Viime vuoden aikana olin mukana toteuttamassa hyväntekeväisyysprojektia, josta olen halunnut kirjoittaa jo pitkään! Vihdoin ehdin istahtaa alas ja kirjoittaa kaiken aiheesta. Viime vuonna minut siis pyydettiin mukaan projektiin, jonka toteuttamiseksi sain pitkästä aikaa kaivaa ihan oikean kamerani kaapista pölyttymästä. Kuvasin mielenterveyskuntoutumista ja mielenterveyskuntoutujien vertaistukitoimintaa tukevalle yhdistykselle seinäkalenterin, jonka myyntitulot suunnattiin lyhentämättöminä yhdistyksen toimintaan, eli mielenterveystyöhön.
Kalenterin sivuille otettiin mukaan asioita, joita tapaamani mielenterveyskuntoutujat kertoivat arvostavansa, rakastavansa, harrastavansa tai josta he saivat voimaa arkeensa. Jokainen kalenterin tekemiseen osallistunut ihminen oli erilainen persoona, ja sivuille päätyikin kuvia hyvin erilaisista teemoista: käsitöistä, luonnosta, eläimistä, uskonnosta, omien juurien ja perheen arvojen vaalimisesta sekä vuodenaikojen vaihtumisesta.
Tätä postausta kuvittaa osa valmiista kuvista, joihin valittiin sellaisia lauseita ja sanoja, jotka ovat tsempanneet kuntoutujia läpi harmaimpien aikojen.
Päällimmäisenä projektista mieleen jäi valtava kiitollisuus ja arvostus mielenterveysyhdistyksen tekemää työtä kohtaan. Eikä kyseessä ole laisinkaan vain tämä yhdistys, vaan ympäri Suomen lukuisat yhdistykset ja järjestöt tekevät arvostettavaa ja merkittävää työtä, joka päivä. Yhdistykset ja järjestöt toimivat usein hyvin pienillä resursseilla ja hyväntekeväisyysvoimin, joka nostattaa arvostustani entisestään. Kuinka hienoa olikaan antaa oma panoksensa toiminnalle, jolla on valtavan tärkeä merkitys monelle ihmiselle, jonka mielenterveys on järkkynyt.
JOKA VIIDES SUOMALAINEN KOKEE MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖN VUOSITTAIN
Suomessa on tuhansia mielenterveyskuntoutujia. Mielenterveyskuntoutujan käsitettä on hankala määritellä, sillä useat mielenterveyden häiriötkin ovat hyvin monisyisiä, keskenään erilaisia ja muuttuvia, joka tekee ilmiöiden määrittelemisestä hankalaa. Yli puolet (50,6%) suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä, joka on valtavan suuri määrä. Yhä useammin suomalaiset siis joutuvat jättäytymään työelämän ulkopuolelle jonkin mielenterveyden häiriön vuoksi. Työelämän ulkopuolelle jättäytyminen taas altistaa syrjäytymisriskille ja riskille jäädä vaille terveydenhuollon palveluita.
On arvioitu, että vähintään joka viides suomalainen kokee mielenterveyden häiriön vuosittain ja joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Arvioiden mukaan mielenterveyden häiriöt aiheuttavat yhteiskunnalle vuosittain yli 11 miljardin euron kustannukset. Se on valtavan suuri summa. Mielenterveyspalveluihin ei 2000-luvulla ole kuitenkaan panostettu rahallisesti samoissa määrin, kuin muuhun terveydenhuoltoon.
Mielenterveys, mielenterveyden häiriöt ja niistä kuntoutuminen koskettavat siis lähes jokaista meistä, ja aihe on niin tärkeä, että siksi siitä myös kirjoitan. Tieto ja sen levittäminen vähentävät myös mielenterveyden häiriöihin liittyviä ennakkoluuloja.
KOHTI KUNTOUTUMISTA
Mielenterveyden häiriöitä on mahdollista ehkäistä ja hoitaa – ja vakavistakin mielenterveyden häiriöistä on myös mahdollista toipua. Muistammehan, että mielenterveyshäiriöistä kärsivän elämä voi olla laadukasta ja mielekästä, vaikka sairaus asettaakin rajoituksia elämälle. Jokaisen elämä on myös arvokasta ja arvostettavaa. Suomessa on tehty loistavaa työtä mielenterveyden edistämiseksi sekä etenkin mielenterveyteen liittyvän stigman poistamiseksi. Kun mielenterveydestä puhutaan avoimesti, on hoitoon myös helpompi hakeutua.
Suomessa mielenterveyspalveluja tuottavat terveyskeskukset, erikoissairaanhoito, sosiaalipalvelut, yksityinen sektori sekä lukuisat järjestöt ja yhdistykset. Mielenterveyskuntoutus on useiden palvelujen kokonaisuus, jossa tuetaan mielenterveyskuntoutujan kuntoutumista ja selviytymistä arjessa. Mielenterveyden hoidossa on tärkeää ehkäiseminen, jolloin ongelmiin voidaan puuttua ennen niiden puhkeamista vakaviksi.
Ehkäisevistä palveluista puhuttaessa yhdistykset ja järjestöt astuvat esiin. Yhdistysten ja järjestöjen toiminta on usein matalan kynnyksen toimintaa, joka tarkoittaa sitä, että palveluiden piiriin on helppoa ja nopeaa hakeutua. Järjestöt tarjoavat esimerkiksi keskusteluapua ja ryhmiä, joita on vain vähän tarjolla terveydenhuollossa. Ne ovat kuitenkin todella tärkeitä mielenterveysongelmien kanssa painiville. Järjestötoiminta tukee myös mielenterveyskuntoutujien arkirytmin säilyttämistä sekä tarjoaa vuorovaikutuksen kokemuksia ja yhteisön toimintaan osallistumista. Varhainen tuki, eli juurikin ehkäisevät toimet, vähentävät mielenterveyden kustannuksia kaikista eniten, joten ne ovat hurjan tärkeitä.
PUHUTAAN JA ARVOSTETAAN ❤
Toivon, että Suomessa jatkettaisiin jo syntynyttä avointa mielenterveyskeskustelua, jolla jo itsessään on parantava vaikutus. Muistetaan arvostaa mielenterveyden kanssa kamppailevia tai kamppailleita. Arvostetaan myös vaativaa mielenterveystyötä tekeviä vapaaehtoisia, järjestötoimijoita sekä myös korvaamatonta terveydenhuollon ja sairaanhoidon väkeä.
Mielenterveydellä,
Saara
LÄHTEET (klikkaamalla pääset lukemaan lisää)
