Moikkamoi tyypit!
Korkeakoulujen yhteishaku lähestyy kovaa vauhtia – Googlen mukaan se alkaa viikon ja yhden päivän päästä! Yhteishaku tarkoittaa monelle uusia ja jännittäviä tuulia elämään ja monelle myös pohdintoja siitä, mikä onkaan se oma tulevaisuuden juttu ja unelma. Monelle yhteishaku ja mahdollinen koulupaikka tuovat varmasti toivottua aikuistumista lukion tai ammattikoulun jälkeen, toisille taas uusia unelmia välivuosien pohdintojen ja seikkailujen päätteeksi. Toisille taas yhteishaku saattaa antaa uuden mahdollisuuden, kun aiemmat valinnat eivät osoittautuneetkaan oikeiksi. Oli miten oli, jokainen näistä, ja lukuisista muista syistä, on oikea syy hakea korkeakouluun. Tapaan itse aina sanoa, että koulutus on paras lahja, jonka itselleen voi antaa <3
Koska oma opintopolkuni ei ole ollut mikään monipuolisin, koenkin helpoimmaksi kirjoittaa siitä, mistä tiedän parhaiten – eli siitä alasta, mitä opiskelen. Tällä hetkellä opiskelen neljättä vuotta terveyden edistämistä Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion kampuksella, pääaineenani kansanterveystiede. Pääsin opiskelemaan kivalta ja mielenkiintoiselta kuulostanutta alaa suoraan lukion jälkeen, ensimmäisellä hakukerralla, eikä hyvä tunne osoittautunut vääräksi: olen koko opintojeni ajan kokenut vahvasti olevani oikeassa paikassa ja oikealla alalla. Missään nimessä tulevaisuuteni ei ollut selvä vielä yhteishakuvaiheessa: hain nimittäin Itä-Suomen yliopiston lisäksi moniin muihin kaupunkeihin ja jopa täysin eri alallekin. Siispä tiedän myös omasta kokemuksestani, kuinka jännittävää ja herkkää aikaa yhteishaku monelle on.
Lukiossa päätöksiä tehdessäni omasta tulevaisuudestani, olisin toivonut kovasti enemmän tietoa erilaisista koulutusaloista. Sellaista ihan oikeaa ja elämänmakuista tietoa, ei vain yliopistojen oppaista ja mainoslehtisistä poimittuja lauseita. Kaipasin videoita, ehkä blogikirjoituksiakin, sekä enemmän sellaista kanssakäymistä, mitä monilta opintomessuilta käteen jäi. Siksi päätinkin tänään kirjoittaa viisi parasta asiaa omasta alastani – ja nostaa esille sellaisia mukavia juttuja, jotka ovat minulle merkanneet eniten opintopolkuani tallatessa.
Kuitenkin, ennen sitä, linkkaan tähän videon, josta saa jonkinlaisen näppituntuman siitä, millaista on opiskella terveystieteitä Kuopiossa. Oli ilo olla mukana toteuttamassa tätä videota ja kertoa sillä niistä asoista, jotka ovat tehneet tästä alasta minulle tärkeän ja oman. Suosittelen koko sydämestäni hakemaan Itä-Suomen yliopiston monialaiseen terveysyhteisöön, mikäli terveystieteet tulevaisuuden urana kiinnostavat!
5 PARASTA ASIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OPINNOISSA
1 MONIALAISUUS
Ensimmäinen asia ei liity ehkä pelkästään opiskelemaani alaan, vaan myös koko Itä-Suomen yliopistoon. Tuntuu hurjan hienolta sanoa opiskelevansa yliopistossa, josta löytyy kaikista eniten terveysaloja saman katon alta. Kuopion kampuksella nimittäin opiskellaan niin hammas-, kuin yleislääketiedettäkin, ravitsemustiedettä, biolääketiedettä, farmasiaa, terveyden edistämistä sekä hoitotiedettä. Monialaisuus näkyy myös päivittäisissä opinnoissa: sen lisäksi, että on mukava olla osana monialaista terveysyhteisöä, on myös kurssi- ja sivuainetarjonta laajaa. Itse olen esimerkiksi valinnut ravitsemustieteen maisteriopintojeni sivuaineeksi. Moni tekee myös toisinpäin: lääkäreiden opintoihin kuuluu pala kansanterveystiedettä sekä eri terveysalojen opiskelijat haluavat lukea terveyden edistämisen opintoja sivuaineekseen.
Lisää terveystieteiden tiedekunnasta voit lukea täältä!
2. OMAT KIINNOSTUKSENKOHTEET MUKANA
Yksi ehdottomasti parhaista jutuista opinnoissani on ollut se, että omat kiinnostuksenkohteet ovat saaneet kulkea mukana lähes koko opintojen ajan. Terveystieteet ovat laaaaaaaja kokonaisuus, ja siitä selvitäkseen on valittava kiintopisteitä, joihin keskittyä opinnoissaan. Jotkut kiinnostuvat esimerkiksi ravitsemuksen, liikunnan, politiikan, sosioekonomisen aseman tai vaikka työnteon merkityksestä terveydelle, toiset taas ihan joistain muista aiheista. Useat kurssitehtävät antavat tilaa omien aiheiden valitsemiselle, ja monilla kursseilla se onkin jopa suotavaa.
Myös sivuainemahdollisuudet ovat olleet alallamme loistavia ja omiin sivuainevalintoihin on suhtauduttu avoimesti. Itse päätin valita kandivaiheen sivuaineekseni viestinnän, joka ei sinänsä liittynyt terveystieteisiin mitenkään. Olin kuitenkin aina ollut suuresti kiinnostunut viestinnän aihepiireistä ja sen valitseminen sivuaineeksi tuntui luonnolliselta. No, valinta ei ollut virheellinen: viestinnän opintojen kautta keksin aiheen kandilleni (ehkä gradullenikin!) ja löysin sen oman kiintopisteeni opinnoille. On ollut mahtavaa huomata, että opinnot eivät oikeastaan koskaan kyllästytä, koska ne on saanut suunnata kohti omia mielenkiinnonkohteita.
3. AINEJÄRJESTÖ
Rakkaimmaksi asiaksi ja lähimmäksi sydäntäni on päässyt terveystieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Terho ry. Lähdin heti fuksivuonna aktiivisesti mukaan ainejärjestön hallitustoimintaan, ja onkin ollut upeaa näiden kolmen ja puolen vuoden aikana nähdä, kuinka pieni ainejärjestö on noussut pippuriseksi isojen ainejärjestöjen joukkoon. Samalla se on hitsannut yhteen ihmisiä, tulevaisuuden kollegoita, ja tuonut myös minun elämääni kourallisen upeita ihmisiä. Terholaisten kanssa olemme niin juhlineet, urheilleet, syöneet ja juoneet, retkeilleet, keskustelleet kuin ommelleet haalarimerkkejäkin illat pitkät. Olenkin aina kyselijöille asian tiivistänyt niin, että mielestäni ainejärjestön tavoitteena on tuoda elämään sellaista sisältöä, mitä opinnot eivät voi antaa.
4. IHMISIÄ ERILAISISTA TAUSTOISTA
Sitten ne ihmiset! Tietysti kollegat ovat monelle yksi parhaista asioista niin työelämässä kuin opinnoissakin. Niin myös minulle.
Terveyden edistämiseen hakeutuva porukka on hyvin heterogeenistä – ihmisiä on kaikilla vuosikursseilla hyvin erilaisista taustoista. Jotkut tulevat suoraan lukiosta, toiset ovat toimineet ja työskennelleet jo pitkään terveydenhuollon parissa ja kolmannet ovat rehellisiä alanvaihtajia. Myös opintopolkuja sisälle kouluun on erilaisia: alalle on haettu suoraan lukion päättötodistuksella, avoimen yliopiston opintojen kautta, pelkällä pääsykokeella tai vaikka kaikkien näiden yhdistelmällä. Erilaisuus on alallamme rikkaus ja se on ihanaa! Opinnoissa pääsee myös ryhmäytymään toisten vuosikurssien kanssa, koska opinnot limittyvät: kaikki tekevät niitä hyvin yksilölliseen tahtiinsa. Terveyden edistämiseen hakeutuneita ihmisiä yhdistää kuitenkin aina yksi yhteinen asia: intohimo samaa alaa kohtaan.
Lisää terveyden edistämisen valintaperusteista, pääsykokeesta ja hakemisesta voit lukea täältä.
5. JOUSTAVUUS
Viimeisenä haluan nostaa esille terveyden edistämisen opintojen joustavuuden. Terveyden edistämisen opinnot toteutetaan monimuoto-opetuksena, joka tarkoittaa sitä, että perinteistä läsnäolollista koulua ei ole joka päivä, eikä aina edes joka viikko. Läsnäololliset kurssit painottuvat ensimmäisiin opiskeluvuosiin, ja näin maisterivaiheessa luennoilla tulee istuttua entistä harvemmin. Aluksi se tuntui perinteiseen lukioon tottuneelle melko haastavalta ja radikaaliltakin ratkaisulta – muistan jopa tämän seikan takia kyseenalaistaneeni sitä, olenko edes valinnut oikean alan. Aika on kuitenkin näyttänyt monimuoto-opiskelun olleen palkitsevaa – kurssisisällöt ovat olleet mielenkiintoisia, omat opiskelupäivät on saanut aikatauluttaa oman mielensä mukaan ja luentosalin penkkejäkin on kuitenkin ehtinyt kuluttaa aivan riittävästi. Parasta on ollut se, että monimuoto-opetus on mahdollistanut osa-aikaisen työnteon opintojen ohessa, ja olenkin pystynyt hakemaan ja ottamaan vastaan upeita työtilaisuuksia koko opintojeni ajan.
Lopuksi haluan toivottaa isot tsempit kaikille, jotka tänä keväänä elävät jännittävää aikaa yhteishaun ja korkeakoulujen pääsykokeiden parissa. Mikäli tämä aihe kiinnostaa enemmän, kirjoitti esimerkiksi opiskelukaverini Katja blogissaan tällä viikolla siitä, millaista terveyden edistämisen opiskelu on käytännössä kullakin vuosikurssilla. Blogitekstiin pääset tästä!
Terveydellä,
Saara
