Mitä terveystieteilijä voi tehdä työkseen?

Mitä terveystieteilijä voi tehdä työkseen? Se on kysymys, joka minulta kysytään todella usein. Samalla se on kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Tässä postauksessa mä kerron sinulle, miltä terveystieteilijän urapolku voi näyttää. Mutta mä lupaan ja varoitan – se voi näyttää yllättävän monenlaiselta!

Tässä postauksessa tarkoitan terveystieteilijällä terveyden edistämisen koulutusohjelmasta tai jostain muusta yliopistokoulutuksesta valmistunutta terveystieteiden maisteria. Vaikka terveystieteilijöitä valmistuu muualtakin, parhaiten voin puhua vain oman opiskelualani, terveyden edistämisen, puolesta.

Me terveyden edistämisestä valmistuneet maisterit emme ole lääkäreitä, sairaanhoitajia tai edes ravitsemusterapeutteja. Me olemme terveyden asiantuntijoita, ja meitä on moneen lähtöön! Me suuntaamme työelämässä erilaisiin ja monipuolisiin terveyden asiantuntijatehtäviin.

Terveystieteilijän ammatti.

Vuonna 2020 toteutimme opiskelukavereideni kanssa kurssitehtävän, jossa keräsimme työllistymistietoja heiltä, jotka ovat jo valmistuneet terveyden edistämisen koulutusohjelmasta. Tuon minikyselyn tuloksia on hyödynnetty tässä postauksessa. Noiden tulosten lisäksi myös muita urapolkuja ja ammatteja on toki mainittu, ja olenkin käyttänyt postauksen lähteenä esimerkiksi mahtavaa Toissa.fi-sivustoa! Terveystieteilijöiden urapolkuja ja ammatteja on kuitenkin niin lukuisia, ettei kaikkia tässä postauksessa edes voi mainita.

Terveystieteilijä voi olla ammatiltaan…

1. Asiantuntija. Kaikki terveystieteiden maisterit ovat omalla tavallaan asiantuntijoita ja kaikki terveystieteilijät toimivat varmasti tavallansa asiantuntijatehtävissä. Kuitenkin toiset työtehtävät ovat asiantuntijamaisempia kuin toiset. Terveystieteilijöitä voi olla asiantuntijoina esimerkiksi yrityksissä, järjestöissä, politiikassa, mediassa, työyhteisöissä ja erilaisissa terveyden edistämisen tehtävissä.

2. Opettaja tai koulutussuunnittelija. Terveystieteilijät voivat toimia myös koulutuksen ja opetuksen tehtävissä. Opetustehtävissä voi toimia esimerkiksi erilaisissa opetushankkeissa, kursseilla, ammattikorkeakouluissa, toisella asteella sekä aikuiskoulutusta tarjoavissa yksiköissä. Koulutussuunnittelun piiriin kuuluu esimerkiksi erilaisten kurssisisältöjen tai -kokonaisuuksien suunnittelu.

3. Liikunnan ja urheilun parissa työskentelevä asiantuntija tai valmentaja. Osa terveystieteilijöistä työskentelee myös urheilun ja valmentamisen parissa esimerkiksi urheiluseuroissa. Myös aiemman fysioterapia- tai valmennuskoulutuksen voi mainiosti liittää osaksi omaa terveystieteilijän osaamista ja urapolkua. Ammattinimikkeitä voivat olla esimerkiksi valmennuspäällikkö, seuratyöntekijä, liikunnan asiantuntija tai urheilutoiminnan kehittäjä.

4. Projektikoordinaattori tai projektipäällikkö. Isoa joukkoa terveystieteilijöitä työllistävät erilaiset terveyden edistämisen projektit ja hankkeet. Projektien ja hankkeiden hallinta on usein monipuolista ja moniammatillista työtä. Projektipäälliköt, -koordinaattorit ja -suunnittelijat voivat työskennellä niin kaupungeissa, kunnissa, yrityksissä kuin järjestöissäkin.

5. Johtaja tai esihenkilö. Moni hakee maisterintutkinnosta vauhtia omaan ylennykseen tai esimerkiksi esimiestehtäviin siirtymiseen. Terveystieteilijät voivatkin toimia monenlaisissa johto- tai esimiestehtävissä: vaikkapa päälliköinä, aluejohtajina, yksikön vastaavina tai toiminnanjohtajina.

6. Järjestöasiantuntija tai vapaaehtoistoiminnan kehittäjä. Iso osa terveystieteilijöistä työskentelee juuri järjestösektorilla, esimerkiksi erilaisissa terveyttä edistävissä järjestöissä tai potilasjärjestöissä. Moni hallinnoi työssään myös vapaaehtoisten joukkoja ja kehittää järjestönsä vuosittaista toimintaa.

7. Tutkija. Terveystieteilijät voivat työskennellä perinteisesti myös tutkijoina. Osa jatkaakin yliopisto-opintojaan tohtorikoulutettaviksi saakka. Osa puolestaan innostuu tutkijan työstä sen verran, että jää tutkimusmaailmaan tohtorin tutkinnon jälkeenkin. Tutkimustehtäviä löytyy toki muualtakin kuin yliopistoista, ja tutkijan työ voi olla monipuolinen kokonaisuus terveystiedettä.

8. Yrittäjä. Terveystieteilijä voi olla tietenkin myös yrittäjä! Itsekin työllistän itseni tällä hetkellä yrittäjänä, ja toivon, että yrittäjyys säilyy ainakin osittain urapolullani jatkossakin.Terveystieteilijä voi yrittäjänä myydä asiantuntijuuttaan eri tavoin: esimerkiksi asiantuntijaluennoin, verkkokurssein tai opetuspalveluin. Mahdollisuudet ovat varmasti rajattomat!

Yllä oleviin (ja lukuisiin muihinkin) työtehtäviin terveystieteilijät voivat työllistyä niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannellakin sektorilla. Terveyden edistämisen koulutus voi myös liittyä aiempaan osaamiseen tai jopa aiempaan ammattiin: osa liittää tutkintonsa esimerkiksi sairaanhoitajan tai vaikka farmaseutin työhön.

Mitä terveystieteilijä voi tehdä työkseen?

Miten terveystieteilijän urapolku rakentuu?

Terveystieteilijöiden urapolkuja on niin monenlaisia kuin on terveystieteilijöitäkin. Urapolulla vaikuttavat omat kiinnostuksenkohteet ja vahvuudet, aiempi koulutustausta, opinnoissa valitut suuntaukset ja aiheet, aiempi työkokemus sekä vapaa-ajanharrastukset.

Terveystieteilijän urapolku alkaa ehdottomasti rakentumaan jo opintojen aikana. Opintoihin voi sisällyttää paljon omia kiinnostuksenkohteitaan ja sillä tavoin luoda pohjaa tulevaisuuden uralle. Terveyden edistämisen opinnoissa omaa urapolkua voi rakentaa esimerkiksi seuraavien avulla:

1. Kurssitehtävät. Terveyden edistämisen opinnoissa useilla kursseilla on tehtäviä, joihin opiskelija saa itse valita aiheen, tutkailtavan artikkelin tai vaikkapa tehtävänsä otsikon. Tällöin aiheen voi valita juuri itseään kiinnostavalta terveyden osa-alueelta. Kurssitehtävien lomassa karttuu hyvin osa-alueen sanastoa, termistöä ja aiheeseen liittyvää teoriatietoa.

2. Opinnäytetyön aihe. Opinnäytetöiden (kandi ja gradu) aihe kannattaa valita siten, että se oikeasti kiinnostaa. Varsinkin gradua työstäessä aikaa vierähtää paljon, ja siksi onkin hyvä, että aihe jaksaa kiinnostaa useiden kuukausien jälkeenkin. Opinnäytetyöt ovat sen verran syväluotaavia, että valittu aihe tulee kirjoittajalleen todella tutuksi. Ei varmasti ole työnhaussa tai tulevalla uralla pahitteeksi kertoa, että hei, mä kirjoitin muuten gradun just tätä työpaikkaa koskevasta aiheesta!

3. Sivuainevalinnat. Terveyden edistämisen koulutusohjelmassa sivuainevalinnoilla voi hyvin suunnata opintoja kohti omia kiinnostuksenkohteitaan. Itse luin sivuaineikseni viestintää sekä ravitsemustiedettä. Sivuaineet ovat suurempia opintokokonaisuuksia, jotka antavat hyvän yleiskuvan käsiteltävästä aiheesta.

4. Vapaavalintaiset kurssit. Myös vapaavalintaisia kursseja voi valita omien kiinnostuksenkohteiden ohjailemana, mikäli ne mahtuvat omaan opintosuunnitelmaan.

5. Järjestötoiminta ja vapaa-aika. Myös opintojen ulkopuolella voi rakentaa pohjaa omalle uralleen! Esimerkiksi erilaiset opiskelijajärjestöt ja ainejärjestötoiminta ovat mahtavia paikkoja luoda verkostoja sekä oppia uutta. Järjestökokemusta myös arvostetaan työmarkkinoilla!

Terveystieteilijä.

Toivottavasti tykkäsit tämänkertaisesta postauksesta ja opit vähän lisää siitä, mitä terveystieteilijät voivat tehdä valmistumisen jälkeen työkseen. Jos taas kiinnostuit enemmän terveyden edistämisen opinnoista, lue tämä kattava infopakkaus opinnoista. Mikäli taas olet miettinyt terveyden edistämisen opintoja avoimessa yliopistossa, kerron aiheesta lisää tässä postauksessa.

Kivaa syyskuun jatkoa!

Terveydellä, Saara

Terveyden edistäminen avoimessa yliopistossa – avoimen väylältä opiskelemaan!

Eikö terveyden edistämisen koulupaikka auennut tälle vuodelle, vai oletko muuten vain kiinnostunut terveyden edistämisen opinnoista? Olet juuri oikeassa paikassa! Tässä postauksessa kerron kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää terveyden edistämisen opinnoista avoimessa yliopistossa. Kerron myös, miten avoimen yliopiston opinnoilla voi hakea terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmaan avoimen väylää pitkin.

Terveyden edistäminen avoimessa yliopistossa.

Mikä on avoin yliopisto?

Avoin yliopisto on nimensä mukaan kaikille avoin yliopisto. Avoimessa yliopistossa voi opiskella yksittäisiä kursseja tai kokonaisia kurssikokonaisuuksia, jotka useimmiten kuuluvat osaksi oikeita yliopistotutkintoja. Avoimessa yliopistossa opiskelu on kannattavaa ja järkevää, koska kurssit voi myöhemmin liittää osaksi korkeakoulututkintoa, eikä niitä kouluun pääsyn jälkeen tarvitse tehdä enää uudelleen. Lähes kaikki suomalaiset yliopistot järjestävät avointa yliopisto-opetusta.

Avoimessa yliopistossa kurssit ovat usein maksullisia, mutta silti varsin edullisia. Esimerkiksi terveyden edistämisen tutkintoon liitettävät kurssit maksavat 12 euroa/opintopiste, jolloin 25 opintopisteen perusopintokokonaisuuden hinnaksi tulee 300 euroa. Suurin osa avoimesta yliopisto-opetuksesta on perusopintotasoista, mutta monissa oppiaineissa opiskelua voi jatkaa aineopintoihin saakka (kuten vaikka juuri terveyden edistämisessä!).

Avoimessa yliopistossa opinnot ovat monimuotoisia ja aikuisopiskelijoiden elämäntilanteisiin mukautuvia. Opetusta järjestetään pääosin verkossa, ja opetuksessa käytetään verkkoluentoja, verkkotenttejä, kirjallisia tehtäviä ja ryhmätöitä. Opintoja voi suorittaa paikkakunnasta riippumatta ja melko lailla myös omaan tahtiin.

Opiskelu avoimessa yliopistossa katsotaan sivutoimiseksi, joten sitä varten ei valitettavasti voi saada opintotukea.

Terveyden edistäminen avoimessa yliopistossa.

Miksi kannattaa opiskella terveyden edistämistä avoimessa yliopistossa?

Terveyden edistämisen opinnot avoimessa yliopistossa kannattavat monesta syystä. Tässä muutama hyvä syy:

1. Voit hakea opiskelemaan. Perusopintojen (25 op) suorittamisen jälkeen on mahdollista hakea suoraan terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmaan avoimen yliopiston väylää pitkin. Vuonna 2021 avoimen yliopiston väylältä opiskelemaan valittiin peräti 20 opiskelijaa, joka on varsin paljon. Lisää avoimen yliopiston väylää pitkin hakemisesta voit lukea tämän postauksen loppupuolelta.

2. Tutustut opintoihin ja opiskelutekniikoihin etukäteen. Avoimen yliopiston kurssit ja perusopintokokonaisuudet antavat osviittaa siitä, mitä tulevat terveyden edistämisen opinnot pitävät sisällään. Osa innostuu entisestään ja varmistuu siitä, että terveyden edistäminen on itselle juuri se oikea juttu. Osa puolestaan saattaa huomata, ettei opinnot oikeastaan olekaan ihan sitä, mitä oli itse etsimässä. Avoimessa yliopistossa omia opiskeluhaaveita on helppoa ja riskitöntä testata.

3. Kurssit tuovat mielekästä tekemistä välivuoteen. Mikäli koulupaikka ei tänä vuonna auennut ja edessä on välivuosi, voivat terveyden edistämisen kurssit tuoda mukavaa sisältöä vuoden varrelle. Opinnot sopivat hyvin myös vaikka osa-aikaisen työn oheen ja onnistuvat varmasti myös täysiaikaisen työn rinnalla, mikäli vapaa-ajastaan on hieman valmis tinkimään.

4. Voit lisätä jo olemassa olevaa koulutustasi tai miettiä rauhassa uutta suuntaa. Osa avoimen yliopiston opinnot valinneista haluaa jatkokouluttaa itseään jo valmiin tutkinnon päälle – ja lisätä näin osaamistaan ja tietämystään. Joku puolestaan voi miettiä uralleen tai opinnoilleen täysin uutta suuntaa. Tämäkin on avoimessa yliopistossa täysin ok!

Terveyden edistämisen opinnot.

Mikä perusopintokokonaisuus kannattaa valita?

Terveyden edistämiseen voi hakea opiskelemaan avointa väylää pitkin kolmen eri perusopintokokonaisuuden avulla. Nämä perusopintokokonaisuudet ovat terveysliikunnan perusopinnot, kansanterveystieteen perusopinnot sekä ergonomian perusopinnot. Perusopintokokonaisuuksien laajuus on 25–30 opintopistettä, eli niiden hinnaksi muodostuu noin 300 euroa. Oman perusopintokokonaisuuden voi siis valita kolmesta vaihtoehdosta täysin oman mielenkiintonsa mukaan.

1. Kansanterveystieteen perusopinnoissa tuodaan kansanterveystieteen alaa tutuksi tieteenalana ja oppiaineena. Opinnoissa perehdytään kansanterveystieteen eri osa-alueisiin, kuten suomalaisen väestön terveyteen ja globaaliin terveyteen, epidemiologian ja biostatistiikan perusteisiin sekä terveyspalveluihin ja -lakeihin. Lue lisää Opintopolusta.

2. Terveysliikunnan perusopinnoissa tarkastellaan fyysisen aktiivisuuden, fyysisen kunnon sekä ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä. Opinnoissa perehdytään muun muassa fyysiseen suorituskykyyn ja terveyskuntoon vaikuttaviin tekijöihin ja terveysliikuntaan. Lue lisää Opintopolusta.

3. Ergonomian ja työhyvinvoinnin perusopinnot tarjoavat laaja-alaista ja monitieteistä opetusta ergonomian eri osa-alueilla. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii tunnistamaan, kuvaamaan ja mittaamaan ergonomisia ilmiöitä sekä soveltamaan tietoa käytännössä yrityksissä ja työpaikoilla. Lue lisää Opintopolusta.

Huomioithan, että muiden perusopintokokonaisuuksien kautta tutkinto-ohjelmaan ei pysty hakemaan, mutta opinnot voivat joiltain osin olla silti sisällytettävissä tutkintoon. Jos kuitenkin haluat opiskella perusopintoja, jotka kiinnostavat sinua muuten kuin hakemisen vuoksi, suosittelen ainakin tsekkaamaan ravitsemustieteen perusopinnot sekä terveyden edistämisen ja terveystiedon perusopinnot.

Terveyden edistämisen opinnot.

Miten hakea opiskelemaan terveyden edistämistä avoimen väylää pitkin?

Kuten jo aiemmin mainitsin, perusopintojen suorittamisen jälkeen on mahdollista hakea opiskelemaan terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmaan avoimen väylää pitkin. Vuonna 2021 avoimen väylän kautta opiskelemaan valittiin 20 hakijaa.

Avoimen väylälle hakukelpoinen hakija on suorittanut joko terveysliikunnan, kansanterveystieteen tai ergonomian perusopinnot vähintään hyvin tiedoin, eli arvosanalla 3/5. Jos hakija on suorittanut avoimen opinnot kiitettävin tai erinomaisin tiedoin (4/5 tai 5/5), hakija saa hakuunsa viisi lisäpistettä. Lisäksi 1,5 lisäpistettä saa, mikäli valitsee terveyden edistämisen ensisijaiseksi hakukohteeksi.

Avoimen väylän kautta hakevien hakupisteissä korostetaan ensisijaisesti avoimen yliopiston opintojen opintomenestystä ja vasta sen jälkeen pääsykoetulosta. Tasatilanteessa pääsykoetulos ratkaisee, kumpi hakija pääsee opiskelemaan. Sen vuoksi pääsykokeessa käyminen kannattaa.

Ja kyllä, käsitit ehkä oikein: avoimen väylällä hakiessa esimerkiksi ylioppilastodistuksella ei ole väliä. Mikäli avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen kriteerit täyttyvät, esimerkiksi peruskoulupohjaltakin voi päästä opiskelemaan terveyden edistämistä!

Hakemisesta tarkemmin voit lukea suoraan Opintopolusta. Välilehden ”Hakeminen” alla näet ensimmäisenä avoimen yliopiston väylän, jonka valintaperusteisiin ja hakemiskäytäntöihin pääset tutustumaan tarkemmin. Avoimen väylän alla näet myös perinteisen terveyden edistämisen hakuväylän ja sen valintaperusteet.

Terveyden edistäminen avoimessa yliopistossa.

HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ

Toivottavasti koit tämän postauksen hyödylliseksi! Lisää tietoa terveyden edistämisen opinnoista löydät blogini Terveyden edistämisen opinnot -kategoriasta sekä esimerkiksi postauksesta, jossa vastaan kymmeneen kysytyimpään kysymykseen terveyden edistämisen opinnoista. Myös Instagramini puolella on paljon tietoa terveyden edistämisen opinnoista.

Tässä vielä muutamia hyödyllisiä linkkejä avoimen yliopiston opintoihin sekä terveyden edistämisen koulutusohjelmaan liittyen: