Oodi avannolle!

Kirpeä talvi-ilta. Aurinko on laskenut mailleen jo tunteja sitten. On pimeää, mutta valkea maa tekee kaikesta kutsuvaa, kuulasta. Pakkanen on purrut kävelymatkalla poskeni punaisiksi. Astelen tuttuun ja kodikkaaseen avantokoppiin. Kasvoille iskee puun tuoksu. Löylyn tuoksu. Huokaisen helpotuksesta ja heitän reppuni pukuhuoneen naulakkoon.

Viime aikoina minulla on ollut kiire. Elämä on tuntunut juoksevan lujempaa kuin minä, enkä ole oikein jaksanut pysyä perässä. Siksi minä olenkin täällä. Hengähtämässä. Uimapuvussa pujahdan saunan lauteille, tuttujen kasvojen joukkoon. Täällä maailman murheet eivät minua tavoita. ”Lisää löylyä!” huudahtaa toverillisesti mies saunan nurkasta – saunan kuumimmasta paikasta. Ja sitähän heitetään. Hän kertoo, kuinka oli tänään nähnyt pihallaan jäniksen jäljet.

Astun ulos purevaan pakkaseen. Iho höyryää – niin paljon, että en aluksi näe eteeni. Kylmä ei tunnu, koska iho uneksii vielä saunan kuumuudesta. Laskeudun kylmään veteen. Se tuskin on edes yksiasteista. Tuntuu huumaavalta, hyvältä ja pahalta. Mieleni yrittää saada minut nousemaan jo, äkkiä sittenkin, mutta olen oppinut hiljentämään sen. Tyynnyttämään. Hengittelen vielä pari kertaa. Avantoystäväni sanoi kerran, että katsele vaikka ohiajavia autoja. Tai tähtiä. Siten kylmä ei tunnu miltään.

Kun olen noussut vedestä, jään vielä ulos seisomaan. Pakkanen tekee jäähileitä käsivarsilleni. Seison siinä ja mietin, että maailma on ihmeellinen. Ja elämä. On muka niin kiire etsiä elämäänsä sisältöä, niin hoppu tehdä unelmistaan totta. Mutta silti tämä hetki tässä on minulle se kaikkein tärkein.

( Ps. Avantouinnin terveysvaikutuksista voit lukea tästä aiemmasta postauksestani ❤ )

INSTAGRAM-LIVE: Millainen on hyvän unen resepti?

Moikka!

Jaksamisen muistilista -postaussarja on jatkunut mun Instagramin puolella koko viikon! Pienen viikonlopputauon jälkeen jatketaankin uniteemaa maanantaina Instagram-liven merkeissä. Jos siis uni ja unen terveysvaikutukset kiinnostaa, tule kuulolle klo 18! ❤

Yksin en suinkaan teille livelähetyksessä höpöttele, vaan saan vieraaksi ihanan opiskelukaverini ja terveyden edistämisen kollegani Helin! Heli on opiskellut monipuolisesti liikunta- ja urheilulääketiedettä sekä perehtyi gradua varten tekemässään tutkimuksessa nuorten urheilijoiden uneen ja palautumiseen.

Instalivessä luvassa siis leppoisaa keskustelua ainakin näistä aiheista:

  • Miksi uni on oikeasti niin tärkeää?
  • Millainen on hyvän unen resepti?
  • Mitä tarkoittaa unihygienia ja miten sitä voisi edistää?
  • Millaisia unitottumuksia meillä on?

Jos haluat jättää kysymyksen liveä varten, kommenttiboksi on nyt auki! Jos kommenttiboksi ei näy, klikkaa tämän postauksen otsikkoa ja skrollaa alas.

Nähdään hei livessä maanantaina! ❤

JAKSAMISEN MUISTILISTA: #1 Uni

Heippa!

NYT paljastan teille hirmu kivan jutun, jota olen valmistellut jo jonkin aikaa! Tänä keväänä, itse asiassa justiinsa nyt, lanseeraan jaksamisen muistilistan, eli postaussarjan, jossa hyödynnän multimediallisesti mun blogia ja somekanavia! Kevään aikana tänne blogiin on siis tulossa tasaisin väliajoin postaussarjaan liittyviä tekstejä, joissa käsitellään jaksamista terveellisten elämäntapojen näkökulmasta. Postausten teemoihin liittyen julkaisen Instagram-tililläni monipuolisesti somesisältöjä, kuten esimerkiksi kuvia, videoita, tietovisoja, mietelauseita ja livelähetyksiä asiantuntijavieraineen. Eli tavallaan monen monta teemaviikkoa on luvassa!

Ensimmäisessä teemassa lähdetään perehtymään uneen. Miksi uni onkaan niin tärkeää? Kuinka paljon unta on riittävästi? Entä miten voisin nukkua paremmin? Lue tämä postaus ja pohdi samalla omaa nukkumistasi. Voisitko parantaa uneesi liittyen jotain, jotta jaksaisit arjessa paremmin? Postauksen luettuasi suuntaa Instagramiini, sillä siellä on tällä ja tulevalla viikolla luvassa superkivoja juttuja teemaan liittyen!

Mutta nyt mennään vihdoinkin asiaan. Eli uneen!

MIKSI UNI ON OIKEASTI TÄRKEÄÄ?

Uni on tärkeää aivoille

Uni on ihmiselle tärkeää mielettömän monesta syystä. Uni on aivojen omaa aikaa – sellainen tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloomme on poikki. Uni on aivoille välttämätöntä, sillä vain unen aikana aivot pystyvät puhdistamaan ja uudistamaan itseään. Rakentamaan uutta ja purkamaan vanhaa. Liian vähäinen uni vaikuttaa välittömästi aivotoimintaamme – olet sen ehkä huomannutkin. Olo on väsynyt, reaktionopeus hidastuu, keskittyminen ja tarkkaavaisuus herpaantuvat. Tiesitkö, että unen aikana aivoista kulkeutuu myös pois kuona-aineita, kuten esimerkiksi Alzheimerin tautia aiheuttavaa amyloidi-valkuaisainetta?

Uni on tärkeää mielelle

Unen aikana myös oma mielemme ahertaa ja käsittelee tietoa ja tunteita. Uni onkin oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys! Unen aikana päivän tapahtumat ja opitut asiat tallentuvat pitkäkestoiseen muistiimme ja jäsentyvät ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. Mieli käsittelee unessa myös tunteita, jotka ovat voineet jäädä päivän kiireiden aikana huomioimatta. Tiesitkö, että riittävä uni lisää luovuutta ja mielikuvitusta sekä auttaa meitä sopeutumaan muuttuviin elämäntilanteisiin?

Ennen kaikkea uni ehkäisee stressiä. Se palauttaa päivän haasteista ja lataa akkumme uudelleen täyteen ❤ 

Uni on tärkeää elimistölle

On sanomattakin selvää, että uni on tärkeää myös kropallemme ja elimistöllemme. Uni palauttaa urheilusuorituksista ja stressin aiheuttamista jännityksistä. Uni lataa akkuja ja palauttaa elimistön voimatasapainon ennalleen. Riittävä lepo myös ylläpitää aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan tasapainoa. Uni onkin painonhallinnan väline: huonosti nukkuneena esimerkiksi sokeriset herkut saattavat houkutella tavallista enemmän, eikä liikkumiseen riitä energiaa. Riittävä uni myös torjuu sairauksia ja ylläpitää vastustuskykyä: se siis suojaa elimistöämme ulkoisilta taudinaiheuttajilta sekä elintapasairauksilta.

KUINKA PALJON UNTA ON RIITTÄVÄSTI?

Riittävän yöunen määrä vaihtelee aikuisilla yksilöllisesti: joku voi pärjätä kuuden tunnin unilla, joku taas tarvitsee yhdeksän tuntia yössä. Keskiarvon mukaan useimmat meistä nukkuvat noin 7–8 tuntia vuorokaudessa. Etenkin ikä vaikuttaa unentarpeeseen: pienet lapset tarvitsevat unta todella runsaasti, murrosikäisetkin yli yhdeksän tuntia yössä. Aikuisten suositeltu unen määrä vaihtelee seitsemästä tunnista yhdeksään tuntiin.

Tarkkaa tuntimäärää tärkeämpää kuitenkin on, että tuntee itsensä levänneeksi ja virkeäksi. Olet luultavasti nukkunut tarpeeksi, jos aamulla herätessäsi tunnet, että yöunesi riittivät ja virkistivät! Tosin, ainakin itselläni tämä tunne ei koskaan ole päällimmäisin heti herättyäni, mutta ehkä vartin päästä! 😀

Untamme säännöstelee sisäinen vuorokausirytmi, ns. ”sisäinen kello”. Vuorokausirytmiä tahdistavat erilaiset rutiinit, stressi, valon määrä sekä päivänaikainen aktiivisuus.

MITEN VOISIN NUKKUA PAREMMIN? MISTÄ APUA UNETTOMUUTEEN?

Unettomuus on väestössämme hyvin yleinen vaiva. Ainakin joka kolmas aikuinen kärsii unettomuudesta kerran vuodessa – ja joka kymmenes kärsii siitä pitkittyneenä. Unettomuudella tarkoitetaan nukahtamisvaikeutta, liian aikaista heräämistä tai vaikeutta pysyä unessa yhtäjaksoisesti. Unettomuus voi johtua monista eri syistä, kuten esimerkiksi stressistä. Joskus mielenterveyden oireilu tai esimerkiksi päihteiden käyttö voivat aiheuttaa unettomuutta.

Unettomuutta voi kuitenkin hoitaa – joko itse, tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Unettomuuden itsehoitoon on valtavasti hyviä keinoja, jotka voivat auttaa nukahtamisessa myös silloin, vaikka ei unettomuudesta varsinaisesti kärsisikään ❤ Itselleni ehkä tärkeintä on ollut oppia arvostamaan unta ja varaamaan sille aikaa. Nukkuminenhan on oikeasti tosi kivaa, ja pelkästään unen arvostaminen voi auttaa nukkumaan paremmin!

Konkreettiset vinkit parempaan uneen:

  • Hiljennä päivärytmisi iltaa kohti. Kovatehoinen liikunta, alkoholi, yltiösosiaaliset ympäristöt tai kiire eivät sovi iltoihin, ja saattavat pahimmillaan huonontaa yöunta. Mikäli vain mahdollista, ajoita esimerkiksi liikuntasuoritukset iltapäivään tai alkuiltaan.
  • Muista iltarutiinit. Oli se sitten hampaiden pesua, lempisarjan tuijottamista, kirjan lukemista tai kevyttä venyttelyä, iltarutiinit valmistelevat meitä nukkumaan. Uneen laskeutuminen voi siis alkaa jo ennen sänkyyn menemistä. Joka ilta toistuvilla ja samankaltaisilla rutiineilla voit opettaa myös kroppaasi ennakoimaan nukkumaanmenoa.
  • Pimennä huone ja sulje kännykkä. Kuten aiemmin tässä tekstissä mainittiin, valon määrä vaikuttaa sisäiseen kelloomme. Siksipä valojen sammutteleminen illalla voi olla hyvä idea. Samalla valoa voi tuoda huoneeseen esimerkiksi kynttilöillä ❤ Puhelimen sinistä valoa olisi iltaisin hyvä vältellä, ja puhelimen käyttöä samalla rajoittaa. Kirja on kännykkää parempi sänkykaveri!
  • Tuuleta. Tuuletetussa ja viileässä huoneessa on ihanaa nukkua! Viileä huone on myös optimaalinen unen saannin kannalta. Tuuleta siis ajoissa – mutta harkitse kahdesti näillä hirmupakkasilla!
  • Syö kevyt, hiilihydraattipitoinen iltapala. Se voi olla avuksi nukahtamisessa. Jos maha kurnii, uni ei taatusti tule.
  • Pyhitä sänky vain nukkumiselle. Ei töitä sänkyyn, missään nimessä! Jos kärsit unettomuudesta, yritä pyhittää sänky vain nukkumiselle. Puhelimet, läppärit ja ennen kaikkea kaikki ylimääräiset stressinaiheet olisi hyvä pitää pois sängystä. Sama pätee myös nukahtamiseen: jos et saa unta, älä jää sänkyyn pyörimään, vaan nouse sängystä tekemään jotain muuta. Esimerkiksi lukeminen istualtaan siihen saakka, että alkaa taas väsyttää, voi toimia.

Huippua, jos jaksoit lukea tänne saakka! ❤ Suuntaa seuraavaksi mun Instagramin puolelle oppimaan lisää paremmasta unesta ja stressin ehkäisemisestä!

Kauniita unia!

Terveydellä, Saara

LÄHTEET:

TERVEYDEN EDISTÄMISEN MAISTERIOPINNOT: Kevään kurssivalinnat ja lukujärjestys

Moikkelis!

Sain syksyllä hyvää palautetta tästä postauksesta, jossa listasin syksyn kurssivalintani ja toin samalla esille, miltä terveyden edistämisen opiskelijan lukujärjestys näyttää. Tämänkertaisessa postauksessa kurkataankin siis jälleen mun lukujärjestykseen, mutta tällä kertaa kevään kurssivalintoihin! Luvassa onkin motivoiva ja innostava kevät: ravitsemustieteen sivuaineopintoja, pari tutkimusopintojaksoa sekä kivoja, pääaineeni mukaisia kansanterveystieteen opintoja.

Muistutan edelleen, että jokaisella terveyden edistämisen opiskelijalla on omannäköisensä opintosuunnitelma ja lukujärjestys. Erilaisia tutkintoja on ihan yhtä monta, kuin on erilaista opiskelijaakin. Opiskelen itse väestön terveyden edistämisen maisteriohjelmassa, ja olen siihen sivuun valinnut muun muassa ravitsemustieteen ja viestinnän opintoja. Opiskelijakollegani ovat puolestaan valinneet jotain ihan muuta, ja pääainekin heillä voi olla eri 😊

KEVÄÄN KURSSIVALINNAT JA LUKUJÄRJESTYS

Nämä kurssit olen suunnitellut kevään lukujärjestykseen:

  • Ravitsemus ja liikunta. Aloitin syksyllä sivuaineopintoina ravitsemustieteen perusopinnot, jotka jatkuvat nyt kevääseen. Ensimmäinen kevään kurssi liittyy ravitsemukseen ja liikuntaan. Kurssilla käsitellään ravitsemusta liikunnan ja urheilun asettamien vaatimusten näkökulmasta, sekä pureudutaan myös ylipainoon, sen yleisyyteen sekä sen vaikutuksiin kansanterveydelle. Tosi mielenkiintoista päästä syventämään omaa tietämystäni aiheesta!
  • Hyvinvointikertomus. Kurssilla perehdytään kuntien terveydenedistämistyöhön sekä kuntien laatimiin hyvinvointikertomuksiin. Kurssilla opetellaan tuntemaan hyvinvointikertomuksen rakenne, sekä perehdytään sen laatimiseen. Vaikuttaa kivan ruohonjuuritasoiselta ja käytäntöön sovellettavalta kurssilta! Tämä kurssi liittyy pääaineeseeni, eli väestön terveyden edistämiseen (kansanterveystieteeseen).  
  • Ajankohtaista kansanterveystieteestä. Toinenkin oman pääaineeni kurssi! Kurssilla perehdytään juuri tällä hetkellä pinnalla oleviin kansanterveystieteen ilmiöihin asiantuntijaluentojen, oppimispäiväkirjan ja muiden laajojen tehtävien avulla.
  • Biostatistiikkaa terveystieteilijöille. Tämän kurssin haasteellisuudesta olenkin kuullut melkoisia juttuja! Katsotaan, miten mulle käy… Biostatistiikkakurssilla opetellaan tieteellistä mittaamista, mittaustulosten käsittelyä, datan hankintaa ja määrällisen tutkimusaineiston analysointia.
  • Kansanterveystutkimuksen klassikoita. Kurssilla perehdytään kansanterveyden historiaan: merkittäviin tapahtumiin, henkilöihin ja edistysaskeliin. Mennyttä peilataan nykyisyyteen, sekä myös nykymaailman kansanterveydellisiin haasteisiin. Viime vuosina minuun on iskenyt tosi iso kiinnostus historiaa kohtaan (katson esimerkiksi melkeinpä vain historiallisia tv-sarjoja), joten on kiva perehtyä vielä lähemmin oman alani historiaan 😊
  • Ravitsemusfysiologia. Tämä on taas yksi ravitsemustieteen sivuaineen kursseista – ja kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta! Ravintofysiologiassa käydään läpi pääpiirteittäin energiaravintoaineiden sekä suojaravintoaineiden vaikutukset elimistössä, sekä niiden ruoansulatus ja aineenvaihdunta. Tiedän, että kaikista ravitsemustieteen kursseista juuri tältä tulen saamaan itselleni eniten uutta tietoa.
  • Tytöstä naiseksi. Uh, tämä kurssi on roikkunut tekemättä aivan liian kauan! Terveyden edistämisen opinnoissa voi suorittaa terveystiedon aineenhallinnan, joka siis pedagogisten opintojen lisänä mahdollistaa terveystiedon opettajana toimimisen. Tämä kurssi on osa omaa aineenhallinnan kokonaisuuttani. Hieman erilainen tavallisiin kursseihini verrattuna! Kurssilla käsitellään tyttöjen naiseksi kasvamisen tematiikkaa, sekä erilaisia tyttöihin liittyviä normeja, ihanteita ja kontrollia. Kurssi suoritetaan kirjatenttinä.
  • Ravintolisät. Ravitsemustieteen perusopintoihin liittyvä ihan uusi kurssi, jonka käyn osana sivuainettani.Kurssilla on tavoitteena tutustua ravintolisiin liittyviin tieteellisiin tutkimuksiin sekä ravintolisien kriittiseen arviointiin. Kurssilla harjoitellaan ravintolisien käyttöön ohjaamista sekä niihin liittyvän markkinoinnin tulkitsemista. Tosi tosi mielenkiintoinen kurssi varmasti tämäkin!
  • SPSS-ohjelmistokurssi. Tämä SPSS-ohjelmiston käyttämistä avaava kurssi jäi minulla jalkoihin syksyn kiireissä, joten jospa nyt keväällä liikenisi aikaa tällekin!

Se tekisi sitten yhteensä yhdeksän kurssia… huh huh! Olen aika varma, että yksi tai kaksi kurssia tippuu kevään aikana suunnitelmista pois, mikäli keväästä tulee kiireinen. Tykkään suunnitella opintojani puolirennolla otteella: olla hyvin suunnitelmallinen, mutta samalla myös joustaa suunnitelmista tarpeen mukaan. Ja oma jaksaminenhan on aina se tärkein ❤

Tsemppiä sinullekin kevään opintoihin, mikäli sellaisia sinulla on! Ja toivottavasti tämä postaus oli hyödyllinen, mikäli terveyden edistämisen opinnot kiinnostavat. Instagramin puolelle kuvasin muuten videon, jossa on mun parhaat vinkit kurssien kalanteroimiseen – käy tsekkaamassa vielä se, jos siitä olisi hyötyä!

Terveydellä, Saara

TOP 5 (+1) luetuinta postausta vuonna 2020

Helou tyypit – ja ihanaa just alkanutta vuotta!

Vuoden vaihtuminen tarkoittaa mulle kuluneen blogivuoden pohdiskelua ja tutkailemista. Nyt vuoden vaihtuessa Terveydellä, Saara -blogini täyttääkin kaksi vuotta! Tänä vuonna opin bloggaamisesta ja omasta tyylistäni ihan valtavasti. Muutin blogin ulkoasua, pohdiskelin omaa paikkaani blogimaailmassa ja rajasin blogini aihetta yhä tarkemmaksi. Muutamasta jutusta olen ihan erityisen ylpeä:

  • sain enemmän kuin tuplattua blogini näyttökerrat vuoteen 2019 verrattuna
  • ryhdyin tuottamaan sisältöä blogin lisäksi myös Instagram-tililleni
  • sain blogini ja Instagram-tilini kautta kyselyitä kaupallisista yhteistöistä ja muista projekteista – ja toteutinkin ensimmäiset palkalliset blogi- ja someyhteistyöni!
  • koulutin itseäni paremmaksi bloggaajaksi ja somettajaksi – ja käytin tähän myös rahaa
  • tutustuin täysin uusiin ihmisiin ja koin asioita, joita en olisi kokenut ilman blogiani ja somekanaviani ❤

Vuodelle 2021 tarmoa, ideoita ja intoa riittää – toivottavasti siis myös aikaakin! Olen jo pidemmän aikaa myös työstänyt pienimuotoista projektia, joka toivon mukaan näkee päivänvalon tulevan vuoden aikana. Aivan ihanaa, kun olette olleet siellä mun matkassa mukana ❤ Nyt seuraa sitten viisi mun vuoden 2020 luetuinta postausta. Tänä vuonna teitä kiinnosti erityisesti avantouinti, mutta myös korona, välivuosi, reseptit ja terveelliset elämäntavat. Klikkaile postauksiin alta, mikäli ne ei ole sulle vielä tuttuja!

  1. Hurahdin avantouintiin – Mitä se tekee terveydelle ja elimistölle?

Avantouinti on ehdottomasti mun rakkain talviharrastus, ja sen vuoksi halusinkin avata sen terveysvaikutuksia blogissani maaliskuussa. Tilastojen mukaan tätä postausta luetaan edelleenkin päivittäin. Olisiko avanto- ja talviuinnista mielestänne kiva lukea lisää vuonna 2021?

2. Jos koronavirus ahdistaa, lue tämä

Maaliskuun puolessavälissä korona iski meidän jokaisen arkeen – ja sehän näkyi myös blogissani. Ehkä pikemminkin itseäni tyynnytelläkseni ja ahdistusta helpottaakseni rustailin tämän postauksen, joka on vuoden aikana saanut yllättävän paljon näyttökertoja. En todellakaan ole ammattilainen kertomaan, miten korona-ahdistusta voi parahiten lievittää, joten postaus olikin kirjoitettu valitettavasti vain ihkaomasta näkökulmastani. Hassua, kuinka korona-ahdistuksen kanssa on nyt vuoden mittaan oppinut elämään!

3. #KORONAKOTOILU: Vegaaniset suklaakeksit

Kolmossijallekin nousee tänä vuonna melkoinen yllättäjä! Korona-arki toi mukanaan lisääntyneen vapaa-ajan kotona, ja itselläni se johti maalausharrastuksen aloittamiseen, kotijumppiin, kokkailuun ja näköjään myös suklaakeksien leipomiseen. Otapa siis haltuun tämä vegaanisten suklaakeksien resepti viimeistään nyt! ❤

4. Elämäntaparauhaa, kiitos!

Mun henkilökohtainen lempparipostaus vuodelta 2020 (höystettynä kivoilla kuvilla alppiruusupuistosta)! Postauksessa kerron, kuinka lukemattomia kertoja omia elämäntapojani on arvosteltu ja kyseenalaistettu ja kuinka niille on jopa naureskeltu. Otan myös kantaa elämäntaparauhan puolesta, sillä elämäntavat ovat jokaisen ihan oma asia.

5. Kevätkuulumiset & välivuoden update

Opinnoista pitämäni välivuosi kiinnosti paljon myös vuonna 2019, ja tässä postauksessa summaankin ajatuksia sen päättymisen kynnyksellä. Yksi isoimmista asioista minulle vuoden 2020 aikana olikin kokopäivätyön lopettaminen ja palaaminen takaisin opintojeni pariin. Hurjaa, kuinka vahvaa ammatillista kasvua koinkaan välivuoteni aikana! ❤ Vuonna 2020 kirjoitin välivuodesta myös tässä postauksessa.

+1 EXTRA: Taide ja terveys – Miksi luovuus voi pidentää elinikää?

Ekstrana haluan vielä mainita postauksen, joka muutti oman bloggaamisharrastukseni varmasti lopullisesti. Tein nimittäin postauksesta informatiivisen tekstin myös Instagramini puolelle, ja siitä syttyi liekki, joka ei ole vieläkään sammunut. Tämän postauksen myötä ryhdyin siis tuottamaan aktiivisesti terveyssisältöä myös someen! Lisäksi maalausharrastuksesta tuli minulle tärkeä vuonna 2020, joten postaus ainsaitsee noston senkin vuoksi ❤

Ja siinäpä ne! On ollut mahanpohjaa kutkuttelevaa aloittaa tänään uusi vuosi, uusi puhdas sivu ❤ Olisi muuten ihan huikean kivaa, jos kertoisit, mistä terveyteen liittyvästä teemasta haluaisit lukea blogistani vuonna 2021. Kirjoittaja-minäni syttyy ihan erityisesti terveellisiin elämäntapoihin, terveyden edistämiseen sekä terveyteen ja sosiaaliseen mediaan liittyviin aiheisiin. Jos haluat, voit käydä kurkkaamassa myös blogini luetuimmat postaukset vuodelta 2019!

Upeaa uutta vuotta!

Terveydellä, Saara