Lukeminen edistää terveyttä!

Milloin viimeksi olet lukenut kokonaisen kirjan? Tai kenties kuunnellut? Minulle lukeminen on aina ollut vähän kausittaista – välillä en jaksa lukea ollenkaan, kun puolestaan välillä en saa kirjaa päästettyä käsistäni hetkeksikään. Nyt, ehkä noin vuoden ajan, olen pitänyt lukuintoani yllä myös silloin, kun se ei ole niin paljon kiinnostanut. Se on ollut minulle yksi rentoutumisen ja nukahtamisen väline, ja siten tuonut myös runsaasti hyvinvointia arkeeni. ❤ Positiiviset vaikutukset stressaavan arjen keskellä ovat jopa vähän yllättäneet! Lukemisesta inspiroituneena mä kerron tänään sulle, miten lukeminen edistää terveyttä.

Tällä viikolla vietetään muuten sopivasti Lukukeskuksen järjestämää Lukuviikkoa! Lukuviikko on lukutaidon teemaviikko, jonka tavoitteena on nostaa esiin ajankohtaisia kysymyksiä lukemisen ja lukutaidon ympäriltä. Lukuviikko tarjoaa ammattilaisille ja suurelle yleisölle lukemiseen ja lukutaitoon innostavia sisältöjä ja yllättäviä näkökulmia. Törmäsin itse lukuviikon ilosanomaan, kun etsin ja kokosin lähdetietoa tätä postausta varten. Lukuviikosta voit lukea lisää täältä.

7 SYYTÄ, MIKSI LUKEMINEN EDISTÄÄ TERVEYTTÄ

1. Lukeminen ehkäisee stressiä ja rentouttaa

Hypätään ensimmäisenä ehkä monen elämässä näkyvimpään ja havaittavimpaan lukemisen terveyshyötyyn – eli rentoutumiseen! Myös tutkimukset ovat osoittaneet lukemisen rentouttavat ja stressiä lievittävät vaikutukset. Lukeminen tarjoaa tilaa mielikuvitukselle ja nappaa mukaansa ihan uusiin maailmoihin. Joillekin tämä voi toimia hyvinkin tervetulleena pakona omasta arjesta tai oman elämän murheista. Lukeminen myös tukee mukautumis- ja sopeutumiskyvyn kehittymistä, mikä puolestaan voi auttaa oman stressin hallinnassa. Lukeminen voi monelle olla konkreettinen arjen selviytymiskeino, sekä tapa käsitellä omia tunteita.

Lukeminen on ihanaa ja terveellistä vastapainoa yhteiskuntamme nopealle viestinnälle, kuten esimerkiksi sosiaaliselle medialle ja jatkuvalle informaatiotulvalle. Kirjallisuus pakottaa meidät pysähtymään ja keskittymään, sekä pitkäkestoista muistiamme työskentelemään. Jo pysähtyminen voi itsessään lievittää stressiä. Lukeminen voi auttaa myös nukahtamaan, sillä kirja on luontainen tapa korvata puhelin, televisio tai muu sinisen valon lähde illan viimeisinä tunteina ennen nukkumaanmenoa.

2. Lukeminen edistää psyykkistä ja fyysistä terveyttä

Lukemisella, kirjallisuudella ja muunkin kulttuurin harrastamisella on valtavasti terveyshyötyjä. Lukeminen tai muu kulttuuriharrastus vaikuttaa tutkimusten mukaan elinikäämme todella merkittävästi. Kulttuuri on nähty jopa yhtä tärkeäksi eloonjäämisen syyksi, kuin esimerkiksi terveelliset elintavatkin. Viitteitä kulttuurin vaikutuksesta terveyteen ja etenkin eloonjäämiseen on saatu seuraamalla ihmisväestöjä jo kymmenien vuosien ajan. On hurjaa, kuinka valtava merkitys kulttuurilla, ja siten myös lukemisella, oikeasti on terveyteemme!

Lukemisella on positiivisia vaikutuksia suoraan myös tiettyjen sairauksien ehkäisemiseen. Lukemisella voidaan ehkäistä etenkin ikääntymiseen liittyviä sairauksia, kuten esimerkiksi aivojen rappeutumista ja dementiaa. Erityisesti pitkien tekstien lukeminen kohentaa pitkäkestoista muistia ja siten voi olla myös yksi suojaava tekijä Alzheimerin taudilta. Lukeminen voi myös auttaa vakavan sairauden kanssa kamppailevia: se voi tarjota tärkeää, hetkellistä taukoa sairastamisesta ja siten jopa oireiden lievitysapua.

Lukemisella ja kulttuurilla on myös yhteyksiä mielen hyvinvointiin, mielenterveyteen sekä mielen sairauksista toipumiseen. Lukeminen voi auttaa tunteiden käsittelyssä sekä niiden tunnistamisessa. Lukeminen voi edistää positiivista mielenterveyttä, parantaa mielialaa sekä lisätä sopeutumiskykyä. Hyvä lukutaito auttaa sanallistamaan omia tunteitaan sekä ilmaisemaan itseään!

3. Lukeminen kasvattaa empatiakykyä ja parantaa sosiaalisia taitoja

Lukeminen on hyödyllistä myös terveyden sosiaalisesta näkökulmasta. Lukeminen edistää empatian tunnetta: kun luemme, voimme asettua kirjan päähenkilön asemaan ja näin oppia ymmärtämään tämän tunteita ja kokemuksia. Tutkimusten mukaan lukiessamme aivoissamme aktivoituvat aivan samat alueet, kuin todellisissakin vuorovaikutustilanteissa! Esimerkiksi muiden ihmisten tunnetiloja tulkitsevat aivojen osat aktivoituvat lukiessamme.

Kulttuuri, taide ja lukukokemukset myös yhdistävät ihmisiä. Ne ryhmäyttävät, tarjoavat yhteisiä kokemuksia ja puheenaiheita sekä auttavat meitä sosiaalistumaan. Kirjoista opittu tieto toisten ihmisten käyttäytymisestä, näkemyksistä ja uskomuksista on hyödyllistä myös todellisessa elämässä.

4. Lukeminen tukee lapsen tervettä kehitystä

Varhaisen iän lukukokemuksilla on suuri merkitys lapsen kehittymiselle. Etenkin kielellinen kehitys sekä vuorovaikutustaidot saavat valtavasti apua lapsen lukuharrastuksesta – siis siitä, että vanhempi lukee lapselle. Yksittäisistä harrastuksista lukemisella on suurin merkitys lapsen kielellisten taitojen kehittymiseen. Lukeva lapsi voi kehittyä jopa yhtä ikävuotta vastaavan määrän lukemattomaan lapseen verrattuna.

Lukutaito ja lukemisen tavat myös periytyvät. Suomessa 11 %:lla aikuisväestöstä on heikko lukutaito, mikä todennäköisesti tulee näkymään myös tämän prosenttiosuuden jälkipolvissa. Ilman lukevia aikuisia, ei ole lukevia lapsiakaan.

lukeminen edistää terveyttä

5. Lukeminen voi tasoittaa sosioekonomisia eroja

Tutkimusten mukaan lukemisella ja koulutuksella on selvä yhteys: mitä enemmän lapsi tai nuori lukee, sitä todennäköisempää on, että hän hankkii elämässään myöhemmin korkean koulutuksen. Yli puolet hyvät lukutaidot omaavista nuorista on suorittanut 27 ikävuoteen mennessä korkeakoulututkinnon. Puolestaan yli puolet heikoimmin lukevista lopettaa opintonsa jo peruskoulun jälkeen. Lukemisella ja lukutaidolla on siis merkitystä jopa lapsen tai nuoren tulevaisuuden elämään.

Lasten lukutaidon tukeminen onkin yksi tehokkaimmista tavoista kaventaa lasten ja nuorten perhetaustasta johtuvia sosioekonomisia eroja. Lukeminen edistää tasa-arvon toteutumista. Jotta jokaisella lapsella olisi tasa-arvoinen mahdollisuus lukemiseen, tulisi resursseja suunnata lasten elämään: perheisiin, kouluihin ja vanhempien kannustamiseen. On erityisen huolestuttavaa, että lukemisen ja lukutaidon eriarvoistuminen näkyy nykypäivänä jo varhaislapsuudessa.

6. Lukeminen ehkäisee syrjäytymistä

Kuten tämänvuotisen Lukuviikon teema jo toteaakin, lukutaito on kansalaistaito. Se antaa meille mahdollisuuden osallistua täysivaltaisina ja aktiivisina jäseninä yhteiskuntamme toimintaan. Lukutaidoton ihminen on syrjäytymisvaarassa, eikä esimerkiksi hakeudu helposti tärkeiden palveluiden luo. Lukutaidottomuus voi ahdistaa ihmisen marginaaliin ja hankaloittaa tukitoimien piiriin pääsemistä.

Vapaa-ajan lukuharrastus lisää yleistietoa sekä parantaa sanavarastoa, verbaalisia kykyjä, toisten kulttuurien ja ihmisten ymmärtämistä sekä ihmisluonteen tuntemista. Lukuharrastus voi yhdistää ihmisiä ja tarjota yhteisiä puheenaiheita ja kokemuksia.

7. Lukeminen voi myös auttaa läpi poikkeusolojen

Kun koronavirus astui vuosi sitten elämäämme, moni tarttui pitkästä aikaa kirjaan. Jopa joka neljäs suomalainen on lukenut poikkeusolojen aikana enemmän. Myös lapsille lukeminen on lisääntynyt. Suurimpana syynä lukuinnon kasvamiseen on ollut varmasti lisääntynyt vapaa-aika, mutta toisaalta myös se, kuinka kirjat ovat tuoneet vaikeiden aikojen keskelle muuta ajateltavaa. Kirjat ovat lohduttaneet sekä tarjonneet tauon todellisuudesta.

Oletko sä lukenut enemmän näinä poikkeusaikoina?

lukeminen edistää terveyttä

Siinäpä olikin kaikki seitsemän tutkittua syytä, miksi lukeminen edistää terveyttä! Tuliko joku fakta sinulle uutena, yllättikö joku, tai oliko joku niistä sinulle jo ennalta tuttu? Jos et ole lukenut pitkään aikaan, toivon, että tämän postauksen lukeminen herätteli edes vähän pitkään piilossa ollutta lukuintoasi. Arjen keskellä lukemiseen tuntuu olevan liian vähän aikaa, mutta esimerkiksi jo pienikin vähennys ruutuajassa voi tarjota mahdollisuuden lukemiselle. Myös äänikirjat ovat mahtava keino sukeltaa kirjallisuuden maailmaan – vaikka lenkkeillessä tai ruokaa laittaessa ❤

Terveydellä, Saara

Ps. Olen kirjoittanut aiemmin taiteen ja terveyden yhteydestä. Jos aihe kiinnostaa, käy lukemassa postaus täältä!

LÄHTEET

Vinkkejä kalenterin täyttämiseen – terveellistä ajanhallintaa!

Vinkkejä kalenterin täyttämiseen

Moikka! Tänään puhutaan siitä, kuinka kalenteri voi toimia hyvinvointimme välineenä ja apuna oman arjen hallitsemiseen, terveellisten elämäntapojen ylläpitämiseen ja oman ajan rajaamiseen. Kalenteri on ollut itselleni aina ihan hurjan tärkeä juttu, ja sen takia aionkin tänään jakaa teille terveellisiä vinkkejä kalenterin täyttämiseen! Toivottavasti nämä vanhat suosikit sekä uudet ideat toisivat sinulle inspiraatiota ja uutta otetta ajankäyttösi hallintaan ❤️

Sitten ihan mahtavia uutisia: tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Pikku paperin kanssa. Jos et vielä tiennyt, Pikku paperi on ihana yhden naisen yritys, joka valmistaa kauniita tarroja, jotka sopivat kalentereihin, bullet journaleihin ja askarteluun. Postauksen lopussa teitä odottaa huippu alekoodi Pikku paperin verkkokauppaan! Pidä huoli, että käyt nappaamassa sen talteen 😉

ajanhallinta

1. Työn, opiskelun ja vapaa-ajan erottaminen

Korona-aika on jatkunut jo vuoden, ja se on tuonut mukanaan monelle meistä haasteita työn, opiskelun ja vapaa-ajan rytmittämiseen ja rajaamiseen. Ainakin minusta on usein tuntunut, etteivät työt tai opinnot jätä rauhaan, kun koko elämä tapahtuu neljän seinän sisällä. Toisaalta, välillä on ollut äärimmäisen vaikeaa keskittyä esimerkiksi opiskeluun, kun kotiaskareet (tai kännykkä) ovat houkutelleet paljon opiskelua enemmän.

Kalenteria käytetään perinteisesti aikatauluttamiseen, joten miksipä sen avulla ei voisi löytää rytmiä myös kotitoimistopäiviin? Itselläni on tapana merkata kalenteriin aamuisin ensin päivän tärkeimmät tehtävät, sekä sitten ne kellonajat, milloin aion opiskella tai tehdä töitä. Kalenteriin voi merkata myös ajan, jolloin tietokone menee ihan viimeistään kiinni ja vapaa-aika alkaa. Tämä yksinkertainen keino on tuonut minulle kivaa rakennetta kaikista haastavimpiin päiviin.

Ajanhallinta

2. Liikunnan suunnittelu

Myös omaa liikkumista voi suunnitella ja pohtia kalenterin avulla. Voi kuulostaa melko pakkopullalta, että oma liikkuminen pitäisi kirjata ylös kalenteriin, mutta joillakin kyseinen tapa todella toimii. Mikäli halua liikkumiseen on, mutta aikaa sille arjesta löytyy hyvin vähän, voi esimerkiksi tulevan viikon liikuntahetkiä kalenteroida etukäteen. Se ei tarkoita, että maailma kaatuisi, jos kalenteroitua liikuntaa ei ehtisikään tehdä. Se voi kuitenkin auttaa hahmottamaan omasta arjesta ne sopivat välit, joihin hyvää tekevä liikunta mahtuisi.

Voit vaikka kirjata kalenteriisi vähän liikuntaa jokaiselle päivälle – oli se sitten arkiliikuntaa tai suunnitelmallisempaa. Toisaalta, voit kirjoittaa ylös myös kiinnostavat etätunnit tai kuntosalisi ryhmäliikuntatunnit. Näin niille muistaa myös ilmoittautua! Mikäli liikut hyvin tavoitteellisesti, voi kirjaaminen auttaa tarkastelemaan treenimääriäsi tai harjoitteluasi myös jälkikäteen.

Kuukautisten seuraaminen

3. Kuukautisten seuraaminen

Useat naiset seuraavat kuukautisiaan ja kuukautiskierron pituuttaan esimerkiksi erilaisilla älypuhelinsovelluksilla tai ihan perinteisen kalenterin avulla. Kuukautisten seuraaminen voi esimerkiksi auttaa tunnistamaan eri kierron vaiheisiin liittyviä oireita tai kuukautiskiertoon liittyviä mielialoja. Itse olen merkannut kuukautiset kalenteriin jo vuosia supersimppelillä tavalla: merkitsemällä ensimmäisen vuotopäivän ylös. Pikku paperin tarroilla tämän voisi tehdä esimerkiksi punaisen pisaran avulla! Tarra-arkista löytyy oma tarransa myös PMS-oireille.

kalenteri

4. Oma aika ylös kalenteriin!

Myös ihan ikioma aikasi on tärkeää. Hektisen arjen keskellä pysähtyminen tekee meille hyvää, mutta turhan usein omaa aikaa vähätellään tai se unohtuu kokonaan. Merkitse siis kalenteriisi aikaa ihan vain itsellesi – oli se sitten säännöllinen kerta viikkoon, jokaisen illan parituntinen tai sun täysin oma rentoutumisviikonloppu. Omaa aikaa tuskin voi olla koskaan liikaakaan ❤️ Pikku paperi muistuttaakin tarroillaan myös oman ajan tärkeydestä!

Tässä on myös itselläni isoin petraamisen paikka, sillä haluaisin raivata arjestani enemmän aikaa ihan vain itselleni.

vinkkejä kalenterin täyttämiseen

5. Täytä kalenteriin myös mukavia menoja

Miksi merkata kalenteriin vain työ- ja opiskelumenot, lääkärikäynnit ja erilaisten hakemusten deadlinet, kun mukaan voisi merkata myös kivoja, hyvää oloa ja iloa tuovia juttuja? Kun täynnä oleva kalenterini muistuttaa minua illan sushitreffeistä tai avantopulahduksesta, jaksan päivän haasteista läpi paljon paremmalla mielellä 😊 Merkkaa siis ylös kalenteriin kahvitreffit kaverin kanssa, lempparisarjan uuden tuotantokauden alkamispäivä tai vaikka päivän aikana sinua ilahduttaneet tai inspiroineet jutut. Omassa kalenterissani on aina vähintään pieni nurkka varattuna uusille ideoille ja uuden suunnittelulle ❤️

Mikäpä sinua estää myös tsemppaamasta itseäsi kalenterin sivuilla? Kirjoita itsellesi vaikkapa kiva tsemppilause tai kehu odottamaan tuleville sivuille, sanotaan vaikka puolen vuoden päähän, ja ilahdut siitä tulevaisuudessa varmasti! Voit toki myös pyytää ystävää tai kumppaniasi kirjoittelemaan kivoja juttuja sinulle tuleville kuukausille ❤️

ajanhallinta

6. Suunnittele kalenteriin viikon ruoat

Hallitse ajankäyttöäsi myös viikon ruokasuunnitelmien osalta! Kalenteriin voit suunnitella viikon ruokalistan vaikka päiväkohtaisesti. Merkitse ylös suunnittelemasi lounas ja päivällinen. Ruokien suunnitteleminen voi auttaa hahmottamaan viikon ruokien monipuolisuutta, terveellisyyttä sekä ravitsemuksellista laatua. Myös kauppareissut taatusti helpottuvat! Miksi et suunnittelisi mukaan vaikka yhden kasvisruokapäivänkin? Viikon ruokien suunnitteleminen voi auttaa myös ylläpitämään terveellistä ja säännöllistä ateriarytmiä.

seuraa untasi

7. Pidä kirjaa unestasi 

Viime aikoina oman kalenterini parasta antia on ollut ehdottomasti kalenterisivujen taulukot, joiden avulla olen pitänyt kirjaa unestani. Olen merkinnyt kalenteriin ylös ne yöt, jolloin olen nukkunut yli kahdeksan tuntia. Merkitseminen on ollut sen verran kivaa, että se on oikeasti motivoinut pitämään huolta yöunieni pituudesta.

Jos vastaavanlainen omien tapojen seuraaminen voisi toimia sinulla, suosittelen lämpimästi kokeilemaan! Unen seuraamisen sijaan voit seurata ja laskea esimerkiksi päiviä, jolloin liikuit ulkona, jolloin pysyit omassa ruutuaikatavoitteessasi, jolloin luit kirjaa tai jolloin hallitsit stressiäsi.

vinkkejä kalenterin täyttämiseen

8. Luota listoihin!

Listat eivät petä koskaan. Mikäli mielesi päällä on jatkuvasti tekemättömien tehtävien sotku, yritä kirjata tehtävät listaksi, pois mielestäsi. Usein tekemättömät tehtävät ja asiat sotkeutuvat mielessä suuremmiksi ja stressaavammiksi kuin ne oikeasti ovatkaan. Kun asiat ovat konkreettisesti paperilla, rauhoittaa se kummasti mieltä, eivätkä tehtävät vaikutakaan enää niin monimutkaisilta, stressaavilta tai suurilta.

Pikku paperi

Toivottavasti löysit näistä vinkeistä uutta inspiraatiota tai uusia vinkkejä kalenterin täyttämiseen sekä sitä kautta oman hyvinvointisi ja terveytesi edistämiseen! Varmasti ihailit matkan varrella myös Pikku paperin suloisia tarroja ❤️ Siispä, nyt seuraa hyviä uutisia!

Nyt koodilla KEVÄT saat Pikku paperin verkkokaupasta ilmaisen kirjetoimituksen tilauksellesi! Kannattaa olla melko nopea, sillä koodi ja ilmainen toimitus ovat voimassa vain tämän viikon loppuun, sunnuntaihin 14.3. saakka!

Terveydellä, Saara

Hyvinvoinnin joulukalenteri (luukut 19-24)

Moikka tyypit! Tiiättekö, ihan kohta on joulu <3 Instagramin puolella minua seuranneet tietävätkin, että olen koko joulukuun ajan ollut mukana tosi mukavassa joulukalenteriprojektissa. Päätimme nimittäin tänä jouluna koostaa yhteisen hyvinvoinnin joulukalenterin yhdessä mun ihanien opiskelukavereiden ja terveyden edistämisen kollegoiden kanssa. Mukana hyvinvoinnin joulukalenterissa ovat olleet lisäkseni Heli, Taija ja Katja, ja kukin heistä on tuottanut vuorollaan kuuden joulukalenterin luukun verran sisältöä. Nyt viimeisenä on sitten minun vuoroni! 😊

Ennen kuin siirrytään kuuden viimeisen luukun pariin ja lähestytään askel askeleelta jouluaattoa, kurkkaa vielä alla oleviin linkkeihin ja aiempiin joulukalenterimme luukkuihin! Kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa Helin, Taijan ja Katjan tekstit ja joulukalenterin luukut – nämä tyypit nimittäin tietävät, mistä puhuvat, ja ovat kaikki oman terveyden edistämisen alansa ammattilaisia.

Luukut 1–6: Heli kertoo unesta, unihygieniasta ja keinoista parantaa unenlaatua.

Luukut 7–12: Taija kertoo aivoterveydestä ja aivoterveyttä edistävistä elintavoista.

Luukut 13–18: Katja kertoo omantyylisestä joulusta, koska kenenkään joulun ei tarvitse mennä tietyn kaavan mukaisesti <3

LUUKUT 19-24: Irrottautuminen lomalle on terveellistä

Vuosi 2020 on ollut monelle stressaavampi kuin mikään aiempi. Korona on ajanut meidät koteihimme, etätöihin ja etäopiskelemaan, ja samalla myös etäälle toisistamme. Vaikka maailma on muuttunut, ovat monet työn, opiskelun tai ylipäänsä elämän vaatimukset pysyneet samana, elleivät jopa kasvaneet. Tässä kaikessa on ollut hankalaa pysyä mukana. Ei siis ihme, että nyt joulukuussa väsyttää – ja joululoma tulee enemmän kuin tarpeeseen. Omissa joulukalenterin luukuissani haluan auttaa sinua irrottautumaan lomalle ja päästämään irti pitkään jatkuneesta kuormituksesta. Se on oikeasti terveydelle välttämätöntä <3

Monta vuotta olen itsekin elänyt niin, että olen pitänyt vain yhden loman vuodessa: jouluisin. Koska olen halunnut tehdä kesätöitä ja kerätä siten rahaa syksyn ja kevään opintoihin, tuollainen lomailutahti (tai sanoisinko ei-lomailutahti) on oikeastaan ollut välttämätöntä. Nyt viime vuodet olen kuitenkin työskennellyt opintojeni ohella, mikä on vapauttanut lomaviikkoja myös kesälle. Ja se on ollut paras veto oman jaksamiseni kannalta. Yksi lomaviikko vuodessa ei todellakaan ole riittävästi. Jos kuitenkin pystyt lomailemaan vain harvoin, avaa sitäkin suuremmalla syyllä seuraavat joulukalenterin luukut. Otetaan siis lyhyestäkin lomasta mahdollisimman paljon irti, päästetään hektisyys menemään ja laskeudutaan ihanaan joulutunnelmaan <3 

LUUKKU 19: Kohti stressitöntä joululomaa!

Irrottautuminen lomalle on terveellistä, etenkin näin vaikean ja yllättävän vuoden jälkeen. Ei ole ihmekään, jos tuntuu siltä, että stressi vaanii jokaisen nurkan takana. Vaikka stressi onkin luonnollinen ja lähes väistämätön osa elämäämme, ei se pitkittyneenä tee hyvää terveydelle. Seuraavissa luukuissa jaan vinkkejä stressistä irrottautumiseen ja sen lievittämiseen – mutta ensin pureudutaan siihen, mitä stressi oikein tarkoittaa.

Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yksilöön kohdistuu niin paljon vaatimuksia ja haasteita, etteivät yksilön voimavarat riitä tilanteeseen sopeutumiseen. Mitkä tahansa kokemukset saattavat laukaista stressin tunteen. Kaikki stressi ei ole vaarallista – lyhytaikainen stressi voi tsempata ja motivoida tekemään parhaansa. Keskeistä on stressin kesto: lyhytaikainen stressi ei ole vahingollista, kun taas pitkittyneellä stressillä on huomattavia haittavaikutuksia. Stressi on todella yksilöllinen kokemus – se, mikä on stressaavaa toiselle, voi olla puolestaan innostavaa tai motivoivaa toiselle. 

Stressi näkyy elämässämme hyvin erilaisilla tavoilla. Toinen kärsii unettomuudesta, toinen vatsakivuista tai flunssakierteestä. Joku huomaa pitkittyneen stressin vasta pysähtyessään. Omaa olotilaa kannattaa kuulostella, ja jos kovin usein tuntee olonsa esimerkiksi jännittyneeksi, ärtyneeksi, alakuloiseksi tai asioita unohtelevaksi, kannattaa pysähtyä toviksi. Kannattaa muuten myös yrittää oppia hyväksymään, että stressi on osa elämää. Sitä ei jatkuvasti pääse pakoon, mutta sitä voi onneksi oppia hallitsemaan <3

LUUKKU 20: Liiku, lepää ja syö – silloinkin, kun stressaa

Terveelliset elämäntavat auttavat monessa asiassa – eikä stressikään ole siihen poikkeus. Liikunta, riittävä lepo ja terveellinen ruoka tuovat elämään tärkeitä voimavaroja ja hyvinvointia, jotka auttavat jaksamaan stressaavinakin aikoina. Joten: liiku, lepää ja syö – yhä suuremmalla syyllä silloin, kun sinua stressaa. Vaikka stressin keskellä terveellisistä elämäntavoista kiinni pitäminen voi tuntua raastavan vaikealta, ihan pienet jututkin voivat kantaa jo pitkälle!

Liikunnan ei tarvitse olla sen kummempaa: liiku ennen kaikkea itseäsi kuunnellen ja voimavarasi havainnoiden. Säännöllinen liikunta auttaa tutkitusti stressin säätelyssä. Muista myös, että liikunnan vastapariksi kuuluu aina myös lepo. Muista säännöllinen ruokarytmi sekä riittävä määrä yöunta. Terveellisten elämäntapojen kanssa ei tarvitse olla täydellinen – ei kukaan ole.

Älä kuitenkaan hoida stressiäsi päihteiden avulla – vaikka helpotus tuntuisi hetkelliseltä, päihteet pahentavat stressitilaa pitkällä aikavälillä, monella tavalla. Päihteiden käyttö heikentää muun muassa unen laatua, joka on stressille erittäin huono juttu.

LUUKKU 21: Päästä hetkeksi irti arkirutiineista

Mitä jos poikkeaisit lomalla hieman arkirutiineistasi? Jos lomalle irrottautuminen tuntuu vaikealta, kokeile hypätä rutiinien ulkopuolelle! Nuku pidempään, käy aamusaunassa, ulkoile aurinkoiseen aikaan, pidä koko päivän leffamaraton tai syö jälkiruoka ennen pääruokaa. Hulluttele! Joskus omien rutiinien jättäminen voi tuntua vaikealta tai ahdistavalta, mutta pieni laiskottelu ja kontrollista irti päästäminen ei tee pahaa kenellekään.

Miksi stressistä irrottautuminen sitten on niin tärkeää? No, kovinkin monesta syystä. Pitkittyneenä stressi kuluttaa voimavaroja ja vaikeuttaa esimerkiksi omien tunteiden hallintaa. Tilanteet saattavat itkettää tai jopa raivostuttaa. Pitkittynyt stressi vaikeuttaa myös unta, ja kun kaikki voimavarat menevät stressistä selviytymiseen, on oman kuormittumisen huomaaminen hankalaa.

Stressistä irtautumisen keinot ovat hyvin yksilöllisiä, joten vain kokeilemisen kautta voi löytää itselleen toimivat palautumiskeinot. Toinen liikkuu, toinen puhuu, toinen haluaa olla ihan itsekseen ja olla jouten. Jos et oikein tiedä, mikä auttaisi sinua joululomalle irtautumisessa, kokeile löytää keino arkirutiiniesi ulkopuolelta <3

LUUKKU 22: Tee hyvää itsellesi

Tiedätkö mitä: tee just niitä juttuja, jotka tekevät sinulle hyvää! Nyt lomalla voit tehdä vaikka yhden tällaisen asian jokaisena päivänä. Jos itsellesi hyvää tuovien juttujen keksiminen on vaikeaa, aloita kokoamaan itsellesi kymmenen kohdan listaa, johon vähitellen kirjaat ylös asioita, jotka auttavat sinua palautumaan stressistä. Listan ei tarvitse olla valmis yhdeltä istumalta, mutta kun se vihdoin valmistuu, voit aina palata siihen stressaavina hetkinä. Ja mikäs olisi ihanampaa, kun joululomalla pohdiskella ja jopa tehdä niitä juttuja, jotka saavat juuri sinut voimaan hyvin <3 Mun kymmenen kohdan lista näyttäisi ehdottomasti tältä:

1. Avantouinti
2. Yinjooga
3. Oma aika Netflixin ja irttaripussin kanssa
4. Ihonhoitorutiinit
5. Tyttöjen viikonloppu parhaiden ystävien kanssa
6. Parisuhdeaika
7. Maalaaminen
8. Liikunta, liike ja ulkoilu <3
9. Unelmoiminen ja ideoiminen
10. Kotivaatteissa ja villasukissa hengailu

Tärkeää on, että voisit oppia tunnistamaan omat voimavarasi. Mitkä asiat tuottavat sinulle stressiä, mitkä puolestaan lievittävät sitä? Usko myös siihen, että sinä olet oikeasti kyvykäs hallitsemaan omaa stressiäsi <3

LUUKKU 23: Kirjaa huolet ylös

Jos huolet, murheet ja stressinaiheet pyörivät mielessä vielä lomallakin, kokeile kirjoittaa ne konkreettisesti ylös. Vaikka jäisitkin lomalle, ei maailman tarvitse tulla valmiiksi ennen sitä – loman jälkeen voit jatkaa siitä, mihin jäit. Kun huolet kirjaa ylös esimerkiksi kalenterin kansien väliin, voi kansien sulkeminen toimia symbolisena eleenä stressistä irti päästämiselle. Toimii ainakin minulla!

Jos silti mielesi jaksaa murehtia, kokeile huoliaikaa. Huoliaika on oma hetkesi, vaikka joka päivä tai joka viikko, jolloin saat esimerkiksi 30 minuutin ajan murehtia ihan täysillä. Keskity huolenaiheisiin, kirjoita ne paperille, puhu niistä ääneen – mutta päästä irti huoliajan päätyttyä. Kun mieleesi tulee murheita tai stressinaiheita huoliajan ulkopuolella, kirjoita ne muistiin, ja perehdy niihin syvällisemmin seuraavalla istunnolla. Myös to do -listat, kalenteroiminen, työjärjestykset ja muu aikatauluttaminen voivat olla huippuhyviä keinoja hallita omaa stressiä.

Ennen kaikkea: tunnista asiat, joihin voit itse vaikuttaa – ja pyri hyväksymään ne asiat, joihin et voi vaikuttaa lainkaan. Tämä voi helpottaa omaa murheiden taakkaa. Kaikki ei ole omissa käsissämme, ja se on ihanan lohduttava juttu <3

LUUKKU 24: Vietä aikaa läheistesi kanssa! Ihanaa joulua <3

Läheisten kanssa vietetty aika on stressaavalle mielelle suuri voimavara. Huolien jakaminen, niistä puhuminen ja näkemyksien vaihtaminen ovat kultaakin kalliimpia juttuja. Varmasti meistä jokainen voi allekirjoittaa sen, että huolien jakaminen keventää omaa taakkaa. Ota myös vastaan ystävien ja läheisten tarjoama tuki. Et ole varmasti kuormittumisen tunteidesi kanssa yksin!

Ollaan tänä jouluna oikeasti läsnä ja laitetaan älylaitteet kiinni. Katsotaan silmiin, ei ruutuihin. Nautitaan vuoden tunnelmallisimmasta ajasta.

Upeaa joulua! Hyvinvoinnin joulukalenteri päättyy nyt tähän <3 

Terveydellä, Saara

LÄHTEET:

Tsemppivinkit kaamoksen keskelle

Moi tyypit! Tänään meillä on aiheena kaamosväsymys ja sen lievittäminen.

Tuntuu että marraskuun pimeys porautuu luihin ja ytimiin asti. Tämä vuoden pimein aika ei varmasti ole helppoa sulle, mulle tai yhtään kenellekään meistä. Voi kun edes lumi jäisi maahan! Ainakin omasta arjestani pimeys on taas verottanut osansa, eikä oikein mikään jaksa motivoida. Onneksi, siis onneksi, pimeydestä johtuvaa väsymystä voi helpottaa ja jopa ennaltaehkäistä. Nappaa tämän postauksen terveysvinkit pimeimmiksi kuukausiksi takataskuun – kyllä tästä nimittäin taas selvitään! <3

Kaamos ja pimeys ovat meille suomalaisille jokavuotisia juttuja, mutta eivät silti meillekään helppoja. Vuoden pimein aika voi aiheuttaa peräti kaamosmasennusta, joka on yleisin vuodenaikaan liittyvä mielialahäiriö. Ja ihan oikea sellainen. Kaamosmasennuksen oireet muistuttavat masennusoireita, mutta helpottuvat yleensä pimeän ajan päätyttyä. Moni suomalainen sairastuu vuosittain kaamosmasennukseen, mutta yhä useampi sen lievempään muotoon, kaamosväsymykseen. Kaamosväsymyksen oireita ovat väsymys, lisääntynyt unentarve sekä esimerkiksi makeannälkä.

kaamosväsymyksen lievittäminen

Tutkimusten mukaan kaamosväsymys voi helpottua seuraavilla konsteilla:

1. Kirkasvalohoito. Kirkasvalolamppu voi olla fiksu sijoitus, jos kärsii vuosittaisesta kaamosväsymyksestä. Kirkasvalolampun edessä oleskeleminen aamuisin, noin 30–60 minuutin ajan on tutkitusti tehokas tapa helpottaa kaamoksen aiheuttamaa väsymystä. Kaikista tehokkainta kirkasvalohoito on, jos lampun valoa voi nauttia aamuisin klo 5.30–9.00 välisenä aikana. Jos itselläsi ei ole varaa kirkasvalolamppuun, ehdotan kyselemään mahdollisuuksia esimerkiksi omalta oppilaskunnalta, työpaikalta tai ystäviltä. Sharing is caring!

2. Terveelliset elämäntavat. Yllätys yllätys, myös terveelliset elämäntavat tsemppaavat pimeydessä eteenpäin. Erityisesti säännöllinen ateriarytmi, terveellinen ruoka ja säännöllinen liikunta voivat auttaa. Kaksi tai kolme kertaa viikossa hengästyttävää liikuntaa riittää. Jos makeannälkä vaivaa, vaikkapa marjat ja hedelmät voivat osittain korvata sokerisia herkkuja.

3. Ihmissuhteiden ylläpitäminen. Pidä yllä tärkeitä ihmissuhteitasi ja yritä jaksaa olla yhteydessä perheeseen, ystäviin ja läheisiin. Läheiset auttavat jaksamaan pimeyden keskellä.

4. Iltojen rauhoittaminen. Rauhoita illat, jotta saat hyvät yöunet. Esimerkiksi liikunta kannattaa ajoittaa aamu- tai iltapäivään – ihan iltaan ajoitettu liikunta saattaa haukata aikamoisen palan yöunista. Kodin valojen hämärtäminen jo hyvissä ajoin sekä puhelimen välttäminen iltaisin voivat myös auttaa nukahtamisessa <3

kaamosväsymys

Yllä oleva, lähdemateriaaliin perustuva lista on erinomainen, mutta itse haluaisin lisätä siihen vielä seuraavat jutut:

5. Lempeys. Nyt saa ja pitää olla lempeä itselleen! Aina ei jaksa urheilla tai syödä terveellisesti, ja siitä itsensä soimaaminen vain väsyttää entistä enemmän. Nyt sulla on oikeasti lupa myös kääriytyä sinne sohvannurkaan katsomaan Netfixiä – varsinkin, kun ulkona sataa vaakatasossa räntää.

6. Nautintoa tarjoava tekeminen. Tee juttuja, joista just sä nautit. Mulle pimeimmän ajan tärkeä harrastus ja tekeminen on avantouinti. Se rauhoittaa ja samalla palauttaa päivän stressistä seuraavaa päivää varten. Avantouinnilla on myös terveysvaikutuksia, joista olen kirjoittanut lisää tässä postauksessa <3 Se, mikä tarjoaa sinulle nautintoa pimeisiin päiviin, voi olla mitä vain.

7. Avun hakeminen tarvittaessa. Jos ahdistus kasvaa liian suureksi, hae matalalla kynnyksellä ammattilaisen apua. Se voi olla ihan paras päätös <3

Tsemppiä ihan teille kaikille pimeyden keskelle!

Terveydellä, Saara

Ps. Jätä kommentteihin sun paras tapa torjua kaamosväsymystä (kommenttikentän löydät klikkaamalla postauksen otsikkoa ja skrollaamalla alas)!

LÄHTEET:

Miksi ajatus välivuodesta pelotti?

Välivuosi antoi paljon, mutta ei ottanut vastineeksi mitään – Miksi ajatus siitä silti pelotti? Tässä postauksessa avaan tarinaani välivuoden jälkeen, sekä sitä, mitä kaikkea välivuosi antoikaan lahjakseen.

Moi!

Tuntuu jotenkin ihan uskomattomalta, että syksy on pyörähtänyt täydellä tohinalla käyntiin, ja etäopinnot poisluettuna vielä melko normaaleissakin olosuhteissa <3 Uskomattomalta myös siksi, että siitä on jo yli vuosi, kun tein itselleni ison ja pelottavan siirron elämässä ja päätin pitää välivuoden opinnoistani. Nyt tuo vuosi on ohi, ja minä jo pari kurssia lähempänä maisterin papereita.

Olen käynyt monen kanssa todella hyviä ja pitkiäkin keskusteluja välivuoteen liittyen. Olen saanut monia viestejä, joissa pyydetään vertaistukea pelottavalta tuntuvan valinnan edessä. Olen vastannut kysymyksiin siitä, miltä valintani on tuntunut. Onko se ollut oikea? Olen saanut välivuoden aikana myös valtavasti kannustusta – ennen kaikkea itseäni vanhemmilta ihmisiltä. He ovat sanoneet, että olen tehnyt rohkeasti, ja rohkeasti myös siksi, että olen tajunnut, ettei elämässä ole mikään kiire. Ainakaan kiire kohti älyttömän pitkää työelämää.

Koska välivuosiaihe selvästi kiinnostaa – ja koska tämä välivuoteni taustoista kertova postaus on yksi blogini luetuimmista, päätin vielä kertaalleen palata tämän aiheen äärelle. Tänään pohdiskelen sitä, miksi ajatus välivuodesta tai -vuosista pelottaa, miksi se pelotti minua, ja mitä hyvää välivuosi antoi minulle. Aluksi tämä postaus kulki otsikolla ”Välivuoden plussat ja miinukset”, mutta minun oli pakko tarkastella aihetta vähän eri näkökulmasta, sillä en lopulta keksinyt yhden yhtä miinusta. Ehkä se kertoo asiasta jo paljonkin.

MIKSI AJATUS VÄLIVUODESTA PELOTTI?

Mitä jos jään jälkeen? Mitä jos en saa opintolainahyvitystä? Mitä jos tipun vuosikurssilaisteni kelkasta ja valmistun ihan viimeisenä? Mitä jos en enää välivuoden jälkeen jaksa opiskella ollenkaan? Mitä jos välivuosi onkin ihan kamala? Mitä jos teen ennen kaikkea ihan täysin väärän valinnan?

Nämä ja lukuisat muut kysymykset pyörivät mielessäni välivuoteen astumisen kynnyksellä. Silloin ne tuntuivat todellisilta, suurilta ja oikeasti pelottavilta – mutta nyt, tuon vuoden jälkeisinä hetkinä, huomaan ajattelevani, että jokainen pelkoni on osoittautunut turhaksi. Muistan, että ihan eniten minua pelotti ajatus siitä, että pitämällä välivuoden opinnoistani jään jälkeen jostakin. Jostakin merkittävästä ja suuresta! Ehkä elämästä, ehkä yhteiskunnan normeista, ehkä tutkinnon tavoiteajasta. Tuntui, että jään jälkeen niistä odotuksista, jotka ylleni on asetettu. Mutta mitä ihmettä? Enhän minä ole jäänyt jälkeen mistään.

On mielestäni huolestuttavaa, että vuosittain lukuisat nuoret potevat huonoa omaatuntoa siitä, ettei elämä ole mennyt niin kuin odotetaan: Jollekulle ei lukion jälkeen ole avautunut opiskelupaikkaa vuosienkaan lukemisen jälkeen. Jonkun opinnot ovat venähtäneet vuosikausien mittaisiksi. Joku ei ole jaksanut opiskella enää ollenkaan. Työmahdollisuudet ovat vieneet jonkun meistä mennessään. Jonkun mielenterveys on pettänyt. Joku on vaihtanut alaa. Useastikin. Jonkun meistä rakkaus on vienyt toiselle puolelle maailmaa. Ja joku ei ole löytänyt omaa suuntaansa vieläkään. Kaikki näistä, edellä mainituista elämäntarinoista, ovat arvokkaita. On uskomatonta ja huolestuttavaa, että ihan tavallisesta elämästä, sen kiemuroista ja pyörteistä, pitää tuntea huonoa omaatuntoa. Mä en ainakaan jaksa.

Niin, oletko koskaan miettinyt, että mihin meillä on ihan oikeasti kiire. Kuolemaanko? Ei elämää mielestäni pidä suorittaa, vaan se pitää elää. Vahvasti ja väkevästi, omalla tavallamme. Juuri sellaisella tavalla, joka tekee meistä onnellisia. Pidä siis välivuosi, tai vaikka kaksi! Mulle se antoi paljon, eikä ottanut vastineeksi yhtään mitään.

VÄLIVUOSI ANTOI MULLE PALJON

Seuraavaksi haluan kertoa, mitä kaikkea vuoden aikana voikaan ihminen tajuta itsestään ja elämästään 😀 Välivuosi antoi minulle…

  • Ammatillista kiinnostusta omaa alaani kohtaan. Huomasin, että olen oikeasti paljon kiinnostuneempi omasta alastani, kuin esimerkiksi vuosi sitten. Kun opiskeltavaa aihetta pääsi tarkastelemaan tavallaan etäältä, sai se ihan uuden merkityksen. Aina ei siis kannata istua vain nenä kiinni kirjassa – uusi perspektiivi tuo mukanaan uusia oivalluksia!
  • Uudenlaisen näkökulman opintoihini. Aiemmin ajattelin enemmän opintopistemääriä, valmistumisaikataulua ja arvosanoja. Nyt taas tuntuu siltä, että janoan lähinnä uutta tietoa, eikä näillä seikoilla ole mitään väliä.
  • Korvaamatonta työkokemusta. Läksiäisissäni pääsi kyyneleet, koska vuosi ylioppilaskunnassa oli kokemuksena korvaamaton, opettavainen ja rakas. Myös melkoinen matka omaan itseeni ja omaan työminääni tuli tehtyä!
  • Arvostusta itseäni kohtaan. Vaikean valinnan tehtyäni – ja huomattuani, ettei mikään mennytkään kuten pelkäsin – on varmuus omista valinnoistani vahvistunut. Mä osaan tehdä oman elämäni päätökset – ja niitä tosiaan aionkin tehdä, rohkeasti!
  • Rahaa säästöön. Konkreettinen käteen jäänyt hyöty välivuodestani. Onhan se totta, että opiskelijabudjetilla eläminen on välillä tiukkaa. Sain myös palkkarahoilla tehtyä hankintoja, jotka oli pitänyt tehdä jo pidemmän aikaa.

Tässäpä ajatuksiani välivuodesta, sen aiheuttamista paineista ja peloista, sekä lopulta sen opettamista hienoista asioista. Ihana jos luit tänne asti <3 Jätä kommentti, jos tuntuu siltä.

Terveydellä, Saara