupuolesta omiin arvoihin ja kokemuksiin asti. Siksi on mahdotonta nähdä, mistä syistä toinen tekee valintojaan.

Omassa elämässäni elämäntapani ovat tulleet arvostelluksi lukuisia kertoja – ja tiedän, että en ole ainut. Tällä seuraavalla kirjoituksellani toivon ihan jokaiselle meistä elämäntaparauhaa – rauhaa tehdä omia valintoja, omista lähtökohdista käsin. Ei arvostella tai pilkata toistemme elämäntapoja, sillä se voi haavoittaa syvälle ❤ Muistetaan kuitenkin pitää toisistamme huolta niissä tilanteissa, joissa huonot elämäntavat laittavat toisen elämän vaaraan.

Puhun tässä postauksessa elämäntavoista elintapojen sijaan. Sana ”elintavat” kuvaa juurikin terveyteen liittyviä valintoja ja sana ”elämäntavat” taas kuvaa kokonaista elämäntyyliä laajemmin. Tämän kirjoituksen kohdalla kuitenkin koen, että puhun tavallaan kummastakin näkökulmasta: niin terveyttä määrittävistä valinnoista, kuin niistä seuraavasta kokonaisesta elämäntyylistäkin. Siksi käyttöön valikoitui ja tekstiin asettui paremmin sana ”elämäntavat”.

Nyt itse asiaan!

Voi kuinka monta kertaa minulle onkaan naurettu baaritiskillä, kun olen halunnut tilata vain vettä.

Kuinka monta kertaa olenkaan joutunut selittelemään, miksi haluan lähteä aikaisin juhlista kotiin, ja miksi muka haluan mieluummin urheilla seuraavana päivänä, kuin jäädä juhliin.

Voi kuinka monesti olen tuonut yhteiseen illanviettoon tai grilli-iltaan omat kasvisruokani ja joutunut kuulemaan ihan kaikenlaisia reaktioita ihmetyksestä iljetykseen.

Kuinka lukemattomia kertoja olenkaan ollut porukalla juhlimassa ja juonut koko illan vähemmän kuin muut ja siksi saanut kuulla, että seurassani ei haluta juhlia, koska tulen aamulla muistamaan illasta enemmän kuin muut.

Kuinka usein olenkaan tilannut ravintolassa pizzan tai pihvin sijaan kasvisruoan tai vaikkapa salaatin ja joutunut kuulemaan, että en siksi osaa relata enkä varsinkaan herkutella.

Kuinka usein olenkaan saanut kuulla epäihailevaan sävyyn olevani ”ylireipas” tai ”ylikunnossa”, koska tykkään treenata aamuisin, enkä iltaisin.

Ja kuinka olenkaan oppinut kuulemaan valitusta silloinkin, kun juhlailtana tahdonkin juoda tavallista enemmän: kuinka olen silloin tekopyhä, enkä elä edes omien arvojeni mukaisesti.

Jokaisessa yllä kuvailemassani tilanteessa mieleni on tehnyt jäädä selittämään itseäni ja elämäntapojani: En halua juoda paljon, koska alkoholi tekee minusta kärttyisen ja väsyneen. Syön kasvisruokaa, jotta pysyisin terveempänä. Tai että, osaan pitää hauskaa ilman alkoholiakin, enkä missään nimessä tuomitse muita! Tai, mieleni on ollut maassa viime aikoina, ja tiedän urheilun olevan itselleni parasta lääkettä siihen. Rakastan pizzaa, mutta mahani on ollut tänään kipeä. Tai, treenaan aamuisin, koska iltaisin en vain jaksa.

Mutta useimmiten en jää selittämään, koska miksi pitäisikään. Ei omia elämäntapojaan tarvitse perustella muille, vaikka vaikuttaisinkin muiden silmissä kuinka tylsältä tyypiltä.

Usein erilaisten elämäntapojen kohdatessa syntyy monenlaisia erimielisyyksiä ja väärinymmärryksiä. Usein suhtautumiseni esimerkiksi kasvisruokaan, liikuntaan tai varsinkin alkoholiin koetaan hyökkäyksenä heitä kohtaan, jotka suhtautuvat asioihin erilaisella tavalla. Oletetaan, että koska syön kasvisruokaa, tuomitsen välittömästi kaikki sekasyöjät – tai koska en halua juoda paljon, en halua tai voi pitää hauskaa enemmän nauttivien seurassa. Koska oletus on väärin, enkä todellakaan ole elämäntavoillani tuomitsemassa muita, saatan seuraavalla kerralla taipua juomaan enemmän tai vaikka syömään pizzan, vaikken haluaisi. Naurettavaa, mutta suora katsaus mun elämään.

Edellä olevat esimerkit ovat toki myös kärjistettyjä, ja olenkin onnellinen siitä, että lähipiirini useimmiten ymmärtää elämäntapani ja valintojeni takana olevat taustat. Kuitenkin turhan usein joudun tilanteeseen, jossa jollain tavalla arvostellaan tekemiäni valintoja. Siksi tästä aiheesta niin intohimolla kirjoitankin!

Saako toisen elämäntapoja arvostella?

Elämäntavat muotoutuvat monien eri asioiden summana: niihin vaikuttavat niin yksilön sosiaaliset tekijät (kuten ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema tai koulutustausta), taloudelliset tekijät (kuten rahatilanne) kuin kulttuurisetkin tekijät (kuten opittu alkoholikulttuuri tai vaikkapa oman ystäväpiirin toimintatavat). Myös vanhemmilta opitaan ja peritään elämäntapoja jo varhaislapsuudessa. Elämäntapojen valitsemiseen ja syntymiseen vaikuttavat myös perinteet sekä omat arvot ja asenteet. Suuri osa elämäntavoista koostuu myös omista, melko tiedostamattomistakin tavoista ja tottumuksista. 

Yksilön valinnat kytkeytyvätkin niin vahvasti kaikkiin elämän osa-alueisiin, että ensisilmäyksellä on mahdotonta sanoa, miksi toinen tekee tietynlaisia valintoja, tai miksi noudattaa tietynlaisia elämäntapoja. Siksikin on typerää arvostella muita pelkän ulkokuoren perusteella: jos jonkun toisen elämä vaikuttaa todella terveelliseltä tai epäterveelliseltä ulospäin, voi totuus olla aivan toinen. Vaikutelman takana voi myös olla tuhansia valintoja, jotka kaikki linkittyvät ihmisen kokemuksiin, arvoihin, tietoon, sosioekonomiseen asemaan ja biologisiin tekijöihin. Niin elämän haasteet kuin helpommatkin ajanjaksot määrittävät paljon, kuinka paljon ihmisellä on resursseja käytettävänään hyvinvointinsa eteen.

Loppujen lopuksi siis elämäntavat ovat jokaisen oma asia, johon mielestäni muilla ei ole asiaa puuttua, tai valtaa arvostella niitä. On kuitenkin poikkeustilanteitakin – esimerkiksi silloin, jos ystävä tai tuttava elää huolestuttavan epäterveellisesti. Puhutaan seuraavaksi siitä.

Saako epäterveellisiin elämäntapoihin puuttua?

Elämäntapojen arvostelua on myös toiseen suuntaan: koska oma kokemukseni liittyy niin sanottuihin terveellisiin elämäntapoihin, on hyvä myös pohtia asiaa päinvastaiselta kantilta. Mitä jos elämäntavat ovat epäterveelliset? Saako niihin puuttua, ja missä vaiheessa?

Varmasti moni kokee huolta ja arvostelua ystäviltään ja tutuiltaan myös silloin, kun elämäntavat ovat niin sanotusti epäterveellisiä. Voi esimerkiksi olla, että joku juo toistuvasti liikaa ja on humalassa aina kavereidensa armoilla – tai joku haluaa suosia liharuokia, vaikka viettää aikaa vegaaniruokaa suosivassa kaveriporukassa. Joku ei ole ehkä urheillut moneen kuukauteen, koska elämän resurssit eivät ole siihen riittäneet, tai joku ei koskaan koe miellyttäväksi liittyä perheen yhteisiin ulkopelihetkiin.

Vaikka jokaisen elämäntavat ovatkin lähtökohtaisesti jokaisen oma asia, on läheisen terveyttä vahingoittava elämäntyyli tai kauan jatkuneet epäterveelliset elämäntavat hankalia asioita sivuuttaa. Hankalaa puuttumattomuus on etenkin silloin, jos elämäntavoista, kuten esimerkiksi päihteidenkäytöstä, on merkittävää haittaa yksilölle itselleen. Tällöin on hyvä, mikäli esimerkiksi perhe, ystävät tai muu lähipiiri voivat tarjota tukea tai apua tilanteen muuttamiseksi kohti parempaa. Hankalissa tilanteissa voi myös aina kääntyä ammattiavun piiriin.

Siispä: kaikkia toisen tekemiä valintoja ei voi, eikä edes kannata sivuuttaa. Jos ystävän meininki huolestuttaa, saa mielestäni asian nostaa esille, toisen tunteita kunnioittaen.

Elämäntaparauhaa, kiitos!

Tällä kirjoituksella haluan toivottaa elämäntaparauhaa ihan jokaiselle meistä. On totta, että omia valintoja ja elämäntapoja on hyvä välillä kyseenalaistaa – sekä pohtia, olisiko niissä petrattavaa tai ehkä höllennettävää. Tulevatko elämäntavat rutiinien sanelemana, vai oikeasti oman hyvinvoinnin ehdoilla? Sekin on totta, että välillä tässä kyseenalaistamisessa auttavat juurikin he, jotka elävät itse kovin erilaisella tavalla. Välillä on hienoa kohdata ja keskustella näistä elämäntapojen erilaisuuksista, kunhan keskustelussa säilyy molemminpuolinen arvostus. Näin on usein käynyt minullekin!

Liika kyseenalaistaminen tai oman elämäntyylin jatkuva selitteleminen ei tee kuitenkaan kenellekään hyvää. Jos tällaisiin tilanteisiin ajautuu jatkuvasti, on asiasta hyvä mainita ääneen ja toivoa rauhaa omille valinnoilleen.

Elämäntaparauha voi syntyä myös siitä, että kyseenalaistaa välillä myös sen, mitä oikein tarkoittavat terveelliset tai epäterveelliset elämäntavat. Kuka ne määrittelee? Vai onko kokemus elämäntavoista enemmänkin subjektiivinen? Minä tosiaan luulen, että jokaisella meistä on omanlaisensa käsitys ja määrittely elämäntavoille. Toki epäterveelliset elämäntavat huomataan helposti ja ne on myös helppo määritellä epäterveelliseksi, mutta on myös hyvä miettiä, voivatko myös terveelliset elämäntavat mennä liian pitkälle. Huomataanko sitä yhtä helposti? Milloin liika on liikaa?

Lopuksi: Mieti, ennen kuin tuomitset, arvostelet tai kyseenalaistat toisen elämäntapoja tai niihin liittyviä valintoja. Ikävät sanat voivat jättää haavat pitkäksikin aikaa, koska elämäntavat ovat sellaisia asioita, jotka kertovat syvällisesti ja henkilökohtaisesti meistä jokaisesta. Puutu kuitenkin, jos läheisen epäterveelliset elämäntavat tuntuvat vahingoittavilta tai ovat jatkuneet liian pitkään. Ollaan kilttejä toisillemme! ❤

Terveydellä ja elämäntaparauhaa vaalien,

Saara

LÄHTEET: