Tsemppivinkit kaamoksen keskelle

Moi tyypit!

Tuntuu että marraskuun pimeys porautuu luihin ja ytimiin asti. Tämä vuoden pimein aika ei varmasti ole helppoa sulle, mulle tai yhtään kenellekään meistä. Voi kun edes lumi jäisi maahan! Ainakin omasta arjestani pimeys on taas verottanut osansa, eikä oikein mikään jaksa motivoida. Onneksi, siis onneksi, pimeydestä johtuvaa väsymystä voi helpottaa ja jopa ennaltaehkäistä. Nappaa tämän postauksen terveysvinkit pimeimmiksi kuukausiksi takataskuun – kyllä tästä nimittäin taas selvitään! ❤

Kaamos ja pimeys ovat meille suomalaisille jokavuotisia juttuja, mutta eivät silti meillekään helppoja. Vuoden pimein aika voi aiheuttaa peräti kaamosmasennusta, joka on yleisin vuodenaikaan liittyvä mielialahäiriö. Ja ihan oikea sellainen. Kaamosmasennuksen oireet muistuttavat masennusoireita, mutta helpottuvat yleensä pimeän ajan päätyttyä. Moni suomalainen sairastuu vuosittain kaamosmasennukseen, mutta yhä useampi sen lievempään muotoon, kaamosväsymykseen. Kaamosväsymyksen oireita ovat väsymys, lisääntynyt unentarve sekä esimerkiksi makeannälkä.

Tutkimusten mukaan kaamosväsymystä voi kuitenkin helpottaa seuraavilla konsteilla:

1. Kirkasvalohoito. Kirkasvalolamppu voi olla fiksu sijoitus, jos kärsii vuosittaisesta kaamosväsymyksestä. Kirkasvalolampun edessä oleskeleminen aamuisin, noin 30–60 minuutin ajan on tutkitusti tehokas tapa helpottaa kaamoksen aiheuttamaa väsymystä. Kaikista tehokkainta kirkasvalohoito on, jos lampun valoa voi nauttia aamuisin klo 5.30–9.00 välisenä aikana. Jos itselläsi ei ole varaa kirkasvalolamppuun, ehdotan kyselemään mahdollisuuksia esimerkiksi omalta oppilaskunnalta, työpaikalta tai ystäviltä. Sharing is caring!

2. Terveelliset elämäntavat. Yllätys yllätys, myös terveelliset elämäntavat tsemppaavat pimeydessä eteenpäin. Erityisesti säännöllinen ateriarytmi, terveellinen ruoka ja säännöllinen liikunta voivat auttaa. Kaksi tai kolme kertaa viikossa hengästyttävää liikuntaa riittää. Jos makeannälkä vaivaa, vaikkapa marjat ja hedelmät voivat osittain korvata sokerisia herkkuja.

3. Ihmissuhteiden ylläpitäminen. Pidä yllä tärkeitä ihmissuhteitasi ja yritä jaksaa olla yhteydessä perheeseen, ystäviin ja läheisiin. Läheiset auttavat jaksamaan pimeyden keskellä.

4. Iltojen rauhoittaminen. Rauhoita illat, jotta saat hyvät yöunet. Esimerkiksi liikunta kannattaa ajoittaa aamu- tai iltapäivään – ihan iltaan ajoitettu liikunta saattaa haukata aikamoisen palan yöunista. Kodin valojen hämärtäminen jo hyvissä ajoin sekä puhelimen välttäminen iltaisin voivat myös auttaa nukahtamisessa ❤

Yllä oleva, lähdemateriaaliin perustuva lista on erinomainen, mutta itse haluaisin lisätä siihen vielä seuraavat jutut:

5. Lempeys. Nyt saa ja pitää olla lempeä itselleen! Aina ei jaksa urheilla tai syödä terveellisesti, ja siitä itsensä soimaaminen vain väsyttää entistä enemmän. Nyt sulla on oikeasti lupa myös kääriytyä sinne sohvannurkaan katsomaan Netfixiä – varsinkin, kun ulkona sataa vaakatasossa räntää.

6. Nautintoa tarjoava tekeminen. Tee juttuja, joista just sä nautit. Mulle pimeimmän ajan tärkeä harrastus ja tekeminen on avantouinti. Se rauhoittaa ja samalla palauttaa päivän stressistä seuraavaa päivää varten. Avantouinnilla on myös terveysvaikutuksia, joista olen kirjoittanut lisää tässä postauksessa ❤ Se, mikä tarjoaa sinulle nautintoa pimeisiin päiviin, voi olla mitä vain.

7. Avun hakeminen tarvittaessa. Jos ahdistus kasvaa liian suureksi, hae matalalla kynnyksellä ammattilaisen apua. Se voi olla ihan paras päätös ❤

Tsemppiä ihan teille kaikille pimeyden keskelle!

Terveydellä, Saara

Ps. Jätä kommentteihin sun paras tapa torjua kaamosväsymystä (kommenttikentän löydät klikkaamalla postauksen otsikkoa ja skrollaamalla alas)!

LÄHTEET:

Someahdistus vai someinnostus?

Ahdistaako sosiaalinen media? Niin muakin, ainakin välillä. Sosiaalisessa mediassa voivat ahdistaa sen luomat ulkonäköpaineet, sovellusten koukuttavuus ja somen jatkuva selailu tai jopa yksinäisyys. Vaikka some välillä ahdistaakin, on siinä myös valtavasti hyvää – terveydenkin näkökulmasta. Some innostaa ja inspiroi, tarjoaa alustan itsensä toteuttamiselle ja opettaa uusia asioita esimerkiksi terveydestä kiinnostavalla tavalla.

Tänään puhutaan ihan roppakaupalla somesta!

Mua on jo pitkään kiehtonut sosiaalisen median ja terveyden yhteydet, sekä se, miten terveysaiheet näkyvät sosiaalisessa mediassa. Sen takia teinkin hiljattain erään kurssin lopputyönä minitutkimuksen siitä, miten sosiaalisesta mediasta saadaan tai etsitään terveystietoa ja millaisia muutoksia tai vaikutuksia somesta saatu terveystieto voi tuoda elämäämme. Koska kyseessä oli laadullinen tutkimus, antoivat tutkittavieni vastaukset paljon näkemyksiä liittyen myös sosiaalisen median herättämiin tunteisiin ja ajatuksiin. Näiden näkemysten ja oikeiden tutkimuslähteiden nojalla lähdinkin sukeltamaan someahdistukseen ja sen syihin ihan huolella. En kuitenkaan halunnut jättää somen hyviä puolia tekstistäni uupumaan – tälläkin kolikolla on kaksi puolta!

Sosiaalisen median ahdistavat puolet on hyvä tunnistaa ja siten oppia ennaltaehkäisemään omaa mahdollista someahdistusta. Samalla somen hyvät, inspiroivat ja innostavat puolet kannattaa omassa elämässä nostaa esiin, huomata ja vaalia niitä. Some on merkittävä ja kokonaisvaltainen osa varsinkin meidän nuorten aikuisten elämää, minkä vuoksi someahdistuksesta ja somen monista eri puolista on hyvä välillä puhua ääneen.

SOMEAHDISTUS

Omaan elämääni someahdistus on hiipinyt vasta ihan hiljattain. Some on alkanut ahdistaa erityisesti silloin, kun muu elämä on ollut kiireistä ja stressaavaa. On tuntunut, että ennen omaan elämään inspiraatiota tarjonnut some on nyt vain kuormittanut jo valmiiksi kierroksilla olevaa mieltä. Onneksi en ole asian kanssa yksin.

Tutkimusten ja oman kyselyni mukaan someahdistusta voivat aiheuttaa:

  • Ulkonäköpaineet ja positiiviset mielikuvat toisten elämästä. Sosiaalinen media luo helposti täydellistä kuvaa muiden elämästä, harrastuksista tai tekemisistä. Omaa elämää alkaa helposti vertaamaan sosiaalisen median sisältöihin, vaikka kaikkihan me tiedämme, että somessa näytetään usein vain kiillotettua pintaa. Nuorilla myös somen aiheuttamat ulkonäköpaineet ovat harmittavan yleisiä.
  • Terveyteen, hyvinvointiin ja syömiseen liittyvät aiheet. Myös omia elämäntapojaan on helppoa vertailla somessa. Toinen tuntuu käyvän salilla jatkuvasti, toinen taas syövän vain pieniä annoksia ja aina superterveellistä ruokaa. Vaikka itse rakastankin jakaa terveysasioita somessa, tiedän, että joskus terveyssisältö saattaa ahdistaa. Siksi vaikuttajien on ehdottoman tärkeää miettiä, miten terveysasioista somessa puhutaan!
  • Somessa liikkuva väärä tieto. Tähän joukkoon kuulun ehdottomasti itsekin: somen väärä tieto erityisesti terveydestä  a h d i s t a a ! Kuka vain voi somessa jakaa mitä vain ja samalla väittää olevansa asiantuntija. Medialukutaito on tärkeämpää kuin koskaan!
  • Tunne siitä, että käyttää somea liikaa. Sosiaalisen median sisältö on koukuttavaa, ja sovellusten algoritmit on luotu niin, että kukin käyttäjä viihtyisi somessa mahdollisimman pitkään. Tämän vuoksi somen selaaminen saattaa olla hyvinkin koukuttavaa, ja rajat sille pitää osata asettaa itse. Monet ahdistuvat siitä, että somen selailu haukkaa liian ison osan vuorokauden tunneista. Myös ilmoitusäänet ja kännykän jatkuva piippaaminen ahdistavat.
  • Aidon, kasvokkaisen vuorovaikutuksen puute. Somen yksi suurimmista heikkouksista on se, ettei se voi tarjota koskaan täysin samaa vuorovaikutuskokemusta, kun ihmisten tavatessa kasvokkain. Moni somen käyttäjä saattaa tuntea olonsa yksinäiseksi, vaikka some tarjoaisikin ystäviä ja vuorovaikutuskokemuksia.
  • Somekiusaaminen. Äärimmäisin ja ehdottomasti pahin somen haittapuoli. Tämän viikon hyvä uutinen oli, että esimerkiksi Jodelin juorukanavat aiotaan lopettaa. Ollaan yhtenä rintamana kaikkea somekiusaamista vastaan ❤

Huh, kuulostaa aika hurjalta… Somen haittapuolia voi kuitenkin välttää ennen kaikkea luomalla rajat omalle somenkäytölle. Ja laittamalla somen yksinkertaisesti kiinni. Kun some ahdistaa, tykkään leikkiä ajatuksella, ettei somea huomenna olisikaan. Se jos mikä auttaa miettimään, mikä on oikeasti elämässä tärkeää ja murehtimisen arvoista.

SOMEINNOSTUS!

Vaikka some saattaa aika ajoin ahdistaakin, on sosiaalisessa mediassa ihan hurjan paljon hyvää. Tutkimusten mukaan sosiaalinen media on myös vallan mainio terveyden edistäjä, kunhan sitä käytetään oikein. Mä itse samaistun vahvasti sosiaalisen median positiivisiin puoliin ja haluan puhua myös niiden puolesta.

Parhaimmillaan sosiaalinen media voi:

  • Inspiroida ja innostaa monilla elämän osa-alueilla. Monet ovat somessa ennen kaikkea kerätäkseen inspiraatiota ja ideoita omaan elämäänsä. Terveyden näkökulmasta sosiaalinen media voi innostaa esimerkiksi kokeilemaan terveellisempiä elintapoja. Aika siistiä!
  • Olla alustana omalle luovuudelle. Somessa voi jakaa luomiaan kuvia, tekstejä, ajatuksia, grafiikoita tai vaikka puhetta. Koen itsekin vahvasti, että sosiaalinen media on yksi keino toteuttaa itseäni. Ja se jos mikä tuo elämään merkityksellisyyden tunnetta ❤
  • Tarjota vertaistukea tai jopa uusia ystäviä ja tuttavia. Vaikka vuorovaikutuskokemus somessa ei ole koskaan samanlainen kuin kasvotusten, kokevat monet somen vuorovaikutuksellisuuden tärkeäksi. Some on myös loistava vertaistuen tarjoaja – vain maailma on rajana sille, että somesta voi etsiä ja löytää ihmisiä, jotka ajattelevat tai kokevat samoja asioita kuin itse.
  • Tuoda kauneusihanteiden sijaan elämään armollisuutta sekä ajatuksen siitä, ettei kenenkään elämä ole täydellistä. Somessa on ihana uusi ilmiö: täydellisyyden verho rakoilee, ja sen takaa ilmestyy normaaleita ihmisiä, arkea ja kaikkia elämän tunteita. Ihmiset somessa ovat samaistuttavia ja muistuttavat, että huonoja päiviä on ihan jokaisella.
  • Tarjota terveystietoa kiinnostavalla ja visuaalisella tavalla. Ah, oma henkilökohtainen lemppari ❤ Somessa on  v a l t a v a s t i  hyödynnettävää potentiaalia terveyden edistämiseen. Aika näyttää, millaisia timantteja somen luotettavasta terveystiedosta voi vielä hioutua.

Voisin listata somen hyviä puolia vieläkin enemmän, mutta jätän listauksen tällä kertaa tähän. Somessa on paljon hyvää – huomataanhan ne piirteet ja muistetaan vaalia niitä! Otetaan kaikki irti tästä ilmaisesta, käden ulottuvilla olevasta mahdollisuudesta, kukin omalla tavallamme. Muistetaanhan välillä kuitenkin laitaa puhelin sivuun ja katsoa toisiamme silmiin, ihailla upeaa luontoa ja toteuttaa itseämme vaikka maalin ja pensselein ❤

Terveydellä, Saara

LÄHTEET:

Lihaton lokakuu – Miksi lihan syömistä kannattaisi vähentää?

Helou helou – ja ihanaa lokakuuta!

Lokakuu on yksi mun lempparikuukausista kesäkuukausien lisäksi: alkukuusta syksy on usein kauneimmillaan ja kuun puolessavälissä juhlin mun syntymäpäiviä sekä yleensä ehdin viettää vähän myös syyslomaa. Lokakuuhun on liitetty yksi varmasti tunnetuimmista kuukausihaasteista (heti tipattoman tammikuun jälkeen) – moni meistä nimittäin viettää lihatonta lokakuuta. Tästäpä inspiroituneena päätin kirjoitella teille napakan postauksen siitä, miksi lihaton lokakuu oikeasti voi olla terveyden kannalta hyvä juttu. Tässä postauksessa kerron, mitä terveyshyötyjä lihan syönnin vähentämisestä voi saada, sekä avaan omaa tarinaani kasvisruokavalion takaa ❤

Lihansyönnin vähentäminen on terveysteko

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa tulisi syödä viikossa korkeintaan 500 g. Yleensä yksi annos lihaa on noin 100–150 grammaa, joka tarkoittaa sitä, että punaista lihaa saisi siis olla alle viidellä aterialla per viikko. Suurin osa suomalaisista ylittää tämän suosituksen – jopa 79 prosenttia suomalaisista miehistä syö lihaa yli suositellun rajan. Naisista suosituksen ylittää noin 26 %. Lihaa syödään nykyisin muutenkin enemmän kuin ennen – esimerkiksi verrattuna 1950-lukuun, on suomalaisten lihan kulutus yli kaksinkertaistunut. Lihasta on tullut juhlaruoan sijaan arkiruokaa.

Miksi sitten punaista lihaa ei kannattaisi syödä niin paljon? Väestötutkimuksista on saatu vahvaa näyttöä siitä, että punaisen lihan runsaalla kulutuksella on monia terveyshaittoja. Runsaasti lihavalmisteita syövillä on havaittu enemmän suolistosyöpiä, tyypin 2 diabetesta, lihavuutta ja sepelvaltimotautia. Etenkin paksusuolisyövän lisääntynyt riski on yhdistetty punaisen lihan syöntiin. Lihapitoinen ruoka on energiatiheää, joka taas voi osaltaan edistää ylipainon kertymistä.

Etenkin punaisesta lihasta tekee epäterveellistä sen rasvan laatu. Punaisessa lihassa oleva rasva on niin sanottua kovaa rasvaa, eli tyydyttynyttä rasvaa. Naudan rasvasta lähes puolet on kovaa, siassa kovaa rasvaa on noin kolmasosa ja kanassa sekä broilerissa kovaa rasvaa on noin 20–25 %. Usein lihatuotteet ovat myös prosessoituja, joka tarkoittaa sitä, että niissä on paljon tuotannossa lisättyä suolaa. Niin liika kovan rasvan, kuin myös suolakin käyttö ovat kummatkin riskejä terveydelle, ja ihan etenkin sydämen terveydelle. On hyvä muistaa nyrkkisääntönä, että kovia rasvoja saisi ruokavaliossa olla vain yksi kolmasosa – loput kaksi kolmasosaa olisi hyvä täyttää pehmeillä, tyydyttymättömillä rasvoilla.

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. © Valtion ravitsemusneuvottelukunta.

Ruokakolmio on hyvä ja varsin monelle tuttu tapa havainnollistaa terveellisen ja ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion kokonaisuutta. Ruokakolmion ala- ja keskiosaan sijoitettuja ruoka-aineita olisi hyvä syödä reilusti ja usein, kun taas yläosan ruoka-aineita syödä harkiten ja vähemmän. Kun tarkastelemme kolmiota, niin huomaamme lihatuotteiden paikan – ne asettuvat melko lähelle kolmion huippua. Pehmeän, tyydyttymättömän rasvan lähteet sijoittuvat taas hieman alemmas. Jo pelkästään vähärasvaisemman lihan suosiminen tai punaisen lihan vaihtaminen kanaan tai kalaan edistävät ruokavalion terveellisyyttä.

Monet murehtivat lihansyöntiä vähentäessään turhaan esimerkiksi proteiinin tai raudan saantiaan. Raudan saanti ei ole ongelma suurimmalle osalle suomalaisista, sillä sen lähteitä löytyy suomalaisten ravinnosta muualtakin, kuin lihasta. Myös proteiinien saanti on suomalaisilla kokonaisuudessaan runsasta. Eläinproteiinin korvaaminen kasvikunnan tuotteilla ei ole epäterveellistä, eikä aiheuta haittaa yksilön ravitsemukselle. Lihan syöntiä voi siis vähentää hyvillä mielin, kunhan oma ruokavalio on kohtuullisen monipuolinen.

Finravinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Vähentäminenkin jo riittää – aina ei tarvitse mennä ääripäähän asti!

Aina kun puhutaan lihattomuudesta, kasvissyönnistä tai vaikkapa vegaaniruokavaliosta, herää monelle paljon erilaisia ajatuksia. Vaikkapa kehotus viettää lihatonta lokakuuta voi ärsyttää: Pitäisikö minun nyt mennä ihan ääripäähän saakka ja lopettaa lihan syöminen kokonaan? Mun mielestä ei todellakaan tarvitse, koska jo lihan syönnin vähentäminenkin on oikeasti terveellistä. On myös tärkeää muistaa, että lihan syöminen ei välttämättä sulje pois ruokavalion kasvispainotteisuutta, tai terveellisyyttä muutenkaan. Vaikka söisikin lihaa, voi silti suosia runsaasti kasviksia. Pitää muistaa, että ruokavalio on kokonaisuus, eikä pelkkä punaisen lihan pois jättäminen pelasta kaikkia ongelmia.

Mutta niin, selvästi jo lihan vähentäminenkin ruokavaliosta on terveysteko. Siksi sitä voisi hyvillä mielin kokeilla. Aina ei pidä hypätä suoraan ääripäähän ja muuttaa ruokavaliotaan kokonaan – suurimmalla osalla ei sellainen edes toimisi. Uusia tapoja, esimerkiksi lihan vähentämistä, voi testata ihan rauhassa. Tämä lokakuu voi olla monelle haaste vaihtaa edes osa liharuoista kasvisruokiin. Ainahan voi kokeilla ja palata sitten takaisin tuttuun ja turvalliseen, jos kokeilu ei toiminutkaan!

Miten minusta tuli kasvissyöjä?

Miten minusta tuli sitten kasvissyöjä? Tarina ei ole mitenkään ihmeellinen, vaan ehkä pikemminkin melko perinteinen. Lukiossa terveys- ja ravitsemusasiat alkoivat kiinnostaa minua suuresti ja lempiaineeni oli aivan ehdottomasti terveystieto. Terveysjuttuja vapaa-ajalla lueskeltuani, päätin sitten jättää lihan ja kanan pois ruokavaliostani ja kokeilla, miltä se tuntuu. Kotona muutosta ei voinut vielä ihan täysin toteuttaa perheeni mieltymysten takia, mutta lukion ruokalassa sain syödä kasvisruokaa. Ja toimihan se! Sillä tiellä olen oikeastaan edelleenkin, sen enempää valintaani kyseenalaistamatta. Myöhemmin tutustuin vielä lihan syömisen ympäristönäkökulmiin sekä eettisyyteen, ja päätökseni vahvistui entisestään.

Myöhemmin olen alkanut suosimaan entistä enemmän kasvikunnan tuotteita, esimerkiksi vaihtamalla maitotuotteet kaura- ja soijapohjaisiin tuotteisiin. Syön yhä satunnaisesti maitotuotteita ja kananmunaa, mutta vähenevässä määrin. Syön satunnaisesti myös kalaa, koska se on terveellistä (ja koska tykkään siitä paljon!). En halua suhtautua ruokavaliooni jyrkällä ehdottomuudella, sillä ruokavalioni lähtökohdat eivät ole niin syvällä eettisessä ajattelussa. Kotona tai muualla kyläillessäni voin syödä lihaa, jos sitä on tarjolla. Paistoinpa viime kesänä yhden nuotiomakkarankin – ja silti pystyn sanomaan itseäni kasvissyöjäksi. Eipä tämä ole niin vakavaa! ❤

Lihatonta (tai vähempilihaista) lokakuuta toivotellen, Saara

LÄHTEET:

Jokainen iho on kaunis

* postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Kivakosin kanssa

Heippa tyypit!

Oon innoissani! Tänään nimittäin kirjoittelen aiheesta, josta en olekaan ikinä ennen kirjoittanut – mutta pitkään olen jo halunnut. Tänään puhutaan nimittäin ihon terveydestä, ihonhoidosta, sekä siitä, miten oikeasti ihan jokainen iho on kaunis. Oli ilo tehdä selvitystyötä ja lueskella netin syövereitä tätä postausta varten ❤ Tässä postauksessa minulla on myös mukana ihana yhteistyökumppani Kivakos – yhden naisen hurmaava yritys ja kotimaisen, laadukkaan kosmetiikan verkkokauppa.

Jokainen iho on kaunis

Olen aina ajatellut, että ihonhoidosta kirjoittaminen on melko tulenarkaa – tiedän nimittäin, että ihon ulkonäköön liittyvät aiheet herättävät paljon tunteita. Varmasti ihan jokainen meistä kokee joskus turhautumista, riittämättömyyttä, stressiä tai inhotusta oman ihonsa kanssa. Ja miksi ei tuntisi? Onhan iho syystäkin tärkeä asia – esimerkiksi kasvoillamme me ilmeilemme, elehdimme ja viestimme koko muulle maailmalle. Ihonhoito on monelle tärkeää, ja tästä syystä se on hyvin kaupallistettua ja medikalisoitunuttakin. Ihonhoidosta ja erilaisista tuotteista etsitään usein ratkaisuja oman ihon ongelmakohtiin, ja niin olen itsekin tehnyt lukuisia kertoja. Mutta nyt minä haluaisin ajatella positiivisemman kautta!

Olen monesti kyseenalaistanut ja pohtinut, hoidanko ihoani vain sen ulkonäön takia. Miksi ihon pitäisi näyttää tietynlaiselta? Millainen edes on kaunis iho ja kuka sen milloinkin määrää? Myös ihonhoidossa trendit tuntuvat muuttuvat tiuhaan tahtiin. Mitä jos ajattelisimme, että ihan jokainen iho voi olla kaunis? Että eletty elämä saisi näkyä – tarkoitti se sitten ryppyjä, uurteita tai muita epätäydellisyyksiä? Mielestäni ihonhoito voi olla niin paljon muutakin kuin vain täydellisyyteen pyrkimistä: se voi olla terveellisten elämäntapojen suosimista, ihon varjelua auringonsäteiltä tai hemmotteluhetkiä ihanien ihonhoitotuotteiden kanssa. Ihonhoito voi olla asia, joka tuo iloa yhtä lailla kuin mikä tahansa muukin 😊

Terveelliset elämäntavat hellivät ihoa

Niin, tässä postauksessa haluaisin ajatella ihonhoitoa positiivisen kautta – turhan stressin ja ulkonäköpaineiden sijaan. Ihohan on tavallaan meidän oma suojakuoremme – se suojaa meitä kemikaaleilta, mikrobeilta, auringon UV-säteiltä, hankautumiselta ja iskuilta. Iho tuottaa meille tärkeää D-vitamiinia, sekä toimii lämmönsäätelijänä ja tuntoaistimuksien vastaanottajana. Ihon terveys on siis oikeasti tärkeää, muutenkin kuin ulkonäkösyistä!

Terveellisillä elämäntavoilla voimme vaikuttaa ihon terveyteen. Esimerkiksi terveellisellä ruokavaliolla on iholle suuri merkitys: ruokavalion monipuolisuus on tosi hyvä juttu, kun taas esimerkiksi liika suolan käyttö voi olla ihon terveydelle haitallista. Erityisesti ikääntyessä ravintoaineiden tarve kasvaa, ja ihon kunnosta tulee huolehtia riittävällä proteiinin ja energian saannilla. Liikuntaa sekä riittävää ja hyvää yöunta ei taaskaan saa unohtaa – myös ne ovat ystäviä ihon terveydelle ❤

 Ihon terveyttä vahingoittavat muun muassa tupakointi sekä auringon UV-säteet. Ihon palaminen auringossa voi altistaa ihosyöville, ja tupakointi taas voi heikentää ihon pintaverenkiertoa sekä vaikuttaa negatiivisesti ihon kimmoisuuteen. Myös alkoholi on yksi pahiksista, ja se aiheuttaakin iholla esimerkiksi punoitusta ja hiusverisuonten laajentumista. Näyttää siis siltä, että ihan perinteinen terveellisten elämäntapojen joukko tukee myös ihomme terveyttä.

Terveysnäkökulmasta ihon vanheneminen ja muuttuminen ajan myötä on välttämätöntä. Senkin takia oman ihon hyväksyminen kaikkine epätäydellisyyksineen on tärkeää ❤

Ihonhoito on rentoutumishetki

Mitä positiiviseen ajatteluun tulee, ihonhoito on minulle ennen kaikkea päivittäinen rentoutumishetki. Sellainen oma hetki täynnä arjen luksusta. Ei nimittäin ole parempaa tunnetta, kun huuhtoa päivän ajatukset ja haasteet menemään hyväntuoksuisten ihonhoitotuotteiden mukana. Sitten katsoa itseään peilistä ja kiittää hyvin hoidetusta päivästä. Ja sitten painaa pää tyynyyn.

Kivakosilta saamani ihonhoitotuotteet ovat tehneet tuosta iltaisesta hetkestäni vieläkin ihanamman! On ollut kivaa tutustua suomalaiseen luonnonkosmetiikkaan ja erilaisiin tuotteisiin. Ja ai että, mitä tuotteita ja tuoksuja olenkaan löytänyt! Tämän postauksen kuvissa näkyykin jo Kivakosilta valitsemiani tuotteita, mutta muutama tuote ansaitsee ihan erityismaininnan.

Tämä zero waste -kaksikko on huippu! Olen jo pitkään etsinyt markkinoilta kasvojenhoitotuotteita, joita ei olisi pakattu muoviin. No nyt löytyi heti kaksi toimivaa sellaista! Ilona Luonkosin öljypuhdistuskakku puhdistaa kivasti meikin ja muun lian kasvoilta, kun se pyyhitään pois pyyhkeellä tai kasvosienellä. Samalla se myös kosteuttaa, mikä taas on tällaiselle korppuiholle aika mahtava ominaisuus putsarissa. Murumurun hoitosalva on myös ihan täsmäisku ihon kuiville kohdille, ja purkki on täysin biohajoava! ❤

Murumurun C-vitamiiniseerumi nousi tuotteista kyllä ykköslempparikseni. Siis ai jumpe, mikä karkkikaupan tuoksu! C-vitamiiniseerumin koostumus on hintaansa nähden todella laadukas ja ylellinen, ja se on tuonut kasvoilleni pirteyttä. Tuntuu, että luonnonkosmetiikka on muutenkin jotenkin virkistänyt 😀

Siinäpä oli mun ajatuksia ihonhoidosta, ihoon liittyvistä kauneusihanteista ja luonnonkosmetiikasta. Ja hei, kiva jos luit tänne asti – nyt tulee nimittäin se pieni ylläri! Haluamme Kivakosin kanssa tarjota teille alekoodin Kivakosin verkkokauppaan. Koodilla ”terveydellasaara” saatte -15 % tilauksen loppusummasta koko lokakuun ajan. Käytä koodi tilausta maksaessasi.  

Ja sitten toivottelen vaan ihania ja rentouttavia hetkiä ihonhoidon parissa!  ❤

Terveydellä ja ihoa hellien, Saara

LÄHTEET:

Luonnosta lääkettä stressiin

Moikka taas!

Täällä on opiskelusyksy startannut täydellä teholla käyntiin, ja olenkin viikon aikana tehnyt jo yhden tentin ja aloittanut kaksi uutta kurssia. Kurssien ja työpäivien lomassa olen huomannut stressitasojeni kohoavan vähän turhankin koholle, vaikka syksy on vasta ihan alussa. Siksi olen viikon aikana kirjoitellut teille tätä postausta siitä, kuinka luonnosta voi löytää helpon lääkkeen stressiin!

Tekstin lopusta löytyy taas tiivistelmä, mikäli et jaksa lukea koko tekstiä. Kokosin tekstin oheen myös teidän lemppareitanne luontokohteita, joita kyselin aiemmin teiltä Instagramissa. Tsekkaa, jos siellä olisi joku kiva paikka, johon haluaisit suunnata seuraavaksi, vaikka syysretkelle! Kuvina tässä postauksessa ihania Lapin maisemia viime viikon reissulta ❤

LUONTO ON OIKEASTI HYVÄKSI KANSANTERVEYDELLE

Luonto. Mun mielestä niin aliarvostettu asia! Luonnolla, siellä olemisella ja luontoliikunnalla on paljonkin terveysvaikutuksia: niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin sellaisia. Terveyshyödyistä voidaankin puhua silloin, kun luontoympäristöstä saadaan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Luonnon myönteisiä terveysvaikutuksia ovat muun muassa luonnon kyky lievittää stressiä, parantaa mielialaa, lisätä fyysistä aktiivisuutta, madaltaa verenpainetta, ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja ja lihavuutta sekä pidentää elinikää. Luonnon hyödyt voi löytää niin oman asuinalueen lähipuistosta, kuin pidemmiltäkin luontoretkiltäkin. Suomalaisille erityisesti metsäympäristö sekä mökkeily ovat tärkeitä luonnosta saatavan hyvinvoinnin lähteitä.

Tutkimusten mukaan luonnon yksi merkittävimmistä terveysvaikutuksista liittyy juuri mielialaan, jota luonto kohentaa huomattavasti. Toinen merkittävä terveyshyöty liittyy luonnossa harrastettavaan liikuntaan: ulkoilu luonnossa kohentaa kuntoa, koettua terveyttä sekä auttaa irtautumaan arjesta. Luontoliikunta ennaltaehkäisee ylipainoa ja siihen liittyviä terveysongelmia. Luonto houkuttelee liikkumaan uudelleenkin, ja luontoliikunta koetaan usein kevyemmäksi ja mukavammaksi, kuin liikunta sisätiloissa.

Joissakin tutkimuksissa luonnon on havaittu vaikuttavan positiivisesti myös verenpaineeseen ja veren kortisolipitoisuuteen, eli sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimuksissa on havaittu positiivisia yhteyksiä myös kuolleisuuteen – luontoympäristöjen lähellä elävät näyttävät tutkimusten mukaan elävän pidempään. Luonnossa ja luontoympäristöissä näyttäisi siis olevan merkittävää potentiaalia kansanterveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.

Mutta tänään mä haluaisin keskittyä eniten stressiin! Puhutaan siitä seuraavaksi.

JOS SUA STRESSAA, SUUNTAA LUONTOON ❤

Minulle tärkein luonnon vaikutus on ehdottomasti sen kyky ehkäistä stressiä. On jotenkin ihan tosi ihmeellistä, kuinka stressaantuneena luontoon mennessä tuntuu stressi haihtuvan pois kuin itsestään. Ehkä metsässä on aikaa ajatella, tai tarpeeksi hiljaista omien ajatusten kuulemiselle. Tai sitten stressi saa vaan luonnossa oikeat mittasuhteet.

Myös tutkimukset ovat sitä mieltä, että luonto voi lievittää ja ennaltaehkäistä stressiä. Tutkimuksissa on havaittu, että luonnon rauhallisuus ja seesteisyys vaikuttavat myönteisesti kiireiseen elämään ja tietotulvaan joutuneeseen ihmiseen. Luontoympäristöt parantavat mielialaa ja tehtävistä suoriutumista, elvyttävät stressaantunutta mieltä ja parantavat tarkkaavuutta. Samanlaisia hyötyjä ei ole havaittu rakennetuissa kaupunkiympäristöissä. Mitä suuremman osuuden omasta vapaa-ajastaan käyttää luonnossa ulkoiluun, sitä stressiä lievittävimpiä kokemuksia sieltä saa. Luontoliikunta vaikuttaa positiivisesti myös stressin heikentämään vastustuskykyyn, eli sillä on vaikutuksia ihan kokonaisvaltaiseen terveyteen.

Eräs todella mielenkiintoinen tutkimustulos liittyy työ- ja koulumatkoihin. Tutkimuksissa on havaittu työhön ja opiskeluun liittyvällä viherkokemuksella olevan vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin. Jos yli puolet omasta työ- tai koulumatkasta kulkee läpi luonto- tai puistoalueiden, voi omat positiiviset tuntemukset lisääntyä ja mieliala kohentua. Oikeasti sillä siis voi olla merkitystä, mitä kautta aamuvarhain kuljemme kohti päivän haasteita!

Ihmisellä on myös luontainen taipumus pyrkiä hallitsemaan stressiään ympäristöään kontrolloimalla, kuten oleskelemalla luonnossa. Etenkin luonnossa sijaitsevassa mielipaikassa ihminen pystyy säätelemään olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan. Suomalaisten itse valitsemat mielipaikat ovatkin valtaosin luontokohteita. Mielipaikkaan mennään tyypillisesti rauhoittumaan, selvittelemään ajatuksia ja lievittämään omaa stressiä. Mielipaikat toimivat siis kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina.

TEIDÄN MIELIPAIKKOJA / LEMPPAREITA LUONTOKOHTEITA:

  • Turun saaristo
  • Koli
  • Saana-tunturi ja Kilpisjärvi
  • Pallas-Yllästunturi
  • Pyhä-Luoston kansallispuisto
  • Tiilikkajärven kansallispuisto
  • Orinoron rotko
  • Vuokatinvaara

Kyselin teiltä aiemmin Instagramissa teidän lempiluontopaikkojanne. Nämä olivat aivan ihania, kiitos kaikista vastauksista! Ja sorit, jos osa paikoista unohtui, sillä Instagram ei jostain syystä tallentanut kaikkia vastauksia ☹

JO 15 MINUUTTIA LUONNOSSA RIITTÄÄ

Kuinka kauan luonnossa sitten kannattaisi olla, että kaikki sen terveyshyödyt saisi maksimoitua? Ja etenkin omaa stressiä lievitettyä? Tutkimusten mukaan luonnon positiiviset vaikutukset saattaa havaita jo viiden minuutin jälkeen, mutta noin 15 minuuttia pidetään yleisemmin luonnon positiivisten terveysvaikutusten minimirajana. Mieti, jo 15 minuuttia luonnossa voi kohentaa mielialaa ja parantaa terveyttä? Se on ihan uskomattoman lyhyt aika.

Mitä enemmän aikaa vietetään luonnossa, sitä merkittävämpiä ovat luonnon tarjoamat terveyshyödyt. Tutkimuksissa on havaittu, että kun luonnossa oleillaan vähintään kahdesta kolmeen kertaan viikossa, noin viisi tuntia kuukaudessa, luonnon terveysvaikutukset vahvistuvat. Samat terveyshyödyt saavutetaan, jos vieraillaan kaupungin ulkopuolisilla, laajemmilla luontoalueilla pidempi reissu noin kahdesta kolmeen kertaan kuukaudessa.  

Myös luontoalueiden rakentaminen kaupunkiin edistää terveyttä. Kaupungistumisesta ja viheralueiden supistamisesta huolimatta luonnolla on edelleen keskeinen merkitys ihmisten asumiseen ja vapaa-aikaan liittyvissä toiveissa ja tarpeissa. Tutkimusten mukaan luonnon läheisyys elinympäristössä voi vähentää sairastavuutta ja lisätä onnellisuutta. Kaupunkiympäristöön liittyvä melu ja ilmansaasteet aiheuttavat stressiä, joka voi lievittyä kaupunkiin rakennetuilla viheralueilla, puistoissa tai metsissä. Kaupunkien luontoalueet kannustavat myös liikkumaan. Onneksi ainakin täällä Kuopiossa luontoa ympärillä riittää!

TIIVISTELMÄ:

  • Luonto kohentaa mielialaa ja lievittää stressiä! Luonto parantaa kykyä suoriutua tehtävistä ja se elvyttää mieltä sekä parantaa tarkkaavuutta.
  • Tutkimusten mukaan luonto lisää myös fyysistä aktiivisuutta, madaltaa verenpainetta, ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja ja lihavuutta sekä pidentää elinikää.
  • Luonnon positiiviset hyödyt voi löytää niin oman asuinalueen lähipuistosta, kuin pidemmiltäkin luontoretkiltä!
  • Suomalaisille erityisesti metsäympäristö sekä mökkeily ovat tärkeitä luonnosta saatavan hyvinvoinnin lähteitä.
  • Suomalaisten valitsemat mielipaikat ovat useimmiten luontokohteita. Mielipaikkaan mennään tyypillisesti rauhoittumaan, selvittelemään ajatuksia ja lievittämään omaa stressiä. Mielipaikat toimivat siis kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina.
  • Jo 15 minuuttia luonnossa vietettyä aikaa tuo esiin luonnon terveysvaikutukset! Kuitenkin, mitä enemmän aikaa vietetään luonnossa, sitä merkittävämpiä ovat luonnon tarjoamat terveyshyödyt.
  • Myös luontoalueet kaupungissa edistävät terveyttä: ne tarjoavat pakopaikan melulta ja ilmansaasteilta sekä lisäävät kaupunkilaisten fyysistä aktiivisuutta.

Ihania ja syksyisiä hetkiä luonnossa!

Terveydellä, Saara

LÄHTEET: