Lukeminen edistää terveyttä!

Milloin viimeksi olet lukenut kokonaisen kirjan? Tai kenties kuunnellut? Minulle lukeminen on aina ollut vähän kausittaista – välillä en jaksa lukea ollenkaan, kun puolestaan välillä en saa kirjaa päästettyä käsistäni hetkeksikään. Nyt, ehkä noin vuoden ajan, olen pitänyt lukuintoani yllä myös silloin, kun se ei ole niin paljon kiinnostanut. Se on ollut minulle yksi rentoutumisen ja nukahtamisen väline, ja siten tuonut myös runsaasti hyvinvointia arkeeni. ❤ Positiiviset vaikutukset stressaavan arjen keskellä ovat jopa vähän yllättäneet! Lukemisesta inspiroituneena mä kerron tänään sulle, miten lukeminen edistää terveyttä.

Tällä viikolla vietetään muuten sopivasti Lukukeskuksen järjestämää Lukuviikkoa! Lukuviikko on lukutaidon teemaviikko, jonka tavoitteena on nostaa esiin ajankohtaisia kysymyksiä lukemisen ja lukutaidon ympäriltä. Lukuviikko tarjoaa ammattilaisille ja suurelle yleisölle lukemiseen ja lukutaitoon innostavia sisältöjä ja yllättäviä näkökulmia. Törmäsin itse lukuviikon ilosanomaan, kun etsin ja kokosin lähdetietoa tätä postausta varten. Lukuviikosta voit lukea lisää täältä.

7 SYYTÄ, MIKSI LUKEMINEN EDISTÄÄ TERVEYTTÄ

1. Lukeminen ehkäisee stressiä ja rentouttaa

Hypätään ensimmäisenä ehkä monen elämässä näkyvimpään ja havaittavimpaan lukemisen terveyshyötyyn – eli rentoutumiseen! Myös tutkimukset ovat osoittaneet lukemisen rentouttavat ja stressiä lievittävät vaikutukset. Lukeminen tarjoaa tilaa mielikuvitukselle ja nappaa mukaansa ihan uusiin maailmoihin. Joillekin tämä voi toimia hyvinkin tervetulleena pakona omasta arjesta tai oman elämän murheista. Lukeminen myös tukee mukautumis- ja sopeutumiskyvyn kehittymistä, mikä puolestaan voi auttaa oman stressin hallinnassa. Lukeminen voi monelle olla konkreettinen arjen selviytymiskeino, sekä tapa käsitellä omia tunteita.

Lukeminen on ihanaa ja terveellistä vastapainoa yhteiskuntamme nopealle viestinnälle, kuten esimerkiksi sosiaaliselle medialle ja jatkuvalle informaatiotulvalle. Kirjallisuus pakottaa meidät pysähtymään ja keskittymään, sekä pitkäkestoista muistiamme työskentelemään. Jo pysähtyminen voi itsessään lievittää stressiä. Lukeminen voi auttaa myös nukahtamaan, sillä kirja on luontainen tapa korvata puhelin, televisio tai muu sinisen valon lähde illan viimeisinä tunteina ennen nukkumaanmenoa.

2. Lukeminen edistää psyykkistä ja fyysistä terveyttä

Lukemisella, kirjallisuudella ja muunkin kulttuurin harrastamisella on valtavasti terveyshyötyjä. Lukeminen tai muu kulttuuriharrastus vaikuttaa tutkimusten mukaan elinikäämme todella merkittävästi. Kulttuuri on nähty jopa yhtä tärkeäksi eloonjäämisen syyksi, kuin esimerkiksi terveelliset elintavatkin. Viitteitä kulttuurin vaikutuksesta terveyteen ja etenkin eloonjäämiseen on saatu seuraamalla ihmisväestöjä jo kymmenien vuosien ajan. On hurjaa, kuinka valtava merkitys kulttuurilla, ja siten myös lukemisella, oikeasti on terveyteemme!

Lukemisella on positiivisia vaikutuksia suoraan myös tiettyjen sairauksien ehkäisemiseen. Lukemisella voidaan ehkäistä etenkin ikääntymiseen liittyviä sairauksia, kuten esimerkiksi aivojen rappeutumista ja dementiaa. Erityisesti pitkien tekstien lukeminen kohentaa pitkäkestoista muistia ja siten voi olla myös yksi suojaava tekijä Alzheimerin taudilta. Lukeminen voi myös auttaa vakavan sairauden kanssa kamppailevia: se voi tarjota tärkeää, hetkellistä taukoa sairastamisesta ja siten jopa oireiden lievitysapua.

Lukemisella ja kulttuurilla on myös yhteyksiä mielen hyvinvointiin, mielenterveyteen sekä mielen sairauksista toipumiseen. Lukeminen voi auttaa tunteiden käsittelyssä sekä niiden tunnistamisessa. Lukeminen voi edistää positiivista mielenterveyttä, parantaa mielialaa sekä lisätä sopeutumiskykyä. Hyvä lukutaito auttaa sanallistamaan omia tunteitaan sekä ilmaisemaan itseään!

3. Lukeminen kasvattaa empatiakykyä ja parantaa sosiaalisia taitoja

Lukeminen on hyödyllistä myös terveyden sosiaalisesta näkökulmasta. Lukeminen edistää empatian tunnetta: kun luemme, voimme asettua kirjan päähenkilön asemaan ja näin oppia ymmärtämään tämän tunteita ja kokemuksia. Tutkimusten mukaan lukiessamme aivoissamme aktivoituvat aivan samat alueet, kuin todellisissakin vuorovaikutustilanteissa! Esimerkiksi muiden ihmisten tunnetiloja tulkitsevat aivojen osat aktivoituvat lukiessamme.

Kulttuuri, taide ja lukukokemukset myös yhdistävät ihmisiä. Ne ryhmäyttävät, tarjoavat yhteisiä kokemuksia ja puheenaiheita sekä auttavat meitä sosiaalistumaan. Kirjoista opittu tieto toisten ihmisten käyttäytymisestä, näkemyksistä ja uskomuksista on hyödyllistä myös todellisessa elämässä.

4. Lukeminen tukee lapsen tervettä kehitystä

Varhaisen iän lukukokemuksilla on suuri merkitys lapsen kehittymiselle. Etenkin kielellinen kehitys sekä vuorovaikutustaidot saavat valtavasti apua lapsen lukuharrastuksesta – siis siitä, että vanhempi lukee lapselle. Yksittäisistä harrastuksista lukemisella on suurin merkitys lapsen kielellisten taitojen kehittymiseen. Lukeva lapsi voi kehittyä jopa yhtä ikävuotta vastaavan määrän lukemattomaan lapseen verrattuna.

Lukutaito ja lukemisen tavat myös periytyvät. Suomessa 11 %:lla aikuisväestöstä on heikko lukutaito, mikä todennäköisesti tulee näkymään myös tämän prosenttiosuuden jälkipolvissa. Ilman lukevia aikuisia, ei ole lukevia lapsiakaan.

lukeminen edistää terveyttä

5. Lukeminen voi tasoittaa sosioekonomisia eroja

Tutkimusten mukaan lukemisella ja koulutuksella on selvä yhteys: mitä enemmän lapsi tai nuori lukee, sitä todennäköisempää on, että hän hankkii elämässään myöhemmin korkean koulutuksen. Yli puolet hyvät lukutaidot omaavista nuorista on suorittanut 27 ikävuoteen mennessä korkeakoulututkinnon. Puolestaan yli puolet heikoimmin lukevista lopettaa opintonsa jo peruskoulun jälkeen. Lukemisella ja lukutaidolla on siis merkitystä jopa lapsen tai nuoren tulevaisuuden elämään.

Lasten lukutaidon tukeminen onkin yksi tehokkaimmista tavoista kaventaa lasten ja nuorten perhetaustasta johtuvia sosioekonomisia eroja. Lukeminen edistää tasa-arvon toteutumista. Jotta jokaisella lapsella olisi tasa-arvoinen mahdollisuus lukemiseen, tulisi resursseja suunnata lasten elämään: perheisiin, kouluihin ja vanhempien kannustamiseen. On erityisen huolestuttavaa, että lukemisen ja lukutaidon eriarvoistuminen näkyy nykypäivänä jo varhaislapsuudessa.

6. Lukeminen ehkäisee syrjäytymistä

Kuten tämänvuotisen Lukuviikon teema jo toteaakin, lukutaito on kansalaistaito. Se antaa meille mahdollisuuden osallistua täysivaltaisina ja aktiivisina jäseninä yhteiskuntamme toimintaan. Lukutaidoton ihminen on syrjäytymisvaarassa, eikä esimerkiksi hakeudu helposti tärkeiden palveluiden luo. Lukutaidottomuus voi ahdistaa ihmisen marginaaliin ja hankaloittaa tukitoimien piiriin pääsemistä.

Vapaa-ajan lukuharrastus lisää yleistietoa sekä parantaa sanavarastoa, verbaalisia kykyjä, toisten kulttuurien ja ihmisten ymmärtämistä sekä ihmisluonteen tuntemista. Lukuharrastus voi yhdistää ihmisiä ja tarjota yhteisiä puheenaiheita ja kokemuksia.

7. Lukeminen voi myös auttaa läpi poikkeusolojen

Kun koronavirus astui vuosi sitten elämäämme, moni tarttui pitkästä aikaa kirjaan. Jopa joka neljäs suomalainen on lukenut poikkeusolojen aikana enemmän. Myös lapsille lukeminen on lisääntynyt. Suurimpana syynä lukuinnon kasvamiseen on ollut varmasti lisääntynyt vapaa-aika, mutta toisaalta myös se, kuinka kirjat ovat tuoneet vaikeiden aikojen keskelle muuta ajateltavaa. Kirjat ovat lohduttaneet sekä tarjonneet tauon todellisuudesta.

Oletko sä lukenut enemmän näinä poikkeusaikoina?

lukeminen edistää terveyttä

Siinäpä olikin kaikki seitsemän tutkittua syytä, miksi lukeminen edistää terveyttä! Tuliko joku fakta sinulle uutena, yllättikö joku, tai oliko joku niistä sinulle jo ennalta tuttu? Jos et ole lukenut pitkään aikaan, toivon, että tämän postauksen lukeminen herätteli edes vähän pitkään piilossa ollutta lukuintoasi. Arjen keskellä lukemiseen tuntuu olevan liian vähän aikaa, mutta esimerkiksi jo pienikin vähennys ruutuajassa voi tarjota mahdollisuuden lukemiselle. Myös äänikirjat ovat mahtava keino sukeltaa kirjallisuuden maailmaan – vaikka lenkkeillessä tai ruokaa laittaessa ❤

Terveydellä, Saara

Ps. Olen kirjoittanut aiemmin taiteen ja terveyden yhteydestä. Jos aihe kiinnostaa, käy lukemassa postaus täältä!

LÄHTEET

Vinkkejä kalenterin täyttämiseen – terveellistä ajanhallintaa!

Vinkkejä kalenterin täyttämiseen

Moikka! Tänään puhutaan siitä, kuinka kalenteri voi toimia hyvinvointimme välineenä ja apuna oman arjen hallitsemiseen, terveellisten elämäntapojen ylläpitämiseen ja oman ajan rajaamiseen. Kalenteri on ollut itselleni aina ihan hurjan tärkeä juttu, ja sen takia aionkin tänään jakaa teille terveellisiä vinkkejä kalenterin täyttämiseen! Toivottavasti nämä vanhat suosikit sekä uudet ideat toisivat sinulle inspiraatiota ja uutta otetta ajankäyttösi hallintaan ❤️

Sitten ihan mahtavia uutisia: tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Pikku paperin kanssa. Jos et vielä tiennyt, Pikku paperi on ihana yhden naisen yritys, joka valmistaa kauniita tarroja, jotka sopivat kalentereihin, bullet journaleihin ja askarteluun. Postauksen lopussa teitä odottaa huippu alekoodi Pikku paperin verkkokauppaan! Pidä huoli, että käyt nappaamassa sen talteen 😉

ajanhallinta

1. Työn, opiskelun ja vapaa-ajan erottaminen

Korona-aika on jatkunut jo vuoden, ja se on tuonut mukanaan monelle meistä haasteita työn, opiskelun ja vapaa-ajan rytmittämiseen ja rajaamiseen. Ainakin minusta on usein tuntunut, etteivät työt tai opinnot jätä rauhaan, kun koko elämä tapahtuu neljän seinän sisällä. Toisaalta, välillä on ollut äärimmäisen vaikeaa keskittyä esimerkiksi opiskeluun, kun kotiaskareet (tai kännykkä) ovat houkutelleet paljon opiskelua enemmän.

Kalenteria käytetään perinteisesti aikatauluttamiseen, joten miksipä sen avulla ei voisi löytää rytmiä myös kotitoimistopäiviin? Itselläni on tapana merkata kalenteriin aamuisin ensin päivän tärkeimmät tehtävät, sekä sitten ne kellonajat, milloin aion opiskella tai tehdä töitä. Kalenteriin voi merkata myös ajan, jolloin tietokone menee ihan viimeistään kiinni ja vapaa-aika alkaa. Tämä yksinkertainen keino on tuonut minulle kivaa rakennetta kaikista haastavimpiin päiviin.

Ajanhallinta

2. Liikunnan suunnittelu

Myös omaa liikkumista voi suunnitella ja pohtia kalenterin avulla. Voi kuulostaa melko pakkopullalta, että oma liikkuminen pitäisi kirjata ylös kalenteriin, mutta joillakin kyseinen tapa todella toimii. Mikäli halua liikkumiseen on, mutta aikaa sille arjesta löytyy hyvin vähän, voi esimerkiksi tulevan viikon liikuntahetkiä kalenteroida etukäteen. Se ei tarkoita, että maailma kaatuisi, jos kalenteroitua liikuntaa ei ehtisikään tehdä. Se voi kuitenkin auttaa hahmottamaan omasta arjesta ne sopivat välit, joihin hyvää tekevä liikunta mahtuisi.

Voit vaikka kirjata kalenteriisi vähän liikuntaa jokaiselle päivälle – oli se sitten arkiliikuntaa tai suunnitelmallisempaa. Toisaalta, voit kirjoittaa ylös myös kiinnostavat etätunnit tai kuntosalisi ryhmäliikuntatunnit. Näin niille muistaa myös ilmoittautua! Mikäli liikut hyvin tavoitteellisesti, voi kirjaaminen auttaa tarkastelemaan treenimääriäsi tai harjoitteluasi myös jälkikäteen.

Kuukautisten seuraaminen

3. Kuukautisten seuraaminen

Useat naiset seuraavat kuukautisiaan ja kuukautiskierron pituuttaan esimerkiksi erilaisilla älypuhelinsovelluksilla tai ihan perinteisen kalenterin avulla. Kuukautisten seuraaminen voi esimerkiksi auttaa tunnistamaan eri kierron vaiheisiin liittyviä oireita tai kuukautiskiertoon liittyviä mielialoja. Itse olen merkannut kuukautiset kalenteriin jo vuosia supersimppelillä tavalla: merkitsemällä ensimmäisen vuotopäivän ylös. Pikku paperin tarroilla tämän voisi tehdä esimerkiksi punaisen pisaran avulla! Tarra-arkista löytyy oma tarransa myös PMS-oireille.

kalenteri

4. Oma aika ylös kalenteriin!

Myös ihan ikioma aikasi on tärkeää. Hektisen arjen keskellä pysähtyminen tekee meille hyvää, mutta turhan usein omaa aikaa vähätellään tai se unohtuu kokonaan. Merkitse siis kalenteriisi aikaa ihan vain itsellesi – oli se sitten säännöllinen kerta viikkoon, jokaisen illan parituntinen tai sun täysin oma rentoutumisviikonloppu. Omaa aikaa tuskin voi olla koskaan liikaakaan ❤️ Pikku paperi muistuttaakin tarroillaan myös oman ajan tärkeydestä!

Tässä on myös itselläni isoin petraamisen paikka, sillä haluaisin raivata arjestani enemmän aikaa ihan vain itselleni.

vinkkejä kalenterin täyttämiseen

5. Täytä kalenteriin myös mukavia menoja

Miksi merkata kalenteriin vain työ- ja opiskelumenot, lääkärikäynnit ja erilaisten hakemusten deadlinet, kun mukaan voisi merkata myös kivoja, hyvää oloa ja iloa tuovia juttuja? Kun täynnä oleva kalenterini muistuttaa minua illan sushitreffeistä tai avantopulahduksesta, jaksan päivän haasteista läpi paljon paremmalla mielellä 😊 Merkkaa siis ylös kalenteriin kahvitreffit kaverin kanssa, lempparisarjan uuden tuotantokauden alkamispäivä tai vaikka päivän aikana sinua ilahduttaneet tai inspiroineet jutut. Omassa kalenterissani on aina vähintään pieni nurkka varattuna uusille ideoille ja uuden suunnittelulle ❤️

Mikäpä sinua estää myös tsemppaamasta itseäsi kalenterin sivuilla? Kirjoita itsellesi vaikkapa kiva tsemppilause tai kehu odottamaan tuleville sivuille, sanotaan vaikka puolen vuoden päähän, ja ilahdut siitä tulevaisuudessa varmasti! Voit toki myös pyytää ystävää tai kumppaniasi kirjoittelemaan kivoja juttuja sinulle tuleville kuukausille ❤️

ajanhallinta

6. Suunnittele kalenteriin viikon ruoat

Hallitse ajankäyttöäsi myös viikon ruokasuunnitelmien osalta! Kalenteriin voit suunnitella viikon ruokalistan vaikka päiväkohtaisesti. Merkitse ylös suunnittelemasi lounas ja päivällinen. Ruokien suunnitteleminen voi auttaa hahmottamaan viikon ruokien monipuolisuutta, terveellisyyttä sekä ravitsemuksellista laatua. Myös kauppareissut taatusti helpottuvat! Miksi et suunnittelisi mukaan vaikka yhden kasvisruokapäivänkin? Viikon ruokien suunnitteleminen voi auttaa myös ylläpitämään terveellistä ja säännöllistä ateriarytmiä.

seuraa untasi

7. Pidä kirjaa unestasi 

Viime aikoina oman kalenterini parasta antia on ollut ehdottomasti kalenterisivujen taulukot, joiden avulla olen pitänyt kirjaa unestani. Olen merkinnyt kalenteriin ylös ne yöt, jolloin olen nukkunut yli kahdeksan tuntia. Merkitseminen on ollut sen verran kivaa, että se on oikeasti motivoinut pitämään huolta yöunieni pituudesta.

Jos vastaavanlainen omien tapojen seuraaminen voisi toimia sinulla, suosittelen lämpimästi kokeilemaan! Unen seuraamisen sijaan voit seurata ja laskea esimerkiksi päiviä, jolloin liikuit ulkona, jolloin pysyit omassa ruutuaikatavoitteessasi, jolloin luit kirjaa tai jolloin hallitsit stressiäsi.

vinkkejä kalenterin täyttämiseen

8. Luota listoihin!

Listat eivät petä koskaan. Mikäli mielesi päällä on jatkuvasti tekemättömien tehtävien sotku, yritä kirjata tehtävät listaksi, pois mielestäsi. Usein tekemättömät tehtävät ja asiat sotkeutuvat mielessä suuremmiksi ja stressaavammiksi kuin ne oikeasti ovatkaan. Kun asiat ovat konkreettisesti paperilla, rauhoittaa se kummasti mieltä, eivätkä tehtävät vaikutakaan enää niin monimutkaisilta, stressaavilta tai suurilta.

Pikku paperi

Toivottavasti löysit näistä vinkeistä uutta inspiraatiota tai uusia vinkkejä kalenterin täyttämiseen sekä sitä kautta oman hyvinvointisi ja terveytesi edistämiseen! Varmasti ihailit matkan varrella myös Pikku paperin suloisia tarroja ❤️ Siispä, nyt seuraa hyviä uutisia!

Nyt koodilla KEVÄT saat Pikku paperin verkkokaupasta ilmaisen kirjetoimituksen tilauksellesi! Kannattaa olla melko nopea, sillä koodi ja ilmainen toimitus ovat voimassa vain tämän viikon loppuun, sunnuntaihin 14.3. saakka!

Terveydellä, Saara