Jatkuva kotonaolo on saanut aikaan kummallisia asioita: mieleni on tehnyt leipoa melkein joka ilta ja koko viikon ruokalistakin on tullut suunniteltua yhdeltä istumalta. Tällä viikolla mun keittiössä valmistui proteiinipannareita, vegaanisia suklaakeksejä ja ihan hyviä uusia ruokareseptejäkin!
Koska ikäviä uutisia ja koronahärdelliä puskee joka suunnasta, päätin tänään keskittyä positiiviseen ja jakaa teille vegekeksien reseptin. Hyvää tässä reseptissä on se, että kaikki sen ainekset on helppo löytää keittiön kaappien uumenista. Itse nappasin kaupasta mukaan vain suklaalevyn, muut tarpeet löytyivät jo kotoa. Mitään terveyskeksejähän nämä eivät ole, mutta sitäkin sopivampia koronakotoiluiltoihin ❤
Mulla oli tarkoitus kirjoittaa tänään jostain ihan muusta, mutta tässä maailmantilanteessa tuntuu vähän hölmöltä puhua mistään kevyestä, tai edes mistä tahansa muusta aiheesta, kuin koronaviruksesta. Some, iltapäivälehdet ja ennennäkemättömän pituiset kauppajonot huutavat meille sitä totuutta, joka nyt maailmassa vallitsee. Se alkaa pelottaa ja ahdistaa.
Minunkin elämääni korona iski aika tavalla, yhdessä rysäyksessä – monet pitkän aikaa odottamani tapahtumat peruttiin ja esimerkiksi työnteosta putosi pois paljon merkittävää sisältöä. Kalenteri tyhjeni kertaheitolla pitkälle kesään saakka. Samaan aikaan ihmiset ryntäsivät kauppoihin hamstraamaan vessapaperia. Kyllä siinä ensimmäisenä reaktiona iski paniikki, ja sitten ahdistus.
Tänään halusin kirjoittaa tästä aiheesta, ehkä eniten omaa mieltäni tyynnytelläkseni. Ihan aluksi haluan todeta, että tilanteesta ahdistuminen on varmasti täysin normaalia ja terve reaktio täysin uudenlaiseen tilanteeseen. Vaikka en ole lainkaan alan asiantuntija, voin varmastikin todeta, että ahdistukseen ei ole hyvä jäädä pitkäksi aikaa kiinni. Ahdistusta ei myöskään helpota mahdollinen velvoite tai vapaaehtoinen päätös pysytellä kotona, neljän seinän sisällä. Siksikin päätin listata tähän postaukseen muutamia juttuja, joilla korona-ahdistusta voisi lievittää, sekä myös sellaisia kivoja tekemisiä, joita kotona pysyessään voi tehdä ja joilla päiväänsä rytmittää. Muistathan, että jos ahdistuksesi on vakavaa tai koet olosi todella vaikeaksi, käänny aina terveydenhuollon ammattilaisen puoleen!
Jos koronavirus ahdistaa, siihen voi auttaa…
Puhuminen, esimerkiksi soitteleminen ystävien/läheisten kanssa. Onneksi nykyisin meillä on käytössä kaikenlaiset mahdollisuudet esimerkiksi videopuheluihin ❤ Myös viestittely voi helpottaa! Tämän hetken ohjeistuksella myös kylässä voi käydä, eli ystävien kanssa hengaaminen auttaa aina.
Keskittyminen johonkin muuhun, kuin murehtimiseen: vaikka lukemiseen, sarjoihin, tai käsitöihin. Alempana tässä postauksessa on vinkkejä, mitä kaikkea kivaa kotona voi tehdä.
Sosiaalisen median selailun vähentäminen. Jatkuva uutisointi voi herättää valtavaa huolta ja lisätä ahdistuneisuutta. Seuraa vaikka vain yhtä luotettavaa tietolähdettä, kuten THL:ää.
Toistemme tsemppaaminen! Tästä nimittäin selvitään yhdessä, ennemmin tai myöhemmin ❤
Nyt, kun joudut olemaan paljon kotona, voit vaikka…
Kotijumpata! Kivoja jumppavideoita löytyy esimerkiksi Youtubesta tältä kanavalta tai Instasta tililtä @ansaivo
Lukea kirjoja ❤
Siivota kaikki kaapit ja samalla tsekata, mitkä vaatteet joutaisivat kirpparille
Kokata uusia reseptejä, tai vaikka vanhoja ja toimivia lemppareita
Jos haluaa suhtautua asiaan positiivisesti, voi ajatella, että nyt on aikaa sille kiireettömälle kotona olemiselle, jota kiireisessä arjessa harvoin on. Vielä tätä kirjoittaessani kotoa postuminenkin on ihan ok, joten esimerkiksi luonnossa liikkuminen on ihanaa, jos vaikka oma kuntosali on mennyt kiinni. Ainakin täällä Kuopiossa jäätilanne on täydellinen luistimilla kiitelemiseen! Instaan on myös syntynyt tämän teeman ympärille jopa oma hashtaginsa, #koronakotoilu, jonka takaa varmasti löytää lisävinkkejä kotona pysymisen ajankuluksi.
Mut hei! Tähän asiaan ei tarvitse todellakaan suhtautua positiivisesti juuri nyt, jos se tuntuu mahdottomalta. Myös ikävien tunteiden tunteminen on tärkeää. Aiheesta lukeminen voi rauhoittaa – esimerkiksi THL julkaisi tänään hyvän artikkelin koronavirusahdistuksesta. Pääset lukemaan sen täältä.
Koronavirus myös opettaa
Jo tässä vaiheessa koronavirus on opettanut minulle äärettömän paljon. Kuinka itsestäänselvyytenä olenkaan pitänyt vapaata liikkumista paikasta toiseen, opintoja ja työtä, vapaa-ajanharrastuksia ja omaa terveydentilaa. Tai tulevaisuutta ylipäänsä! Kuinka sokeasti sitä luottaakaan tulevaisuuteen ja siihen, että kaikki suunnitelmat melko varmasti toteutuvat. Koronavirus osoitti sen, että oikeasti mitään ei voi koskaan täysin ennustaa tai suunnitella. On oikeasti elettävä hetkessä.
Koronavirus harmittaa ja ahdistaa, mutta ainakin olen oppinut paljon jo nyt. Olen oppinut…
Kunnioittamaan hoitohenkilökuntaa aivan uudessa valossa.
Kunnioittamaan vapautta liikkua, tehdä omat päätökset ja suunnitella elämää.
Sen, että usko tulevaisuuteen on minua vahvasti kannatteleva voima. Kun se viedään, tuntuu olo tyhjältä.
Sen, kuinka tärkeää on osata elää hetkessä.
Arvostamaan ja huolehtimaan läheisistäni taas ihan uudella tavalla.
Haluan toivottaa hirmuisesti tsemppiä meille kaikille uuden ja vieraan tilanteen edessä! Nyt meidän pitää tehdä reippaasti yhdessä töitä sen eteen, että riskiryhmään kuuluvat läheisemme pysyisivät terveinä ja että virus saataisiin loppujen lopuksi kuriin.
Korkeakoulujen yhteishaku lähestyy kovaa vauhtia – Googlen mukaan se alkaa viikon ja yhden päivän päästä! Yhteishaku tarkoittaa monelle uusia ja jännittäviä tuulia elämään ja monelle myös pohdintoja siitä, mikä onkaan se oma tulevaisuuden juttu ja unelma. Monelle yhteishaku ja mahdollinen koulupaikka tuovat varmasti toivottua aikuistumista lukion tai ammattikoulun jälkeen, toisille taas uusia unelmia välivuosien pohdintojen ja seikkailujen päätteeksi. Toisille taas yhteishaku saattaa antaa uuden mahdollisuuden, kun aiemmat valinnat eivät osoittautuneetkaan oikeiksi. Oli miten oli, jokainen näistä, ja lukuisista muista syistä, on oikea syy hakea korkeakouluun. Tapaan itse aina sanoa, että koulutus on paras lahja, jonka itselleen voi antaa ❤
Koska oma opintopolkuni ei ole ollut mikään monipuolisin, koenkin helpoimmaksi kirjoittaa siitä, mistä tiedän parhaiten – eli siitä alasta, mitä opiskelen. Tällä hetkellä opiskelen neljättä vuotta terveyden edistämistä Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion kampuksella, pääaineenani kansanterveystiede. Pääsin opiskelemaan kivalta ja mielenkiintoiselta kuulostanutta alaa suoraan lukion jälkeen, ensimmäisellä hakukerralla, eikä hyvä tunne osoittautunut vääräksi: olen koko opintojeni ajan kokenut vahvasti olevani oikeassa paikassa ja oikealla alalla. Missään nimessä tulevaisuuteni ei ollut selvä vielä yhteishakuvaiheessa: hain nimittäin Itä-Suomen yliopiston lisäksi moniin muihin kaupunkeihin ja jopa täysin eri alallekin. Siispä tiedän myös omasta kokemuksestani, kuinka jännittävää ja herkkää aikaa yhteishaku monelle on.
Lukiossa päätöksiä tehdessäni omasta tulevaisuudestani, olisin toivonut kovasti enemmän tietoa erilaisista koulutusaloista. Sellaista ihan oikeaa ja elämänmakuista tietoa, ei vain yliopistojen oppaista ja mainoslehtisistä poimittuja lauseita. Kaipasin videoita, ehkä blogikirjoituksiakin, sekä enemmän sellaista kanssakäymistä, mitä monilta opintomessuilta käteen jäi. Siksi päätinkin tänään kirjoittaa viisi parasta asiaa omasta alastani – ja nostaa esille sellaisia mukavia juttuja, jotka ovat minulle merkanneet eniten opintopolkuani tallatessa.
Kuitenkin, ennen sitä, linkkaan tähän videon, josta saa jonkinlaisen näppituntuman siitä, millaista on opiskella terveystieteitä Kuopiossa. Oli ilo olla mukana toteuttamassa tätä videota ja kertoa sillä niistä asoista, jotka ovat tehneet tästä alasta minulle tärkeän ja oman. Suosittelen koko sydämestäni hakemaan Itä-Suomen yliopiston monialaiseen terveysyhteisöön, mikäli terveystieteet tulevaisuuden urana kiinnostavat!
5 PARASTA ASIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OPINNOISSA
1 MONIALAISUUS
Ensimmäinen asia ei liity ehkä pelkästään opiskelemaani alaan, vaan myös koko Itä-Suomen yliopistoon. Tuntuu hurjan hienolta sanoa opiskelevansa yliopistossa, josta löytyy kaikista eniten terveysaloja saman katon alta. Kuopion kampuksella nimittäin opiskellaan niin hammas-, kuin yleislääketiedettäkin, ravitsemustiedettä, biolääketiedettä, farmasiaa, terveyden edistämistä sekä hoitotiedettä. Monialaisuus näkyy myös päivittäisissä opinnoissa: sen lisäksi, että on mukava olla osana monialaista terveysyhteisöä, on myös kurssi- ja sivuainetarjonta laajaa. Itse olen esimerkiksi valinnut ravitsemustieteen maisteriopintojeni sivuaineeksi. Moni tekee myös toisinpäin: lääkäreiden opintoihin kuuluu pala kansanterveystiedettä sekä eri terveysalojen opiskelijat haluavat lukea terveyden edistämisen opintoja sivuaineekseen.
Lisää terveystieteiden tiedekunnasta voit lukea täältä!
2.OMAT KIINNOSTUKSENKOHTEET MUKANA
Yksi ehdottomasti parhaista jutuista opinnoissani on ollut se, että omat kiinnostuksenkohteet ovat saaneet kulkea mukana lähes koko opintojen ajan. Terveystieteet ovat laaaaaaaja kokonaisuus, ja siitä selvitäkseen on valittava kiintopisteitä, joihin keskittyä opinnoissaan. Jotkut kiinnostuvat esimerkiksi ravitsemuksen, liikunnan, politiikan, sosioekonomisen aseman tai vaikka työnteon merkityksestä terveydelle, toiset taas ihan joistain muista aiheista. Useat kurssitehtävät antavat tilaa omien aiheiden valitsemiselle, ja monilla kursseilla se onkin jopa suotavaa.
Myös sivuainemahdollisuudet ovat olleet alallamme loistavia ja omiin sivuainevalintoihin on suhtauduttu avoimesti. Itse päätin valita kandivaiheen sivuaineekseni viestinnän, joka ei sinänsä liittynyt terveystieteisiin mitenkään. Olin kuitenkin aina ollut suuresti kiinnostunut viestinnän aihepiireistä ja sen valitseminen sivuaineeksi tuntui luonnolliselta. No, valinta ei ollut virheellinen: viestinnän opintojen kautta keksin aiheen kandilleni (ehkä gradullenikin!) ja löysin sen oman kiintopisteeni opinnoille. On ollut mahtavaa huomata, että opinnot eivät oikeastaan koskaan kyllästytä, koska ne on saanut suunnata kohti omia mielenkiinnonkohteita.
3. AINEJÄRJESTÖ
Rakkaimmaksi asiaksi ja lähimmäksi sydäntäni on päässyt terveystieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Terho ry. Lähdin heti fuksivuonna aktiivisesti mukaan ainejärjestön hallitustoimintaan, ja onkin ollut upeaa näiden kolmen ja puolen vuoden aikana nähdä, kuinka pieni ainejärjestö on noussut pippuriseksi isojen ainejärjestöjen joukkoon. Samalla se on hitsannut yhteen ihmisiä, tulevaisuuden kollegoita, ja tuonut myös minun elämääni kourallisen upeita ihmisiä. Terholaisten kanssa olemme niin juhlineet, urheilleet, syöneet ja juoneet, retkeilleet, keskustelleet kuin ommelleet haalarimerkkejäkin illat pitkät. Olenkin aina kyselijöille asian tiivistänyt niin, että mielestäni ainejärjestön tavoitteena on tuoda elämään sellaista sisältöä, mitä opinnot eivät voi antaa.
4. IHMISIÄ ERILAISISTA TAUSTOISTA
Sitten ne ihmiset! Tietysti kollegat ovat monelle yksi parhaista asioista niin työelämässä kuin opinnoissakin. Niin myös minulle.
Terveyden edistämiseen hakeutuva porukka on hyvin heterogeenistä – ihmisiä on kaikilla vuosikursseilla hyvin erilaisista taustoista. Jotkut tulevat suoraan lukiosta, toiset ovat toimineet ja työskennelleet jo pitkään terveydenhuollon parissa ja kolmannet ovat rehellisiä alanvaihtajia. Myös opintopolkuja sisälle kouluun on erilaisia: alalle on haettu suoraan lukion päättötodistuksella, avoimen yliopiston opintojen kautta, pelkällä pääsykokeella tai vaikka kaikkien näiden yhdistelmällä. Erilaisuus on alallamme rikkaus ja se on ihanaa! Opinnoissa pääsee myös ryhmäytymään toisten vuosikurssien kanssa, koska opinnot limittyvät: kaikki tekevät niitä hyvin yksilölliseen tahtiinsa. Terveyden edistämiseen hakeutuneita ihmisiä yhdistää kuitenkin aina yksi yhteinen asia: intohimo samaa alaa kohtaan.
Lisää terveyden edistämisen valintaperusteista, pääsykokeesta ja hakemisesta voit lukea täältä.
5.JOUSTAVUUS
Viimeisenä haluan nostaa esille terveyden edistämisen opintojen joustavuuden. Terveyden edistämisen opinnot toteutetaan monimuoto-opetuksena, joka tarkoittaa sitä, että perinteistä läsnäolollista koulua ei ole joka päivä, eikä aina edes joka viikko. Läsnäololliset kurssit painottuvat ensimmäisiin opiskeluvuosiin, ja näin maisterivaiheessa luennoilla tulee istuttua entistä harvemmin. Aluksi se tuntui perinteiseen lukioon tottuneelle melko haastavalta ja radikaaliltakin ratkaisulta – muistan jopa tämän seikan takia kyseenalaistaneeni sitä, olenko edes valinnut oikean alan. Aika on kuitenkin näyttänyt monimuoto-opiskelun olleen palkitsevaa – kurssisisällöt ovat olleet mielenkiintoisia, omat opiskelupäivät on saanut aikatauluttaa oman mielensä mukaan ja luentosalin penkkejäkin on kuitenkin ehtinyt kuluttaa aivan riittävästi. Parasta on ollut se, että monimuoto-opetus on mahdollistanut osa-aikaisen työnteon opintojen ohessa, ja olenkin pystynyt hakemaan ja ottamaan vastaan upeita työtilaisuuksia koko opintojeni ajan.
Lopuksi haluan toivottaa isot tsempit kaikille, jotka tänä keväänä elävät jännittävää aikaa yhteishaun ja korkeakoulujen pääsykokeiden parissa. Mikäli tämä aihe kiinnostaa enemmän, kirjoitti esimerkiksi opiskelukaverini Katja blogissaan tällä viikolla siitä, millaista terveyden edistämisen opiskelu on käytännössä kullakin vuosikurssilla. Blogitekstiin pääset tästä!
Kun ensimmäistä kertaa koskaan pulahdin avantoon, tuli vedestä ylös noustessa euforisen hyvä olo. Jos tietäisin, miltä huumeet tuntuvat, voisin varmaan sanoa sen tuntuneen ihan samalta. Itsensä ylittäminen sekä kylmäshokki saivat ylle maagisen tunteen, joka jatkui pitkään. Kiinnostuin. Innostuin! Lopulta hurahdin avantouintiin ihan täysin.
Tänä talvena olen käynyt avantouimassa säännöllisemmin kuin koskaan, noin kerrasta kahteen kertaan viikossa. Tänä aikana olen huomannut lukuisia terveysvaikutuksia, joita avantouinti on tuonut mukanaan. Vaikka terveysvaikutukset ovat aina useiden asioiden summia, olen varma, että omalla kohdallani juuri avantouinti on merkittävästi vaikuttanut näihin asioihin. Olen huomannut ainakin seuraavanlaisia terveyshyötyjä:
Uni ja unenlaadun paraneminen. Olen aina ollut hieman kehno nukkuja, enkä koskaan ole erityisesti ”tykännyt nukkumisesta”. Avantouinti on kuitenkin mullistanut nukkumiskokemukseni: etenkin niinä päivinä, jolloin olen avannossa käynyt, tulee uni hetkessä ja uni on myös laadukasta. Olen huomannut myös pitkäkestoisia, positiivisia vaikutuksia uneeni, ja nykyään saan unen päästä kiinni nopeammin kuin ennen.
Vatsaoireiden ja turvotuksen väheneminen. Minulla on todella herkkä vatsa, joka oireilee helposti viikottainkin. Nyt avantouinnin säännöllistyttyä ovat vatsaoireet kadonneet lähes kokonaan. Myös turvotukset ovat helpottaneet ja aineenvaihdunta tuntuu nopeutuneen.
Hiusten kunnon parantuminen. Kampaajani sanoi, että ilmeisesti suuret lämpötilanvaihtelut ovat muuttaneet hiustyyppiäni huomattavasti. Aiemmat karkeat hiukseni ovat pehmentyneet, eivätkä oikkuile enää entiseen tapaan.
Ja se tärkein – stressin lieventyminen. Tähän sanon vain, että on ollut maagista huomata, kuinka avantosaunassa ja jääkylmässä vedessä unohtuvat ihan kaikki murheet ja arkiset asiat. Parasta huumetta!
Koska mutuilu ei koskaan riitä minulle, halusin selvittää avantouinnin ihan todellisia, tieteellisesti todistettuja terveyshyötyjä. Miten jäätävän kylmä vesi ja lämpötilavaihtelut vaikuttavat elimistöömme ja terveyteemme?
ELIMISTÖ
Sitten niitä faktoja tiskiin! Avantouintia ei ole tutkittu vielä paljon, eikä sen terveysvaikutuksia tunneta kovin tarkasti. Jonkinlaista näyttöä ja kokemustietoa kuitenkin löytyy jonkin verran.
Kylmän veden on tutkittu aktivoivan sympaattista hermostoa. Sympaattinen hermosto säätelee esimerkiksi verenkiertoelimistön toimintaa. Kylmässä vedessä veren virtausnopeus kasvaa ja pintaverisuonet supistuvat, jotta lämmönhukka vähenisi. Avannossa verenpaine nousee hetkellisesti, koska kehon ääreisosien verisuonet supistuvat ja verenkierron vastus lisääntyy. Avantouinnin on havaittu parantavan verenkiertoa ja samalla kudosten aineenvaihduntaa. Kylmäaltistus myös hidastaa solujen vanhenemista ja säilyttää esimerkiksi ihon kimmoisuutta. Säännöllisesti kylmässä vedessä uivien perusverenpaineen, etenkin systolisen paineen, on huomattu laskevan pysyvästi. Muutokset verenpaineessa näkyvät usein noin kolmen kuukauden säännöllisen avantouinnin jälkeen.
Avantouinti ja kylmäaltistus vaikuttavat myös elimistön ruskean rasvan määrään. Avantouinti lisää elimistön ruskeaa rasvakudosta. Toisin kuin valkoinen rasvakudos, ruskea rasvakudos kykenee polttamaan ylimääräistä energiaa elimistöstä. Sen kasvavalla määrällä ja aktiivisuudella on siis merkitystä painonhallintaan sekä diabeteksen ehkäisyyn. Kun ruskeaa rasvaa on paljon, vaikuttaa se myönteisesti painonhallintaan ja terveyteen.
Avantouinti vaikuttaa positiivisesti myös kylmänsietokykyyn. Säännöllisesti avantouivilla elimistö sopeutuu kylmään, eikä enää reagoi siihen yhtä voimakkaasti. Myös vilunväristykset vähenevät. Säännöllinen talviuinti voi kehittää elimistön lämmöntuottoa, joka taas parantaa toimintakykyä ja valppautta kylmässä. Avantouinnin on kylmänkestävyyden paranemisen lisäksi myös havaittu nostavan kipukynnystä ja lievittävän kipuja. Esimerkiksi reuma- ja astmapotilaat ovat saaneet kylmästä apua kivunlievitykseen. Reuman ja astman oireiden lievittyminen johtuu aivolisäkkeestä kylmäaltistuksessa erittyvästä ACTH-hormonista. Avantouinti parantaa myös vastustuskykyä, kun elimistön immuunitoiminta aktivoituu.
STRESSI
Halusin nostaa stressin ihan oman otsikkonsa alle, koska suurin avantouinnista saamani terveyshyöty liittyy ehdottomasti juuri stressiin. Avantouinti on lievittänyt stressiäni sekä antanut uuden tavan hallita sitä.
Kehon säännöllinen kylmälle altistaminen vaikuttaa positiivisesti elimistöön ja näiden muutosten kautta myös psyykkisiin ominaisuuksiin. Avantouinnilla onkin todettu piristäviä sekä mielihyvää tuottavia vaikutuksia. Virkistyminen sekä piristyminen johtuvatkin kylmän kylvyn tuottamasta hormoniruiskeesta. Avantouidessa aivolisäkkeestä vapautuu betaendorfiinia, joka tuottaa mielihyvän tunteita, laskee kipukynnystä sekä poistaa väsymystä. Uidessa erittyy myös kortisolihormonia, joka on taas yhteydessä parantuneeseen stressinsietokykyyn sekä tehostuneeseen lihasten palautumiseen. Kylmäaltistuksessa erittyvä serotoniini taas parantaa unensaantia. Hormonien yhteisvaikutus siis lisää mielihyvää, alentaa stressiä ja helpottaa nukahtamista.
Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa uimarit sanoivat upottaneensa stressin tunteensa jään alle. Säännöllinen pulahdus hyytävään veteen kohensi tutkimuksen mukaan uimareiden mielialaa ja vähensi jopa masentuneisuutta. Talviuimarit kokivat myös itsetuntonsa kohentuneen, sillä avantouinti nähtiin haasteena, jonka voittamisen jälkeen syntyi itsensä voittamisen tunteita. Toistuva itsensä voittaminen taas vaikutti osaltaan itseluottamukseen. Täytyy myöntää, että tutulta kuulostaa.
ONKO AVANTOUINNISTA JOTAIN HAITTAA TERVEYDELLE?
No, mites sitten ne haittavaikutukset?
Avantouinti sopii lähes kaikille, mutta sairauksista kärsivien on hyvä neuvotella lääkärin kanssa harrastuksen riskeistä. Etenkin sydänsairaille ja verenpaineoireisille avantouinti voi aiheuttaa terveyshaittoja. Verisuonten supistuminen voi aiheuttaa haittoja etenkin sepelvaltimosairaudesta kärsiville. Riskiryhmään kuuluvat myös hengityselinsairaat, kroonisesti sairaat sekä ikäihmiset.
Talviuinnin terveysvaikutuksen ovat aina yksilöllisiä ja ne ovat riippuvaisia monesta tekijästä. Etenkin aloittelijana kannattaa olla varuillaan ensimmäisinä kertoina pulahtaessaan avantoon, ja viipyä siellä aluksi vain muutamia sekunteja. Kun keho sopeutuu kylmään, voi kylmäaltistusta pidentää turvallisesti. Ensimmäisillä kerroilla kylmä vesi voi aiheuttaa hengityksen salpautumista, joka on luonnollinen ja vaaraton elimistön reaktio kylmän veden yllättäessä. Kokemuksen lisääntyminen sekä hengitysharjoitukset auttavat löytämään itselle oikean avantouintityylin. Alkoholin vaikutuksen alaisena ei pidä koskaan mennä avantoon.
KOKEILE JA KOE ❤
Lopuksi haluan vain sanoa: anna avantouinnille mahdollisuus! En minäkään olisi kaksi vuotta sitten uskonut, että joskus menisin vapaaehtoisesti uimaan jääkylmään veteen ja vieläpä useita kertoja viikossa. Ja nauttien siitä. Avantosaunassa on omanlaisensa tunnelma, jollaista ei ole missään muualla. Kotoisa ja lempeä. Tunsipa muita saunojia tai ei, juttua ja naurunaiheita riittää. Koen siis, että avantouinnilla on myös merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia.
Avannossa tuntee olevansa osa jotain villiä ja vapaata suomalaista luontoa, enkä lähemmäksi sellaista tunnetta ole kaupungissa päässyt. Ja kun avantouintireissulta kotiin pääsee, on olo vapautunut ja kevyt. Avantouintia ei voi selittää, se täytyy ehdottomasti kokea.
Terveydellä, Saara
LÄHTEET (klikkaamalla pääset lukemaan lisää)
Duodecim. Ruskean rasvan triglyseridipitoisuus on yhteydessä heikentyneeseen insuliiniherkkyyteen.
Kaksi viikkoa sitten olin työmatkalla Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) avausseminaarissa Tampereella. Reissu oli antoisa, verkostoiva ja ennen kaikkea täynnä hyviä puheenvuoroja. Kaikista päällimmäisenä mieleen jäi SYL:n hallituksen puheenjohtajan Tapio Hautamäen aloituspuheenvuoro. Hautamäki puhui tuleville ylioppilaskuntien hallitustoimijoille sanoen: ”Elä tämä vuosi niin, että haluaisit elää sen aina uudelleen.” Tällä hän tarkoitti sitä, että tulevasta vuodesta saisi varmasti enemmän irti, jos malttaa mielensä ja ottaa vain sen verran tehtäviä itselleen, ettei pala loppuun.
Tuo puheenvuoro pysäytti itsenikin. Olenko todella elänyt viime ajat niin, että eläisin ne mielelläni uudelleen? Täysin rehellinen vastaus olisi ehkä ei. Olen ehdottomasti kuormittanut itseäni liikaa, eikä niihin tunteisiin olisi mukava palata. Siksi istahdinkin alas kirjoittamaan aiheesta. Minä, kuten varmasti ihan jokainen, haluan nauttia jokaisesta elämäni vuodesta siten, että haluaisin elää ne kaikki uudelleen. Tänään puhutaan siis tärkeämpääkin tärkeästä arjesta!
ARKI ❤
Aloin miettiä arjen todella tärkeää merkitystä elämällemme. Me elämme tavallista arkea ihan joka päivä: sitä, johon kuuluu opinnot tai työ, aikaiset herätykset ja ehkä väsyneet illat. Kiire ja stressi. Mutta arkeen kuuluu myös valtavasti hyviä hetkiä: ystäviä ja läheisiä, mukavia puhelinsoittoja, nopeasti vaihdettuja hymyjä, maistuvia kahvikupposia. Pieniä hetkiä! Arjen ei tarvitse olla sen kummempaa, mutta on kuitenkin tärkeää, että arki olisi pääosin onnellista. Suurin osa elämästämme nimittäin on vain sitä ihan tavallista arkea.
Jos kaikki sitten menisi kuin hulluissa unelmissamme, millaista täydellinen arki olisi? Entä mitä arkeen ei kuuluisi lainkaan? Minun arkeni olisi ainakin rennompaa. Vapaa-aikaa ja aikaa luovuudelle olisi ehdottomasti enemmän ja stressiä ei juuri lainkaan. Olisi ennen kaikkea paljon enemmän aikaa ystäville ja perheelle. Olisi vähemmän turhaa murehtimista ja huolehtimista. Olisi enemmän spontaaneja suunnitelmia ja matkustelua. Ei olisi ehkä säännöllistä työaikaa, vaan rentoa ja spontaania elämistä.
Voisiko elämä sitten olla näiden unelmien mukaista? Varmaankin kyllä, tai ainakin jotain sinnepäin. Unelmien ja ajatusten ei tarvitse olla vain ajatuksia, vaan asioille voi aina tehdä jotakin, edes ihan vähän. Itse olen tehnyt arjesta mukavampaa esimerkiksi neuvottelemalla työni siten, että saan tehdä joka perjantai töitä kotoa käsin. Olen myös päättänyt sopia tai varata jokaiselle viikolle jotakin odottamisen arvoista ja mukavaa: esimerkiksi avantouintitreffit, leffaillan, sushi-illallisen, kahvihetken tai maratonpuhelun ystävän kanssa. Parannettavan varaakin löytyy: Haluaisin oppia hallitsemaan stressiä paremmin ja murehtimaan vähemmän.
MUN VINKIT PAREMPAAN ARKEEN:
Huolehdi arjen perusteista ja terveellisistä elintavoista, eli riittävästä levosta, terveellisestä ravinnosta ja monipuolisesta liikunnasta. Liikunnan pitäisi ehdottomasti olla sellaista, joka tuottaa hyvää mieltä ja onnea, eikä mitään väkisin vääntämistä! Terveelliset elintavat antavat vahvan perustan energiselle arjelle. Muista myös nukkua, oikeasti.
Sovi jokaiselle viikolle joku mukava meno, tai joku asia, jota odottaa. Toiset taas nauttivat siitä, että heillä on jotain isompaa odotettavaa – vaikka tulevaisuudessa häämöttävä ulkomaanmatka tai viikonloppuloma.
Muista olla itsellesi myös kiltti: stressaavina aikoina on ihan ok olla tekemättä iltaisin yhtään mitään.
Tee ihan mitä huvittaa, juuri sellaisia asioita, joista nautit!
Valitse ympärillesi sellaisia ihmisiä, joiden kanssa viihdyt ja joiden seurasta nautit. Paremmassa arjessa ei ole tilaa ihmisille, jotka saavat sinut voimaan huonosti.
Parempi arki on siis oikeastaan yksinkertaisesti sitä, että tekee juuri sellaisia asioita, joista itse nauttii.
Tietenkään kaikkeen ei elämässään voi vaikuttaa. Elämään kuuluu sellaisia tapahtumia, oikkuja ja onnettomuuksia, joille ei voi yksinkertaisesti mitään. Kuitenkin paljoon ja moneen voi – esimerkiksi omaan asenteeseensa ja suhtautumiseensa. Arkielämä on elämän arvokkainta aikaa, ja miksipä siitä ei voisi olla nauttimatta täysin rinnoin? Siksi rohkaisenkin ennen kaikkea itseäni ja kaikkia teitä muitakin elämään juuri sellaista parasta arkea, joka omien resurssien puitteissa on mahdollista!
