JAKSAMISEN MUISTILISTA: #1 Uni

| Saara Närä

Heippa!

NYT paljastan teille hirmu kivan jutun, jota olen valmistellut jo jonkin aikaa! Tänä keväänä, itse asiassa justiinsa nyt, lanseeraan jaksamisen muistilistan, eli postaussarjan, jossa hyödynnän multimediallisesti mun blogia ja somekanavia! Kevään aikana tänne blogiin on siis tulossa tasaisin väliajoin postaussarjaan liittyviä tekstejä, joissa käsitellään jaksamista terveellisten elämäntapojen näkökulmasta. Postausten teemoihin liittyen julkaisen Instagram-tililläni monipuolisesti somesisältöjä, kuten esimerkiksi kuvia, videoita, tietovisoja, mietelauseita ja livelähetyksiä asiantuntijavieraineen. Eli tavallaan monen monta teemaviikkoa on luvassa!

Ensimmäisessä teemassa lähdetään perehtymään uneen. Miksi uni onkaan niin tärkeää? Kuinka paljon unta on riittävästi? Entä miten voisin nukkua paremmin? Lue tämä postaus ja pohdi samalla omaa nukkumistasi. Voisitko parantaa uneesi liittyen jotain, jotta jaksaisit arjessa paremmin? Postauksen luettuasi suuntaa Instagramiini, sillä siellä on tällä ja tulevalla viikolla luvassa superkivoja juttuja teemaan liittyen!

Mutta nyt mennään vihdoinkin asiaan. Eli uneen!

MIKSI UNI ON OIKEASTI TÄRKEÄÄ?

Uni on tärkeää aivoille

Uni on ihmiselle tärkeää mielettömän monesta syystä. Uni on aivojen omaa aikaa – sellainen tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloomme on poikki. Uni on aivoille välttämätöntä, sillä vain unen aikana aivot pystyvät puhdistamaan ja uudistamaan itseään. Rakentamaan uutta ja purkamaan vanhaa. Liian vähäinen uni vaikuttaa välittömästi aivotoimintaamme – olet sen ehkä huomannutkin. Olo on väsynyt, reaktionopeus hidastuu, keskittyminen ja tarkkaavaisuus herpaantuvat. Tiesitkö, että unen aikana aivoista kulkeutuu myös pois kuona-aineita, kuten esimerkiksi Alzheimerin tautia aiheuttavaa amyloidi-valkuaisainetta?

Uni on tärkeää mielelle

Unen aikana myös oma mielemme ahertaa ja käsittelee tietoa ja tunteita. Uni onkin oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys! Unen aikana päivän tapahtumat ja opitut asiat tallentuvat pitkäkestoiseen muistiimme ja jäsentyvät ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. Mieli käsittelee unessa myös tunteita, jotka ovat voineet jäädä päivän kiireiden aikana huomioimatta. Tiesitkö, että riittävä uni lisää luovuutta ja mielikuvitusta sekä auttaa meitä sopeutumaan muuttuviin elämäntilanteisiin?

Ennen kaikkea uni ehkäisee stressiä. Se palauttaa päivän haasteista ja lataa akkumme uudelleen täyteen ❤ 

Uni on tärkeää elimistölle

On sanomattakin selvää, että uni on tärkeää myös kropallemme ja elimistöllemme. Uni palauttaa urheilusuorituksista ja stressin aiheuttamista jännityksistä. Uni lataa akkuja ja palauttaa elimistön voimatasapainon ennalleen. Riittävä lepo myös ylläpitää aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan tasapainoa. Uni onkin painonhallinnan väline: huonosti nukkuneena esimerkiksi sokeriset herkut saattavat houkutella tavallista enemmän, eikä liikkumiseen riitä energiaa. Riittävä uni myös torjuu sairauksia ja ylläpitää vastustuskykyä: se siis suojaa elimistöämme ulkoisilta taudinaiheuttajilta sekä elintapasairauksilta.

KUINKA PALJON UNTA ON RIITTÄVÄSTI?

Riittävän yöunen määrä vaihtelee aikuisilla yksilöllisesti: joku voi pärjätä kuuden tunnin unilla, joku taas tarvitsee yhdeksän tuntia yössä. Keskiarvon mukaan useimmat meistä nukkuvat noin 7–8 tuntia vuorokaudessa. Etenkin ikä vaikuttaa unentarpeeseen: pienet lapset tarvitsevat unta todella runsaasti, murrosikäisetkin yli yhdeksän tuntia yössä. Aikuisten suositeltu unen määrä vaihtelee seitsemästä tunnista yhdeksään tuntiin.

Tarkkaa tuntimäärää tärkeämpää kuitenkin on, että tuntee itsensä levänneeksi ja virkeäksi. Olet luultavasti nukkunut tarpeeksi, jos aamulla herätessäsi tunnet, että yöunesi riittivät ja virkistivät! Tosin, ainakin itselläni tämä tunne ei koskaan ole päällimmäisin heti herättyäni, mutta ehkä vartin päästä! 😀

Untamme säännöstelee sisäinen vuorokausirytmi, ns. ”sisäinen kello”. Vuorokausirytmiä tahdistavat erilaiset rutiinit, stressi, valon määrä sekä päivänaikainen aktiivisuus.

MITEN VOISIN NUKKUA PAREMMIN? MISTÄ APUA UNETTOMUUTEEN?

Unettomuus on väestössämme hyvin yleinen vaiva. Ainakin joka kolmas aikuinen kärsii unettomuudesta kerran vuodessa – ja joka kymmenes kärsii siitä pitkittyneenä. Unettomuudella tarkoitetaan nukahtamisvaikeutta, liian aikaista heräämistä tai vaikeutta pysyä unessa yhtäjaksoisesti. Unettomuus voi johtua monista eri syistä, kuten esimerkiksi stressistä. Joskus mielenterveyden oireilu tai esimerkiksi päihteiden käyttö voivat aiheuttaa unettomuutta.

Unettomuutta voi kuitenkin hoitaa – joko itse, tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Unettomuuden itsehoitoon on valtavasti hyviä keinoja, jotka voivat auttaa nukahtamisessa myös silloin, vaikka ei unettomuudesta varsinaisesti kärsisikään ❤ Itselleni ehkä tärkeintä on ollut oppia arvostamaan unta ja varaamaan sille aikaa. Nukkuminenhan on oikeasti tosi kivaa, ja pelkästään unen arvostaminen voi auttaa nukkumaan paremmin!

Konkreettiset vinkit parempaan uneen:

  • Hiljennä päivärytmisi iltaa kohti. Kovatehoinen liikunta, alkoholi, yltiösosiaaliset ympäristöt tai kiire eivät sovi iltoihin, ja saattavat pahimmillaan huonontaa yöunta. Mikäli vain mahdollista, ajoita esimerkiksi liikuntasuoritukset iltapäivään tai alkuiltaan.
  • Muista iltarutiinit. Oli se sitten hampaiden pesua, lempisarjan tuijottamista, kirjan lukemista tai kevyttä venyttelyä, iltarutiinit valmistelevat meitä nukkumaan. Uneen laskeutuminen voi siis alkaa jo ennen sänkyyn menemistä. Joka ilta toistuvilla ja samankaltaisilla rutiineilla voit opettaa myös kroppaasi ennakoimaan nukkumaanmenoa.
  • Pimennä huone ja sulje kännykkä. Kuten aiemmin tässä tekstissä mainittiin, valon määrä vaikuttaa sisäiseen kelloomme. Siksipä valojen sammutteleminen illalla voi olla hyvä idea. Samalla valoa voi tuoda huoneeseen esimerkiksi kynttilöillä ❤ Puhelimen sinistä valoa olisi iltaisin hyvä vältellä, ja puhelimen käyttöä samalla rajoittaa. Kirja on kännykkää parempi sänkykaveri!
  • Tuuleta. Tuuletetussa ja viileässä huoneessa on ihanaa nukkua! Viileä huone on myös optimaalinen unen saannin kannalta. Tuuleta siis ajoissa – mutta harkitse kahdesti näillä hirmupakkasilla!
  • Syö kevyt, hiilihydraattipitoinen iltapala. Se voi olla avuksi nukahtamisessa. Jos maha kurnii, uni ei taatusti tule.
  • Pyhitä sänky vain nukkumiselle. Ei töitä sänkyyn, missään nimessä! Jos kärsit unettomuudesta, yritä pyhittää sänky vain nukkumiselle. Puhelimet, läppärit ja ennen kaikkea kaikki ylimääräiset stressinaiheet olisi hyvä pitää pois sängystä. Sama pätee myös nukahtamiseen: jos et saa unta, älä jää sänkyyn pyörimään, vaan nouse sängystä tekemään jotain muuta. Esimerkiksi lukeminen istualtaan siihen saakka, että alkaa taas väsyttää, voi toimia.

Huippua, jos jaksoit lukea tänne saakka! ❤ Suuntaa seuraavaksi mun Instagramin puolelle oppimaan lisää paremmasta unesta ja stressin ehkäisemisestä!

Kauniita unia!

Terveydellä, Saara

LÄHTEET:

TERVEYDEN EDISTÄMISEN MAISTERIOPINNOT: Kevään kurssivalinnat ja lukujärjestys

| Saara Närä

Moikkelis!

Sain syksyllä hyvää palautetta tästä postauksesta, jossa listasin syksyn kurssivalintani ja toin samalla esille, miltä terveyden edistämisen opiskelijan lukujärjestys näyttää. Tämänkertaisessa postauksessa kurkataankin siis jälleen mun lukujärjestykseen, mutta tällä kertaa kevään kurssivalintoihin! Luvassa onkin motivoiva ja innostava kevät: ravitsemustieteen sivuaineopintoja, pari tutkimusopintojaksoa sekä kivoja, pääaineeni mukaisia kansanterveystieteen opintoja.

Muistutan edelleen, että jokaisella terveyden edistämisen opiskelijalla on omannäköisensä opintosuunnitelma ja lukujärjestys. Erilaisia tutkintoja on ihan yhtä monta, kuin on erilaista opiskelijaakin. Opiskelen itse väestön terveyden edistämisen maisteriohjelmassa, ja olen siihen sivuun valinnut muun muassa ravitsemustieteen ja viestinnän opintoja. Opiskelijakollegani ovat puolestaan valinneet jotain ihan muuta, ja pääainekin heillä voi olla eri 😊

KEVÄÄN KURSSIVALINNAT JA LUKUJÄRJESTYS

Nämä kurssit olen suunnitellut kevään lukujärjestykseen:

  • Ravitsemus ja liikunta. Aloitin syksyllä sivuaineopintoina ravitsemustieteen perusopinnot, jotka jatkuvat nyt kevääseen. Ensimmäinen kevään kurssi liittyy ravitsemukseen ja liikuntaan. Kurssilla käsitellään ravitsemusta liikunnan ja urheilun asettamien vaatimusten näkökulmasta, sekä pureudutaan myös ylipainoon, sen yleisyyteen sekä sen vaikutuksiin kansanterveydelle. Tosi mielenkiintoista päästä syventämään omaa tietämystäni aiheesta!
  • Hyvinvointikertomus. Kurssilla perehdytään kuntien terveydenedistämistyöhön sekä kuntien laatimiin hyvinvointikertomuksiin. Kurssilla opetellaan tuntemaan hyvinvointikertomuksen rakenne, sekä perehdytään sen laatimiseen. Vaikuttaa kivan ruohonjuuritasoiselta ja käytäntöön sovellettavalta kurssilta! Tämä kurssi liittyy pääaineeseeni, eli väestön terveyden edistämiseen (kansanterveystieteeseen).  
  • Ajankohtaista kansanterveystieteestä. Toinenkin oman pääaineeni kurssi! Kurssilla perehdytään juuri tällä hetkellä pinnalla oleviin kansanterveystieteen ilmiöihin asiantuntijaluentojen, oppimispäiväkirjan ja muiden laajojen tehtävien avulla.
  • Biostatistiikkaa terveystieteilijöille. Tämän kurssin haasteellisuudesta olenkin kuullut melkoisia juttuja! Katsotaan, miten mulle käy… Biostatistiikkakurssilla opetellaan tieteellistä mittaamista, mittaustulosten käsittelyä, datan hankintaa ja määrällisen tutkimusaineiston analysointia.
  • Kansanterveystutkimuksen klassikoita. Kurssilla perehdytään kansanterveyden historiaan: merkittäviin tapahtumiin, henkilöihin ja edistysaskeliin. Mennyttä peilataan nykyisyyteen, sekä myös nykymaailman kansanterveydellisiin haasteisiin. Viime vuosina minuun on iskenyt tosi iso kiinnostus historiaa kohtaan (katson esimerkiksi melkeinpä vain historiallisia tv-sarjoja), joten on kiva perehtyä vielä lähemmin oman alani historiaan 😊
  • Ravitsemusfysiologia. Tämä on taas yksi ravitsemustieteen sivuaineen kursseista – ja kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta! Ravintofysiologiassa käydään läpi pääpiirteittäin energiaravintoaineiden sekä suojaravintoaineiden vaikutukset elimistössä, sekä niiden ruoansulatus ja aineenvaihdunta. Tiedän, että kaikista ravitsemustieteen kursseista juuri tältä tulen saamaan itselleni eniten uutta tietoa.
  • Tytöstä naiseksi. Uh, tämä kurssi on roikkunut tekemättä aivan liian kauan! Terveyden edistämisen opinnoissa voi suorittaa terveystiedon aineenhallinnan, joka siis pedagogisten opintojen lisänä mahdollistaa terveystiedon opettajana toimimisen. Tämä kurssi on osa omaa aineenhallinnan kokonaisuuttani. Hieman erilainen tavallisiin kursseihini verrattuna! Kurssilla käsitellään tyttöjen naiseksi kasvamisen tematiikkaa, sekä erilaisia tyttöihin liittyviä normeja, ihanteita ja kontrollia. Kurssi suoritetaan kirjatenttinä.
  • Ravintolisät. Ravitsemustieteen perusopintoihin liittyvä ihan uusi kurssi, jonka käyn osana sivuainettani.Kurssilla on tavoitteena tutustua ravintolisiin liittyviin tieteellisiin tutkimuksiin sekä ravintolisien kriittiseen arviointiin. Kurssilla harjoitellaan ravintolisien käyttöön ohjaamista sekä niihin liittyvän markkinoinnin tulkitsemista. Tosi tosi mielenkiintoinen kurssi varmasti tämäkin!
  • SPSS-ohjelmistokurssi. Tämä SPSS-ohjelmiston käyttämistä avaava kurssi jäi minulla jalkoihin syksyn kiireissä, joten jospa nyt keväällä liikenisi aikaa tällekin!

Se tekisi sitten yhteensä yhdeksän kurssia… huh huh! Olen aika varma, että yksi tai kaksi kurssia tippuu kevään aikana suunnitelmista pois, mikäli keväästä tulee kiireinen. Tykkään suunnitella opintojani puolirennolla otteella: olla hyvin suunnitelmallinen, mutta samalla myös joustaa suunnitelmista tarpeen mukaan. Ja oma jaksaminenhan on aina se tärkein ❤

Tsemppiä sinullekin kevään opintoihin, mikäli sellaisia sinulla on! Ja toivottavasti tämä postaus oli hyödyllinen, mikäli terveyden edistämisen opinnot kiinnostavat. Instagramin puolelle kuvasin muuten videon, jossa on mun parhaat vinkit kurssien kalanteroimiseen – käy tsekkaamassa vielä se, jos siitä olisi hyötyä!

Terveydellä, Saara

TOP 5 (+1) luetuinta postausta vuonna 2020

| Saara Närä

Helou tyypit – ja ihanaa just alkanutta vuotta!

Vuoden vaihtuminen tarkoittaa mulle kuluneen blogivuoden pohdiskelua ja tutkailemista. Nyt vuoden vaihtuessa Terveydellä, Saara -blogini täyttääkin kaksi vuotta! Tänä vuonna opin bloggaamisesta ja omasta tyylistäni ihan valtavasti. Muutin blogin ulkoasua, pohdiskelin omaa paikkaani blogimaailmassa ja rajasin blogini aihetta yhä tarkemmaksi. Muutamasta jutusta olen ihan erityisen ylpeä:

  • sain enemmän kuin tuplattua blogini näyttökerrat vuoteen 2019 verrattuna
  • ryhdyin tuottamaan sisältöä blogin lisäksi myös Instagram-tililleni
  • sain blogini ja Instagram-tilini kautta kyselyitä kaupallisista yhteistöistä ja muista projekteista – ja toteutinkin ensimmäiset palkalliset blogi- ja someyhteistyöni!
  • koulutin itseäni paremmaksi bloggaajaksi ja somettajaksi – ja käytin tähän myös rahaa
  • tutustuin täysin uusiin ihmisiin ja koin asioita, joita en olisi kokenut ilman blogiani ja somekanaviani ❤

Vuodelle 2021 tarmoa, ideoita ja intoa riittää – toivottavasti siis myös aikaakin! Olen jo pidemmän aikaa myös työstänyt pienimuotoista projektia, joka toivon mukaan näkee päivänvalon tulevan vuoden aikana. Aivan ihanaa, kun olette olleet siellä mun matkassa mukana ❤ Nyt seuraa sitten viisi mun vuoden 2020 luetuinta postausta. Tänä vuonna teitä kiinnosti erityisesti avantouinti, mutta myös korona, välivuosi, reseptit ja terveelliset elämäntavat. Klikkaile postauksiin alta, mikäli ne ei ole sulle vielä tuttuja!

  1. Hurahdin avantouintiin – Mitä se tekee terveydelle ja elimistölle?

Avantouinti on ehdottomasti mun rakkain talviharrastus, ja sen vuoksi halusinkin avata sen terveysvaikutuksia blogissani maaliskuussa. Tilastojen mukaan tätä postausta luetaan edelleenkin päivittäin. Olisiko avanto- ja talviuinnista mielestänne kiva lukea lisää vuonna 2021?

2. Jos koronavirus ahdistaa, lue tämä

Maaliskuun puolessavälissä korona iski meidän jokaisen arkeen – ja sehän näkyi myös blogissani. Ehkä pikemminkin itseäni tyynnytelläkseni ja ahdistusta helpottaakseni rustailin tämän postauksen, joka on vuoden aikana saanut yllättävän paljon näyttökertoja. En todellakaan ole ammattilainen kertomaan, miten korona-ahdistusta voi parahiten lievittää, joten postaus olikin kirjoitettu valitettavasti vain ihkaomasta näkökulmastani. Hassua, kuinka korona-ahdistuksen kanssa on nyt vuoden mittaan oppinut elämään!

3. #KORONAKOTOILU: Vegaaniset suklaakeksit

Kolmossijallekin nousee tänä vuonna melkoinen yllättäjä! Korona-arki toi mukanaan lisääntyneen vapaa-ajan kotona, ja itselläni se johti maalausharrastuksen aloittamiseen, kotijumppiin, kokkailuun ja näköjään myös suklaakeksien leipomiseen. Otapa siis haltuun tämä vegaanisten suklaakeksien resepti viimeistään nyt! ❤

4. Elämäntaparauhaa, kiitos!

Mun henkilökohtainen lempparipostaus vuodelta 2020 (höystettynä kivoilla kuvilla alppiruusupuistosta)! Postauksessa kerron, kuinka lukemattomia kertoja omia elämäntapojani on arvosteltu ja kyseenalaistettu ja kuinka niille on jopa naureskeltu. Otan myös kantaa elämäntaparauhan puolesta, sillä elämäntavat ovat jokaisen ihan oma asia.

5. Kevätkuulumiset & välivuoden update

Opinnoista pitämäni välivuosi kiinnosti paljon myös vuonna 2019, ja tässä postauksessa summaankin ajatuksia sen päättymisen kynnyksellä. Yksi isoimmista asioista minulle vuoden 2020 aikana olikin kokopäivätyön lopettaminen ja palaaminen takaisin opintojeni pariin. Hurjaa, kuinka vahvaa ammatillista kasvua koinkaan välivuoteni aikana! ❤ Vuonna 2020 kirjoitin välivuodesta myös tässä postauksessa.

+1 EXTRA: Taide ja terveys – Miksi luovuus voi pidentää elinikää?

Ekstrana haluan vielä mainita postauksen, joka muutti oman bloggaamisharrastukseni varmasti lopullisesti. Tein nimittäin postauksesta informatiivisen tekstin myös Instagramini puolelle, ja siitä syttyi liekki, joka ei ole vieläkään sammunut. Tämän postauksen myötä ryhdyin siis tuottamaan aktiivisesti terveyssisältöä myös someen! Lisäksi maalausharrastuksesta tuli minulle tärkeä vuonna 2020, joten postaus ainsaitsee noston senkin vuoksi ❤

Ja siinäpä ne! On ollut mahanpohjaa kutkuttelevaa aloittaa tänään uusi vuosi, uusi puhdas sivu ❤ Olisi muuten ihan huikean kivaa, jos kertoisit, mistä terveyteen liittyvästä teemasta haluaisit lukea blogistani vuonna 2021. Kirjoittaja-minäni syttyy ihan erityisesti terveellisiin elämäntapoihin, terveyden edistämiseen sekä terveyteen ja sosiaaliseen mediaan liittyviin aiheisiin. Jos haluat, voit käydä kurkkaamassa myös blogini luetuimmat postaukset vuodelta 2019!

Upeaa uutta vuotta!

Terveydellä, Saara

Hyvinvoinnin joulukalenteri (luukut 19-24)

| Saara Närä

Moikka tyypit!

Tiiättekö, ihan kohta on joulu ❤ Instagramin puolella minua seuranneet tietävätkin, että olen koko joulukuun ajan ollut mukana tosi mukavassa joulukalenteriprojektissa. Päätimme nimittäin tänä jouluna koostaa yhteisen hyvinvoinnin joulukalenterin yhdessä mun ihanien opiskelukavereiden ja terveyden edistämisen kollegoiden kanssa. Mukana hyvinvoinnin joulukalenterissa ovat olleet lisäkseni Heli, Taija ja Katja, ja kukin heistä on tuottanut vuorollaan kuuden joulukalenterin luukun verran sisältöä. Nyt viimeisenä on sitten minun vuoroni! 😊

Ennen kuin siirrytään kuuden viimeisen luukun pariin ja lähestytään askel askeleelta jouluaattoa, kurkkaa vielä alla oleviin linkkeihin ja aiempiin joulukalenterimme luukkuihin! Kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa Helin, Taijan ja Katjan tekstit ja joulukalenterin luukut – nämä tyypit nimittäin tietävät, mistä puhuvat, ja ovat kaikki oman terveyden edistämisen alansa ammattilaisia.

Luukut 1–6: Heli kertoo unesta, unihygieniasta ja keinoista parantaa unenlaatua.

Luukut 7–12: Taija kertoo aivoterveydestä ja aivoterveyttä edistävistä elintavoista.

Luukut 13–18: Katja kertoo omantyylisestä joulusta, koska kenenkään joulun ei tarvitse mennä tietyn kaavan mukaisesti ❤

LUUKUT 19-24: Irrottautuminen lomalle on terveellistä

Vuosi 2020 on ollut monelle stressaavampi kuin mikään aiempi. Korona on ajanut meidät koteihimme, etätöihin ja etäopiskelemaan, ja samalla myös etäälle toisistamme. Vaikka maailma on muuttunut, ovat monet työn, opiskelun tai ylipäänsä elämän vaatimukset pysyneet samana, elleivät jopa kasvaneet. Tässä kaikessa on ollut hankalaa pysyä mukana. Ei siis ihme, että nyt joulukuussa väsyttää – ja joululoma tulee enemmän kuin tarpeeseen. Omissa joulukalenterin luukuissani haluan auttaa sinua irrottautumaan lomalle ja päästämään irti pitkään jatkuneesta kuormituksesta. Se on oikeasti terveydelle välttämätöntä ❤

Monta vuotta olen itsekin elänyt niin, että olen pitänyt vain yhden loman vuodessa: jouluisin. Koska olen halunnut tehdä kesätöitä ja kerätä siten rahaa syksyn ja kevään opintoihin, tuollainen lomailutahti (tai sanoisinko ei-lomailutahti) on oikeastaan ollut välttämätöntä. Nyt viime vuodet olen kuitenkin työskennellyt opintojeni ohella, mikä on vapauttanut lomaviikkoja myös kesälle. Ja se on ollut paras veto oman jaksamiseni kannalta. Yksi lomaviikko vuodessa ei todellakaan ole riittävästi. Jos kuitenkin pystyt lomailemaan vain harvoin, avaa sitäkin suuremmalla syyllä seuraavat joulukalenterin luukut. Otetaan siis lyhyestäkin lomasta mahdollisimman paljon irti, päästetään hektisyys menemään ja laskeudutaan ihanaan joulutunnelmaan ❤ 

LUUKKU 19: Kohti stressitöntä joululomaa!

Irrottautuminen lomalle on terveellistä, etenkin näin vaikean ja yllättävän vuoden jälkeen. Ei ole ihmekään, jos tuntuu siltä, että stressi vaanii jokaisen nurkan takana. Vaikka stressi onkin luonnollinen ja lähes väistämätön osa elämäämme, ei se pitkittyneenä tee hyvää terveydelle. Seuraavissa luukuissa jaan vinkkejä stressistä irrottautumiseen ja sen lievittämiseen – mutta ensin pureudutaan siihen, mitä stressi oikein tarkoittaa.

Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yksilöön kohdistuu niin paljon vaatimuksia ja haasteita, etteivät yksilön voimavarat riitä tilanteeseen sopeutumiseen. Mitkä tahansa kokemukset saattavat laukaista stressin tunteen. Kaikki stressi ei ole vaarallista – lyhytaikainen stressi voi tsempata ja motivoida tekemään parhaansa. Keskeistä on stressin kesto: lyhytaikainen stressi ei ole vahingollista, kun taas pitkittyneellä stressillä on huomattavia haittavaikutuksia. Stressi on todella yksilöllinen kokemus – se, mikä on stressaavaa toiselle, voi olla puolestaan innostavaa tai motivoivaa toiselle. 

Stressi näkyy elämässämme hyvin erilaisilla tavoilla. Toinen kärsii unettomuudesta, toinen vatsakivuista tai flunssakierteestä. Joku huomaa pitkittyneen stressin vasta pysähtyessään. Omaa olotilaa kannattaa kuulostella, ja jos kovin usein tuntee olonsa esimerkiksi jännittyneeksi, ärtyneeksi, alakuloiseksi tai asioita unohtelevaksi, kannattaa pysähtyä toviksi. Kannattaa muuten myös yrittää oppia hyväksymään, että stressi on osa elämää. Sitä ei jatkuvasti pääse pakoon, mutta sitä voi onneksi oppia hallitsemaan ❤

LUUKKU 20: Liiku, lepää ja syö – silloinkin, kun stressaa

Terveelliset elämäntavat auttavat monessa asiassa – eikä stressikään ole siihen poikkeus. Liikunta, riittävä lepo ja terveellinen ruoka tuovat elämään tärkeitä voimavaroja ja hyvinvointia, jotka auttavat jaksamaan stressaavinakin aikoina. Joten: liiku, lepää ja syö – yhä suuremmalla syyllä silloin, kun sinua stressaa. Vaikka stressin keskellä terveellisistä elämäntavoista kiinni pitäminen voi tuntua raastavan vaikealta, ihan pienet jututkin voivat kantaa jo pitkälle!

Liikunnan ei tarvitse olla sen kummempaa: liiku ennen kaikkea itseäsi kuunnellen ja voimavarasi havainnoiden. Säännöllinen liikunta auttaa tutkitusti stressin säätelyssä. Muista myös, että liikunnan vastapariksi kuuluu aina myös lepo. Muista säännöllinen ruokarytmi sekä riittävä määrä yöunta. Terveellisten elämäntapojen kanssa ei tarvitse olla täydellinen – ei kukaan ole.

Älä kuitenkaan hoida stressiäsi päihteiden avulla – vaikka helpotus tuntuisi hetkelliseltä, päihteet pahentavat stressitilaa pitkällä aikavälillä, monella tavalla. Päihteiden käyttö heikentää muun muassa unen laatua, joka on stressille erittäin huono juttu.

LUUKKU 21: Päästä hetkeksi irti arkirutiineista

Mitä jos poikkeaisit lomalla hieman arkirutiineistasi? Jos lomalle irrottautuminen tuntuu vaikealta, kokeile hypätä rutiinien ulkopuolelle! Nuku pidempään, käy aamusaunassa, ulkoile aurinkoiseen aikaan, pidä koko päivän leffamaraton tai syö jälkiruoka ennen pääruokaa. Hulluttele! Joskus omien rutiinien jättäminen voi tuntua vaikealta tai ahdistavalta, mutta pieni laiskottelu ja kontrollista irti päästäminen ei tee pahaa kenellekään.

Miksi stressistä irrottautuminen sitten on niin tärkeää? No, kovinkin monesta syystä. Pitkittyneenä stressi kuluttaa voimavaroja ja vaikeuttaa esimerkiksi omien tunteiden hallintaa. Tilanteet saattavat itkettää tai jopa raivostuttaa. Pitkittynyt stressi vaikeuttaa myös unta, ja kun kaikki voimavarat menevät stressistä selviytymiseen, on oman kuormittumisen huomaaminen hankalaa.

Stressistä irtautumisen keinot ovat hyvin yksilöllisiä, joten vain kokeilemisen kautta voi löytää itselleen toimivat palautumiskeinot. Toinen liikkuu, toinen puhuu, toinen haluaa olla ihan itsekseen ja olla jouten. Jos et oikein tiedä, mikä auttaisi sinua joululomalle irtautumisessa, kokeile löytää keino arkirutiiniesi ulkopuolelta ❤

LUUKKU 22: Tee hyvää itsellesi

Tiedätkö mitä: tee just niitä juttuja, jotka tekevät sinulle hyvää! Nyt lomalla voit tehdä vaikka yhden tällaisen asian jokaisena päivänä. Jos itsellesi hyvää tuovien juttujen keksiminen on vaikeaa, aloita kokoamaan itsellesi kymmenen kohdan listaa, johon vähitellen kirjaat ylös asioita, jotka auttavat sinua palautumaan stressistä. Listan ei tarvitse olla valmis yhdeltä istumalta, mutta kun se vihdoin valmistuu, voit aina palata siihen stressaavina hetkinä. Ja mikäs olisi ihanampaa, kun joululomalla pohdiskella ja jopa tehdä niitä juttuja, jotka saavat juuri sinut voimaan hyvin ❤ Mun kymmenen kohdan lista näyttäisi ehdottomasti tältä:

1. Avantouinti
2. Yinjooga
3. Oma aika Netflixin ja irttaripussin kanssa
4. Ihonhoitorutiinit
5. Tyttöjen viikonloppu parhaiden ystävien kanssa
6. Parisuhdeaika
7. Maalaaminen
8. Liikunta, liike ja ulkoilu ❤
9. Unelmoiminen ja ideoiminen
10. Kotivaatteissa ja villasukissa hengailu

Tärkeää on, että voisit oppia tunnistamaan omat voimavarasi. Mitkä asiat tuottavat sinulle stressiä, mitkä puolestaan lievittävät sitä? Usko myös siihen, että sinä olet oikeasti kyvykäs hallitsemaan omaa stressiäsi ❤

LUUKKU 23: Kirjaa huolet ylös

Jos huolet, murheet ja stressinaiheet pyörivät mielessä vielä lomallakin, kokeile kirjoittaa ne konkreettisesti ylös. Vaikka jäisitkin lomalle, ei maailman tarvitse tulla valmiiksi ennen sitä – loman jälkeen voit jatkaa siitä, mihin jäit. Kun huolet kirjaa ylös esimerkiksi kalenterin kansien väliin, voi kansien sulkeminen toimia symbolisena eleenä stressistä irti päästämiselle. Toimii ainakin minulla!

Jos silti mielesi jaksaa murehtia, kokeile huoliaikaa. Huoliaika on oma hetkesi, vaikka joka päivä tai joka viikko, jolloin saat esimerkiksi 30 minuutin ajan murehtia ihan täysillä. Keskity huolenaiheisiin, kirjoita ne paperille, puhu niistä ääneen – mutta päästä irti huoliajan päätyttyä. Kun mieleesi tulee murheita tai stressinaiheita huoliajan ulkopuolella, kirjoita ne muistiin, ja perehdy niihin syvällisemmin seuraavalla istunnolla. Myös to do -listat, kalenteroiminen, työjärjestykset ja muu aikatauluttaminen voivat olla huippuhyviä keinoja hallita omaa stressiä.

Ennen kaikkea: tunnista asiat, joihin voit itse vaikuttaa – ja pyri hyväksymään ne asiat, joihin et voi vaikuttaa lainkaan. Tämä voi helpottaa omaa murheiden taakkaa. Kaikki ei ole omissa käsissämme, ja se on ihanan lohduttava juttu ❤

LUUKKU 24: Vietä aikaa läheistesi kanssa! Ihanaa joulua ❤

Läheisten kanssa vietetty aika on stressaavalle mielelle suuri voimavara. Huolien jakaminen, niistä puhuminen ja näkemyksien vaihtaminen ovat kultaakin kalliimpia juttuja. Varmasti meistä jokainen voi allekirjoittaa sen, että huolien jakaminen keventää omaa taakkaa. Ota myös vastaan ystävien ja läheisten tarjoama tuki. Et ole varmasti kuormittumisen tunteidesi kanssa yksin!

Ollaan tänä jouluna oikeasti läsnä ja laitetaan älylaitteet kiinni. Katsotaan silmiin, ei ruutuihin. Nautitaan vuoden tunnelmallisimmasta ajasta.

Upeaa joulua! ❤ 

Terveydellä, Saara

LÄHTEET:

Lehtikaalisipsit – terveellinen herkku pikkujouluihin tai vuodenvaihteen juhliin

| Saara Närä

Ihanaa joulukuuta!

Blogin puolella on nyt joulukuussa ollut hieman hiljaisempaa, ja ihan tarkoituksella – tämäkään vuosi ei nimittäin ole poikennut aiemmista joulukuun alun kiireissä. Jotenkin sitä vaan tuntuu, että koko maailma pitäisi saada valmiiksi ennen joululomia. No, nyt näkyy jo valoa oman tunnelini päässä: enää vuoden viimeinen essee odottaa tekijäänsä ja työtkin ovat jo lähes rauhoittuneet joulutauolle. Olen myös suunnitellut ensi vuoden blogi- ja somesisältöjä sellaisella tohinalla, että nykyhetken päivittely on jäänyt vähemmälle! Ihanaa, kun tulee uusi vuosi ja uudet kujeet ❤

*tuote saatu yhteistyössä Puhdistamon kanssa

Mutta sitten asiaan:

Meille ilmestyi kotiin vähän aikaa sitten air fryer – eli siis ilmafriteerauskeitin, joka friteeraa erilaisia ruokia ilman rasvaa. Pidin kapistusta ensin täysin turhana (ja melko rumanakin), mutta annettuani sille mahdollisuuden, päätin perua aiemmat sanani täysin. Pari viikkoa sitten kokeilin tehdä kyseisellä masiinalla lehtikaalisipsejä – ja ai että, millaisia herkkupaloja niistä tulikaan! Myös tofu ja bataattiranskalaiset ovat onnistuneet air fryerillä tosi kivasti.

Nyt jakoon lähtee lehtikaalisipsien resepti – ja älä huoli, nämä onnistuvat myös uunissa loistavasti ❤

LEHTIKAALISIPSIT

  • 1 pussi (200 g) lehtikaalia
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • ripaus suolaa (max. ¼ tl)

Muutapa et näihin terveellisiin herkkuihin tarvitsekaan!

Huuhtele lehtikaalit ja poista lehdet varsiosasta käsin repimällä. Samalla voit paloitella lehtikaalit suupaloiksi. Levitä lehtikaalit leivinpaperin päälle ja kaada oliiviöljy niille tasaisesti. Lopuksi ripottele päälle suola. Ole suolan määrässä tarkkana, sillä nämä eivät oikeasti kaipaa suolaa kuin hyppysellisen!

Kypsennä 150-asteisessa uunissa 20–30 minuutin ajan, tai ilmafriteerauskeittimessä noin 3 minuutin ajan. Kääntele välillä. Sipsit ovat valmiita, kun ne ovat kauttaaltaan kuivia ja rapeita.

Voisin kuvitella lehtikaalisipsit pikkujoulupöydän terveelliseksi herkuksi tai uudenvuodenaaton juhlanaposteltaviksi. Tai sitten ihan vain piristykseksi tähän tavalliseen maanantaihin ❤

Ihanaa joulun odotusta!

Terveydellä, Saara

PS. Olemme yhdessä terveyden edistämisen kollegoideni kanssa pitäneet hyvinvoinnin joulukalenteria Instagram-tileillämme ja blogeissamme koko joulukuun ajan! Mun kalenterivuoro siirtyy tänne blogin puolelle 19. joulukuuta, mutta jos jo ennen sitä haluat tutustua joulukalenterimme luukkuihin, kurkkaa Taijan, Helin ja Katjan Instagram-tileille!