10 kysytyintä kysymystä terveyden edistämisen opinnoista

Heippa!

VIHDOINKIN sain valmiiksi jo pitkään työpöydällä odottaneen postauksen! Nimittäin: saan viikoittain useita kysymyksiä opiskelemastani alasta, eli terveyden edistämisestä. Vaikka vastailenkin kysymyksiin aina oikeasti mielelläni, päätin kuitenkin koota yhden otsikon alle useimmin kysytyt kysymykset – ihan vain siksi, että ne myös säilyvät nähtävillä pitkään ja isompi joukko voi hyötyä niistä 😊 Tässä tulee siis 10 kysytyintä kysymystä terveyden edistämisen opinnoista! Tallenna tämä postaus vaikka puhelimen tai nettiselaimen kirjanmerkkeihin, niin voit aina myöhemmin tarvittaessa palata tähän tietoiskuun.

  1. Lyhyesti alkuun: Mitä oikein ovat terveyden edistämisen opinnot?

Terveyden edistäminen on koulutusohjelma, jota voi opiskella Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion kampuksella. Terveyden edistäminen on monipuolinen ja laaja-alainen terveysalan opintokokonaisuus, josta valmistutaan terveystieteiden maistereiksi. Terveyden edistämisen opinnot koostuvat terveyden edistämisen kandiopinnoista ja suuntautumisvaihtoehdon mukaisista maisteriopinnoista.

Tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan terveyden edistämisen perusteet, erilaiset terveyden toimintamallit, ihmiselimistön rakenteen ja toiminnan sekä elintapojen, yhteiskunnan ja ympäristön vaikutukset väestön terveyteen. Opinnoissa tutustutaan myös kansallisiin ja globaaleihin terveysongelmiin ja niiden ennaltaehkäisyyn, alan tutkimustietoon, erilaisiin tutkimusmenetelmiin sekä oman valinnan mukaisiin sivuaineopintoihin.

2. Millainen on terveyden edistämisen tutkintorakenne?

Terveyden edistämisen opintokokonaisuus jakautuu kandidaatin ja maisterin tutkintoihin.

Kandidaatin tutkinto (180 op) pitää sisällään:

  • Terveystieteiden ja terveyden edistämisen opintoja
  • Suuntautumisvaihtoehdon mukaisia opintoja (perus- ja aineopinnot)
  • Muita suuntautumisvaihtoehtoa tukevia opintoja, eli sivuaineopintoja, joitakin ennalta määrättyjä kursseja sekä valinnaisia opintojaksoja
  • Kandidaatin tutkielman ja siihen liittyvät seminaarit
  • Kieli- ja viestintäopintoja
  • Tutkimus- ja menetelmäopintoja

Maisterin tutkinto (120 op) pitää sisällään:

  • Suuntautumisvaihtoehdon mukaisia syventäviä opintoja
  • Pro gradu -tutkielman ja siihen liittyvät seminaarit
  • Suuntautumisvaihtoehtoa tukevia opintoja, eli sivuaineopintoja sekä valinnaisia opintoja
  • Tutkimus- ja menetelmäopintoja

3. Millaisia suuntautumisvaihtoehtoja terveyden edistämisessä on?

Terveyden edistämisen opinnoissa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa:

  • Ergonomia ja työhyvinvointi
  • Väestön terveyden edistäminen
  • Terveysliikunnan edistäminen

Suuntautumisvaihtoehto valitaan näistä kolmesta vaihtoehdosta toisena opiskeluvuonna. Ensimmäisen vuoden opinnot ovat kaikille yhteisiä. Omaa pääainevalintaa ehtii hyvin miettiä ensimmäisen opiskeluvuoden ajan ja saada esimakua siitä, mikä suuntautumisista olisi just se oma juttu! Mielestäni tämä onkin yksi parhaista jutuista Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden opinnoissa, koska muualla pääaine pitää yleensä valita jo hakuvaiheessa.

Maisterivaiheeseen siirryttäessä suuntautumisvaihtoehtoja on edelleen kolme, mutta siten, että ergonomian ja väestön terveyden edistämisen pääaineet on yhdistetty ja kolmantena vaihtoehtona on täysin englanninkielinen maisteriohjelma.

Maisterivaiheen kolme suuntautumisvaihtoehtoa:

  • Väestön terveyden ja työhyvinvoinnin edistämisen maisteriohjelma
  • Terveysliikunnan maisteriohjelma liikuntalääketieteen oppiaineessa
  • Englanninkielinen Master of Science in Public Health (MPH) –maisteriohjelma

Maisterivaiheessa siirrytään siis loogisesti siihen maisteriohjelmaan, joka vastaa kandivaiheessa valittua suuntautumisvaihtoehtoa. Tai sitten valitaan kansainvälinen, kokonaan englanniksi oleva maisteriohjelma!

4. Mitä sivuaineita opintojen ohella voi lukea?

Terveyden edistämisen opinnoissa sivuaineen voi valita melko vapaasti. Väestön terveyden edistämisen sekä ergonomian suuntautumisvaihtoehdoissa vapaavalintaisia sivuaineita on kaksi: toinen kandivaiheessa ja toinen maisterivaiheessa. Terveysliikunnan edistämisen suuntautumisvaihtoehdossa kandivaiheen sivuaine on ennalta määrätty urheiluravitsemuksen opintokokonaisuus. Terveysliikunnan edistämisen suuntautumisvaihtoehdossa maisterivaiheen sivuaineen saa kuitenkin itse valita.

Sivuaineeksi tosiaan käy melkein mikä tahansa terveystieteiden opintoja tukeva opintokokonaisuus. Monet lukevat esimerkiksi johtamista, työ- ja organisaatiopsykologiaa, aikuiskasvatustiedettä, ravitsemustiedettä, gerontologiaa tai vaikkapa sosiaalitieteitä. Itse valitsin kandivaiheeni sivuaineeksi viestinnän ja maisterivaiheen sivuaineeksi ravitsemustieteen.

5. Millainen on terveyden edistämisen pääsykoe?

Terveyden edistämisen pääsykoe on vuodesta 2016 lähtien ollut aineistokoe, jossa kokeessa käsiteltävä aineisto jaetaan koetilanteessa. Kokeessa on aiempina vuosina ollut erilaisia aineiston tulkintaan liittyviä tehtäviä: niin monivalintaa kuin kirjoitustehtäviäkin. Sanoisin, että kokeeseen voi valmistautua petraamalla omaa luetun ymmärtämistään sekä tutustumalla terveystieteellisiin tutkimusartikkeleihin. Erityisen tärkeää on bongata tekstistä nopeasti tärkeimmät ydinkohdat.

Itä-Suomen yliopiston nettisivujen valintakoearkisto näyttää päivittyneen, eikä sieltä ainakaan tällä hetkellä löydy enää terveyden edistämisen vanhoja valintakokeita. Harmi! ☹

6. Millaisia hakuväyliä terveyden edistämisen linjalle on?

Terveyden edistämistä voi päästä opiskelemaan todistusvalinnan, pääsykokeen tai avoimen väylän kautta. Suoraan todistusvalinnalla otetaan sisään vain ensikertalaisia hakijoita, mutta pääsykokeella voidaan valita myös muita kuin ensikertalaisia. Vuonna 2020 pääsykoe- ja todistusvalintakiintiössä pääsi sisään 10 opiskelijaa.

Alaa voi päästä opiskelemaan myös avoimen yliopiston väylän kautta, joka on sisäänottomäärältään isompi kuin todistus- ja pääsykoeväylä. Avoimen väylän kautta opiskelemaan voi hakea silloin, kun on suorittanut avoimessa yliopistossa joko ergonomian, kansanterveystieteen tai liikuntalääketieteen perusopinnot (25 opintopistettä) vähintään keskiarvolla 3. Vuonna 2020 avoimen hakuväylästä sisään pääsi 20 opiskelijaa.

Kaikissa kolmessa hakuväylässä pääsykokeessa käyminen on kuitenkin pakollista 😊 

7. Pääseekö terveyden edistämistä opiskelemaan suoraan maisterivaiheeseen?

Voi päästä! Joka toinen vuosi otetaan viisi opiskelijaa sisään terveysliikunnan maisteriohjelmaan, joka toinen vuosi taas viisi opiskelijaa väestön terveyden ja työhyvinvoinnin edistämisen maisteriohjelmaan.

Hakijan koulutustaustasta (ja aiemmista opinnoista) riippuen maisteriopintojen lisäksi suoritetaan myös 60 op täydentäviä opintoja, joihin kuuluu myös kandidaatin tutkinto. Suoraan maisterivaiheeseen hakiessa pääainetta ei voi opintojen aikana valita, vaan se valitaan suoraan hakuvaiheessa, hakemalla jompaankumpaan maisteriohjelmaan.

8. Minkälaista opiskelu on käytännössä?

Terveyden edistämisen opinnot ovat monimuoto-opintoja, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelu on hyvin joustavaa ja verkko-opintopainotteista. Monimuoto-opinnot mahdollistavat tutkinnon tekemisen esimerkiksi kotipaikkakunnalta käsin tai osittain työn ohessa. Lähiopetusta ja konkreettisia luentoja ja seminaarejakin riittää, minkä vuoksi monet muuttavat Kuopioon suorittamaan opintoja. Osa opiskelijoista jaksaa puolestaan reissata luentoviikoille esimerkiksi pääkaupunkiseudulta käsin 😊

Terveyden edistämisen opinnoissa korostuu itsenäisyys, mutta paljon tehdään myös ryhmissä. Omien aikataulujen luominen ja lukujärjestyksen suunnitteleminen on tärkeää, koska opiskelupäivät täytyy rytmittää suurimmaksi osaksi itse. Käytännössä opinnot ovat todella monipuolisia: erilaisten harjoitustehtävien kirjoittamista ja tekemistä, ryhmätöiden ja seminaariesitysten suunnittelua, tenttejä ja niihin kertailua, luentoja ja ryhmäkeskusteluja sekä projektimuotoisia isompia kursseja.

Itse olen kokenut työn ja opiskelun yhdistämisen melko rankaksi, vaikka olenkin työskennellyt osa-aikaisesti koko opintojeni ajan. Toisaalta työt ovat tuoneet ihan mainiota vastapainoa opinnoille – toisaalta taas kuorma on välillä kasvanut turhankin suureksi. Pyrin rauhoittamaan elämäni pelkästään opinnoille viimeistään silloin, kun alan kirjoittaa gradua!

9. Mikä susta tulee isona? Sairaanhoitajako? Vai ravitsemusterapeutti? Ei kai lääkäriä?

Ehei, ei mitään näistä! Tämä on ehdottomasti kysytyin kysymys aina silloin, kun kerron jollekulle, mitä opiskelen. Suurin osa ihmisistä ei ole koskaan kuullutkaan sellaisesta alasta, kuin terveyden edistäminen. Siksi välillä meidän osaamisemme saatetaan yhdistää virheellisesti muihin terveysalan ammatteihin.

Terveyden edistämisestä ei valmistuta mihinkään tiettyyn ammattiin, joten kysymykseen ”Mikä susta tulee isona?” voi olla välillä aika hankalaa vastata. Terveyden edistäminen onkin vahva generalistiala, josta siis valmistutaan jonkin tietyn ammatin sijaan alan asiantuntijaksi. Terveyden edistäjät valmistuvat siis terveystieteiden asiantuntijoiksi, jotka voivat tehdä työkseen käytännössä mitä tahansa 😊

10. Millaisiin työtehtäviin tutkinto valmistaa?

Kuten jo ylempänä mainitsin, valmistuttuaan terveyden edistäjät, eli terveystieteiden maisterit, voivat tehdä käytännössä mitä tahansa. Omaa urasuuntaa määrittävät ennen kaikkea omat kiinnostuksenkohteet, sekä oma pääaine ja sivuaineet. Terveyden edistämisen koulutusohjelmasta valmistuttuaan voi toimia vaikkapa tutkijana, opettajana, erilaisissa asiantuntijatehtävissä, tarkastajana, terveysalan yrittäjänä, johtotehtävissä, erilaisissa projekteissa, kunnallisella sektorilla tai vaikka kehitystehtävissä. Erilaisia urapolkuja on niin paljon, kun on yksilöitäkin!

Itse olen erityisen kiinnostunut terveyden ja viestinnän yhteyksistä, sekä spesifimmin siitä, miten terveyttä voidaan edistää sosiaalisessa mediassa, ja millaisia ilmiöitä sosiaalisen median ja terveyden ympärille liittyy. Omaa urapolkuani olen lähtenyt rakentamaan pääainevalinnalla (väestön terveyden edistäminen) sekä sivuainevalinnoilla (viestintä ja ravitsemustiede). Olen suorittanut opintojeni aikana harjoittelun ja viettänyt välivuoden hankkien työkokemusta. Lisäksi tämä blogi ja oma Instagram-tilini ovat auttaneet tutkimaan ilmiötä lähemmin ja pääsemään mukaan konkreettiseen terveydenedistämistyöhön ❤  

Siinäpä ne! Toivottavasti tästä postauksesta oli sinulle jotain hyötyä! ❤ Alla vielä lista linkkejä, joiden avulla pääset tutustumaan terveystieteiden opintoihin vielä vähän syvemmin. Ihanaa loppuviikkoa!

Terveydellä, Saara

Lisätietoja ja linkkejä:

Miksi ajatus välivuodesta pelotti?

Välivuosi antoi paljon, mutta ei ottanut vastineeksi mitään – Miksi ajatus siitä silti pelotti? Tässä postauksessa avaan tarinaani välivuoden jälkeen, sekä sitä, mitä kaikkea välivuosi antoikaan lahjakseen.

Moi!

Tuntuu jotenkin ihan uskomattomalta, että syksy on pyörähtänyt täydellä tohinalla käyntiin, ja etäopinnot poisluettuna vielä melko normaaleissakin olosuhteissa ❤ Uskomattomalta myös siksi, että siitä on jo yli vuosi, kun tein itselleni ison ja pelottavan siirron elämässä ja päätin pitää välivuoden opinnoistani. Nyt tuo vuosi on ohi, ja minä jo pari kurssia lähempänä maisterin papereita.

Olen käynyt monen kanssa todella hyviä ja pitkiäkin keskusteluja välivuoteen liittyen. Olen saanut monia viestejä, joissa pyydetään vertaistukea pelottavalta tuntuvan valinnan edessä. Olen vastannut kysymyksiin siitä, miltä valintani on tuntunut. Onko se ollut oikea? Olen saanut välivuoden aikana myös valtavasti kannustusta – ennen kaikkea itseäni vanhemmilta ihmisiltä. He ovat sanoneet, että olen tehnyt rohkeasti, ja rohkeasti myös siksi, että olen tajunnut, ettei elämässä ole mikään kiire. Ainakaan kiire kohti älyttömän pitkää työelämää.

Koska välivuosiaihe selvästi kiinnostaa – ja koska tämä välivuoteni taustoista kertova postaus on yksi blogini luetuimmista, päätin vielä kertaalleen palata tämän aiheen äärelle. Tänään pohdiskelen sitä, miksi ajatus välivuodesta tai -vuosista pelottaa, miksi se pelotti minua, ja mitä hyvää välivuosi antoi minulle. Aluksi tämä postaus kulki otsikolla ”Välivuoden plussat ja miinukset”, mutta minun oli pakko tarkastella aihetta vähän eri näkökulmasta, sillä en lopulta keksinyt yhden yhtä miinusta. Ehkä se kertoo asiasta jo paljonkin.

MIKSI AJATUS VÄLIVUODESTA PELOTTI?

Mitä jos jään jälkeen? Mitä jos en saa opintolainahyvitystä? Mitä jos tipun vuosikurssilaisteni kelkasta ja valmistun ihan viimeisenä? Mitä jos en enää välivuoden jälkeen jaksa opiskella ollenkaan? Mitä jos välivuosi onkin ihan kamala? Mitä jos teen ennen kaikkea ihan täysin väärän valinnan?

Nämä ja lukuisat muut kysymykset pyörivät mielessäni välivuoteen astumisen kynnyksellä. Silloin ne tuntuivat todellisilta, suurilta ja oikeasti pelottavilta – mutta nyt, tuon vuoden jälkeisinä hetkinä, huomaan ajattelevani, että jokainen pelkoni on osoittautunut turhaksi. Muistan, että ihan eniten minua pelotti ajatus siitä, että pitämällä välivuoden opinnoistani jään jälkeen jostakin. Jostakin merkittävästä ja suuresta! Ehkä elämästä, ehkä yhteiskunnan normeista, ehkä tutkinnon tavoiteajasta. Tuntui, että jään jälkeen niistä odotuksista, jotka ylleni on asetettu. Mutta mitä ihmettä? Enhän minä ole jäänyt jälkeen mistään.

On mielestäni huolestuttavaa, että vuosittain lukuisat nuoret potevat huonoa omaatuntoa siitä, ettei elämä ole mennyt niin kuin odotetaan: Jollekulle ei lukion jälkeen ole avautunut opiskelupaikkaa vuosienkaan lukemisen jälkeen. Jonkun opinnot ovat venähtäneet vuosikausien mittaisiksi. Joku ei ole jaksanut opiskella enää ollenkaan. Työmahdollisuudet ovat vieneet jonkun meistä mennessään. Jonkun mielenterveys on pettänyt. Joku on vaihtanut alaa. Useastikin. Jonkun meistä rakkaus on vienyt toiselle puolelle maailmaa. Ja joku ei ole löytänyt omaa suuntaansa vieläkään. Kaikki näistä, edellä mainituista elämäntarinoista, ovat arvokkaita. On uskomatonta ja huolestuttavaa, että ihan tavallisesta elämästä, sen kiemuroista ja pyörteistä, pitää tuntea huonoa omaatuntoa. Mä en ainakaan jaksa.

Niin, oletko koskaan miettinyt, että mihin meillä on ihan oikeasti kiire. Kuolemaanko? Ei elämää mielestäni pidä suorittaa, vaan se pitää elää. Vahvasti ja väkevästi, omalla tavallamme. Juuri sellaisella tavalla, joka tekee meistä onnellisia. Pidä siis välivuosi, tai vaikka kaksi! Mulle se antoi paljon, eikä ottanut vastineeksi yhtään mitään.

VÄLIVUOSI ANTOI MULLE PALJON

Seuraavaksi haluan kertoa, mitä kaikkea vuoden aikana voikaan ihminen tajuta itsestään ja elämästään 😀 Välivuosi antoi minulle…

  • Ammatillista kiinnostusta omaa alaani kohtaan. Huomasin, että olen oikeasti paljon kiinnostuneempi omasta alastani, kuin esimerkiksi vuosi sitten. Kun opiskeltavaa aihetta pääsi tarkastelemaan tavallaan etäältä, sai se ihan uuden merkityksen. Aina ei siis kannata istua vain nenä kiinni kirjassa – uusi perspektiivi tuo mukanaan uusia oivalluksia!
  • Uudenlaisen näkökulman opintoihini. Aiemmin ajattelin enemmän opintopistemääriä, valmistumisaikataulua ja arvosanoja. Nyt taas tuntuu siltä, että janoan lähinnä uutta tietoa, eikä näillä seikoilla ole mitään väliä.
  • Korvaamatonta työkokemusta. Läksiäisissäni pääsi kyyneleet, koska vuosi ylioppilaskunnassa oli kokemuksena korvaamaton, opettavainen ja rakas. Myös melkoinen matka omaan itseeni ja omaan työminääni tuli tehtyä!
  • Arvostusta itseäni kohtaan. Vaikean valinnan tehtyäni – ja huomattuani, ettei mikään mennytkään kuten pelkäsin – on varmuus omista valinnoistani vahvistunut. Mä osaan tehdä oman elämäni päätökset – ja niitä tosiaan aionkin tehdä, rohkeasti!
  • Rahaa säästöön. Konkreettinen käteen jäänyt hyöty välivuodestani. Onhan se totta, että opiskelijabudjetilla eläminen on välillä tiukkaa. Sain myös palkkarahoilla tehtyä hankintoja, jotka oli pitänyt tehdä jo pidemmän aikaa.

Tässäpä ajatuksiani välivuodesta, sen aiheuttamista paineista ja peloista, sekä lopulta sen opettamista hienoista asioista. Ihana jos luit tänne asti ❤ Jätä kommentti, jos tuntuu siltä.

Terveydellä, Saara

Back to school: Miltä näyttää terveyden edistämisen opiskelijan lukujärjestys?

Moikat kaikille! 

Vaikka mun opinnot eivät ihan vielä starttaakaan (onhan nyt vasta heinäkuu), on opintoihin liittyvät asiat pyörineet paljon mun mielessä viime päivinä. Sen takia päätin ottaa kunnolla aikaa istahtaakseni alas suunnittelemaan tulevan syksyn kursseja ja lukujärjestystä. Kun sain kaikki kalenteroitua ja järjesteltyä syksyn aikatauluiksi, rauhoittui mielenikin edestakaisin sinkoilevista ajatuksista. On muuten aika hurjaa, että mun välivuosi on kohta ihan oikeasti ohi, ja mä saan palata takaisin opintojen pariin! On ilo myöntää, että opiskelumotivaatio on tullut takaisin, ja mä oon valmis! 

Te taas olette kyselleet paljon mun opintoihin ja terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmaan liittyvien postausten perään, joten täältä pesee! Täältä pesee itse asiassa kaksin kappalein, sillä tällä hetkellä minulla on työn alla myös toinen back to school -teemainen teksti. Mikäs olisi parempaa kuin yhdistää teidän toiveenne ja samalla omat pohdintani tulevan syksyn opinnoista? Tänään siis pääsette kurkkaamaan terveyden edistämisen opiskelijan lukujärjestykseen ja opintojen sisältöön, sekä näkemään, mitä kursseja olen valinnut tulevalle syksylle!

MUN SYKSYN LUKUJÄRJESTYS 

No, itse asiassa huijaan jo otsikosta lähtien vähäsen: meidän alallamme oikeaa lukujärjestystä on tosi vaikeaa tehdä, koska face-to-face-konktaktiopetusta on meillä läpi opintojen todella vähän. Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman opetus on pääosin monimuoto-opetusta, joka tarkoittaa sitä, että läsnäololuentojen lisäksi tai kokonaan niiden sijasta opiskellaan paljon itsenäisesti, verkkoluennoin ja verkkotentein. Siksi minulle on alusta asti ollut tärkeää luoda tavallaan oma lukujärjestys, tai viikkoaikataulu, jotta saan kaikki kurssit suoritettua deadlineihin mennessä. Omaan “lukujärjestykseeni” siis merkkaan omasta päivästäni ne ajat, jolloin opiskelen itsenäisesti, ja joskus sitten ne ajat, jolloin minulla on konkreettisia luentoja.  

Siispä, yksi sana: aikatauluttaminen! Kuulostaa niin tylsältä, mutta kerran lukuvuodessa aikataulutus on hoidettava huolellisesti. Kun sen tekee kerralla hyvin, auttaa se puskemaan itsenäisestikin suoritettavat kurssit kunnialla läpi. Aikatauluttamista täytyy tehdä myös vähäsen lukuvuoden aikana. Joskus aika iso osa tavallisesta opiskelupäivästäkin voi kulua tulevan viikon tai tulevien päivien luku- ja esseenkirjoitusaikataulujen miettimiseen. Onneksi aikatauluttamisen jaloa taitoa voi oppia, ja siihen on myös apuvälineitä (ja vertaistukea!) saatavilla. Itse koen, että aikataulut ovat myös omaa hyvinvointia varten – jotta aikaa jäisi myös palautumiselle ja vapaa-ajallekin.

Tänä vuonna käytin apuna tulevan lukuvuoden kurssien aikatauluttamiseen uuden kalenterini sivuilla olevia ruudukkoja. Ruutuihin sain hyvin merkattua suoritettavat kurssit, niiden opintopistemäärät sekä niiden suoritusajan tai pakollisen deadlinen. Lukuvuoden aikana kalenteriin saa sitten merkattua myös sen, kun joku kurssi on kokonaan suoritettu (ah sitä ihanaa tunnetta, kun laittaa rastin tuollaiseen ruutuun!). Toivottavasti alla olevat kuvat havainnollistavat kalenterointityyliäni, jos saisit niistä vaikka vinkkiä oman lukuvuotesi suunnitteluun! 

Nämä kurssit suunnittelin syksyn lukujärjestykseeni:

  • Ravitsemustieteen perusteet. Syksyllä starttaa mun sivuaineopinnot (joista oon niin innoissani)! Maisterin sivuaineeksi olen valinnut ravitsemustieteen perusopinnot. Ensimmäisellä kurssilla sukelletaan tietysti perusteisiin: ravintoaineisiin ja niiden tehtäviin ravitsemuksessa, ravinnontarpeeseen sekä ravitsemussuosituksiin.   
  • Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: kvalitatiiviset menetelmät. Nappaan hoitotieteen puolelta yhden kurssin, koska maisteriopintoihimme kuuluu erilaisten tutkimusmenetelmien tunteminen. Tutkimusmenetelmäkurssit ovat aika vapaasti valittavissa, mutta juuri tätä kurssia suositellaan opintosuunnitelmassamme. Tällä kurssilla syvennytään laadullisiin (kvalitatiivisiin) tutkimusmenetelmiin sekä niiden käyttöön ja soveltamiseen tutkimuksessa.  
  • Opetuksen projektityö. Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan opetustapahtuma, eli kurssilaiset pääsevät ihan oikeasti opetushommiin! Kurssilla opitaan myös oppimisen ja opettamisen teoreettisia lähtökohtia, joita sitten sovelletaan omaa opetustapahtumaa luodessa. Tästä kurssista olen ehkä eniten innoissani, koska tykkään ihan erityisesti projektiluontoisista kursseista! 
  • Tilastotieteen peruskurssi. Mulle oikeastaan aika pakollinen paha. Kansanterveystieteen pääaineeseen kuuluu kaksi tilastotieteen kurssia, joista tämä on (onneksi) viimeinen! Ajattelin käydä tämän jo elokuussa kesäkurssina pois alta, että se ei sitten syö motivaatiota muilta kursseilta syksyn tiimellyksessä. Tilastotieteen peruskurssilla perehdytään esimerkiksi analysoimaan tutkimusaineistoa ja tulkitsemaan tilastollisien analyysien tuloksia. 
  • Elintarvikkeet ruokavaliossa. Ravitsemustieteen sivuaineeseen kuuluva kurssi, jossa tutustutaan perustietoihin elintarvikevalikoimasta ja elintarvikealan muutoksesta. Kurssilla tutustutaan elintarvikkeiden kulutukseen ja elintarvikeryhmiin, sekä terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin ja erityiselintarvikkeisiin.  
  • SPSS-ohjelmistokurssi. Kurssilla harjoitellaan SPSS-ohjelmiston käyttöä ja sen hyödyntämistä tutkimustarkoituksissa. SPSS-ohjelmistoa käytetään tutkimusaineistojen tilastolliseen analyysiin. Itselleni tämä kaikki on vielä todellakin hepreaa, eli tiedän tämän kurssin tulevan tarpeeseen!  
  • Ravitsemus ja ruokavaliot. Myös ravitsemustieteen sivuaineen kurssi! Kurssin tavoitteena on perehdyttää erityisruokavalioihin sekä niiden merkitykseen terveyden ylläpitämisessä ja kansansairauksien hoidossa. Kurssilla tutustutaan yleisimpiin ruokavalioihin: gluteenittomaan ja sydänystävälliseen ruokavalioon, diabeetikon ja kasvisruokailijan ruokavalioihin, sekä ruokavalioiden koostamiseen.  
  • Ajankohtaista kansanterveystieteestä. Tämän kurssin suoritan todennäköisesti vasta ensi keväänä, koska sen  voi suorittaa oman aikataulun mukaan milloin tahansa lukuvuoden aikana. Kurssi oli kuitenkin kiva esimerkki hieman erilaisemmasta (mutta meille tyypillisestä) kurssitoteutuksesta, joten nappasin sen tähän mukaan! Tällä kurssilla kuullaan asiantuntijaluentoja kansanterveystieteen ja terveyden edistämisen ajankohtaisimmista aiheista ja luentojen perusteella kirjoitetaan oppimispäiväkirja. Ei tenttiä!

Syksyn lukkarissani on melko paljon liikkumavaraa: mikäli en ehdi suorittaa joitakin kursseja, voin ne myös suorittaa ensi keväänä. Voin myös vaihtaa kursseja kevään ja syksyn välillä melko vapaasti, mikäli joidenkin kurssien aikataulut eivät vaikka natsaa keskenään. Ja enhän minä vielä edes tiedä, pääsenkö tai mahdunko kaikille kursseille mukaan syksyllä!  

MILLÄ FIILIKSELLÄ PALAAN OPISKELEMAAN VÄLIVUODEN JÄLKEEN? 

Olen tosi ylpeä itsestäni, että uskalsin pitää välivuoden, vaikka opinnot sen takia vähän ”myöhästyvätkin”. Tiedän joka solullani, että se oli oikea valinta! Ihan kaikista eniten minua kummastuttaa, kuinka paljon välivuoden aikana minulle kertyi etenkin ammatillista kiinnostusta omaa opiskelualaani kohtaan. Tuollaista tietynlaista kiinnostusta minulla ei ollut juuri ollenkaan, kun välivuodelleni lähdin. Ehkä terveysaiheiden seuraaminen vähän kauempaa havainnollisti minulle sen, mitä jo tiedän, ja mistä haluan tietää lisää kasvaakseni hyväksi ammattilaiseksi ❤  

Tulevana syksynä olen ihan eniten innoissani ravitsemustieteen opinnoista, jotka alkavat heti syyskuussa! Olen siis valinnut ravitsemustieteen sivuainekokonaisuuden maisterini sivuaineeksi. Kandivaiheessa luin sivuaineekseni viestintää, mutta nyt on vuoro ihan toisenlaiselle opintokokonaisuudelle! Todella mielenkiintoista nähdä, mitä syventävää tietoa ravitsemuksesta opinnoilla on annettavanaan minulle, sillä olen ollut koko opintojeni ajan tosi kiinnostunut ravitsemustieteestä. 

Vähiten tulevalta syksyltä odotan koronan vaikutuksia opintoihini. Tällä hetkellä näyttää siltä, että en pääse yliopistolle syksyn aikana lainkaan. Vaikka meillä ei hirveästi lähiopetusta olekaan, olen silti ahkera kuluttamaan yliopiston itseopiskelutilojen penkkejä (ja sohvia!). Nyt siis harmittaa ihan vietävästi, että joudun tekemään kaikki opinnot kotoa käsin. Pitää varmaan linnoittautua kaupunginkirjastoon!!  

 Toivottavasti tämä postaus toi vähän näkökulmia siihen, millaisista kursseista terveystieteiden maisteriopinnot voivat esimerkiksi koostua. Opintopolkuja on meidän tutkinto-ohjelmassamme ihan yhtä monenlaisia kuin ihmisiäkin, joten loppujen lopuksi voin vaan antaa esimerkkejä omasta puolestani.  

Ja hei, jos teillä on mitään kysyttävää opintoihini liittyen, kysykäähän ihmeessä! Vastailen ihan enemmän kuin mielelläni ❤ Blogin kommenttiboksin löydät klikkaamalla tämän postauksen otsikkoa ja skrollaamalla sivun alas asti. Lisäksi minulle voi laittaa viestiä Instagramissa ja Facebookissa

Terveydellä, Saara  ❤

Kysymyksiä & vastauksia

Heeellurei!

Kyselin vähän aikaa sitten täällä blogissa ja Instagramin puolella teitä lähettämään mitä tahansa kysymyksiä ensimmäisen Q&A-postaukseni koostamiseksi (ja koronatylsyyden lievittämiseksi). Kyssäreitä tulikin ihan kivasti, ja tänään tarjoilenkin niihin vastauksia. Ennen kaikkea tämän postauksen koostaminen haastoi omaa ajatteluani, mutta toivottavasti jotkut vastaukset voivat jopa auttaa kysyjäänsä (lähinnä opiskeluun liittyvät sellaiset)!

Tässä postauksessa kerron, mistä haaveilen tällä hetkellä, mitkä ovat parhaat vinkkini terveyden edistämisen pääsykokeeseen, mitä haluan tehdä ensimmäiseksi korona-ajan päätyttyä sekä mitkä ovat parhaita keinoja treenimotivaation ylläpitämiseen. Mennään siis asiaan!

Mitä positiivista näet tässä korona-ajassa, vai onko mielestäsi tässä mitään positiivista?

Aloitetaan ajankohtaisista, eli koronakysymyksistä! Mä näen tässä tilanteessa oikeastaan melko paljonkin positiivista, vaikka tilanne ei itsessään ole tietenkään millään tavalla positiivinen, kun kyseessä on pahimmillaan hengenvaarallinen sairaus. Jos puhun omasta puolestani, on tämä virus opettanut minulle paljon elämästä, arvoistani ja itsestäni – mutta on se myös saanut koko maailman tavallaan terveellä tavalla pysähtymään.

On myös uskomatonta, kuinka näinkin lyhyt aika on saanut aikaan positiivisia vaikutuksia ilmastoon. Vaikka ilmastonmuutosta ei tämä virus pysäytäkään, ehkä tämä näyttää meille jotain oleellista ilmastonmuutoksen torjumisesta ja hidastamisesta. Tai ainakin opettaa pärjäämään vähemmällä ja kenties kuluttamaan vähemmän.

Mitä aiot tehdä ensimmäiseksi, kun korona on selätetty?

Tällä hetkellä tekisi mieli mennä ihan kunnolla bailaamaan. Eli varmaan meen bailaamaan!

Mistä juuri nyt haaveilet?

Olen kyllä perustavanlaatuinen haaveilija, eli haaveilen tällä hetkellä hyvin monestakin asiasta. Todellakaan kaikkea en tähän voi, tai edes uskalla, kirjoittaa. Jotenkin kirkkaimpana mielessä tällä hetkellä ovat olleet opinnot ja työ, ja ajatukset ovat pyörineet etenkin niiden teemojen ympärillä nyt karanteeniaikana. Olen paljon jopa muodostanut joitakin haaveita viime aikoina uudelleen. Multa kysyttiin myös, mikä olisi mun unelmatyö, ja vastaankin tavallaan tähän kysymykseen kattavammin seuraavassa kysymyksessä.

Tällä hetkellä haaveilen myös kokemusrikkaasta kesästä, opiskelumotivaatiosta ja opintojen pariin palaamisesta, kesäreissusta Tampereelle, viinin- ja nauruntäyteisistä illoista ystävien kanssa sekä siitä, että korona olisi pikkuhiljaa jo ohi (ja että joskus pääsisi vielä reissaamaan!).

Mikä olisi sun unelmatyö?

Apua, huippu ja vaikea kysymys! Mun unelmatyö olisi melko villi ja vapaa, sellainen kun olen luonteeltanikin. Saisin olla ihmisten kanssa (PALJON), esiintyä ja muilla tavoin ilmaista itseäni: ehkä kirjoittaa, valokuvata ja tehdä mediasisältöjäkin. Samalla tehdä jotain terveyteen liittyvää: kertoa, puhua ja levittää tietoa terveydestä. Työ ei olisi aikasidonnaista, vaan saisin takoa silloin, kun rauta on kuumaa – tavallaan työajoista välittämättä. Kaikista tärkeintä olisi, että työ olisi minulle niin rakasta, ettei se tuntuisi lainkaan työltä.

Kuulostaa utopialta, mutta unelmat onkin tehty toteutettaviksi.

Miksi kiinnostuit terveyden edistämisen alasta?

Kiinnostuin ihan alun perin terveyden edistämisen alasta terveystiedon ylioppilaskirjoitusten kautta. Tähän ei siis liity sen kummempaa tarinaa! Terveystieto oli lukiossa minulle ehdottomasti se kiinnostavin aine, ja kirjoituksiin lukiessani aloin kehittää ajatusta siitä, että jatkaisin terveystiedon opiskelemista vielä pidemmälle. Pitkän ja hartaan googlettelun, Opintopolun selaamisen ja UEF-lähettiläiden vierailun jälkeen, löysi terveyden edistämisen hakukohde yhteishakulistani kärkipaikalle.

Alavalintani ei missään nimessä ollut itsestään selvä (hain myös muille aloille), mutta sattuman ja pääsykoemenestyksen johdattelemana se valikoitui sitten omakseni. Ja omalta se on tuntunutkin. Kohta neljä kulunutta vuotta ovat toki rakentaneet kiinnostustani aiheen ympärille yhä vahvemmaksi.

Parhaat pääsykoevinkkisi terveyden edistämisen pääsykokeeseen?

Tässä kysymys, jota kysytään minulta useita kertoja joka kevät! Yritin saada aikaan mahdollisimman selkeän, mutta ytimekkään vastauksen, jonka voi löytää täältä blogistani myös myöhemmin. Mikäli kiinnostusta ja kysymyksiä herää edelleen, voin kirjoittaa tulevaisuudessa vielä erillisen postauksen aiheeseen liittyen. Skippaa, jos aihe ei kiinnosta!

Ja hox hox, nämä seuraavat ovat vain minun kokemuksiani ja vinkkejäni aiempien pääsykokeiden ja omien kokemusteni pohjalta. Huomaathan, että koe voi olla erilainen tulevina koekertoina. Nämä vinkit eivät myöskään luultavasti päde tämän kevään pääsykokeeseen, joka järjestetään koronatilanteen vuoksi erityisjärjestelyin. Lisätietoja erityisjärjestelyistä Itä-Suomen yliopiston pääsykokeisiin liittyen löydät täältä.

Terveyden edistämisen koe on vuodesta 2016 lähtien ollut aineistokoe, jossa siis aineisto jaetaan vasta valintakoetilanteessa. Aineiston pohjalta vastataan monivalintakysymyksiin sekä oikein/väärin -väittämiin. Lisäksi aineistosta laaditaan referaatti, eli tiivistelmä.

  • Vinkki numero 1: Tutustu vanhoihin pääsykoemateriaaleihin. Vanhoihin terveyden edistämisen pääsykokeisiin ja vastauksiin pääset tutustumaan tästä linkistä klikkaamalla. Jos pääsykokeet jatkossakin toistavat samaa kaavaa, on edellisiin valintakokeisiin oikeasti hyödyllistä tutustua.
  • Vinkki numero 2: Tutustu tutkimusartikkelin rakenteeseen. Valintakokeen aineistot muodostuvat lähes aina tieteellisistä tutkimusartikkeleista. Tutustu siis rauhassa erilaisiin terveystieteellisiin artikkeleihin ja niiden rakenteeseen. Mistä löydät johdannon, tutkimusmenetelmät, tulokset tai tutkimuksen johtopäätökset?
  • Vinkki numero 3: Harjoittele referaatin, eli tiivistelmän laatimista. Ainakin omana lukioaikanani opetussuunnitelmaan kuului yhden referaatin kirjoittaminen, sekä sen kirjoittamista harjoiteltiin myös äidinkielen kirjoituksiin valmistautuessa. Tutustu siis referaattiin tekstilajina, sekä harjoittele tiivistelmän kirjoittamista tutkimusartikkeleihin pohjaten.

Millainen paikka Kuopio on asua ja opiskella?

No, mun mielestä ihana. En olisi uskonut, että Kuopiosta olisi tullut heti minulle koti, mutta niin siitä vaan tuli. Voisin tällä hetkellä oikeastaan kuvitella jääväni tänne opintojen jälkeenkin, mutta aika toki sen näyttää.

Kuopio on sympaattinen – samalla moderni opiskelijakaupunki, samalla savolainen ja perinteinen. Kuopiossa saa käyttää toppahousuja talvella, ja Kuopiossa ihmiset niin tekevätkin. Ihmiset täällä reippailevat paljon luonnossa ja liikkuvat ahkerasti, ovat mukavia asiakaspalvelijoita ja hymyilevät jos niille uskaltaa hymyillä ensin. Olen kuullut ihmisten kertovan, että kaikilla on tänne tullessa ollut tosi tervetullut olo. Kuopio on myös hämmästyttävän kaunis.

Opiskelijakaupunkina Kuopio on hyvin aktiivinen ja esimerkiksi tapahtumia riittää ihan jokaiselle viikolle. Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston kampuksella ainejärjestöjä on vain 10, ja se tekee myös poikkitieteellisestä porukasta tosi yhteisöllisen. Kuopiossa on helppo verkostoitua poikkitieteellisesti, ja tunnen itsekin laajasti porukkaa oman alani ulkopuolelta. Tuttuja naamoja riittää, ja tuttuja onkin kiva moikkailla muuallakin kuin kampusalueella!

Miten ylläpitää motivaatiota säännölliseen treenaamiseen ja liikkumiseen?

Hyvä kysymys! Eri ihmisiä motivoivat todella eri asiat. Mielestäni tässä kysymyksessä taitaa jo itsessään piillä yksi vastauksista – eli liikunnan säännöllisyys. Koen niin, että kun liikunnasta tekee vähitellen rutiinia ja säännöllistä, eivät yksittäiset treenit tai liikuntakerrat tunnu enää niin ylitsepääsemättömiltä toteuttaa. Kun liikunta on rutiinia, alkaa keho liikettä jo vaatimaankin, ja liikunnasta syntyvää hyvän olon tunnetta alkaa oikein kaipaamaan!

Toinen neuvo pitää yllä omaa motivaatiota on tuijottaa itsekkäästi omaa napaa. Ainakaan itseäni ei Instagram-kaunottarien tai muiden sellaisten tuijotteleminen juuri motivoi, mutta omien tavoitteiden asettaminen ja oman edistymisen seuraaminen sitäkin enemmän. Älkää siis vertailko itseänne muihin, koska se jos mikä syö motivaatiota!

Ahdistaako ilmastonmuutos?

Toki ahdistaa. En halua ahdistua liikaa, ja siksi olenkin päättänyt tehdä oman parhaani ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Olen paljon levollisemmin mielin, kun tiedän konkreettisesti tehneeni jotain, ihan itse. Kenenkään ei tarvitse tehdä mestaritekoja ilmaston vuoksi, mutta jos jokainen tekee oman parhaansa, ollaan jo pitkällä. Omat tekoni ilmaston hyväksi eivät ole tämän ihmeellisempiä: syön kasvis- tai vegaaniruokaa, kierrätän, kulutan mahdollisimman vähän ja pyrin ostamaan kaiken käytettynä kirppareilta, liikun joko julkisilla, pyörällä tai kävellen sekä pyrin matkustamaan lentämällä vain kerran vuodessa.

 Enkä hamstraa tavaroita, vaan kokemuksia.

Kiitos vielä kaikista kysymyksistä! Nyt jatkan mun uuden harrastuksen, eli maalaamisen, parissa. Siitä ehkä jotain lisää vähän myöhemmin!

Terveydellä, Saara

Kevätkuulumiset & välivuoden update

Moi!

Jotenkin on ollut hankalaa saada kirjoitushanoja auki tässä poikkeustilanteen myllerryksessä. Etenkin terveysaiheista on tuntunut vieraalta kirjoittaa, koska me luetaan yhdestä ja samasta, pelottavasta terveysuhasta koko ajan mediasta. Ja kaikki muu tuntuu niin merkityksettömältä sen suuruuden rinnalla. Muutaman aiheen olen kuitenkin blogin idalistalistalle saanut koottua! Tänään aloitan kevyesti kertomalla ihan vain siitä, mitä mulle ja mun välivuodelle kuuluu just nyt. Kirjoitin aiemmin päätöksestäni pitää välivuosi ja tässä postauksessa puran ajatuksia siitä, miltä tuntuu, kun välivuoden loppu alkaa jo häämöttää!

On todella hankalaa kertoa tämän hetken kuulumisista mainitsematta koronaa. Joten mainitaan se sitten. Pakko myöntää, että olen ollut tästä tilanteesta ajoittain melko ahdistunut. Ehkä ahdistava ajatus on ollut se, että nyt on ollut pakko pysähtyä ja tavallaan riisua elämästään kaikki ylimääräinen. Ehkä ahdistavaa taas on se, että nuo ylimääräiset asiat ovat tosi tärkeitä ja pitkälti elämän ja arjen suola. On ollut hankala totutella elämään ilman niitä. Tai ehkä ahdistavaa onkin ollut se, että koko elämä tuntuu muuttuneet niin kokonaan niin lyhyessä ajassa. Ihan kuin eläisi kokonaan eri elämää, tai vaikka ihan eri kulttuurissa!

Koska mieleni pyörii aina mieluummin positiivisilla kierroksilla, tiedostan vahvasti myös sen, että korona on tuonut mukanaan myös paljon hyvää. Tuo mainitsemani pysähtyminen ei ole ollut ainoastaan huono asia – varsinkaan tällaiselle kaikki raudat tulessa -tyypille, niin kuin olen. On ollut aikaa kodille, kumppanille, luoville ajatuksille, perheelle soittelemiselle ja palautumiselle. Olen ennen kaikkea huomannut olevani paljon levänneempi ihminen.

Lepo on näkynyt konkreettisesti monella tapaa: en esimerkiksi muista, milloin viimeksi olisin ollut näin kauan käymättä kuntosalilla. Salitreenin sijaan olen nyt poikkeustilan ajan liikkunut, hölkännyt ja treenannut entistä enemmän ulkona. Olen myös jumppaillut kotona, joogannut, kehonhuoltanut ja jotenkin päivä päivältä tullut tietoisemmaksi siitä, mitä keho on kunakin päivänä kaivannut. Se on kaivannut ennen kaikkea liikettä ja liikkumista, mutta monipuolisemmin, kuin olen ennen sille sitä osannut antaa. Uudet ärsykkeet ja lisääntynyt aerobinen liikunta ovat antaneet keholle uutta haastetta ja voimaa palautua nopeammin. Olen myös nukkunut säännöllisintä unirytmiä kuin ehkä koskaan, syönyt hyvin ja myös herkutellut paljon (hups!). Ehkä tämä on ollut pieni retriitti omaan hyvinvointiini.

Josta päästäänkin aasinsiltaa pitkin puhumaan välivuodesta. Nyt, kun karanteenin aikana on aikaa ollut pohdiskella välivuotta ja summata sen mukanaan tuomia ajatuksia, olen oikeastaan havahtunut siihen, kuinka hyvää tämä pysähtyminen on tehnyt myös välivuodelleni. Oikeastaan vasta nyt työkiireiden hälvennyttyä ja kotonaoloajan lisäännyttyä, olen ensimmäisen kerran edes kokenut viettäväni välivuotta ylipäänsä. Vaikka aikaisemmin opinnot olivatkin jo ehtineet hieman unohtua, olen vasta nyt rentoutunut kiireisen elämän tahdista sille tasolle, jota kai alun perin lähdin välivuodellani tavoittelemaan.

Jotenkin harmittaa, että tällainen poikkeustilanne saa tajuamaan, kuinka hurjaa ja nopeatempoista arkea sitä tavallisesti elääkään. Olen huomannut, etten ole näiden ajatuksien kanssa yksin, sillä olen kuullut samaa monien ystävieni suusta. Koen vahvasti, että ympäristön ja yhteiskunnan luomat suorituspaineet ovat aina vaikuttaneet minuun paljon, ja siksi esimerkiksi välivuoden viettäminen tuntui väärältä ajatukselta aluksi. Vaikka nyt jo tajuankin, että on todellakin ok ottaa taukoa opinnoista, jotka ovat eri muodoissaan vieneet suurimman osan elämästäni, en sitä ehkä vuosi sitten vielä tajunnut. Harmittaa, että yhteiskunta on asettanut meille tiukat raamit opinnoista, niiden tavoitteellisesta etenemisestä ja etenkin niistä valmistumisesta. Toki asiasta voi olla montaa mieltä, mutta itse koen asian näin.

Ihanaa tässä on, että opiskelumotivaatio on tullut takaisin, muutama aihe gradulle haahuilee jo takaraivossa ja jotenkin tulevaisuuden unelmat ovat piirtyneet entistä tarkemmiksi. Tauko on tullut tarpeeseen. Olen ehdottoman valmis ensi syksyyn, mutta lupaan itselleni yrittää pitää mukanani ainakin jotain tämänhetkisestä rentoudestani myös opintokiireiden keskellä. Ja kiirettä en lupaa opintojeni kanssa pitää, edelleenkään.

Haluaisin jotenkin tällä kirjoituksellani rohkaista kyseenalaistamaan jokaisen omaa elämäntahtia, koostui se sitten opinnoista tai mistä tahansa muusta. Haluan rohkaista poikkeamaan käsikirjoitetuista suorituspaineista ja etsimään esimerkiksi työkokemuksia ja omia kiinnostuksenkohteita rohkeasti. Vaikka opinnot ja työ ovatkin usein elämän tärkeimpiä asioita, on niistä välillä huikeaa höllentää otetta ja siten nähdä ne ihan oikeasti tärkeät jutut. Ja tämän olisi pitänyt tapahtua jo kauan ennen koronaa.

No, nyt olen puhunut ❤

Terveydellä, Saara

PS. Tulevaan Q&A-postaukseen saa vielä laittaa kysymyksiä tulemaan, vaikkapa anonyymisti tämän postauksen kommenttikentässä! Mikäli kommenttikenttä ei etusivulla näy, klikkaa postauksen otsikkoa ja skrollaa sivu alas asti. Ensi kerralla sitten vastausten parissa!