Jokainen iho on kaunis

* postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Kivakosin kanssa

Heippa tyypit!

Oon innoissani! Tänään nimittäin kirjoittelen aiheesta, josta en olekaan ikinä ennen kirjoittanut – mutta pitkään olen jo halunnut. Tänään puhutaan nimittäin ihon terveydestä, ihonhoidosta, sekä siitä, miten oikeasti ihan jokainen iho on kaunis. Oli ilo tehdä selvitystyötä ja lueskella netin syövereitä tätä postausta varten ❤ Tässä postauksessa minulla on myös mukana ihana yhteistyökumppani Kivakos – yhden naisen hurmaava yritys ja kotimaisen, laadukkaan kosmetiikan verkkokauppa.

Jokainen iho on kaunis

Olen aina ajatellut, että ihonhoidosta kirjoittaminen on melko tulenarkaa – tiedän nimittäin, että ihon ulkonäköön liittyvät aiheet herättävät paljon tunteita. Varmasti ihan jokainen meistä kokee joskus turhautumista, riittämättömyyttä, stressiä tai inhotusta oman ihonsa kanssa. Ja miksi ei tuntisi? Onhan iho syystäkin tärkeä asia – esimerkiksi kasvoillamme me ilmeilemme, elehdimme ja viestimme koko muulle maailmalle. Ihonhoito on monelle tärkeää, ja tästä syystä se on hyvin kaupallistettua ja medikalisoitunuttakin. Ihonhoidosta ja erilaisista tuotteista etsitään usein ratkaisuja oman ihon ongelmakohtiin, ja niin olen itsekin tehnyt lukuisia kertoja. Mutta nyt minä haluaisin ajatella positiivisemman kautta!

Olen monesti kyseenalaistanut ja pohtinut, hoidanko ihoani vain sen ulkonäön takia. Miksi ihon pitäisi näyttää tietynlaiselta? Millainen edes on kaunis iho ja kuka sen milloinkin määrää? Myös ihonhoidossa trendit tuntuvat muuttuvat tiuhaan tahtiin. Mitä jos ajattelisimme, että ihan jokainen iho voi olla kaunis? Että eletty elämä saisi näkyä – tarkoitti se sitten ryppyjä, uurteita tai muita epätäydellisyyksiä? Mielestäni ihonhoito voi olla niin paljon muutakin kuin vain täydellisyyteen pyrkimistä: se voi olla terveellisten elämäntapojen suosimista, ihon varjelua auringonsäteiltä tai hemmotteluhetkiä ihanien ihonhoitotuotteiden kanssa. Ihonhoito voi olla asia, joka tuo iloa yhtä lailla kuin mikä tahansa muukin 😊

Terveelliset elämäntavat hellivät ihoa

Niin, tässä postauksessa haluaisin ajatella ihonhoitoa positiivisen kautta – turhan stressin ja ulkonäköpaineiden sijaan. Ihohan on tavallaan meidän oma suojakuoremme – se suojaa meitä kemikaaleilta, mikrobeilta, auringon UV-säteiltä, hankautumiselta ja iskuilta. Iho tuottaa meille tärkeää D-vitamiinia, sekä toimii lämmönsäätelijänä ja tuntoaistimuksien vastaanottajana. Ihon terveys on siis oikeasti tärkeää, muutenkin kuin ulkonäkösyistä!

Terveellisillä elämäntavoilla voimme vaikuttaa ihon terveyteen. Esimerkiksi terveellisellä ruokavaliolla on iholle suuri merkitys: ruokavalion monipuolisuus on tosi hyvä juttu, kun taas esimerkiksi liika suolan käyttö voi olla ihon terveydelle haitallista. Erityisesti ikääntyessä ravintoaineiden tarve kasvaa, ja ihon kunnosta tulee huolehtia riittävällä proteiinin ja energian saannilla. Liikuntaa sekä riittävää ja hyvää yöunta ei taaskaan saa unohtaa – myös ne ovat ystäviä ihon terveydelle ❤

 Ihon terveyttä vahingoittavat muun muassa tupakointi sekä auringon UV-säteet. Ihon palaminen auringossa voi altistaa ihosyöville, ja tupakointi taas voi heikentää ihon pintaverenkiertoa sekä vaikuttaa negatiivisesti ihon kimmoisuuteen. Myös alkoholi on yksi pahiksista, ja se aiheuttaakin iholla esimerkiksi punoitusta ja hiusverisuonten laajentumista. Näyttää siis siltä, että ihan perinteinen terveellisten elämäntapojen joukko tukee myös ihomme terveyttä.

Terveysnäkökulmasta ihon vanheneminen ja muuttuminen ajan myötä on välttämätöntä. Senkin takia oman ihon hyväksyminen kaikkine epätäydellisyyksineen on tärkeää ❤

Ihonhoito on rentoutumishetki

Mitä positiiviseen ajatteluun tulee, ihonhoito on minulle ennen kaikkea päivittäinen rentoutumishetki. Sellainen oma hetki täynnä arjen luksusta. Ei nimittäin ole parempaa tunnetta, kun huuhtoa päivän ajatukset ja haasteet menemään hyväntuoksuisten ihonhoitotuotteiden mukana. Sitten katsoa itseään peilistä ja kiittää hyvin hoidetusta päivästä. Ja sitten painaa pää tyynyyn.

Kivakosilta saamani ihonhoitotuotteet ovat tehneet tuosta iltaisesta hetkestäni vieläkin ihanamman! On ollut kivaa tutustua suomalaiseen luonnonkosmetiikkaan ja erilaisiin tuotteisiin. Ja ai että, mitä tuotteita ja tuoksuja olenkaan löytänyt! Tämän postauksen kuvissa näkyykin jo Kivakosilta valitsemiani tuotteita, mutta muutama tuote ansaitsee ihan erityismaininnan.

Tämä zero waste -kaksikko on huippu! Olen jo pitkään etsinyt markkinoilta kasvojenhoitotuotteita, joita ei olisi pakattu muoviin. No nyt löytyi heti kaksi toimivaa sellaista! Ilona Luonkosin öljypuhdistuskakku puhdistaa kivasti meikin ja muun lian kasvoilta, kun se pyyhitään pois pyyhkeellä tai kasvosienellä. Samalla se myös kosteuttaa, mikä taas on tällaiselle korppuiholle aika mahtava ominaisuus putsarissa. Murumurun hoitosalva on myös ihan täsmäisku ihon kuiville kohdille, ja purkki on täysin biohajoava! ❤

Murumurun C-vitamiiniseerumi nousi tuotteista kyllä ykköslempparikseni. Siis ai jumpe, mikä karkkikaupan tuoksu! C-vitamiiniseerumin koostumus on hintaansa nähden todella laadukas ja ylellinen, ja se on tuonut kasvoilleni pirteyttä. Tuntuu, että luonnonkosmetiikka on muutenkin jotenkin virkistänyt 😀

Siinäpä oli mun ajatuksia ihonhoidosta, ihoon liittyvistä kauneusihanteista ja luonnonkosmetiikasta. Ja hei, kiva jos luit tänne asti – nyt tulee nimittäin se pieni ylläri! Haluamme Kivakosin kanssa tarjota teille alekoodin Kivakosin verkkokauppaan. Koodilla ”terveydellasaara” saatte -15 % tilauksen loppusummasta koko lokakuun ajan. Käytä koodi tilausta maksaessasi.  

Ja sitten toivottelen vaan ihania ja rentouttavia hetkiä ihonhoidon parissa!  ❤

Terveydellä ja ihoa hellien, Saara

LÄHTEET:

Luonnosta lääkettä stressiin

Moikka taas!

Täällä on opiskelusyksy startannut täydellä teholla käyntiin, ja olenkin viikon aikana tehnyt jo yhden tentin ja aloittanut kaksi uutta kurssia. Kurssien ja työpäivien lomassa olen huomannut stressitasojeni kohoavan vähän turhankin koholle, vaikka syksy on vasta ihan alussa. Siksi olen viikon aikana kirjoitellut teille tätä postausta siitä, kuinka luonnosta voi löytää helpon lääkkeen stressiin!

Tekstin lopusta löytyy taas tiivistelmä, mikäli et jaksa lukea koko tekstiä. Kokosin tekstin oheen myös teidän lemppareitanne luontokohteita, joita kyselin aiemmin teiltä Instagramissa. Tsekkaa, jos siellä olisi joku kiva paikka, johon haluaisit suunnata seuraavaksi, vaikka syysretkelle! Kuvina tässä postauksessa ihania Lapin maisemia viime viikon reissulta ❤

LUONTO ON OIKEASTI HYVÄKSI KANSANTERVEYDELLE

Luonto. Mun mielestä niin aliarvostettu asia! Luonnolla, siellä olemisella ja luontoliikunnalla on paljonkin terveysvaikutuksia: niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin sellaisia. Terveyshyödyistä voidaankin puhua silloin, kun luontoympäristöstä saadaan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Luonnon myönteisiä terveysvaikutuksia ovat muun muassa luonnon kyky lievittää stressiä, parantaa mielialaa, lisätä fyysistä aktiivisuutta, madaltaa verenpainetta, ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja ja lihavuutta sekä pidentää elinikää. Luonnon hyödyt voi löytää niin oman asuinalueen lähipuistosta, kuin pidemmiltäkin luontoretkiltäkin. Suomalaisille erityisesti metsäympäristö sekä mökkeily ovat tärkeitä luonnosta saatavan hyvinvoinnin lähteitä.

Tutkimusten mukaan luonnon yksi merkittävimmistä terveysvaikutuksista liittyy juuri mielialaan, jota luonto kohentaa huomattavasti. Toinen merkittävä terveyshyöty liittyy luonnossa harrastettavaan liikuntaan: ulkoilu luonnossa kohentaa kuntoa, koettua terveyttä sekä auttaa irtautumaan arjesta. Luontoliikunta ennaltaehkäisee ylipainoa ja siihen liittyviä terveysongelmia. Luonto houkuttelee liikkumaan uudelleenkin, ja luontoliikunta koetaan usein kevyemmäksi ja mukavammaksi, kuin liikunta sisätiloissa.

Joissakin tutkimuksissa luonnon on havaittu vaikuttavan positiivisesti myös verenpaineeseen ja veren kortisolipitoisuuteen, eli sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimuksissa on havaittu positiivisia yhteyksiä myös kuolleisuuteen – luontoympäristöjen lähellä elävät näyttävät tutkimusten mukaan elävän pidempään. Luonnossa ja luontoympäristöissä näyttäisi siis olevan merkittävää potentiaalia kansanterveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.

Mutta tänään mä haluaisin keskittyä eniten stressiin! Puhutaan siitä seuraavaksi.

JOS SUA STRESSAA, SUUNTAA LUONTOON ❤

Minulle tärkein luonnon vaikutus on ehdottomasti sen kyky ehkäistä stressiä. On jotenkin ihan tosi ihmeellistä, kuinka stressaantuneena luontoon mennessä tuntuu stressi haihtuvan pois kuin itsestään. Ehkä metsässä on aikaa ajatella, tai tarpeeksi hiljaista omien ajatusten kuulemiselle. Tai sitten stressi saa vaan luonnossa oikeat mittasuhteet.

Myös tutkimukset ovat sitä mieltä, että luonto voi lievittää ja ennaltaehkäistä stressiä. Tutkimuksissa on havaittu, että luonnon rauhallisuus ja seesteisyys vaikuttavat myönteisesti kiireiseen elämään ja tietotulvaan joutuneeseen ihmiseen. Luontoympäristöt parantavat mielialaa ja tehtävistä suoriutumista, elvyttävät stressaantunutta mieltä ja parantavat tarkkaavuutta. Samanlaisia hyötyjä ei ole havaittu rakennetuissa kaupunkiympäristöissä. Mitä suuremman osuuden omasta vapaa-ajastaan käyttää luonnossa ulkoiluun, sitä stressiä lievittävimpiä kokemuksia sieltä saa. Luontoliikunta vaikuttaa positiivisesti myös stressin heikentämään vastustuskykyyn, eli sillä on vaikutuksia ihan kokonaisvaltaiseen terveyteen.

Eräs todella mielenkiintoinen tutkimustulos liittyy työ- ja koulumatkoihin. Tutkimuksissa on havaittu työhön ja opiskeluun liittyvällä viherkokemuksella olevan vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin. Jos yli puolet omasta työ- tai koulumatkasta kulkee läpi luonto- tai puistoalueiden, voi omat positiiviset tuntemukset lisääntyä ja mieliala kohentua. Oikeasti sillä siis voi olla merkitystä, mitä kautta aamuvarhain kuljemme kohti päivän haasteita!

Ihmisellä on myös luontainen taipumus pyrkiä hallitsemaan stressiään ympäristöään kontrolloimalla, kuten oleskelemalla luonnossa. Etenkin luonnossa sijaitsevassa mielipaikassa ihminen pystyy säätelemään olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan. Suomalaisten itse valitsemat mielipaikat ovatkin valtaosin luontokohteita. Mielipaikkaan mennään tyypillisesti rauhoittumaan, selvittelemään ajatuksia ja lievittämään omaa stressiä. Mielipaikat toimivat siis kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina.

TEIDÄN MIELIPAIKKOJA / LEMPPAREITA LUONTOKOHTEITA:

  • Turun saaristo
  • Koli
  • Saana-tunturi ja Kilpisjärvi
  • Pallas-Yllästunturi
  • Pyhä-Luoston kansallispuisto
  • Tiilikkajärven kansallispuisto
  • Orinoron rotko
  • Vuokatinvaara

Kyselin teiltä aiemmin Instagramissa teidän lempiluontopaikkojanne. Nämä olivat aivan ihania, kiitos kaikista vastauksista! Ja sorit, jos osa paikoista unohtui, sillä Instagram ei jostain syystä tallentanut kaikkia vastauksia ☹

JO 15 MINUUTTIA LUONNOSSA RIITTÄÄ

Kuinka kauan luonnossa sitten kannattaisi olla, että kaikki sen terveyshyödyt saisi maksimoitua? Ja etenkin omaa stressiä lievitettyä? Tutkimusten mukaan luonnon positiiviset vaikutukset saattaa havaita jo viiden minuutin jälkeen, mutta noin 15 minuuttia pidetään yleisemmin luonnon positiivisten terveysvaikutusten minimirajana. Mieti, jo 15 minuuttia luonnossa voi kohentaa mielialaa ja parantaa terveyttä? Se on ihan uskomattoman lyhyt aika.

Mitä enemmän aikaa vietetään luonnossa, sitä merkittävämpiä ovat luonnon tarjoamat terveyshyödyt. Tutkimuksissa on havaittu, että kun luonnossa oleillaan vähintään kahdesta kolmeen kertaan viikossa, noin viisi tuntia kuukaudessa, luonnon terveysvaikutukset vahvistuvat. Samat terveyshyödyt saavutetaan, jos vieraillaan kaupungin ulkopuolisilla, laajemmilla luontoalueilla pidempi reissu noin kahdesta kolmeen kertaan kuukaudessa.  

Myös luontoalueiden rakentaminen kaupunkiin edistää terveyttä. Kaupungistumisesta ja viheralueiden supistamisesta huolimatta luonnolla on edelleen keskeinen merkitys ihmisten asumiseen ja vapaa-aikaan liittyvissä toiveissa ja tarpeissa. Tutkimusten mukaan luonnon läheisyys elinympäristössä voi vähentää sairastavuutta ja lisätä onnellisuutta. Kaupunkiympäristöön liittyvä melu ja ilmansaasteet aiheuttavat stressiä, joka voi lievittyä kaupunkiin rakennetuilla viheralueilla, puistoissa tai metsissä. Kaupunkien luontoalueet kannustavat myös liikkumaan. Onneksi ainakin täällä Kuopiossa luontoa ympärillä riittää!

TIIVISTELMÄ:

  • Luonto kohentaa mielialaa ja lievittää stressiä! Luonto parantaa kykyä suoriutua tehtävistä ja se elvyttää mieltä sekä parantaa tarkkaavuutta.
  • Tutkimusten mukaan luonto lisää myös fyysistä aktiivisuutta, madaltaa verenpainetta, ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja ja lihavuutta sekä pidentää elinikää.
  • Luonnon positiiviset hyödyt voi löytää niin oman asuinalueen lähipuistosta, kuin pidemmiltäkin luontoretkiltä!
  • Suomalaisille erityisesti metsäympäristö sekä mökkeily ovat tärkeitä luonnosta saatavan hyvinvoinnin lähteitä.
  • Suomalaisten valitsemat mielipaikat ovat useimmiten luontokohteita. Mielipaikkaan mennään tyypillisesti rauhoittumaan, selvittelemään ajatuksia ja lievittämään omaa stressiä. Mielipaikat toimivat siis kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina.
  • Jo 15 minuuttia luonnossa vietettyä aikaa tuo esiin luonnon terveysvaikutukset! Kuitenkin, mitä enemmän aikaa vietetään luonnossa, sitä merkittävämpiä ovat luonnon tarjoamat terveyshyödyt.
  • Myös luontoalueet kaupungissa edistävät terveyttä: ne tarjoavat pakopaikan melulta ja ilmansaasteilta sekä lisäävät kaupunkilaisten fyysistä aktiivisuutta.

Ihania ja syksyisiä hetkiä luonnossa!

Terveydellä, Saara

LÄHTEET:

Kysymyksiä & vastauksia

Heeellurei!

Kyselin vähän aikaa sitten täällä blogissa ja Instagramin puolella teitä lähettämään mitä tahansa kysymyksiä ensimmäisen Q&A-postaukseni koostamiseksi (ja koronatylsyyden lievittämiseksi). Kyssäreitä tulikin ihan kivasti, ja tänään tarjoilenkin niihin vastauksia. Ennen kaikkea tämän postauksen koostaminen haastoi omaa ajatteluani, mutta toivottavasti jotkut vastaukset voivat jopa auttaa kysyjäänsä (lähinnä opiskeluun liittyvät sellaiset)!

Tässä postauksessa kerron, mistä haaveilen tällä hetkellä, mitkä ovat parhaat vinkkini terveyden edistämisen pääsykokeeseen, mitä haluan tehdä ensimmäiseksi korona-ajan päätyttyä sekä mitkä ovat parhaita keinoja treenimotivaation ylläpitämiseen. Mennään siis asiaan!

Mitä positiivista näet tässä korona-ajassa, vai onko mielestäsi tässä mitään positiivista?

Aloitetaan ajankohtaisista, eli koronakysymyksistä! Mä näen tässä tilanteessa oikeastaan melko paljonkin positiivista, vaikka tilanne ei itsessään ole tietenkään millään tavalla positiivinen, kun kyseessä on pahimmillaan hengenvaarallinen sairaus. Jos puhun omasta puolestani, on tämä virus opettanut minulle paljon elämästä, arvoistani ja itsestäni – mutta on se myös saanut koko maailman tavallaan terveellä tavalla pysähtymään.

On myös uskomatonta, kuinka näinkin lyhyt aika on saanut aikaan positiivisia vaikutuksia ilmastoon. Vaikka ilmastonmuutosta ei tämä virus pysäytäkään, ehkä tämä näyttää meille jotain oleellista ilmastonmuutoksen torjumisesta ja hidastamisesta. Tai ainakin opettaa pärjäämään vähemmällä ja kenties kuluttamaan vähemmän.

Mitä aiot tehdä ensimmäiseksi, kun korona on selätetty?

Tällä hetkellä tekisi mieli mennä ihan kunnolla bailaamaan. Eli varmaan meen bailaamaan!

Mistä juuri nyt haaveilet?

Olen kyllä perustavanlaatuinen haaveilija, eli haaveilen tällä hetkellä hyvin monestakin asiasta. Todellakaan kaikkea en tähän voi, tai edes uskalla, kirjoittaa. Jotenkin kirkkaimpana mielessä tällä hetkellä ovat olleet opinnot ja työ, ja ajatukset ovat pyörineet etenkin niiden teemojen ympärillä nyt karanteeniaikana. Olen paljon jopa muodostanut joitakin haaveita viime aikoina uudelleen. Multa kysyttiin myös, mikä olisi mun unelmatyö, ja vastaankin tavallaan tähän kysymykseen kattavammin seuraavassa kysymyksessä.

Tällä hetkellä haaveilen myös kokemusrikkaasta kesästä, opiskelumotivaatiosta ja opintojen pariin palaamisesta, kesäreissusta Tampereelle, viinin- ja nauruntäyteisistä illoista ystävien kanssa sekä siitä, että korona olisi pikkuhiljaa jo ohi (ja että joskus pääsisi vielä reissaamaan!).

Mikä olisi sun unelmatyö?

Apua, huippu ja vaikea kysymys! Mun unelmatyö olisi melko villi ja vapaa, sellainen kun olen luonteeltanikin. Saisin olla ihmisten kanssa (PALJON), esiintyä ja muilla tavoin ilmaista itseäni: ehkä kirjoittaa, valokuvata ja tehdä mediasisältöjäkin. Samalla tehdä jotain terveyteen liittyvää: kertoa, puhua ja levittää tietoa terveydestä. Työ ei olisi aikasidonnaista, vaan saisin takoa silloin, kun rauta on kuumaa – tavallaan työajoista välittämättä. Kaikista tärkeintä olisi, että työ olisi minulle niin rakasta, ettei se tuntuisi lainkaan työltä.

Kuulostaa utopialta, mutta unelmat onkin tehty toteutettaviksi.

Miksi kiinnostuit terveyden edistämisen alasta?

Kiinnostuin ihan alun perin terveyden edistämisen alasta terveystiedon ylioppilaskirjoitusten kautta. Tähän ei siis liity sen kummempaa tarinaa! Terveystieto oli lukiossa minulle ehdottomasti se kiinnostavin aine, ja kirjoituksiin lukiessani aloin kehittää ajatusta siitä, että jatkaisin terveystiedon opiskelemista vielä pidemmälle. Pitkän ja hartaan googlettelun, Opintopolun selaamisen ja UEF-lähettiläiden vierailun jälkeen, löysi terveyden edistämisen hakukohde yhteishakulistani kärkipaikalle.

Alavalintani ei missään nimessä ollut itsestään selvä (hain myös muille aloille), mutta sattuman ja pääsykoemenestyksen johdattelemana se valikoitui sitten omakseni. Ja omalta se on tuntunutkin. Kohta neljä kulunutta vuotta ovat toki rakentaneet kiinnostustani aiheen ympärille yhä vahvemmaksi.

Parhaat pääsykoevinkkisi terveyden edistämisen pääsykokeeseen?

Tässä kysymys, jota kysytään minulta useita kertoja joka kevät! Yritin saada aikaan mahdollisimman selkeän, mutta ytimekkään vastauksen, jonka voi löytää täältä blogistani myös myöhemmin. Mikäli kiinnostusta ja kysymyksiä herää edelleen, voin kirjoittaa tulevaisuudessa vielä erillisen postauksen aiheeseen liittyen. Skippaa, jos aihe ei kiinnosta!

Ja hox hox, nämä seuraavat ovat vain minun kokemuksiani ja vinkkejäni aiempien pääsykokeiden ja omien kokemusteni pohjalta. Huomaathan, että koe voi olla erilainen tulevina koekertoina. Nämä vinkit eivät myöskään luultavasti päde tämän kevään pääsykokeeseen, joka järjestetään koronatilanteen vuoksi erityisjärjestelyin. Lisätietoja erityisjärjestelyistä Itä-Suomen yliopiston pääsykokeisiin liittyen löydät täältä.

Terveyden edistämisen koe on vuodesta 2016 lähtien ollut aineistokoe, jossa siis aineisto jaetaan vasta valintakoetilanteessa. Aineiston pohjalta vastataan monivalintakysymyksiin sekä oikein/väärin -väittämiin. Lisäksi aineistosta laaditaan referaatti, eli tiivistelmä.

  • Vinkki numero 1: Tutustu vanhoihin pääsykoemateriaaleihin. Vanhoihin terveyden edistämisen pääsykokeisiin ja vastauksiin pääset tutustumaan tästä linkistä klikkaamalla. Jos pääsykokeet jatkossakin toistavat samaa kaavaa, on edellisiin valintakokeisiin oikeasti hyödyllistä tutustua.
  • Vinkki numero 2: Tutustu tutkimusartikkelin rakenteeseen. Valintakokeen aineistot muodostuvat lähes aina tieteellisistä tutkimusartikkeleista. Tutustu siis rauhassa erilaisiin terveystieteellisiin artikkeleihin ja niiden rakenteeseen. Mistä löydät johdannon, tutkimusmenetelmät, tulokset tai tutkimuksen johtopäätökset?
  • Vinkki numero 3: Harjoittele referaatin, eli tiivistelmän laatimista. Ainakin omana lukioaikanani opetussuunnitelmaan kuului yhden referaatin kirjoittaminen, sekä sen kirjoittamista harjoiteltiin myös äidinkielen kirjoituksiin valmistautuessa. Tutustu siis referaattiin tekstilajina, sekä harjoittele tiivistelmän kirjoittamista tutkimusartikkeleihin pohjaten.

Millainen paikka Kuopio on asua ja opiskella?

No, mun mielestä ihana. En olisi uskonut, että Kuopiosta olisi tullut heti minulle koti, mutta niin siitä vaan tuli. Voisin tällä hetkellä oikeastaan kuvitella jääväni tänne opintojen jälkeenkin, mutta aika toki sen näyttää.

Kuopio on sympaattinen – samalla moderni opiskelijakaupunki, samalla savolainen ja perinteinen. Kuopiossa saa käyttää toppahousuja talvella, ja Kuopiossa ihmiset niin tekevätkin. Ihmiset täällä reippailevat paljon luonnossa ja liikkuvat ahkerasti, ovat mukavia asiakaspalvelijoita ja hymyilevät jos niille uskaltaa hymyillä ensin. Olen kuullut ihmisten kertovan, että kaikilla on tänne tullessa ollut tosi tervetullut olo. Kuopio on myös hämmästyttävän kaunis.

Opiskelijakaupunkina Kuopio on hyvin aktiivinen ja esimerkiksi tapahtumia riittää ihan jokaiselle viikolle. Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston kampuksella ainejärjestöjä on vain 10, ja se tekee myös poikkitieteellisestä porukasta tosi yhteisöllisen. Kuopiossa on helppo verkostoitua poikkitieteellisesti, ja tunnen itsekin laajasti porukkaa oman alani ulkopuolelta. Tuttuja naamoja riittää, ja tuttuja onkin kiva moikkailla muuallakin kuin kampusalueella!

Miten ylläpitää motivaatiota säännölliseen treenaamiseen ja liikkumiseen?

Hyvä kysymys! Eri ihmisiä motivoivat todella eri asiat. Mielestäni tässä kysymyksessä taitaa jo itsessään piillä yksi vastauksista – eli liikunnan säännöllisyys. Koen niin, että kun liikunnasta tekee vähitellen rutiinia ja säännöllistä, eivät yksittäiset treenit tai liikuntakerrat tunnu enää niin ylitsepääsemättömiltä toteuttaa. Kun liikunta on rutiinia, alkaa keho liikettä jo vaatimaankin, ja liikunnasta syntyvää hyvän olon tunnetta alkaa oikein kaipaamaan!

Toinen neuvo pitää yllä omaa motivaatiota on tuijottaa itsekkäästi omaa napaa. Ainakaan itseäni ei Instagram-kaunottarien tai muiden sellaisten tuijotteleminen juuri motivoi, mutta omien tavoitteiden asettaminen ja oman edistymisen seuraaminen sitäkin enemmän. Älkää siis vertailko itseänne muihin, koska se jos mikä syö motivaatiota!

Ahdistaako ilmastonmuutos?

Toki ahdistaa. En halua ahdistua liikaa, ja siksi olenkin päättänyt tehdä oman parhaani ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Olen paljon levollisemmin mielin, kun tiedän konkreettisesti tehneeni jotain, ihan itse. Kenenkään ei tarvitse tehdä mestaritekoja ilmaston vuoksi, mutta jos jokainen tekee oman parhaansa, ollaan jo pitkällä. Omat tekoni ilmaston hyväksi eivät ole tämän ihmeellisempiä: syön kasvis- tai vegaaniruokaa, kierrätän, kulutan mahdollisimman vähän ja pyrin ostamaan kaiken käytettynä kirppareilta, liikun joko julkisilla, pyörällä tai kävellen sekä pyrin matkustamaan lentämällä vain kerran vuodessa.

 Enkä hamstraa tavaroita, vaan kokemuksia.

Kiitos vielä kaikista kysymyksistä! Nyt jatkan mun uuden harrastuksen, eli maalaamisen, parissa. Siitä ehkä jotain lisää vähän myöhemmin!

Terveydellä, Saara

Mun paras ihonhoitovinkki

Moi! Toivottavasti teillä on ollut rentouttava viikonloppu ❤

Tänään pyörähdän tänne blogin puolelle mun parhaan ihonhoitovinkin kanssa! Mun ihonhoitorutiinit ihan oikeasti vähän mullistuivat viime kesänä, kun ryhdyin kertakäyttöisten vanulappujen sijaan käyttämään kestovanulappuja, ihan vain siksi, että saisin ihonhoidossani kertakäyttöroskan määrää vähennettyä. No, ekologisuuden lisäksi kestovanulaput olivatkin ihan täydellisiä iholleni, sillä ne puhdistamisen lisäksi myös kuorivat ihoa jokaisella käyttökerralla.

Omassa ihonhoidossani olen aina ajatellut, että vähempi riittää: ihan kaikkeen mahdolliseen ei tarvitse omaa purkkia tai purnukkaa. Olen myös sitä mieltä, että omien suosikkituotteiden ja -merkkien kanssa pääsee jo pitkälle, eikä kaupassa silloin tarvitse viettää tuntikausia tuotteita valiten. Kuitenkin, kaikista paras ja tärkein ihonhoitorutiini tulee sisältäpäin: terveellinen ja värikäs ruokavalio, riittävä nesteytys, lepo ja liikunta hoitavat ihoa kauniiksi ihan huomaamatta. Myös stressittömyydellä on huomattava vaikutus oman ihoni kuntoon. Ekologinen kosmetiikka ja erilaisten kertakäyttöisten pakkausten vähentäminen ovat tuoneet minut lähemmäs tällaisia, kestovanulappujen kaltaisia ratkaisuja. Ja ihoni voi kyllä paremmin kuin koskaan!

Kestovanulapuissa ihan parasta on se, että ne voi tehdä itse. Olin virkannut viimeksi koulun käsityötunneilla vuosia sitten, mutta kestovanulappujen helppous sai lannistumisen sijaan jatkamaan projektia. Hurahdin hommaan tietysti niin täysin, että ystävänikin saivat pukinkontista runsain määrin lappusia itselleen. Mikäli virkkuukoukku ei kädessä pysy, olen myös kuullut, että kestovanulappuja saa ostettua ekokaupoistakin.

Kestovanulapuissa käytin käsityökaupasta ostamaani lankaa, jossa oli 70% bambua ja 30% puuvillaa. Bambu-puuvillasekoitelangan sijaan voi kestovanulapuissa käyttää ihan 100% puuvillalankaakin. Bambu tuo puuvillasekoitteeseen kuitenkin pehmeyttä, kun taas puuvillalla on kestovanulapuissa melko kuoriva vaikutus. Siksi kyseinen 70-30-kombo tuntui ainakin omalla ihollani parhaalta.

Kestovanulappujen virkkaamisessa en noudattanut mitään tiettyä ohjetta, vaan sovelsin hieman muutamia löytämiäni ohjeita vastaamaan omia (melko heikkoja) käsityötaitojani. Esimerkiksi tämä video sekä täältä löytämäni ohje olivat riittävän yksinkertaisia ja niiden avulla sain aikaan parhaan lopputuloksen. Kannattaa ehdottomasti googlailla ja löytää itselle parhaat ja ymmärrettävimmät ohjeet, mikäli tähän hommaan hurahtaa!

Käytön jälkeen kestovanulaput pestään pesupussissa muun pyykin seassa, 40-60 asteessa. Hyvinvoivan ihon lisäksi myös luonto kiittää ❤

Mukavia virkkaushetkiä ja mukavaa alkavaa viikkoa!

Terveydellä, Saara

ALL I WANT FOR CHRISTMAS IS… HOME-MADE GIFTS! #2

Moikka!

Tällä viikolla olen päässyt joulufiiliksiin jotenkin ihmeellisen syvälle, ja iltaisin on ollut tosi rauhallinen ja joulua odottava fiilis. Ihanaa ❤ Sen kunniaksi laitankin tulemaan toisen kotitekoisen lahjavinkin. Tänään tehdään DIY-kylpypommeja, eli kylpysydämiä!

#2 DIY-KYLPYSYDÄMET

Viime jouluna annoin ystävilleni lahjaksi DIY-kylpysydämiä, joiden materiaalit löytyivät helposti ihan vaan keittiön kaapeista ja ruokakaupan hyllyiltä. Nämä kylpysydämet saavatkin alkunsa kodin sydämessä, eli keittiössä. Alkuperäisen ohjeen ja idean kylpysydämiin löysin täältä, mutta soveltelin sitä hieman.

Kylpysydämiin tarvitset:

  • 3 dl ruokasoodaa
  • 1 dl sitruunahappoa
  • 2,5 rkl oliiviöljyä
  • 5-10 tippaa elintarvikeväriä
  • 2 tl vettä
  • muutama tippa jotakin eteeristä öljyä, esim laventelia
  • 2 sydänmuottia (esim. silikonista konvehtimuottia)

Sekoita keskenään sooda ja sitruunahappo. Lisää 3rkl oliiviöljyä, 2tl vettä ja veteen sekoitettu elintarvikeväri. Lisää lopuksi muutama tippa eteeristä öljyä tuomaan tuoksua. Kannattaa olla tarkkana veden ja oliiviöljyn määrän kanssa, sillä pienikin määrä liikaa nestettä tekee massasta liian juoksevaa. Valmis massa on muotoiltavaa, mutta hieman murenevaa. Painele valmis massa muotteihin ja anna kuivua yön ylitse huoneenlämmössä. Irrottele kuivuneet sydämet varovasti pois muoteistaan.

Nämäkin lahjat olen pakannut valmiina koristeltuihin lasipurkkeihin. Vinkki: valmiit kylpysydämet ovat ihan parhaita poistamaan etiketeistä purkkien kylkeen jäänyttä ärsyttävää liimaa!

Ja hei! Tämän lahjan saajalla ei välttämättä tarvitse olla kylpyammetta, koska kylpysydämet sihahtelevat kivasti vaikka jalkakylvyssäkin. Ja ennen kaikkea sydämet ovat kauniita ja hyväntuoksuisia yllätyksiä, vaikka ne purkkiin pidemmäksi aikaan jäisivätkin 🙂

Tsemppiä viikkoon!

Terveydellä ja joulufiiliksillä,

Saara