Olin joulukuussa Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnan tapahtumassa puhumassa siitä, miten yksinäisyys vaikuttaa terveyteemme. Puhekeikkaan valmistautuessa mietin, että aiheesta olisi mielenkiintoista tehdä samalla postaus myös blogiini – ja tässä se tulee!
Pääsanomana haluan sinulle sanoa, että vaikka yksinäisyys ei vaikutakaan positiivisesti terveyteemme, jo yksikin ystävä voi vaikuttaa. Eli yksinäisyydelle on aina tehtävissä jotain 💛
Yksinäisyyden riskejä fyysiselle terveydelle
Kun etsin tietoa yksinäisyydestä ja terveydestä puhekeikkaani varten, törmäsin netissä järkyttäviin iltapäivälehtien otsikoihin:
”Yksinäisyys on vaarallista terveydelle”
”Yksinäisyys on elimistölle kuin 15 tupakkaa päivässä – toisten seurassa ihminen kylpee hyvissä hormoneissa”
”Yksinäisyys on kohta suurempi terveysriski kuin lihavuus”
Ei siis mikään ihme, että yksinäisyys on yhteiskunnassamme pelätty ja karsastettu ilmiö. Vaikka nämä otsikot ovatkin ylimitoitettuja ja liioiteltuja, niiden takana on silti totuuden siemen. Yksinäisyydellä on riskinsä meidän fyysiselle terveydellemme.
Pitkittynyttä yksinoloa voisi verrata elimistön stressitilaan, ja pitkittynyt yksinäisyys onkin yhteydessä suurempiin stressihormoni kortisolin määriin elimistössä. Yksinäisellä henkilöllä on myös riski kohonneeseen verenpaineeseen sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Ikääntyneellä yksinäisyys voi vaikuttaa aivoterveyteen ja johtaa kognition heikkenemiseen sekä muistisairauteen.
Yksinäisyys on siis sairastuvuutta lisäävä riskitekijä, joka on rinnastettavissa esimerkiksi tupakointiin tai lihavuuteen. Yllä olevat otsikot antavat yksinäisyydestä siis hieman väärän kuvan – yksinäisyys ei ole suoraan yhtä vaarallista kuin lihavuus tai tupakointi, vaikka otsikot niin antavatkin ymmärtää. Yksinäisyydellä on myös välillinen vaikutus elintapoihin, kuten epäterveelliseen syömiseen tai päihteiden käytön lisääntymiseen.
Yksinäisyyden riskejä mielenterveydelle
Yksinäisyyteen voi liittyä masennusta mukailevia oireita: oma elinpiiri ja ympäristö voivat näyttäytyä yksinäiselle turvattomina ja uhkaavina. On kuitenkin muistettava, että vain osa yksinäisistä on masentuneita ja vain osa masentuneista kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys ja masennus eivät siis ole suoraan yhteydessä toisiinsa.
Yksinäisyys voi pitkittyessään aiheuttaa myös sosiaalista ahdistuneisuutta tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Oma minäkuva voi näyttäytyä negatiivisena. Yksinäisyyteen liittyvää sosiaalisen yhteyden puutetta on jopa kuvattu vastaavan tuntemusta kivusta. Sosiaalisesta yhteydestä vaille jääminen voi aiheuttaa myös pelkoa ja voimakasta kärsimystä.
Yksinäisyyden riskit mielenterveydelle eivät siis ole pieniä juttuja, vaan ne on otettava vakavasti.
Yksikin ystävä vaikuttaa positiivisesti
Jo yksikin ihminen, läheinen, ystävä tai tuttu, jolle voi puhua, helpottaa yksinäisen oloa. Hyvistä ja onnistuneista kohtaamisista alkaa rakentua positiivinen kierre, jossa yksinäisen on aiempien hyvien kokemusten valossa helpompi astua taas uusiin sosiaalisiin tilanteisiin.
Vähäinenkin sosiaalinen aktiivisuus vaikuttaa positiivisesti terveyteemme ja toimintakykyymme. Ihmiset, jotka ovat aktiivisia ja joilla on hyvät sosiaaliset verkostot, voivat tutkitusti muita paremmin. Sosiaalinen vuorovaikutus on esimerkiksi keskeisessä roolissa aivojen ja mielen kehityksessä sekä tietysti niiden terveyden edistämisessä.
Sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä elämänhallinnan tunteeseen sekä myönteiseen käsitykseen omasta itsestä. Voivatpa kaverit parantaa jopa taitoa kohdata vastoinkäymisiä elämässä.
Muistetaan kuitenkin, että jokaisella seuran tarve on yksilöllistä. Yksin oleminen ja yksinäisyys ovat täysin eri asioita. Joku viihtyy paremmin yksin kuin toinen. Joku puolestaan viihtyy muiden ympäröimänä enemmän kuin joku toinen. Myös yksinäisyyden tunteet näyttäytyvät jokaisella yksilöllä erilaisina.
Hyväksytään, että yksinäisyys kuuluu jollain tavalla jokaisen elämään – jokainen meistä kokee olevansa yksinäinen jossain elämänsä vaiheessa.
Mitä hyvää voi olla yksinäisyydessä?
Yksinäisyys ei tietenkään missään tilanteessa ole odotettua tai kaivattua, mutta siitä voi silti seurata jotain hyvää. Yksin oleminen saa meidät pysähtymään oman elämän ja ihmissuhteiden äärelle. Missä minä haluan olla, mitä kohti mennä? Millaisilla ihmisillä ympäröidä itseni? Ketkä ovat ihmisiä, jotka tuovat minulle energiaa – eivätkä vie sitä minulta?
Yksinäisyys voi rohkaista myös tutustumaan itseensä paremmin ja viihtymään itsensä kanssa. Se on jokaiselle meistä äärimmäisen tärkeä taito. Itsensä kanssa oleminen voi avartaa näkemystä omien arvojen ja mieltymysten mukaisesta elämästä.
Apua yksinäisyyteen
Apua yksinäisyyteen voi löytää esimerkiksi SPR:n ystävätoiminnasta. Myös Mieli ry tarjoaa toiminnallaan monipuolisesti apua yksinäisille. Muista, että vaikka nyt tuntuukin siltä, et ole koskaan yksin 💛
Terveydellä, Saara
Lähteet:
- Aivoliitto – Kun ei ole ketään, jolle olisi tärkeä – mistä lievitystä yksinäisyyteen?
- HelsinkiMissio – Yksinäisyys-työkirja
- Junttila, Jyrkkä, Tolmunen – Lääkkeitä yksinäisyyteen
- Ruuskanen – Yksinäisyys on vaarallista terveydelle (Duodecim)
- Savikko, Jansson, Pitkälä – Yksinäisyys on kognition heikkenemisen merkittävä riskitekijä ikääntyneellä (Lääkärilehti)
- Tamminen ym. – Sosiaaliset suhteet tärkeitä yksinasuvien positiiviselle mielenterveydelle (THL)
- Terveyskylä – Ikätalo – Sosiaaliset suhteet
