Paremman arjen resepti

Kaksi viikkoa sitten olin työmatkalla Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) avausseminaarissa Tampereella. Reissu oli antoisa, verkostoiva ja ennen kaikkea täynnä hyviä puheenvuoroja. Kaikista päällimmäisenä mieleen jäi SYL:n hallituksen puheenjohtajan Tapio Hautamäen aloituspuheenvuoro. Hautamäki puhui tuleville ylioppilaskuntien hallitustoimijoille sanoen: ”Elä tämä vuosi niin, että haluaisit elää sen aina uudelleen.” Tällä hän tarkoitti sitä, että tulevasta vuodesta saisi varmasti enemmän irti, jos malttaa mielensä ja ottaa vain sen verran tehtäviä itselleen, ettei pala loppuun.

Tuo puheenvuoro pysäytti itsenikin. Olenko todella elänyt viime ajat niin, että eläisin ne mielelläni uudelleen? Täysin rehellinen vastaus olisi ehkä ei. Olen ehdottomasti kuormittanut itseäni liikaa, eikä niihin tunteisiin olisi mukava palata. Siksi istahdinkin alas kirjoittamaan aiheesta. Minä, kuten varmasti ihan jokainen, haluan nauttia jokaisesta elämäni vuodesta siten, että haluaisin elää ne kaikki uudelleen. Tänään puhutaan siis tärkeämpääkin tärkeästä arjesta!

ARKI ❤

Aloin miettiä arjen todella tärkeää merkitystä elämällemme. Me elämme tavallista arkea ihan joka päivä: sitä, johon kuuluu opinnot tai työ, aikaiset herätykset ja ehkä väsyneet illat. Kiire ja stressi. Mutta arkeen kuuluu myös valtavasti hyviä hetkiä: ystäviä ja läheisiä, mukavia puhelinsoittoja, nopeasti vaihdettuja hymyjä, maistuvia kahvikupposia. Pieniä hetkiä! Arjen ei tarvitse olla sen kummempaa, mutta on kuitenkin tärkeää, että arki olisi pääosin onnellista. Suurin osa elämästämme nimittäin on vain sitä ihan tavallista arkea. 

Jos kaikki sitten menisi kuin hulluissa unelmissamme, millaista täydellinen arki olisi? Entä mitä arkeen ei kuuluisi lainkaan? Minun arkeni olisi ainakin rennompaa. Vapaa-aikaa ja aikaa luovuudelle olisi ehdottomasti enemmän ja stressiä ei juuri lainkaan. Olisi ennen kaikkea paljon enemmän aikaa ystäville ja perheelle. Olisi vähemmän turhaa murehtimista ja huolehtimista. Olisi enemmän spontaaneja suunnitelmia ja matkustelua. Ei olisi ehkä säännöllistä työaikaa, vaan rentoa ja spontaania elämistä.

Voisiko elämä sitten olla näiden unelmien mukaista? Varmaankin kyllä, tai ainakin jotain sinnepäin. Unelmien ja ajatusten ei tarvitse olla vain ajatuksia, vaan asioille voi aina tehdä jotakin, edes ihan vähän.  Itse olen tehnyt arjesta mukavampaa esimerkiksi neuvottelemalla työni siten, että saan tehdä joka perjantai töitä kotoa käsin. Olen myös päättänyt sopia tai varata jokaiselle viikolle jotakin odottamisen arvoista ja mukavaa: esimerkiksi avantouintitreffit, leffaillan, sushi-illallisen, kahvihetken tai maratonpuhelun ystävän kanssa. Parannettavan varaakin löytyy: Haluaisin oppia hallitsemaan stressiä paremmin ja murehtimaan vähemmän.

MUN VINKIT PAREMPAAN ARKEEN:

  1. Huolehdi arjen perusteista ja terveellisistä elintavoista, eli riittävästä levosta, terveellisestä ravinnosta ja monipuolisesta liikunnasta. Liikunnan pitäisi ehdottomasti olla sellaista, joka tuottaa hyvää mieltä ja onnea, eikä mitään väkisin vääntämistä! Terveelliset elintavat antavat vahvan perustan energiselle arjelle. Muista myös nukkua, oikeasti.
  2. Sovi jokaiselle viikolle joku mukava meno, tai joku asia, jota odottaa. Toiset taas nauttivat siitä, että heillä on jotain isompaa odotettavaa – vaikka tulevaisuudessa häämöttävä ulkomaanmatka tai viikonloppuloma.
  3. Muista olla itsellesi myös kiltti: stressaavina aikoina on ihan ok olla tekemättä iltaisin yhtään mitään.
  4. Tee ihan mitä huvittaa, juuri sellaisia asioita, joista nautit!
  5. Valitse ympärillesi sellaisia ihmisiä, joiden kanssa viihdyt ja joiden seurasta nautit. Paremmassa arjessa ei ole tilaa ihmisille, jotka saavat sinut voimaan huonosti.        
  6. Parempi arki on siis oikeastaan yksinkertaisesti sitä, että tekee juuri sellaisia asioita, joista itse nauttii.

Tietenkään kaikkeen ei elämässään voi vaikuttaa. Elämään kuuluu sellaisia tapahtumia, oikkuja ja onnettomuuksia, joille ei voi yksinkertaisesti mitään. Kuitenkin paljoon ja moneen voi – esimerkiksi omaan asenteeseensa ja suhtautumiseensa. Arkielämä on elämän arvokkainta aikaa, ja miksipä siitä ei voisi olla nauttimatta täysin rinnoin? Siksi rohkaisenkin ennen kaikkea itseäni ja kaikkia teitä muitakin elämään juuri sellaista parasta arkea, joka omien resurssien puitteissa on mahdollista!

Terveydellä, Saara

Mun paras ihonhoitovinkki

Moi! Toivottavasti teillä on ollut rentouttava viikonloppu ❤

Tänään pyörähdän tänne blogin puolelle mun parhaan ihonhoitovinkin kanssa! Mun ihonhoitorutiinit ihan oikeasti vähän mullistuivat viime kesänä, kun ryhdyin kertakäyttöisten vanulappujen sijaan käyttämään kestovanulappuja, ihan vain siksi, että saisin ihonhoidossani kertakäyttöroskan määrää vähennettyä. No, ekologisuuden lisäksi kestovanulaput olivatkin ihan täydellisiä iholleni, sillä ne puhdistamisen lisäksi myös kuorivat ihoa jokaisella käyttökerralla.

Omassa ihonhoidossani olen aina ajatellut, että vähempi riittää: ihan kaikkeen mahdolliseen ei tarvitse omaa purkkia tai purnukkaa. Olen myös sitä mieltä, että omien suosikkituotteiden ja -merkkien kanssa pääsee jo pitkälle, eikä kaupassa silloin tarvitse viettää tuntikausia tuotteita valiten. Kuitenkin, kaikista paras ja tärkein ihonhoitorutiini tulee sisältäpäin: terveellinen ja värikäs ruokavalio, riittävä nesteytys, lepo ja liikunta hoitavat ihoa kauniiksi ihan huomaamatta. Myös stressittömyydellä on huomattava vaikutus oman ihoni kuntoon. Ekologinen kosmetiikka ja erilaisten kertakäyttöisten pakkausten vähentäminen ovat tuoneet minut lähemmäs tällaisia, kestovanulappujen kaltaisia ratkaisuja. Ja ihoni voi kyllä paremmin kuin koskaan!

Kestovanulapuissa ihan parasta on se, että ne voi tehdä itse. Olin virkannut viimeksi koulun käsityötunneilla vuosia sitten, mutta kestovanulappujen helppous sai lannistumisen sijaan jatkamaan projektia. Hurahdin hommaan tietysti niin täysin, että ystävänikin saivat pukinkontista runsain määrin lappusia itselleen. Mikäli virkkuukoukku ei kädessä pysy, olen myös kuullut, että kestovanulappuja saa ostettua ekokaupoistakin.

Kestovanulapuissa käytin käsityökaupasta ostamaani lankaa, jossa oli 70% bambua ja 30% puuvillaa. Bambu-puuvillasekoitelangan sijaan voi kestovanulapuissa käyttää ihan 100% puuvillalankaakin. Bambu tuo puuvillasekoitteeseen kuitenkin pehmeyttä, kun taas puuvillalla on kestovanulapuissa melko kuoriva vaikutus. Siksi kyseinen 70-30-kombo tuntui ainakin omalla ihollani parhaalta.

Kestovanulappujen virkkaamisessa en noudattanut mitään tiettyä ohjetta, vaan sovelsin hieman muutamia löytämiäni ohjeita vastaamaan omia (melko heikkoja) käsityötaitojani. Esimerkiksi tämä video sekä täältä löytämäni ohje olivat riittävän yksinkertaisia ja niiden avulla sain aikaan parhaan lopputuloksen. Kannattaa ehdottomasti googlailla ja löytää itselle parhaat ja ymmärrettävimmät ohjeet, mikäli tähän hommaan hurahtaa!

Käytön jälkeen kestovanulaput pestään pesupussissa muun pyykin seassa, 40-60 asteessa. Hyvinvoivan ihon lisäksi myös luonto kiittää ❤

Mukavia virkkaushetkiä ja mukavaa alkavaa viikkoa!

Terveydellä, Saara

Projekti mielenterveyden hyväksi

Viime vuoden aikana olin mukana toteuttamassa hyväntekeväisyysprojektia, josta olen halunnut kirjoittaa jo pitkään! Vihdoin ehdin istahtaa alas ja kirjoittaa kaiken aiheesta. Viime vuonna minut siis pyydettiin mukaan projektiin, jonka toteuttamiseksi sain pitkästä aikaa kaivaa ihan oikean kamerani kaapista pölyttymästä. Kuvasin mielenterveyskuntoutumista ja mielenterveyskuntoutujien vertaistukitoimintaa tukevalle yhdistykselle seinäkalenterin, jonka myyntitulot suunnattiin lyhentämättöminä yhdistyksen toimintaan, eli mielenterveystyöhön.

Kalenterin sivuille otettiin mukaan asioita, joita tapaamani mielenterveyskuntoutujat kertoivat arvostavansa, rakastavansa, harrastavansa tai josta he saivat voimaa arkeensa. Jokainen kalenterin tekemiseen osallistunut ihminen oli erilainen persoona, ja sivuille päätyikin kuvia hyvin erilaisista teemoista: käsitöistä, luonnosta, eläimistä, uskonnosta, omien juurien ja perheen arvojen vaalimisesta sekä vuodenaikojen vaihtumisesta.

Tätä postausta kuvittaa osa valmiista kuvista, joihin valittiin sellaisia lauseita ja sanoja, jotka ovat tsempanneet kuntoutujia läpi harmaimpien aikojen.

Päällimmäisenä projektista mieleen jäi valtava kiitollisuus ja arvostus mielenterveysyhdistyksen tekemää työtä kohtaan. Eikä kyseessä ole laisinkaan vain tämä yhdistys, vaan ympäri Suomen lukuisat yhdistykset ja järjestöt tekevät arvostettavaa ja merkittävää työtä, joka päivä. Yhdistykset ja järjestöt toimivat usein hyvin pienillä resursseilla ja hyväntekeväisyysvoimin, joka nostattaa arvostustani entisestään. Kuinka hienoa olikaan antaa oma panoksensa toiminnalle, jolla on valtavan tärkeä merkitys monelle ihmiselle, jonka mielenterveys on järkkynyt.

JOKA VIIDES SUOMALAINEN KOKEE MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖN VUOSITTAIN

Suomessa on tuhansia mielenterveyskuntoutujia. Mielenterveyskuntoutujan käsitettä on hankala määritellä, sillä useat mielenterveyden häiriötkin ovat hyvin monisyisiä, keskenään erilaisia ja muuttuvia, joka tekee ilmiöiden määrittelemisestä hankalaa. Yli puolet (50,6%) suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä, joka on valtavan suuri määrä. Yhä useammin suomalaiset siis joutuvat jättäytymään työelämän ulkopuolelle jonkin mielenterveyden häiriön vuoksi. Työelämän ulkopuolelle jättäytyminen taas altistaa syrjäytymisriskille ja riskille jäädä vaille terveydenhuollon palveluita.  

On arvioitu, että vähintään joka viides suomalainen kokee mielenterveyden häiriön vuosittain ja joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Arvioiden mukaan mielenterveyden häiriöt aiheuttavat yhteiskunnalle vuosittain yli 11 miljardin euron kustannukset. Se on valtavan suuri summa. Mielenterveyspalveluihin ei 2000-luvulla ole kuitenkaan panostettu rahallisesti samoissa määrin, kuin muuhun terveydenhuoltoon.

Mielenterveys, mielenterveyden häiriöt ja niistä kuntoutuminen koskettavat siis lähes jokaista meistä, ja aihe on niin tärkeä, että siksi siitä myös kirjoitan. Tieto ja sen levittäminen vähentävät myös mielenterveyden häiriöihin liittyviä ennakkoluuloja.

KOHTI KUNTOUTUMISTA

Mielenterveyden häiriöitä on mahdollista ehkäistä ja hoitaa – ja vakavistakin mielenterveyden häiriöistä on myös mahdollista toipua. Muistammehan, että mielenterveyshäiriöistä kärsivän elämä voi olla laadukasta ja mielekästä, vaikka sairaus asettaakin rajoituksia elämälle. Jokaisen elämä on myös arvokasta ja arvostettavaa.  Suomessa on tehty loistavaa työtä mielenterveyden edistämiseksi sekä etenkin mielenterveyteen liittyvän stigman poistamiseksi. Kun mielenterveydestä puhutaan avoimesti, on hoitoon myös helpompi hakeutua.

Suomessa mielenterveyspalveluja tuottavat terveyskeskukset, erikoissairaanhoito, sosiaalipalvelut, yksityinen sektori sekä lukuisat järjestöt ja yhdistykset. Mielenterveyskuntoutus on useiden palvelujen kokonaisuus, jossa tuetaan mielenterveyskuntoutujan kuntoutumista ja selviytymistä arjessa. Mielenterveyden hoidossa on tärkeää ehkäiseminen, jolloin ongelmiin voidaan puuttua ennen niiden puhkeamista vakaviksi.

Ehkäisevistä palveluista puhuttaessa yhdistykset ja järjestöt astuvat esiin. Yhdistysten ja järjestöjen toiminta on usein matalan kynnyksen toimintaa, joka tarkoittaa sitä, että palveluiden piiriin on helppoa ja nopeaa hakeutua. Järjestöt tarjoavat esimerkiksi keskusteluapua ja ryhmiä, joita on vain vähän tarjolla terveydenhuollossa. Ne ovat kuitenkin todella tärkeitä mielenterveysongelmien kanssa painiville. Järjestötoiminta tukee myös mielenterveyskuntoutujien arkirytmin säilyttämistä sekä tarjoaa vuorovaikutuksen kokemuksia ja yhteisön toimintaan osallistumista. Varhainen tuki, eli juurikin ehkäisevät toimet, vähentävät mielenterveyden kustannuksia kaikista eniten, joten ne ovat hurjan tärkeitä.

PUHUTAAN JA ARVOSTETAAN

Toivon, että Suomessa jatkettaisiin jo syntynyttä avointa mielenterveyskeskustelua, jolla jo itsessään on parantava vaikutus. Muistetaan arvostaa mielenterveyden kanssa kamppailevia tai kamppailleita.  Arvostetaan myös vaativaa mielenterveystyötä tekeviä vapaaehtoisia, järjestötoimijoita sekä myös korvaamatonta terveydenhuollon ja sairaanhoidon väkeä.

Mielenterveydellä,

Saara

LÄHTEET (klikkaamalla pääset lukemaan lisää)

TOP 5 luetuimmat postaukset vuonna 2019

Ihanaa alkanutta uutta vuosikymmentä! ❤ Täällä porskutetaan innolla jo uutta kohti!

Vuoden vaihtuminen tarkoittaa tällä kertaa minulle myös sitä, että Terveydellä, Saara -blogi viettää yksivuotissynttäreitään! Vuoden 2019 tammikuussa blogiunelma sai alkunsa, ja onkin ollut mahtava kulkea tällainen projekti vierellään koko vuoden ajan. Blogi on heijastellut melko hyvin kulunutta vuottani – kiirettä on pitänyt sen verran, että postaustahti toiveistani huolimatta jäi melko epäsäännölliseksi. Vuosi toi mukanaan myös monia murroksia elämään ja myös se näkyi postausten teemoissa. Ennen kaikkea on ollut hienoa reflektoida itseään juuri näiden muutosten edessä, kirjoittamalla.

Täällä blogin puolella päätin aloittaa vuoden muistelemalla vielä vähän vanhaa ja kokosin myös omaksi mielenkiinnokseni yhteen viime vuoden TOP 5 luetuinta postausta! Otsikoita klikkaamalla pääset lukemaan kunkin postauksen, mikäli ne kuluneena vuonna missasit. Ja hei, mikäli teillä herää postausideoita vuodelle 2020, kuulisin niitä mielelläni ❤

TOP 5 LUETUINTA POSTAUSTA VUONNA 2019

1. Tarina siitä, miksi päätin pitää välivuoden

Päätös välivuoden pitämisestä oli yksi vuoden merkittävimmistä ja samalla parhaista päätöksistä. Välivuosi heijasteli myös blogiini – terveysaiheet saivat väistyä muiden aiheiden tieltä, sillä opintojeni terveysaihepiirit eivät pyörineet jokapäiväisesti mielessä.

2. Elämän risteyskohdassa

Kuluvana vuonna sain useampaan otteeseen kohdata tilanteita, jotka tuntuivat elämääkin suuremmilta risteyskohdilta. Loppujen lopuksi eivät ne sitä olleet, mutta kokemukset silti kasvattivat.

3. Koululiikunnan vihaajasta himoliikkujaksi

Tähän postaukseen liittyen sain mielettömän paljon viestejä ja herätin jopa somekeskustelua. Olen mielettömän kiitollinen jokaiselle, joka minuun otti yhteyttä ❤ Oli silmiä avaava kokemus kirjoittaa koululiikunnan jättämistä arvista ja tajuta, että en todellakaan ole asian kanssa yksin.

4. Voiko opiskelijaelämä olla alkoholitonta?

Toinen keskustelua herättänyt postaus, jossa avasin myös omaa opiskelijamaailmaani ja ajatuksiani alkoholinkäytöstä. Tämä on myös yksi omista suosikeistani vuoden varrelta.

5. Opintoina terveyden edistäminen

Etenkin korkeakoulujen yhteishaun alla kyseinen postaus keräsi paaaljon lukukertoja! Postauksessa avaan terveyden edistämisen koulutusohjelmaa omin sanoin ja yritän vastata kysymykseen, millaista on opiskella terveystieteitä Kuopiossa.

KOHTI VUOTTA 2020

Että sellainen vuosi! Tämän postauksen lopuksi ajattelin vielä luvata itselleni jotain tulevalle vuodelle. Tavallisesti en tee uudenvuodenlupauksia, mutta vuoden 2019 ollessa niinkin vauhdikas ja kuluttava kun se oli, ajattelin, että jonkinlaisilla lupauksilla voisi olla nyt paikkansa. Päätin luvata itselleni asioita, jotka tukisivat voimakkaasti hyvinvointiani tulevana vuonna. Kirjoitettuna lupauksista on myös helpompi pitää kiinni.

Lupaan vuodelle 2020, että…

  1. …käyn avannossa kerran viikossa, kunnes jäät sulavat
  2. …käyn kehonhuoltotunnilla tai joogatunnilla vähintään kerran viikossa
  3. …käytän vähemmän somea

Blogin osalta taas lupaan jatkaa säännöllisen epäsäännöllistä postaustahtiani ja kirjoittaa elämääni puhuttelevista ilmiöistä, asioista, uusista mielenkiinnonkohteista sekä terveysaiheista myös tulevana vuonna!

Terveydellä, Saara

ALL I WANT FOR CHRISTMAS IS… HOME-MADE GIFTS! #2

Moikka!

Tällä viikolla olen päässyt joulufiiliksiin jotenkin ihmeellisen syvälle, ja iltaisin on ollut tosi rauhallinen ja joulua odottava fiilis. Ihanaa ❤ Sen kunniaksi laitankin tulemaan toisen kotitekoisen lahjavinkin. Tänään tehdään DIY-kylpypommeja, eli kylpysydämiä!

#2 DIY-KYLPYSYDÄMET

Viime jouluna annoin ystävilleni lahjaksi DIY-kylpysydämiä, joiden materiaalit löytyivät helposti ihan vaan keittiön kaapeista ja ruokakaupan hyllyiltä. Nämä kylpysydämet saavatkin alkunsa kodin sydämessä, eli keittiössä. Alkuperäisen ohjeen ja idean kylpysydämiin löysin täältä, mutta soveltelin sitä hieman.

Kylpysydämiin tarvitset:

  • 3 dl ruokasoodaa
  • 1 dl sitruunahappoa
  • 2,5 rkl oliiviöljyä
  • 5-10 tippaa elintarvikeväriä
  • 2 tl vettä
  • muutama tippa jotakin eteeristä öljyä, esim laventelia
  • 2 sydänmuottia (esim. silikonista konvehtimuottia)

Sekoita keskenään sooda ja sitruunahappo. Lisää 3rkl oliiviöljyä, 2tl vettä ja veteen sekoitettu elintarvikeväri. Lisää lopuksi muutama tippa eteeristä öljyä tuomaan tuoksua. Kannattaa olla tarkkana veden ja oliiviöljyn määrän kanssa, sillä pienikin määrä liikaa nestettä tekee massasta liian juoksevaa. Valmis massa on muotoiltavaa, mutta hieman murenevaa. Painele valmis massa muotteihin ja anna kuivua yön ylitse huoneenlämmössä. Irrottele kuivuneet sydämet varovasti pois muoteistaan.

Nämäkin lahjat olen pakannut valmiina koristeltuihin lasipurkkeihin. Vinkki: valmiit kylpysydämet ovat ihan parhaita poistamaan etiketeistä purkkien kylkeen jäänyttä ärsyttävää liimaa!

Ja hei! Tämän lahjan saajalla ei välttämättä tarvitse olla kylpyammetta, koska kylpysydämet sihahtelevat kivasti vaikka jalkakylvyssäkin. Ja ennen kaikkea sydämet ovat kauniita ja hyväntuoksuisia yllätyksiä, vaikka ne purkkiin pidemmäksi aikaan jäisivätkin 🙂

Tsemppiä viikkoon!

Terveydellä ja joulufiiliksillä,

Saara