Terveyden edistäminen avoimessa yliopistossa – avoimen väylältä opiskelemaan!

Eikö terveyden edistämisen koulupaikka auennut tälle vuodelle, vai oletko muuten vain kiinnostunut terveyden edistämisen opinnoista? Olet juuri oikeassa paikassa! Tässä postauksessa kerron kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää terveyden edistämisen opinnoista avoimessa yliopistossa. Kerron myös, miten avoimen yliopiston opinnoilla voi hakea terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmaan avoimen väylää pitkin.

Terveyden edistäminen avoimessa yliopistossa.

Mikä on avoin yliopisto?

Avoin yliopisto on nimensä mukaan kaikille avoin yliopisto. Avoimessa yliopistossa voi opiskella yksittäisiä kursseja tai kokonaisia kurssikokonaisuuksia, jotka useimmiten kuuluvat osaksi oikeita yliopistotutkintoja. Avoimessa yliopistossa opiskelu on kannattavaa ja järkevää, koska kurssit voi myöhemmin liittää osaksi korkeakoulututkintoa, eikä niitä kouluun pääsyn jälkeen tarvitse tehdä enää uudelleen. Lähes kaikki suomalaiset yliopistot järjestävät avointa yliopisto-opetusta.

Avoimessa yliopistossa kurssit ovat usein maksullisia, mutta silti varsin edullisia. Esimerkiksi terveyden edistämisen tutkintoon liitettävät kurssit maksavat 12 euroa/opintopiste, jolloin 25 opintopisteen perusopintokokonaisuuden hinnaksi tulee 300 euroa. Suurin osa avoimesta yliopisto-opetuksesta on perusopintotasoista, mutta monissa oppiaineissa opiskelua voi jatkaa aineopintoihin saakka (kuten vaikka juuri terveyden edistämisessä!).

Avoimessa yliopistossa opinnot ovat monimuotoisia ja aikuisopiskelijoiden elämäntilanteisiin mukautuvia. Opetusta järjestetään pääosin verkossa, ja opetuksessa käytetään verkkoluentoja, verkkotenttejä, kirjallisia tehtäviä ja ryhmätöitä. Opintoja voi suorittaa paikkakunnasta riippumatta ja melko lailla myös omaan tahtiin.

Opiskelu avoimessa yliopistossa katsotaan sivutoimiseksi, joten sitä varten ei valitettavasti voi saada opintotukea.

Terveyden edistäminen avoimessa yliopistossa.

Miksi kannattaa opiskella terveyden edistämistä avoimessa yliopistossa?

Terveyden edistämisen opinnot avoimessa yliopistossa kannattavat monesta syystä. Tässä muutama hyvä syy:

1. Voit hakea opiskelemaan. Perusopintojen (25 op) suorittamisen jälkeen on mahdollista hakea suoraan terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmaan avoimen yliopiston väylää pitkin. Vuonna 2021 avoimen yliopiston väylältä opiskelemaan valittiin peräti 20 opiskelijaa, joka on varsin paljon. Lisää avoimen yliopiston väylää pitkin hakemisesta voit lukea tämän postauksen loppupuolelta.

2. Tutustut opintoihin ja opiskelutekniikoihin etukäteen. Avoimen yliopiston kurssit ja perusopintokokonaisuudet antavat osviittaa siitä, mitä tulevat terveyden edistämisen opinnot pitävät sisällään. Osa innostuu entisestään ja varmistuu siitä, että terveyden edistäminen on itselle juuri se oikea juttu. Osa puolestaan saattaa huomata, ettei opinnot oikeastaan olekaan ihan sitä, mitä oli itse etsimässä. Avoimessa yliopistossa omia opiskeluhaaveita on helppoa ja riskitöntä testata.

3. Kurssit tuovat mielekästä tekemistä välivuoteen. Mikäli koulupaikka ei tänä vuonna auennut ja edessä on välivuosi, voivat terveyden edistämisen kurssit tuoda mukavaa sisältöä vuoden varrelle. Opinnot sopivat hyvin myös vaikka osa-aikaisen työn oheen ja onnistuvat varmasti myös täysiaikaisen työn rinnalla, mikäli vapaa-ajastaan on hieman valmis tinkimään.

4. Voit lisätä jo olemassa olevaa koulutustasi tai miettiä rauhassa uutta suuntaa. Osa avoimen yliopiston opinnot valinneista haluaa jatkokouluttaa itseään jo valmiin tutkinnon päälle – ja lisätä näin osaamistaan ja tietämystään. Joku puolestaan voi miettiä uralleen tai opinnoilleen täysin uutta suuntaa. Tämäkin on avoimessa yliopistossa täysin ok!

Terveyden edistämisen opinnot.

Mikä perusopintokokonaisuus kannattaa valita?

Terveyden edistämiseen voi hakea opiskelemaan avointa väylää pitkin kolmen eri perusopintokokonaisuuden avulla. Nämä perusopintokokonaisuudet ovat terveysliikunnan perusopinnot, kansanterveystieteen perusopinnot sekä ergonomian perusopinnot. Perusopintokokonaisuuksien laajuus on 25–30 opintopistettä, eli niiden hinnaksi muodostuu noin 300 euroa. Oman perusopintokokonaisuuden voi siis valita kolmesta vaihtoehdosta täysin oman mielenkiintonsa mukaan.

1. Kansanterveystieteen perusopinnoissa tuodaan kansanterveystieteen alaa tutuksi tieteenalana ja oppiaineena. Opinnoissa perehdytään kansanterveystieteen eri osa-alueisiin, kuten suomalaisen väestön terveyteen ja globaaliin terveyteen, epidemiologian ja biostatistiikan perusteisiin sekä terveyspalveluihin ja -lakeihin. Lue lisää Opintopolusta.

2. Terveysliikunnan perusopinnoissa tarkastellaan fyysisen aktiivisuuden, fyysisen kunnon sekä ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä. Opinnoissa perehdytään muun muassa fyysiseen suorituskykyyn ja terveyskuntoon vaikuttaviin tekijöihin ja terveysliikuntaan. Lue lisää Opintopolusta.

3. Ergonomian ja työhyvinvoinnin perusopinnot tarjoavat laaja-alaista ja monitieteistä opetusta ergonomian eri osa-alueilla. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii tunnistamaan, kuvaamaan ja mittaamaan ergonomisia ilmiöitä sekä soveltamaan tietoa käytännössä yrityksissä ja työpaikoilla. Lue lisää Opintopolusta.

Huomioithan, että muiden perusopintokokonaisuuksien kautta tutkinto-ohjelmaan ei pysty hakemaan, mutta opinnot voivat joiltain osin olla silti sisällytettävissä tutkintoon. Jos kuitenkin haluat opiskella perusopintoja, jotka kiinnostavat sinua muuten kuin hakemisen vuoksi, suosittelen ainakin tsekkaamaan ravitsemustieteen perusopinnot sekä terveyden edistämisen ja terveystiedon perusopinnot.

Terveyden edistämisen opinnot.

Miten hakea opiskelemaan terveyden edistämistä avoimen väylää pitkin?

Kuten jo aiemmin mainitsin, perusopintojen suorittamisen jälkeen on mahdollista hakea opiskelemaan terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmaan avoimen väylää pitkin. Vuonna 2021 avoimen väylän kautta opiskelemaan valittiin 20 hakijaa.

Avoimen väylälle hakukelpoinen hakija on suorittanut joko terveysliikunnan, kansanterveystieteen tai ergonomian perusopinnot vähintään hyvin tiedoin, eli arvosanalla 3/5. Jos hakija on suorittanut avoimen opinnot kiitettävin tai erinomaisin tiedoin (4/5 tai 5/5), hakija saa hakuunsa viisi lisäpistettä. Lisäksi 1,5 lisäpistettä saa, mikäli valitsee terveyden edistämisen ensisijaiseksi hakukohteeksi.

Avoimen väylän kautta hakevien hakupisteissä korostetaan ensisijaisesti avoimen yliopiston opintojen opintomenestystä ja vasta sen jälkeen pääsykoetulosta. Tasatilanteessa pääsykoetulos ratkaisee, kumpi hakija pääsee opiskelemaan. Sen vuoksi pääsykokeessa käyminen kannattaa.

Ja kyllä, käsitit ehkä oikein: avoimen väylällä hakiessa esimerkiksi ylioppilastodistuksella ei ole väliä. Mikäli avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen kriteerit täyttyvät, esimerkiksi peruskoulupohjaltakin voi päästä opiskelemaan terveyden edistämistä!

Hakemisesta tarkemmin voit lukea suoraan Opintopolusta. Välilehden ”Hakeminen” alla näet ensimmäisenä avoimen yliopiston väylän, jonka valintaperusteisiin ja hakemiskäytäntöihin pääset tutustumaan tarkemmin. Avoimen väylän alla näet myös perinteisen terveyden edistämisen hakuväylän ja sen valintaperusteet.

Terveyden edistäminen avoimessa yliopistossa.

HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ

Toivottavasti koit tämän postauksen hyödylliseksi! Lisää tietoa terveyden edistämisen opinnoista löydät blogini Terveyden edistämisen opinnot -kategoriasta sekä esimerkiksi postauksesta, jossa vastaan kymmeneen kysytyimpään kysymykseen terveyden edistämisen opinnoista. Myös Instagramini puolella on paljon tietoa terveyden edistämisen opinnoista.

Tässä vielä muutamia hyödyllisiä linkkejä avoimen yliopiston opintoihin sekä terveyden edistämisen koulutusohjelmaan liittyen:

Terveysvinkit kesään ja helteeseen

Heippa kesäkamut!  Tänään jaan teille parhaat terveysvinkit kesään ja helteeseen. Vaikka kesä onkin mun mielestä ihan parasta aikaa, saa se helposti myös uupumaan – etenkin, jos se on yhtä helteinen kuin tämä kesä on jo tähän mennessä ollut. Olen nauttinut täysin rinnoin kesästä esimerkiksi SUP-lautailemalla, juhannusmökkeilemällä, jätskikioskin antimilla ja aurinkoisilla kirjanlukuhetkillä, mutta samaan aikaan olen ollut myös helleaallon uuvuttama. Ja niin on ilmeisesti ollut moni muukin, sillä tätä postausta toivottiin minulta jo useampaan otteeseen. Siispä: nyt seuraa kesäterveysvinkkejä auringolta suojautumiseen, riittävään nesteytykseen, kropan viilentämiseen, parempaan uneen ja rutiinien hölläämiseen!

1. Suojaudu auringolta

Vaikka aurinko on ihana, osaa se kesällä olla myös inhottava kaveri. Auringon UV-säteily ja etenkin auringossa palaminen voivat aiheuttaa ihosyöpää. Ihosyövän vaara on todellinen myös Suomessa, vaikka aurinko ei täällä paistakaan yhtä kuumasti kuin etelän lämpimissä maissa. Ihosyöpien määrä onkin Suomessa jatkuvassa nousussa ja ihosyöpiä todetaankin yhä nuoremmilla aikuisilla.

Tiesitkö, että jopa 95 % ihosyövistä voidaan estää, jos auringolta suojaudutaan kunnolla? Etenkin ihon toistuvat palamiset altistavat sitä ihosyöville, mutta myös UV-säteilyn kokonaismäärällä on väliä. Erityisen tärkeää UV-säteilyltä suojautuminen on lapsille, vaaleaihoisille, sinisilmäisille, punatukkaisille ja pisamaisille.

Suora auringonpaiste erityisen kuumalla ilmalla voi altistaa myös lämpöhalvaukselle ja muille helteestä johtuville haittavaikutuksille. Jos tiedät, että helle uuvuttaa sinut helposti, kannattaa suosiolla pysytellä varjossa tai viileässä paikassa.

Vinkkejä auringolta suojautumiseen:

  • Vältä ulkona olemista päivän kuumimpaan aikaan tai pysy varjossa. Lämpimissä maissakin vietetään siestaa keskipäivällä! Suomessa tämä aika on loppukesästä noin klo 11–15 välillä.
  • Käytä pitkähihaisia ja keveitä vaatteita. Ne ovat mukava ja rento tapa suojata ihoa palamiselta. Suojaa myös silmät aurinkolaseilla ja pää hatulla. Voi mitä ihania leveälierisiä kesätyylejä näillä vinkeillä saakaan aikaan!
  • Suojaa paljas iho aurinkorasvalla, jossa on riittävän suuri suojakerroin (ehdottomasti yli 15). Kannattaa rasvata iho jo ennen auringonpaisteeseen menoa ja lisätä rasvaa parin tunnin välein. Jos tykkäät uida (kuten minä), kannattaa valita vedenkestävä aurinkorasva!
kesä ja terveys

2. Juo riittävästi ja muista myös syödä

Tuntuuko sinustakin, että helteellä ei maistu yhtään mikään? No et taatusti ole yksin! Minullekaan ruoka ei maistu kaikista kuumimmalla kelillä. Helteellä olisi kuitenkin hyvä saada syötyä jotain, mutta ennen kaikkea olisi tärkeää juoda riittävästi.

Tässä muutama vinkki nestetasapainon ylläpitämiseen ja helteisen päivän ruokavalioon:

  • Juo säännöllisesti pitkin päivää. Juoda kannattaa jo ennen janon tunnetta, eli pidä juomapullo mukanasi koko päivän ajan!
  • Riittävä määrä nestettä on yleensä noin 1–1,5 litraa päivässä. Helteellä voi juoda enemmänkin, varsinkin, jos hikoilu on voimakasta. Tavallinen vesi on hyvä janojuoma, mutta esimerkiksi kivennäisvedet ovat hyviä silloin, jos vesi kyllästyttää. Kivennäisvesistä saa myös tarpeellisia suoloja. Alkoholi ja kofeiini kuivattavat elimistöä, joten niitä kannattaa välttää.
  • Jano, kuiva suu, vähentynyt virtsaamistarve ja virtsan tumma väri ovat merkkejä liian vähäisestä juomisesta.
  • Jos ruoka ei maistu, syö pieniä aterioita usein. Viileät ja vesipitoiset ruoat voivat maistua helteelläkin, kuten esimerkiksi salaatit, hedelmät ja smoothiet.
  • Syö varjossa, sisätiloissa tai ilmastoiduissa paikoissa.
kesä ja terveys

3. Lempeyttä elämäntapoihin

Kun helle uuvuttaa, on täysin ok, ettei ylimääräistä energiaa liikene esimerkiksi urheilulle tai monimutkaisten aterioiden valmistamiselle. Helteellä ei todellakaan tarvitse jaksaa treenata raskaasti tai olla kiinni normaaleissa rutiineissa. Terveellisistä elämäntavoista on täysin ok joustaa kesällä – ja melkein kehotankin siihen. On kuitenkin myös ok pitää kiinni hyvää oloa tuovista rutiineista.

Tässä syitä, miksi lempeät elämäntavat ovat tärkeä juttu kesällä:

  • Olo on helteellä usein jo valmiiksi väsynyt ja uupunut, mutta sen lisäksi helle voi vaikeuttaa nukkumista ja yöunta. On tärkeää osata relata silloin, kun keho lepoa kaipaa.
  • Kuumassa ympäristössä kehon lämpökuorma kasvaa, ja fyysinen rasitus lisää lämpökuormaa entisestään. Rankka treeni ja nestevaje voivat altistaa lämpöuupumukselle tai lämpöhalvaukselle. Hellesäällä on siis täysin ok levätä tai liikkua kevyemmin.
  • Kuumalla säällä ruoka ei saata maistua tavalliseen tapaan. On kuitenkin tärkeää saada energiaa, joten keskity syömään sellaisia juttuja, joita oikeasti tekee mieli. Salaatit, mansikat, jäätelö, smoothiet ja mehut ovat just hyviä helleruokia!
  • On välillä ihanaa päästää irti rutiineista ja omista elämäntavoista. Vaikka ihan muuten vaan, tai sitten osana kesälomaa. Lomalla saa ja pitää herkutella, ja on ihan ok juoda myös vähän alkoholia. Lomalla kehokin saa luvan lepäillä, ja siksi on ihan ok, jos vaikkapa uiminen on loman ainoa urheiluaktiviteetti.
  • Muistathan, että loman jälkeen sinun ei tarvitse ”palata ruotuun” tai kompensoida loman rennompia elämäntapoja millään tavalla! ❤
kesävinkki

4. Yritä viilentää kehoa

Lämmön aiheuttamien sairauksien, kuten esimerkiksi lämpöuupumuksen tai vakavamman lämpöhalvauksen, tärkein hoitokeino on ennaltaehkäisy. Siksi kehon viilentäminen on tärkeää pitkin päivää ja etenkin silloin, kun helle käy erityisen uuvuttavaksi.

Tässä muutama vinkki kehon viilentämiseen:

  • Suojaudu suoralta auringonpaisteelta ja pukeudu ulos keveisiin, rentoihin ja luonnonmateriaaleista valmistettuihin vaatteisiin, jos se on sinulle mahdollista.
  • Kehoa voi viilentää viileillä suihkuilla, kosteilla vaatteilla tai vaikka perinteisillä kylmäkääreillä.
  • Kesällä voi nukkua ilman täkkiä, eli pelkällä pussilakanalla. Luonnonmateriaaleista valmistetut petivaatteet viilentävät nukkumista entisestään.
  • Tuuleta kotiasi niin paljon, kun voit. Muista, että tuuletin lisää nestehukan riskiä, joten juo vettä tuulettimen ollessa päällä. Läpiveto tuulettaa asuntoa parhaiten. Jos käytät kunnollista ilmastointilaitetta, voi olla parempi pitää ovet ja ikkunat kokonaan kiinni.
kesäterveys

5. Löydä omat tapasi nukkua ja levätä

Ainakin minulle kesähelteellä nukkuminen on ihan oikeasti ollut suuri haaste. Vähäiset yöunet heijastuvat myös muuhun arkeen ja vireystilaan. Tiedän myös, että valoisat yöt valvottavat monia.

Näillä vinkeillä kesäunesta voi yrittää tehdä vähän helpompaa, tai ainakin siedettävää:

  • Yritä rauhoittaa tekemisiäsi ennen nukkumaanmenoa. Ei hikiliikuntaa tai muuta hurjaa! Rentoudu ennen nukahtamista, vaikka noin tunnin ajan, esimerkiksi lukemalla kirjaa.
  • Valoisat illat voivat häiritä unta, joten jos mahdollista, yritä pimentää huone jo hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Suorassa ilta-auringossa oleskelu voi hankaloittaa nukahtamista. Kesällä huoneen pimentämisessä voivat auttaa esimerkiksi pimennysverhot. Aamulla puolestaan kannattaa oleskella valossa, sillä se virkistää oloa ja tahdistaa sisäisen kellomme rytmiä!
  • Lomalla unelle voi varata riittävästi aikaa – jos uni ei tule heti, ei aamun herätyksestä tarvitse stressata. Nuku lomalla vaikka niin pitkään kuin huvittaa! Päiväunia kannattaa muuten välttää, jos yöllä ei meinaa unettaa.
  • Tuulettaminen! Viileässä makuuhuoneessa nukuttaa taatusti paremmin kuin tunkkaisen kuumassa sellaisessa. Katso ylemmästä kohdasta vinkit kehon viilentämiseen, jos tuulettaminen tai huoneen viilentäminen ei kotonasi onnistu (tiedän tunteen).
kesä

6. Suojaudu punkeilta ja kyyn puremilta

Jos minulta kysytään, kesän huonoin puoli on erilaiset ötökät, surraajat ja pöörräjät. Vähän jopa pelkään niitä, jos olen ihan rehellinen! 😀 Kesällä kannattaa olla varovainen etenkin punkkien ja kyyn puremien varalta, mutta niistä ei silti kannata stressata liikaa.

Punkit levittävät Suomessa kahta eri tautia: borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta. Riski saada punkilta tauti on kuitenkin pieni. Puutiaisaivotulehdusta vastaan on rokote, mutta se ei suojaa borrelioosilta. Rokote on hyvä ottaa, jos liikkuu paljon punkkien levittämien tautien riskialueilla. Puutiaisaivotulehduksen riskialueet voit tsekata tästä klikkaamalla.

  • Punkeilta suojautuminen on helpointa vaatteiden avulla. Kun liikut punkkialueilla, käytä vaaleita, pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita ja laita housunlahkeet sukkiin. Myös perinteinen punkkisyyni metsässä tai kaislikossa liikkumisen jälkeen on hyvä keino havaita ihoon kiinnittynyt punkki. Irrota punkki välittömästi esimerkiksi pinseteillä havaittuasi sen kiinnittyneenä ihoon.

Kyy on puolestaan Suomen ainoa luonnonvarainen myrkyllinen käärme. Yleensä kyy pakenee ihmistä, mutta yllättävissä tilanteissa tai uhattuna se voi purra. Kyyn puremaan ei ole olemassa ennaltaehkäisevää täsmärokotetta, mutta jäykkäkouristusrokotteen on hyvä olla voimassa.

  • Jos kyy pääsee puraisemaan, on aina suunnattava lääkärin arvioitavaksi. Raaja, johon purema on tullut, on hyvä pitää kohoasennossa ja siihen voi laittaa lievästi puristavan siteen myrkyn kulkeutumisen hidastamiseksi. Raajalla olisi hyvä välttää myös lihastyön tekemistä.
  • Kyypakkaus tai antihistamiinitabletit voivat hidastaa puremasta seuraavaa reaktiota.
kesä

7. Pidä läheisistä huolta helteellä  

Etenkin ikäihmisille, lapsille, pitkäaikaissairaille ja eläimille superhelteinen kesä voi olla vaikeaa ja vaarallistakin aikaa. Pidetään siis läheisistämme huolta, soitellaan mummulle, papalle ja ystäville, eikä jätetä ketään yksin kuumaan autoon ❤ Eiks niin?

Kesäterveydellä, Saara

Ps. Tässä linkki viime kesän kivaan kesävinkkipostaukseen!

LÄHTEET: