10 hyvää syytä lukea kirjoja

Kesä on ihan parasta aikaa lukemiselle! Aina kesäisin muistan, kuinka paljon lukemista rakastankaan – se vaan pääsee unohtumaan kiireisen työ- ja lukuvuoden aikana. Viime kesänä lupasin itselleni, että lukisin kirjoja syksyn ja talvenkin aikana, ja lupaukseni piti melko hyvin. Sain luettua noin yhden kirjan kuukaudessa kiireistä huolimatta.

Harmittaa, että monella lukeminen jää nykyään kakkoseksi älylaitteiden rinnalla. Iltaisin sängyssä puhelinta selataan paljon kirjan lukemista mieluummin. Pikkuveljeni ikäluokassa kirjoja on tuskin luettu harrastusmielessä koskaan, ja meillä aikuisillakin älylaitteet ovat pysyvästi korvanneet monelle rakkaan lukuharrastuksen.

Tämä postaus on ylistys kirjoille. Toivottavasti tällä kirjoituksella saisin edes yhden kadonneen lukuinnon taas syttymään!

Itse olen aina rakastanut lukemista. Opin lukemaan melko varhain, jo ennen kuin menin kouluun. Lapsena aloitin Neiti Etsivillä, teininä luin Twilighteja, Harry Pottereita ja muuta fantasiaa, ja nykyään kirjamakuni on melko monipuolinen. En ole itse koskaan kokenut e- tai äänikirjoja itselleni mieluisiksi tai toimiviksi lukukokemuksiksi, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että ne ovat mahtavia uusia tapoja lukea kirjoja. Parasta niissä on, että ne ovat varmasti avanneet kirjallisuuden maailmaa myös täysin uudelle yleisölle.

Itse olen aina ollut konkreettisen, perinteisen kirjan puolella – rakastan sitä, miltä kirja tuntuu käsissä ja miltä sivujen kääntäminen kuulostaa. Olen pohjimmiltani aikamoinen kirjafiilistelijä! Tykkään tosi paljon myös käydä kirjastossa ja etsiä hyviä kirjoja ajan kanssa, enkä siksi itse omista juuri lainkaan kirjoja.

Nyt annan teille 10 hyvää syytä lukea kirjoja:

1. Kirjojen lukeminen rikastuttaa ja kehittää mielikuvitusta. Kirjallisuus on mahtava pakokeino arjesta ja arjen murheista, ja usein tuntuukin, että hyvän lukuhetken jälkeen myös arjen ongelmat ovat selvinneet pään sisällä. Mielikuvitus kasvattaa luovuutta ja saa ihmisen unelmoimaan. Kirjallisuus on vienyt minua usein kohti omia unelmiani ja saanut tajuamaan, mitä elämältä seuraavaksi haluankaan.

2. Kirjallisuuden lukeminen kehittää kirjoitus- ja lukutaitoa sekä kasvattaa sanavarastoa. Siksi paljon kirjoja lapsuudessa ja nuoruudessa lukeneet pärjäävät usein hyvin koulussa, etenkin kirjoitustaitoa vaativissa aineissa. Kirjojen lukemisesta on ollut ehdottoman paljon hyötyä myös korkeakoulumaailmassa: esseet usein kirjoittuvat kuin itsestään, kun sana on hallussa. Myös tämä blogini on syntynyt rakkaudestani kirjoittamiseen, eli loppujen lopuksi rakkaudestani kirjallisuuteen.

3. Kirjallisuus on loistavaa vastapainoa opiskelulle ja koulukirjoille. Kevyempi lukeminen tekee välillä todella hyvää teorian pänttäämisen ohessa. Pitkään ajattelin, että en jaksa lukea enää vapaa-ajallani, kun luen tietokirjallisuutta opiskellessani niin paljon. Tämä kuitenkin osoittautui vääräksi luuloksi ja nyt ajattelenkin päinvastoin!

4. Kirjallisuudesta ja kirjojen valikoimasta löytyy jokaiselle jotakin. On fantasiaa, realismia, klassikoita, romantiikkaa, kauhua, jännäreitä ja sellaisia genrejä, joissa sekoitetaan tätä kaikkea. Itse luen mieluiten joko tulevaisuuteen sijoittuvia dystopioita, historiaan sijoittuvia kirjoja tai tositarinoita.

5. Lukea voi missä vain. Kuvittele, kuinka ihanaa on ottaa kirja mukaan vaikka kotoisaan kahvilaan tai hellepäivänä rannalle. Ei ole parempaa!

6. Lukeminen on ilmaista. Suomalainen kirjastojärjestelmä on yksi hienoimmista keksinnöistä ikinä! Kirjoja voi lainata ilmaiseksi, niin paljon kuin haluaa. Lukemattomuuden tekosyynä ei siis varmasti voi olla hinta.

7. Lukeminen kartuttaa myös yleissivistystä. Kirjoja lukemalla olen perehtynyt moneen historialliseen tapahtumaan, yhteiskunnalliseen ilmiöön tai ongelmaan, ihmisryhmään tai vaikkapa tieteelliseen keksintöön mielenkiintoisella tavalla.

8. Lukeminen on ennen kaikkea myös terveellistä. Tutkimuksien mukaan lukeminen voi hidastaa esimerkiksi dementian tai Alzheimerin taudin puhkeamista. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset, jotka lukevat, elävät myös pidempään. Voidaanko siis jopa sanoa, että lukeminen pidentää ikää?

9. Yksi merkittävimmistä lukemisen terveyshyödyistä liittyy ehdottomasti stressiin. Kirjan lukeminen rauhoittaa ja lievittää stressiä ja näin muodostaa myös hyvän olon tunteita. Itselleni kirja on yksi tärkeimmistä stressinlievityskeinoista.

10. Kirjan lukeminen voi auttaa myös nukahtamaan. Kirjan rauhoittava vaikutus toimii mahtavasti unilääkkeenä: ajatus ei harhaile stressaavissa jutuissa, vaan keskittyy kirjan tapahtumiin. Sänkyyn mukaan otettu kirja pitää myös älylaitteet loitolla, joka parantaa taatusti unta ja auttaa nukahtamaan!

Ja sitten vauhdilla kirjastoon tai kaverin kirjahyllylle!

Terveydellä,

Saara

Tuntematon, tärkeä aivoterveys

Blogini alkumetreillä sain opiskelijakaveriltani Taijalta haasteen kirjoittaa minulle entuudestaan tuntemattomasta aiheesta: aivoterveydestä ja sen edistämisestä. Taija siirtyi hiljattain työtehtäviin Aivoliittoon ja osasi kertoa, että vuosi 2019 on kansanterveydellisesti aivoterveyden teemavuosi. Päätin siis ottaa haasteen vastaan!

Mitä ihmettä siis tarkoittaa aivoterveyden edistäminen? Kuten kokonaisvaltaista terveyttäkin, myös aivoterveyttä edistetään suurelta osin terveellisillä elintavoilla. Halusin lähteä selvittämään vielä syvällisemmin, mitkä asiat pitävät aivot terveinä ja virkeinä.

Kuten jo mainitsinkin, aivojen terveyttä hoidetaan jo ennalta tutuilla terveellisillä elintavoilla. Liikunta ja ravitsemus ovat aivoterveyden tärkeimpiä kulmakiviä. Aivoja kaikista hellivimpiä liikuntamuotoja ovat ne, jotka tuottavat liikkujalle eniten nautintoa ja iloa. Myös itsensä haastaminen uusilla aktiviteeteilla pistää aivot töihin! Aivot ja aivojen verisuonisto rakastavat liikuntaa ja siitä syntyviä endorfiineja.

Aivojen lempiruokaa taas ovat värikkäät, monipuoliset ja terveelliset ruoat. Väriä lautaselle saa lisäämällä monipuolisesti erilaisia kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Aivojen toiminnalle välttämättömiä ovat omega-3 rasvahapot, joita saa esimerkiksi kalasta, kasviöljyistä, pähkinöistä, siemenistä ja avokadosta. Myös täysjyväviljatuotteet hellivät aivoja ja samalla myös suolistoa, jonka sanotaankin olevan elimistön toiset aivot. Aivojen vihollinen on puolestaan suola. Runsassuolaisen ruoan lisäksi kovaa rasvaa sisältävät ruoat eivät maistu aivoille.

Terveellisten elintapojen lisäksi aivot vaativat muutakin pysyäkseen terveinä ja reippaina. Ne asiat, jotka tekevät hyvää sinulle, tekevät usein hyvää myös aivoillesi. Onnellinen arki, uusien asioiden oppiminen, toimivat ihmissuhteet ja läheisyys tuovat hyvää oloa myös aivoille. Kova stressi, päihteet ja jatkuva digilaitteiden käyttäminen taas kuormittavat aivoja negatiivisesti. Ennen kaikkea tärkeintä aivoille on uni, lepo ja palautuminen. Uni on aivojen elinehto, josta ei kannata tinkiä koskaan.

Mitä sitten käy, jos aivojen terveydestä ei pidä huolta? Aivoterveys on vahvasti yhteydessä elintapoihin ja koko muun elimistön terveyteen. Sydän- ja verisuonitaudit, korkea verenpaine, verisuonten huono terveys, tyypin 2 diabetes, korkea kolesteroli ja huonot elintavat altistavat myös aivojen sairauksille. Aivoverenkiertohäiriö (AVH) aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, josta seurauksena on usein motorisia ja kielellisiä vaikeuksia. Aivoverenkiertohäiriöitä ovat esimerkiksi aivoinfarkti ja aivoverenvuoto. Aivoverenkiertohäiriön aiheuttama vaurio aivokudokseen vaikuttaa usein lopun ikää sairastuneen kykyyn toimia fyysisesti, sosiaalisesti ja psyykkisesti. Siksi on ehdottoman tärkeää huolehtia omasta aivoterveydestään.

Huh mikä tietopläjäys tälle kertaa! Lähteenä tekstissä käytin Aivoliiton nettisivuja ja kaikkea aiemmin oppimaani.

Ihanaa alkavaa viikkoa ja edessä siintävää opiskelijoiden riemujuhlaa, vappua!

Terveydellä,

Saara